Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Transkriptio

1 Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

2 Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten teksteihin päivityksiä (tuotannossa molemmilla kielillä) Rahoituspäätösten muut ehdot kohdan merkkimäärän rajaus poistettu (tuotannossa) Hakemuslomakkeisiin lisätään kysymys toiminnan jatkamisesta hankkeen päättymisen jälkeen (rahoituslaki 14 ja asetus 24 ) Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, miten tuettavaa toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se ole jo toiminnan luonteen vuoksi ilmeisen tarpeetonta (rahoituslain 14 ) (Ennen viimeisen erän maksamista tuen saajan on esitettävä luotettava selvitys siitä, miten tuettavaa toimintaa on tarkoitus jatkaa, jollei tuen myöntäjä katso sitä hankkeen luonteen vuoksi tarpeettomaksi (rahoitusasetuksen 30 ) -> loppuraportti)

3 Muutoksia EURA -järjestelmässä Flat rate muutokset Maksatushakemuksen toimenpiteiden tarkistuslistaan (rahoittaja) lisätään kysymys muiden rahoituserien (kunta- muu julkinen ja yksityinen) kertymisestä EAKR:n itse toteutetuille hankkeille uudet päätöspohjat (ELYkeskukset, liikennevirasto)

4 Projektisuunnitelman ja rahoituspäätöksen laadun merkitys Rahoittajan on huolehdittava siitä, että rahoituspäätöksestä ja siihen liitetystä projektisuunnitelmasta (ja sitä mahdollisesti täsmentävistä liitteistä) ilmenee selvästi ja yksiselitteisesti, mihin tukea on tarkoitus käyttää => perusta syntyneiden kustannusten tukikelpoisuusharkinnalle. Päätöksestä myös tuensaaja tietää, mitkä kustannukset ovat tukikelpoisia ja mitä ovat tuensaajan oikeudet ja velvollisuudet (oikeusturva). Huom! Ei suullisia sopimuksia - kaikki on dokumentoitava! Rahoituspäätös ja hyväksytty projektisuunnitelma ovat maksatusvaiheessa erittäin tärkeitä dokumentteja, jotka määrittävät hankkeen hyväksyttävät toimenpiteet ja kustannukset ja joihin verrataan maksatushakemuksessa esitettyjä kustannuksia.

5 Projektisuunnitelman ja rahoituspäätöksen laadun merkitys Rahoittajan tulee tuen myöntövaiheessa ennakoida myös maksatusta ja huolehtia mm. siitä, että: Rahoituspäätökseen kirjataan hyväksyttävät toimenpiteet ja kustannukset mahdollisimman huolellisesti (suunnitelman tulee heijastua kustannusarvioon). Hankkeelle hyväksytään realistinen toteutusaika ja kustannusarvio. Kustannusarvio käydään tuensaajan kanssa yksityiskohtaisesti läpi. Tuensaajaa informoidaan rahoitukseen liittyvistä reunaehdoista säännöistä, mm. siitä, että olennaisista muutoksista hankkeessa pitää olla yhteydessä rahoittajaan etukäteen ja tehdä mahdollinen muutoshakemus myös etukäteen (rahoituspäätöksen ehdot). Tarkistetaan, että hanketta ei ole aloitettu ennen hakemuksen jättämistä (-> kustannukset tukikelvottomia).

6 Projektisuunnitelman ja rahoituspäätöksen laadun merkitys Hyvin valmisteltu rahoituspäätös ja siihen liittyvä tuensaajan neuvonta Vähentävät sellaisia tilanteita, että maksatushakemuksessa esitetään toimenpiteitä ja kustannuksia, jotka eivät ole rahoituspäätöksen mukaisia (esim. ennen hakemuksen jättämistä syntyneitä) Vähentävät tulkintaongelmia ja lisätietopyyntöjä maksatusvaiheessa (-> nopeuttavat käsittelyaikoja ja rahan kiertonopeutta). Realistinen kustannusarvio ja toteutusaika Hankkeen toimenpiteet ja kustannukset kertyvät tasaisesti maksatuseriin eikä muutospäätöksiä tarvitse tehdä niin paljon Liian väljä kustannusarvio aiheuttaa myös sitä, että maksatuksessa esitetään hankkeeseen kuulumattomia kustannuksia (lisäselvityksiä).

