EU:n rakennerahastojen ajankohtaispäivä: Flat rate- ja lump sum -kustannusmallien käyttö Mikkeli 9.5.2012 Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/ALUE/Rakennerahastot
Ns. yksinkertaistetut kustannusmallit Perustuvat EAKR- ja ESR-asetuksen samansisältöisiin muutoksiin, joilla tavoitellaan hanketoiminnan yksinkertaistamista Prosenttimääräiset välilliset kustannukset, FLAT RATE: otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksella (501/2011) 1.6.2011 alkaen (yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten osalta tavoitteena käyttöönotto syksyllä 2012) Kertakorvaus, LUMP SUM otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (1295/2011) 1.1.2012 alkaen Vakioyksikkökustannukset, STANDARD UNIT COST ei toistaiseksi käytössä Suomessa
FLAT RATE
Flat rate pähkinänkuoressa Flat rate kustannusmallissa tuensaajan on esitettävä ja todennettava vain osa kustannuksista, eli ns. välittömät kustannukset, todellisiin kustannuksiin perustuen. Ns. välilliset eli flat rate -kustannukset korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista, eikä niitä tarvitse todentaa kirjanpitotositteiden ja kuittien avulla. Flat rate osuus: ESR:ssa 17 % hankkeen palkkakustannuksista EAKR:ssa 20 % hankkeen palkkakustannuksista
Flat rate pähkinänkuoressa Flat rate mallin käyttöönoton tarkoituksena on: yksinkertaistaa ns. välillisten kustannusten eli mm. monien pienten ja vaikeasti kohdennettavien kustannuserien käsittelyä vähentää välillisten kustannusten kohdentamiseen liittyvää tuensaajan oikeudellista epävarmuutta ja taloudellisia riskejä nopeuttaa maksatuskäsittelyä
Flat rate -hankkeen kustannusrakenne Palkkakustannukset (Flat raten laskentapohja) Muut välittömät kustannukset (joiden perusteella ei lasketa flat rate kustannuksia) Esim. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut % Flat rate kustannukset % (17 % / 20 % palkkakustannuksista) = Välitön = Välillinen
ESR:n ja EAKR:n välittömät kustannukset, jotka muodostavat flat raten laskentapohjan: Palkkakustannukset ESR:n välittömät kustannukset, joiden perusteella ei lasketa flat rate kustannuksia: EAKR:n välittömät kustannukset, joiden perusteella ei lasketa flat rate kustannuksia: - Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut ml. hankkeeseen liittyvä markkinointi ja viestintä - Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut ml. hankkeeseen liittyvä markkinointi ja viestintä - Hankkeeseen kohdistuva tilintarkastus - Hankkeeseen kohdistuva tilintarkastus - Kohderyhmän tilavuokrat - Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen - Kohderyhmän aineelliset ja aineettomat pienhankinnat liittyvät koneet ja laitteet, rakennukset ja maa-alueet, aineelliset ja aineettomat hankinnat sekä luontoissuoritukset ESR:n ja EAKR:n välilliset kustannukset, jotka korvataan flat ratella, esim: Hankehenkilöstön: - matkakustannukset - toimitilat, laitteet ja niiden ylläpitokustannukset sekä toimistokustannukset - työterveysmaksut ja (yleisluonteiset) koulutuskustannukset Ohjausryhmän kustannukset ja muiden kokousten järjestelykustannukset
Tuen määrän laskeminen Palkat 300 000 Muut välittömät kustannukset 100 000 Välilliset kustannukset (Flat rate 20 % / EAKR) 60 000 Kustannukset yhteensä 460 000 Tuki 70 % 322 000
Flat rate: soveltamisala Flat rate -mallia sovelletaan vain sen käyttöönoton jälkeen (1.6.2011 ->) rahoitettuihin uusiin hankkeisiin, joilla ei ole aikaisempaa projektikoodia ja päätöstä. Soveltamisalaan kuuluvissa uusissa hankkeissa hakija tekee esityksen käytettävästä kustannusmallista hakemuslomakkeella. Rahoittaja hyväksyy käytettävän kustannusmallin päätöksellä. Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana. Yhteishankkeissa kaikkien tuensaajien on valittava sama kustannusmalli.