7 EURA 2007 järjestelmän päätösten säädösperusta Kohtaan säädösperusta kirjoitetaan ainoastaan se laki ja lain (tukijärjestelmän/tukimuodon) pykälä, johon välittävän toimielimen toimivalta rahoituksen myöntämiselle perustuu eli tässä kohdassa ei ole tarkoitus luetella kaikkea rr-toiminnassa sovellettavaa lainsäädäntöä. Muu hankkeen toteutuksessa sovellettava lainsäädäntö esitetään tarvittaessa erillisessä liitteessä (tai muissa ehdoissa). Rahoituslain nojalla rahoitetuissa hankkeissa päätöksen takaisinperintäehdoiksi valitaan rahoituslain mukaiset takaisinperintäehdot. Jos muuta päätökseen sovellettavaa tukilainsäädäntöä ei ole, valitaan valtionavustuslain mukaiset takaisinperintäehdot. HVO:n ohjeen 1/2009 liitteenä EURA 2007 järjestelmässä tehtävien rahoituspäätösten säädösperusta alkaen (hyödynnettäväksi myös HVJ-kuvauksen päivityksessä).

8 Rahoituspäätökset EURA järjestelmässä Prosenttipäätökset EAKR: kaikki hankkeet ESR: otettu käyttöön vuoden 2010 alussa, käytettävä ainakin alkaen rahoitetuissa TEM-rahoituslain (1652/2009) mukaisissa hankkeissa (pl. hallinnon itse toteuttamat hankkeet) ESR:n ns. korvattavien kustannusten mukainen (euromääräinen) päätös Hallinnon itse toteuttamat hankkeet TEM-rahoituslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät hankkeet

9 TEM-rahoituslain (1652/2009) ja -asetuksen (1695/2009) soveltaminen Omarahoitusvaade pääsääntö Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää ja tuen hakijan tulee itse osallistua hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, jollei siitä poikkeamiseen ole erityisiä syitä (Rahoituslaki 13 ) TEM-rahoitusasetuksessa säädetty tuen enimmäismäärästä prosentteina hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista Erityisen painavista syistä voidaan enimmäismäärä yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää Erityisperustelut omarahoitusosuuden puuttumiselle ja/tai asetuksen mukaisen tuen enimmäismäärän ylittämiselle on kirjattava rahoituspäätökseen (kohtaan välitoimenpiteet ja päätöksen perustelut) Vrt. esim. rahoitusasetuksen muistio

10 TEM-rahoituslain ja -asetuksen soveltaminen ESR:n %-päätöksissä TEM-rahoitusasetuksessa (1695/2009) on säädetty tuen enimmäismäärästä prosentteina hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista (kirjanpidon kustannukset + mahdolliset erikseen raportoitavat erät). Päätöksessä ilmoitetaan tuen määrä prosentteina tuensaajan kirjanpitoon tulevista korvattavista nettokustannuksista (eli ilman erikseen raportoitavia eriä). Rahoittajan on päätöksenteon yhteydessä tarkistettava, että tuki ei ylitä asetuksella (1695/2009) säädettyä tuen enimmäismäärää hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista (kirjanpidon kustannukset + erikseen raportoitavat erät). Mikäli tuen enimmäismäärä päätöksessä (perustellussa yksittäistapauksessa) ylitetään, perustelut on kirjattava päätöksen kohtaan välitoimenpiteet ja päätöksen perustelut.