Flat rate vai todelliset kustannukset? Todellisten kustannusten mukaista mallia suositellaan käytettäväksi lähinnä silloin, mikäli hankkeessa toiminnan sisällön vuoksi syntyy poikkeuksellisen paljon kustannuksia, jotka flat rate mallissa korvattaisiin prosenttimääräisenä. esim. hankkeet joissa on erityisen paljon matka- kustannuksia kv-toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi
Flat rate: yhteishankkeet Yhteishankkeissa kaikkien tuensaajien on käytettävä samaa kustannusmallivaihtoehtoa (flat rate / ei-flat rate). Rahoittajan on hyvä varmistaa ennen rahoituspäätöksen tekemistä, että hakijat ovat sopineet ja sitoutuneet yhdessä valittuun malliin. Flat rate osuuden jakaantumisesta kannattaa selkeästi sopia päätöksen liitteeksi tulevassa sopimuksessa, jotta siitä ei synny myöhemmin epäselvyyttä. Lähtökohtana ja pääsääntönä voidaan pitää, että kunkin tuensaajan flat raten osuus on 17 % (ESR) / 20 % EAKR omista palkkakustannuksista, jos sopimuksessa ei ole muuta sovittu.
Flat rate: hakuvaihe Hakijan on tehtävä projektihakemuksessa esitys käytettävästä kustannusmallista EURA 2007 järjestelmän hakemuslomakkeen taustalomakkeella valinta: o Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 20 % (EAKR) / 17 % (ESR) o Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen o Kertakorvaus (lump sum)
Flat rate: hakuvaihe Kustannusmallivalinta (flat rate / ei-flat rate) ohjaa hakemuslomakkeen kustannusarvion rakennetta: Flat rate: Ei-flat rate: vain osa kustannuslajeista täytettävissä hakija täyttää kustannusarvioon vain välittömät kustannukset, välillisiä kustannuksia ei eritellä järjestelmä laskee automaattisesti ilmoitettujen henkilöstökustannusten mukaan välillisten kustannusten määrän toimii kuten ennenkin EAKR-hakemuslomakkeen uusi kustannuslaji välilliset kustannukset ei ole täytettävissä (harmautettu)
Flat rate: haku- ja päätösvaihe Rahoittajan on hyväksyttävä käytettävä malli (flat rate / ei flat rate) rahoituspäätöksellä. Kustannusmallia (flat rate / ei-flat rate), ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi (eli on saanut projektikoodin EURA 2007 järjestelmässä), vaan hanke on toteutettava loppuun asti valitun mallin mukaisesti.
Muistettavaa hankkeen hakuvaiheessa Kustannusmallin valinta on mietittävä tarkkaan etukäteen, koska kustannusmallia ei voi muuttaa sen jälkeen, kun rahoituspäätös on tehty. Projektisuunnitelman kustannusarviosta on käytävä selkeästi ilmi, että välittömiin kustannuslajeihin sisältyy ainoastaan tukikelpoisuusasetuksen sekä hallintoviranomaisen flat rate - ohjeistuksen mukaisia kustannuksia. Palkkakustannusten huolellinen määrittely on erityisen tärkeää! Hankkeen kirjanpito on järjestettävä alusta saakka huolellisesti siten, että välittömät kustannukset on erotettu flat rate kustannuksista. Hankkeen kirjanpidosta vastaava henkilö mukaan aloituspalaveriin! Yhteishankkeissa kustannusmallista sopiminen etukäteen.