11 TEM-rahoituslain ja -asetuksen soveltaminen ESR:n %-päätöksissä Eli tuen osuutta määritettäessä otetaan huomioon: a) Rahoitusasetuksen mukainen tuen enimmäismäärä b) Toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset = rahoitus kirjanpidon kustannuksiin

12 TEM-rahoituslain ja -asetuksen soveltaminen ESR:n %-päätöksissä, esimerkkejä Kirjanpidon nettokustannukset Erikseen raportoitavat Kokonaiskustannukset Rahoitus kirjanpidon kustannuksiin Kunta EU/valtio Tuen osuus kirjanpidon nettokustannuksista ( / ) * 100 % = 70 % Tuen osuus kokonaiskustannuksista ( / ) * 100 % = 52,5 %

13 TEM-rahoituslain ja -asetuksen soveltaminen ESR:n %-päätöksissä, esimerkkejä Välitoimenpiteet ja päätöksen perustelut: ELY-keskus hyväksyy hankkeen ESR- ja valtion rahoituksen osuudeksi 85 % projektin toteuttajan projektikirjanpitoon tulevista todellisista kustannuksista (projektisuunnitelman kustannusarvion kohta A). Loppuosa edellä mainituista kustannuksista katetaan projektikirjanpitoon tulevalla kunnallisella rahoituksella. Lisäksi ELY-keskus edellyttää, että hankkeen kokonaiskustannuksiin sisältyvä 10 % osuus erikseen raportoitavia osallistujien koulutuksen aikaisia palkkakustannuksia (projektisuunnitelman kustannusarvion kohta B) toteutuu täysimääräisenä. Hankkeen kokonaiskustannuksista muun kuin ESR- ja valtion rahoituksen osuus on siten 25 %.

14 Rahoituspäätökset, esimerkkejä Projektisuunnitelmasta puuttuu jokin kustannuslaji ja tuensaaja tekee muutoshakemuksen. Onko viranomaisen muutospäätös tällöin voimassa muutospäätöksen päivämäärästä lähtien, vai tuleeko se voimaan taannehtivasti ensimmäisen projektipäätöksen voimaantulopäivästä lähtien (niin että vanhan päätöksen aikana syntyneet kustannukset puuttuvalle kustannuslajille voidaan hyväksyä muutospäätöksen perusteella)? Muutoshakemuksessa esitettyjen uusien kustannusten tukikelpoisuusaika alkaa aikaisintaan muutoshakemuksen vireille tulosta (edellyttäen, että rahoittaja hyväksyy muutoksen päätöksellä). Tukipäätös, ja siihen tehtävät muutokset tehdään aina kirjallisesti. Hankkeen seurannan ja kustannusten tukikelpoisuuden kannalta on tärkeää, että hankkeen toteuttamisessa tapahtuvia muutoksia koskeva hakemus on toimitettu etukäteen tuen myöntäneelle viranomaiselle ja muutoksesta on tehty asianmukainen päätös (rahoitusasetuksen muistio).

15 Rahoituspäätökset, esimerkkejä Rahoituslain mukaan tukea voidaan myöntää kolmeksi vuodeksi kerrallaan, mutta voidaanko hankkeen toteutusaikaa jatkaa kolmea vuotta pidemmäksi, mikäli hankkeen käynnissä ollessa huomataan, että hankkeessa on syntynyt suunniteltua vähemmän kustannuksia ja hankkeen sisällön luonteen vuoksi sitä voitaisiin jatkaa? Toteutusaikaa voidaan rahoittajan harkinnan mukaan päätöksellä jatkaa, jos muutoshakemus on jätetty (rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti) ennen alkuperäisen toteutusajan päättymistä.

16 Rahoittajan rooli hankkeen toteutumisen seurannassa Varojen käytön ehdot: Eri osuuksien rahoitustiedot on käsiteltävä rahoittajan suorittamassa maksatushakemuksen toimenpiteiden tukikelpoisuustarkastuksessa. Mikäli rahoitusosuudet eivät tule toteutumaan projektisuunnitelman mukaisesti, on projektisuunnitelmaan ja päätökseen tehtävä tarvittavat muutokset.

17 Projektin toimenpiteiden tarkastus: uusi kysymys 9.4 Ovatko hankkeen rahoituserät (kunta, muu julkinen ja yksityinen) toteutuneet rahoitussuunnitelman mukaisesti? Jatkotoimenpidesuunnitelma Hallintoviranomaisen välittäville toimielimille antamien varojen käyttöä koskevien ehtojen mukaan rahoitustiedot (ml. erikseen raportoitavat erät) on käsiteltävä rahoittajan suorittamassa maksatushakemusten toimenpiteiden tarkastuksessa osana projektin toteutumisen seurantaa. Rahoittajan tulee seurata projektisuunnitelman mukaisten rahoituserien toteutumista jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin, mikäli projekti ei toteudu suunnitelman mukaisena.