Palkkakustannukset flat rate hankkeessa Tukikelpoisuusasetuksen 4 ja 16 ( EAKR) / 17 (ESR) Flat rate laskennan pohja Vain hankehenkilöstön palkkakustannukset hankkeen toteuttamiseksi tarpeellinen ja erityisesti hanketoiminnasta aiheutuva työ kohtuulliset hankehenkilöstön palkkakustannukset sekä lakisääteiset henkilöstösivukulut kirjalliset tehtävänkuvaukset hankkeelle osa-aikaisesti työskentelevien henkilöiden osalta päiväkohtainen kokonaistyöajanseuranta Huom! Flat rate hankkeessa palkkakustannuksiin ei voi sisältyä: työterveysmaksuja (->välilliset kustannukset) ulkoistettuja ostopalveluita tai muille kuin hankkeen henkilöstölle maksettuja palkkioita (->palvelujen ostot) hankkeelle vyörytettyjä yleishallinnollisia kustannuksia kuten johdon hankehallinnointikuluja
Palkkakustannukset flat rate hankkeessa Välittömiä vai flat ratella korvattavia? Projektisihteerin palkkakustannukset, jos työ sisältää mm. projektin kokousten sihteerinä toimimista, projektin seurantatietojen keräämistä, asiakirjahallinnosta huolehtimista, maksatushakemusten laatimista, jaksotuksien laskemista ja muistiotositteiden tekemistä. Lisäksi hieman hankkeesta ja hankkeen sisällöstä riippuen voidaan sopia myös muista tehtävistä projektissa. Voidaan hyväksyä välittöminä Lisäksi hankkeessa on ulkopuolinen kirjanpitotoimisto, joka varsinaisesti kirjaa muistiotositteet ja projektin kustannukset kirjanpitoon. Korvataan flat ratella
Flat rate: maksatus Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista. EURA 2007 järjestelmä laskee automaattisesti välillisten kustannusten flat rate -osuuden henkilöstökustannusten perusteella. Maksatushakemuksessa ei yksilöidä välillisiä kustannuksia eikä tuensaaja ole velvollinen esittämään kirjanpidon otteita tai tositteita prosenttimääräisenä ilmoitettavista välillisistä kustannuksista. Eli tuensaaja ei tarvitse kirjata flat rate -kustannuksia hankkeen kirjanpitoon (kustannuspaikalle). Toteuttaja voi halutessaan seurata flat rate -kustannuksia erillisellä, hankkeen kirjanpidon ulkopuolisella, seurantakohteella. Maksaja tarkastaa maksatushakemuksessa esitettyjen välittömien kustannusten tukikelpoisuuden.
Muut välittömät kustannukset flat rate hankkeessa Välittömien kustannusten tulee olla suoraan kohdennettavissa hankkeelle! Eli ei voi sisältyä jyvitettäviä kustannuksia (jotka todellisiin kustannuksiin perustuvassa hankkeessa hyväksyttäisiin tukikelpoisuusasetuksen (501/2011) 14 :n mukaisesti). Sisäinen kate on aina tukikelvotonta!
Välilliset (eli flat ratella korvattavat) kustannukset (lista ei ole tyhjentävä!) matkakustannukset: hankehenkilöstön, sidosryhmien, partnereiden ym. sekä kotimaan että mahdolliset ulkomaan matkakulut kaikki ohjausryhmästä aiheutuvat kustannukset, kuten kokouskulut sekä mahdolliset matkakustannukset ja palkkiot tai ansionmenetyskorvaukset, kokous- ja neuvottelukulut kuten tarjoilukulut (kohderyhmälle järjestettävien seminaarien ym. tilaisuuksien seminaaripaketit tai vastaavat voidaan sisällyttää palvelujen ostoihin), hankehenkilöstön toimitilojen vuokrat sekä muut toimitiloista aiheutuvat menot kuten sähkö, vesi ja siivous,
Välilliset (eli flat ratella korvattavat) kustannukset hankkeen hallinnointia varten hankehenkilöstölle hankittavat pienhankinnat, aineet, materiaalit ja toimisto- sekä muut tarvikkeet, hankkeen hallinnointia varten hankehenkilöstölle hankittavien laitteiden ja koneiden vuokra- ja leasingkulut sekä poistot, toimistokulut ja -palvelut kuten hankehenkilöstön puhelin-, faksi-, internet- ja ohjelmistokustannukset, postitus, kopiointi, aulapalvelu ja muuttopalvelu, muut vyörytetyt yleishallinnolliset kustannukset, kuten organisaation johdon hankehallinnointikustannukset ja yhteiset tukipalvelut kuten taloushallintopalvelut ja tietohallintopalvelut (sekä sisäiset että ostopalvelut), hankehenkilöstöstä aiheutuvat työterveysmaksut hankehenkilöstölle järjestettävä koulutus, TYKY-toiminta tms.