18 Rahoittajan rooli hankkeen toteutumisen seurannassa Art 13 menojen varmentaminen työkokouksissa esille tulleita asioita: Yhteistyö rahoittajan ja maksajan välillä Asiakasystävällisyys lisätietopyynnöissä tuensaajalle Maksatushakemusten toimittaminen viipymättä maksajalle

19 Prosenttipäätöksen soveltaminen maksatuksessa Rahoitusasetus 30 : Tuki maksetaan takautuvasti toteutuneiden hyväksyttävien kustannusten perusteella ja rahoituspäätöksessä määrätyn tukiprosentin perusteella. HVO:n ohjeistus: Maksatuksessa noudatetaan pääsääntöisesti rahoituspäätöksen mukaista tukiprosenttia.

20 Prosenttipäätöksen soveltaminen maksatuksessa Jos projektisuunnitelman mukainen muu rahoitusosuus toteutuu etupainotteisesti, otetaan rahoituserät huomioon pääsääntöisesti rahoitussuunnitelman mukaisissa suhteissa. (toteutuneet tukikelpoiset kustannukset = toteutunut rahoitus). Mikäli yksittäisessä maksatuksessa joudutaan maksamaan rahoituspäätöksen mukaisesta prosentista poikkeava tukiosuus, prosentti on oikaistava kumulatiivisesti (sidontajaksolla).

21 Esimerkki: Prosenttipäätös; hankkeen muu rahoitus toteutuu etupainotteisesti Miten toteuttaja merkitsee maksatushakemukselle rahoitusosuudet, jos ne todellisuudessa kirjanpidon mukaan toteutuvat ko. maksatuskaudella reilusti yli rahoituspäätöksellä hyväksyttyjen rahoitusosuuksien (esim. yksityisten maksamat osallistumismaksut)? Merkitäänkö maksatushakemukselle rahoitusta vain rahoituspäätöksen mukaisten rahoitussuhteiden verran ja loput sitten seuraavassa hakemuksessa vai kuinka toteuttajan tulisi menetellä? Tämä on suositeltava tapa. (Mikäli toteuttaja merkitsee toteutuneen yksityisen rahoituserän kokonaisuudessaan yhteen maksatushakemukseen, maksaja voi ottaa huomioon siitä vain osan, jotta tuki voidaan maksaa päätöksen mukaisella %:lla. Loput hylätään ja toteuttaja ilmoittaa (saman) rahoituserän jälleen seuraavassa maksatushakemuksessa.)

22 Prosenttipäätöksen soveltaminen maksatuksessa Jos projektisuunnitelman mukainen muu rahoitus (kunta, muu julkinen ja yksityinen) toteutuu jälkipainotteisesti kustannuksiin nähden, puuttuva rahoitusosuus merkitään tuensaajan omarahoitusosuuteen (josta kustannukset on todellisuudessa tässä vaiheessa maksettu). Maksajan on mahdollista merkitä puuttuva" rahoituserä toteuttajan omarahoitusosuudeksi silloin, kun toteuttaja on merkinnyt ko. riville (esim. yksityinen rahoitus) jonkin summan joko projektisuunnitelmassa tai maksatushakemuksessa. Rahoituseriä voidaan korjata myöhemmin miinusmerkkisillä vienneillä. Mikäli yksittäisessä maksatuksessa joudutaan maksamaan rahoituspäätöksen mukaisesta prosentista poikkeava tukiosuus, prosentti on oikaistava kumulatiivisesti (sidontajaksolla). Huom! Virtuaalisia rahoituseriä ei saa koskaan merkitä!