Kustannusarvio flat rate mallissa ESR 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2. Henkilöstökustannukset 600 000 projektipäällikön palkka sivukuluineen projektikoordinaattorin palkka sivukuluineen projektisihteerin palkka sivukuluineen 3. Palvelujen ostot 120 000 asiantuntijapalvelut (kohderyhmän koulutukset) kohderyhmälle järjestettävät seminaarit tiedotusmariaalin suunnittelu ja painatus ilmoituskulut 4. Matkakustannukset 5. Muut kustannukset 8 000 kohderyhmän koulutustilavuokrat kohderyhmälle järjestettävien koulutusten materiaali 6. Välilliset kustannukset (flat rate 17 %) 102 000 Yhteensä 830 000 Pitää olla kustannuksia (flat rate -laskentapohja) Ei voi merkitä kustannuksia Voi merkitä kustannuksia (korvataan todellisten kustannusten perusteella) Järjestelmä laskee automaattisesti
Maksatushakemus flat rate mallissa ESR 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2. Henkilöstökustannukset 36 000 projektipäällikön palkka sivukuluineen projektikoordinaattorin palkka sivukuluineen projektisihteerin palkka sivukuluineen 3. Palvelujen ostot 30 000 asiantuntijapalvelut (kohderyhmän koulutukset) kohderyhmälle järjestettävät seminaarit tiedotusmariaalin suunnittelu ja painatus ilmoituskulut 4. Matkakustannukset 5. Muut kustannukset 1 500 kohderyhmän koulutustilavuokrat kohderyhmälle järjestettävien koulutusten materiaali 6. Välilliset kustannukset (flat rate 17 %) 6 120 Yhteensä 73 620 Pitää olla kustannuksia (flat rate -laskentapohja) Ei voi merkitä kustannuksia Voi merkitä kustannuksia (korvataan todellisten kustannusten perusteella) Järjestelmä laskee automaattisesti
Tukikelpoisuusratkaisu flat rate mallissa ESR 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2. Henkilöstökustannukset 32 000 3. Palvelujen ostot 27 000 4. Matkakustannukset 5. Muut kustannukset 1 500 6. Välilliset kustannukset (flat rate 17 %) 5 440 Yhteensä 65 940 Järjestelmä laskee välillisten kustannusten osuuden hyväksytyistä tukikelpoisista henkilöstökustannuksista!
Yleistä flat rate hankkeen tarkastuksesta (COCOF 09/0025/04-FI) Välillisten kustannusten (eli flat rate kustannusten) tositteita ei tarkasteta. Tarkastus voi kohdistua: Hankkeen välittömiin kustannuksiin Onko tuensaaja ilmoittanut sellaisia välittömiä kustannuksia, jotka eivät sisälly hallintoviranomaisen tukikelpoisuusasetuksessa vahvistamien tukikelpoisten välittömien kustannusten luokkiin (kaksinkertainen rahoitus). Huom!! Yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla pyritään vähentämään yksityiskohtaisten kuittien säilyttämistä. Tämä ei kuitenkaan poista tuensaajan velvoitetta noudattaa täysimääräisesti kaikkia sovellettavia yhteisön ja kansallisia sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi julkisuutta, julkisia hankintoja, yhdenvertaisia mahdollisuuksia, kestävää ympäristöpolitiikkaa ja valtiontukia....ts. lakeja ja asetuksia on edelleen noudatettava.
LUMP SUM
Lump sum pähkinänkuoressa Kertakorvausmallin käyttöönoton tarkoituksena on: pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventäminen kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen lisääminen hankkeen tulokseen keskittyminen maksatuskäsittelyn nopeuttaminen
Lump sum pähkinänkuoressa Julkinen rahoitusosuus (EU/valtio+kunta+muu julkinen) max. 50 000 Lisäksi mukana voi olla yksityistä rahoitusosuutta 50 000 :n enimmäismäärä pitää sisällään myös mahdollisen ALV:n. Kertakorvauksen määrä määritellään ennalta rahoituspäätöksessä Määrittäminen on perusteltava! Hanketta voi muuttaa ainoastaan toteuttamisajan osalta. Kertakorvaus voidaan jakaa osiin. Maksatus suoritetaan päätöksen mukaisen tuloksen todentamisen perusteella Maksatus kyllä/ei periaatteella; ei suhteuteta määrien mukaan. Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista!
Esimerkki: täydennyskoulutusmallin toteuttaminen 1. Hakija esittää yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteluineen sisäiset palkkakustannukset 41 475 koulutusmateriaalit 1 000 ulkopuoliset asiantuntijat 2 800 matkakustannukset 2 475 kustannukset yht. 47 750 3. Hankkeen päättyessä koulutus on toteutunut päätöksen mukainen tulos saavutettu ja todennettu maksetaan 42 200 (kuntaraha todennetaan tulotositteen perusteella) Kunta sitoutuu rahoittamaan hanketta 5 550 :lla 2. Rahoittaja myöntää kertakorvauksen, jonka EU:n/valtion osuus on 42 200 (88 %)
Minkälaisissa hankkeissa kertakorvausta voi käyttää? 1.1.2012 alkaen rahoitetuissa uusissa hankkeissa ei aikaisempaa projektikoodia ja päätöstä tuensaaja toteuttaa itse (pääosin) tulos / toimenpiteet ovat selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä Keep it simple!