23 Prosenttipäätöksen soveltaminen maksatuksessa; TEM-rahoituslain mukaiset ESR-hankkeet Päätöksessä määrätyn tukiprosentin noudattaminen Maksatuksessa noudatetaan ensisijaisesti päätöksessä määrättyä prosenttia kirjanpitoon tulevista nettokustannuksista (toteutuneet tukikelpoiset kirjanpidon kustannukset = toteutunut rahoitus jokaisessa yksittäisessä tilityksessä) TEM-rahoitusasetuksen (1695/2009) mukaisen tuen enimmäismäärän noudattaminen ESR-hankkeissa, joissa on ns. erikseen raportoitavia eriä Tuen enimmäismäärä ELY-keskusten rahoittamissa ESRhankkeissa 85 % ja liittojen rahoittamissa ESR-hankkeissa korkeintaan 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista (tuensaajan kirjanpitoon tulevat kustannukset + erikseen raportoitavat) Erityisen painavista syistä voidaan enimmäismäärä yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää, jolloin erityisperustelut on kirjattava rahoituspäätökseen.

24 Prosenttipäätöksen soveltaminen maksatuksessa; TEM-rahoituslain mukaiset ESR-hankkeet Hankkeen toteutumista (ml. erikseen raportoitavien erien toteutuminen) on seurattava jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä, mutta viimeistään viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä on koko hankkeen osalta varmistuttava siitä, että hanke ml. rahoituserät on toteutunut päätöksen mukaisena (vrt. rahoitusasetuksen muistio). Mikäli erikseen raportoitavat erät eivät toteudu suunnitelman mukaisena, tuen määrää on vähennettävä siten, että se on kumulatiivisesti korkeintaan 85 % (ELYt) / 70 % (liitot) hankkeen kokonaiskustannuksista (jolloin puuttuva rahoitusosuus on merkittävä tuensaajan omarahoitusosuudeksi).

25 Esimerkki: Prosenttipäätös; hanke toteutuu (kirjanpidon) kustannuksiltaan suunnitelmaa pienempänä Jos hanke toteutuu kustannuksiltaan suunnitelmaa pienempänä, missä suhteissa rahoituseriä pienennetään? Välittävän toimielimen on huolehdittava siitä, että hanke ei muodostu voitolliseksi ja hankkeen mahdolliset omarahoitusvelvoitteet toteutuvat Jos esim. kunta ei peri osuuttaan takaisin, on tuen määrää pienennettävä.

26 Esimerkki: prosenttipäätös; hanke toteutuu (kirjanpidon) kustannuksiltaan ja rahoitukseltaan suunnitelmaa suurempana Hanke toteutuu (kirjanpidon) kustannuksiltaan suunnitelmaa suurempana ja myös muuta rahoitusta kertyy suunnitelmaa enemmän. Jos muutoshakemusta- ja päätöstä ei ole tehty, kustannuksia ja rahoitusta hyväksytään vain rahoituspäätöksen ja projektisuunnitelman mukainen osuus (loppuosa hylätään ) Onko varmistuttava, että hanke ei jää voitolliseksi ja miten se tehdään voiko ajatella, että esim. kuntien osallistumismaksut, jotka ylittävät projektisuunnitelman mukaisen osuuden, kattavat projektisuunnitelman ylittävät kustannukset?

27 Esimerkki: erikseen raportoitavat erät toteutuvat suunnitelmaa suurempana Viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä todetaan, että hanke on toteutunut odotettua paremmin: hankkeeseen on saatu enemmän osallistujia ja sitä kautta enemmän erikseen raportoitavaa kuntarahoitusta, kuin on suunnitelmassa. Voidaanko suunnitelman ylittävä osuus erikseen raportoitavista eristä hyväksyä? Kaikki tosiasiallisesti toteutuneet ja todennettavissa olevat erikseen raportoitavat osallistujien palkka- ja matkakustannukset voidaan hyväksyä (erikseen raportoitavat hyväksytään päätöksessä arviona). Osallistujat raportoidaan myös indikaattoritiedoissa täysimääräisesti. Huom! Tällaiset tilanteet pyritään aina ennakoimaan muutoshakemuksella ja päätöksellä!

28 Esimerkki: korvattavien kustannusten mukainen päätös, yksityinen rahoitus alitoteutuu Rahoituspäätös on tehty noudattaen korvattavien kustannusten periaatetta. Nyt hankkeessa, jonka toteuttamisaika on ovat rahoitusosuudet kertyneet epätasaisesti. Kyseessä on yliopiston hallinnoima hanke, joten aikaisemmin ei ollut mahdollista kirjata omarahoitusosuutta, vaan kaiken rahoituksen piti olla ulkopuolista kunta- ja yksityistä rahoitusta. Nyt tulkitaan yliopiston rahoitus muuksi julkiseksi rahoitukseksi, jota tällä hankkeella ei ole rahoituspäätöksessään. Kuntaraha tullaan saamaan kokoon, mutta yksityinen osuus jää vajaaksi. Mikä on oikea tapa saada rahoitusosuudet oikein?

29 Esimerkki: korvattavien kustannusten mukainen päätös, yksityinen rahoitus alitoteutuu Vaihtoehdot: 1) Tehdään muutoshakemus ja -päätös, joilla muutetaan rahoitusosuuksia siten, että vähennetään yksityistä ja lisätään omarahoitusosuutta eli muuta julkista rahoitusta. Sen jälkeen pyydetään toteuttajaa kirjaamaan maksatushakemukseen muuta julkista rahoitusta (omarahoitusta) muutospäätöksen mukainen osuus. (Rahoituspäätöksen ehtojen mukaan: "Mikäli rahoitusosuudet muuttuvat hyväksytystä suunnitelmasta, muutoksesta on ilmoitettava rahoittajaviranomaiselle ja tarvittaessa tehtävä esitys projektisuunnitelman muuttamisesta".)

30 Esimerkki: korvattavien kustannusten mukainen päätös, yksityinen rahoitus alitoteutuu 2) Pyydetään toteuttajaa kirjaamaan maksatushakemukseen muuta julkista rahoitusta (omarahoitusta) suhteellisesti puuttuvan rahoituksen osuus (vaikka muutoshakemusta ja - päätöstä ei olisikaan jostain (perustellusta) syystä tehty. Maksajalla on mahdollisuus lisätä puuttuva rahoitusosuus toteuttajan omarahoitusosuudeksi silloin, kun toteuttaja on merkinnyt ko. riville (tässä tapauksessa muuhun julkiseen) jonkin summan joko projektisuunnitelmassa tai maksatushakemuksessa. Huom! Rahoitusosuutta ei saa missään tapauksessa kirjata väärään rahoituslajiin (eli tässä tapauksessa kunta- tai yksityiseen rahoitukseen).

31 Mitä kirjataan päätöksen muihin ehtoihin? Huom! Kohdan muut ehdot merkkimäärän rajaus on poistettu!!! Muiden tuensaajien nimet ja Y-tunnukset (yhteishankkeet ja tuen siirto) Mahdollisen De minimis tuen euromääräinen jyvittäminen kullekin tuensaajalle (tai osallistuvalle yritykselle) Välillisten kustannusten ja luontoissuoritusten laskentaperusteet Menettelytavat sellaisten hankintojen osalta, joihin ei sovelleta hankintalakia Tuensaajan oma hankintaohje tai HVO:n ohjeen mukainen menettely

32 Mitä kirjataan päätöksen muihin ehtoihin? Maksatushakemusta koskevat muut ehdot (rahoitusasetus 25 ) Aikataulu Myös välimaksatuksille voidaan (on hyvä) asettaa määräaikoja Ainoastaan laissa määritelty määräaika (viimeiselle maksatushakemukselle) on peruste jättää maksatushakemus käsittelemättä (rahoitusasetuksessa 4 kk) Rahoitusasetuksen 30 :n mukaan ennen viimeisen erän maksamista tuen saajan on esitettävä hyväksyttävä selvitys siitä, miten tuettua toimintaa on tarkoitus jatkaa, jollei tuen myöntäjä katso sitä hankkeen luonteen vuoksi tarpeettomaksi. (Loppuraportti) Muut pakolliset liitteet kuin vakioehdoissa mainitut Hankinnoista edellytetyt liitteet Tilintarkastajan lausunto? (Tukikelpoinen, jos on edellytetty rahoituspäätöksessä)