Kertakorvausmenettelyn ulkopuolelle rajatut hankkeet (tk-asetus) Teknisen tuen hankkeet Hankkeet, jotka toteutetaan kokonaisuudessaan julkisena hankintana / joiden valintamenettely perustuu kansallisen hankintalain mukaiseen julkiseen hankintaan Energiatuet Finnvera Oyj:n rahoittamat EAKR-hankkeet ESR:n ELY-keskusten itse toteutettavat hankkeet, joissa on työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluita
Kertakorvaus ja hankinnat? Yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö on rajattu tukiin. Kertakorvausta voidaan soveltaa, jos tuensaaja toteuttaa hankkeen itse, vaikka jotkin menoerät olisikin ulkoistettu. Hakijan on osoitettava, että sillä on edellytykset toteuttaa hanke pääosin ( 50 %) itse. Ulkoistettuihin menoeriin tuensaajan on sovellettava julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.
Rahoitusosuudet Huom! Yksinkertaistetut kustannusmallit ei yksinkertaistettu rahoitus! Noudatetaan normaaleja tukijärjestelmäkohtaisia säädöksiä mm. omarahoitusosuudesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä Muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta oltava sitova päätös ennen välittävän toimielimen (ELY-keskuksen/ maakunnan liiton) tekemää rahoituspäätöstä. ja esitettävä maksatushakemuksen yhteydessä tosite, jolla todennetaan rahoitusosuuden kohdentaminen ko. hankkeelle (projektikoodi). Yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti ESR:n erikseen raportoitavia eriä ei sisällytetä kertakorvaushankkeeseen.
Kertakorvausta koskeva hakemus Hakijan on tehtävä hakemuksessa esitys käytettävästä kustannusmallista. EURA 2007 järjestelmän hakemuslomakkeen taustalomakkeella valinta: o Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 20 % (EAKR) / 17 % (ESR) tai o Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen o Kertakorvaus (lump sum)
Kertakorvausta koskeva hakemus Kustannusmallivalinta ohjaa hakemuslomakkeen kustannusarvion rakennetta: Kertakorvaus: vain kustannuslaji muut kustannukset täytettävissä mahdolliset tulot ja muu rahoitus täytetään normaalisti ESR:n erikseen raportoitavia eriä ei voi täyttää lainkaan
Kertakorvausta koskeva hakemus Hankkeen tavoitteen/tuloksen/toimenpiteiden täsmällinen määrittely Miten tulos/toimenpiteet ovat todennettavissa? Onko hankkeessa selkeitä välitavoitteita? Yksityiskohtainen kustannusarvio ja rahoittajan edellyttämät perustelevat dokumentit (tarjousasiakirjat, hintavertailut, aikaisemmin toteutetut vastaavat hankkeet jne.) Hakijan oma osuus toteutuksesta ( 50 %) ja ulkoistetut ostopalvelut/hankinnat
Projektipäätös Rahoittaja vahvistaa käytettävän kustannusmallin. Rahoittaja vahvistaa kustannusarvion analyysin perusteella päätöksessä kertakorvauksen määrän. Vertaaminen odotettuihin tuloksiin, muihin samankaltaisiin hankkeisiin ja reaalikustannustasoon. Määrä on perusteltava perustelu ja siihen liittyvät yksityiskohdat ovat osa toimen jäljitysketjua.
Projektipäätös Rahoittaja on yksilöi päätöksessä ainakin: kertakorvauksen maksatuksen edellytyksenä olevat projektin toimenpiteet, tulokset tai tuotokset siten, että niiden toteutuminen voidaan vaikeudetta todentaa, aineiston, joka tuensaajan on toimitettava maksatushakemuksen liitteenä, jotta päätöksen mukaiset toimenpiteet, tulokset tai tuotokset voidaan todentaa, mikäli projekti on päätetty toteuttaa osissa, erikseen kunkin osan maksatuksen edellytyksenä olevat toimenpiteet, tulokset tai tuotokset, maksatushakemuksen liitteenä toimitettava todentava aineisto, maksettava euromäärä ja maksatushakemusten toimittamisen aikataulu.
Kertakorvauksen jakaminen osiin? Jos hanke jaetaan osiin, yksi maksatushakemus voi kattaa joko yhden tai useamman hankkeen osan. ESIMERKKI: Hankkeessa järjestetään seminaari. Rahoittaja määrittelee hakijan laatiman ennakkokustannusarvion perusteella kertakorvauksen määräksi 15 000. Hanke jaetaan päätöksessä kahteen osaan: 1. Seminaarin valmistelu 5000 (todentava aineisto: kutsu, ohjelma, seminaarimateriaali ) 2. Seminaarin järjestäminen 10 000 (todentava aineisto: osallistujalistat, valokuvat, loppuraportti, lehtiartikkeli ) Päätöksessä hankkeelle voidaan määritellä (hankkeen kestosta riippuen) 1 tai 2 maksatuskautta.
Kertakorvauksen jakaminen osiin? Huom! Maksatushakemus on kuitenkin aina kytkettävä yhteen tai useampaan hankkeen osaan, joiden mukainen tulos tai toimenpide voidaan todentaa. Komissiolle voidaan ilmoittaa vain menoja, joiden mukainen tulos (tai toimenpide) on todennettu päätöksessä määriteltyjen asiakirjojen avulla.
Määrälliset tavoitteet? ESIMERKKI: Päätöksessä on määritelty, että kertakorvaus maksetaan, jos tapahtuma järjestetään ja osallistujia on vähintään 50. Tapahtumaan osallistuu vain 49. Maksu 0 %
Määrälliset tavoitteet? Jos määrällisen tavoitteen asettaminen on välttämätöntä: a) arvioi tavoite realistiselle tasolle b) pienennä riskiä jakamalla hanke osiin, esim: tapahtuma järjestetty - maksetaan 20 000 osallistujia vähintään 20 maksetaan 5000
Päätöksen ehdot Perustelluista syistä jatkoaikaa voidaan pyytää. Muilta osin hanketta ei voida muuttaa. Seurantatiedot ja loppuraportti edellytetään normaalisti, väliraporttia ei. Ohjausryhmä on asetettava, mikäli rahoittaja ei katso sitä hankkeen luonteen vuoksi tarpeettomaksi. Maksatuksen ehdot Toteutuneesta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta on esitettävä tosite maksatushakemuksen yhteydessä.
Maksatus Todennetaan hankkeen päätöksen mukainen tulos tai toimenpide päätöksen mukaisten asiakirjojen avulla. Tuensaajan ei tarvitse toimittaa kirjanpidon otteita tai muita tositteita todellisista kustannuksista.
KYLLÄ / EI periaate maksatuksessa ESIMERKKI Vaihtoehto a) Päätöksessä on määritelty hankkeen tavoitteeksi koulutuksen järjestäminen ja verkkomateriaalin tuottaminen. Hanketta ei ole päätöksessä jaettu osiin. Hankkeen päättyessä koulutus on järjestetty, mutta verkkomateriaali on tekemättä. Maksu 0 % Vaihtoehto b) Hanke on päätöksessä jaettu kahteen osaan: 1) Koulutuksen järjestäminen toteutunut maksetaan 2) Verkkomateriaalin tuottaminen ei toteutunut ei maksua
Yleistä lump sum hankkeen tarkastuksesta (COCOF 09/0025/04-FI) Tarkastus voi kohdistua: Kertakorvauksen laskentamenetelmään (joka on vahvistettava ennalta ja oltava oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava.) Huom! Dokumentointi!! VÄLITTÄVÄÄN TOIMIELIMEEN KOHDISTUVA TARKASTUS Menetelmän moitteettomaan soveltamiseen tarkastelemalla hankkeen tuloksia/tuotoksia. TUENSAAJAAN KOHDISTUVA TARKASTUS
Yleistä lump sum -hankkeen tarkastuksesta (COCOF 09/0025/04-FI) Huom!! Yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla pyritään vähentämään yksityiskohtaisten kuittien käsittelyä ja säilyttämistä. Tämä ei kuitenkaan poista tuensaajan velvoitetta noudattaa täysimääräisesti kaikkia sovellettavia yhteisön ja kansallisia sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi julkisuutta, julkisia hankintoja, yhdenvertaisia mahdollisuuksia, kestävää ympäristöpolitiikkaa ja valtiontukia....ts. lakeja ja asetuksia on edelleen noudatettava.
Kiitos mielenkiinnosta!