ESR-hankkeiden hakukäytännöt

Transkriptio

1 ESR-hankkeiden hakukäytännöt Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi EU-koordinaattori Keski-Suomen ELY-keskus

2 Sisältö ESR-haun aikataulu Sähköinen asiointi Hakemuslomake Rahoitusosuudet Yksinkertaistetut kustannusmallit Yhteishankkeet ja tuen siirto -menettely Maksatus ja ennakot Seuranta ja raportointi Viestintä 2

3 ESR-haun aikataulu Haettavana saakka Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman Länsi- Suomen suuralueosion toimintalinjat 3, 4 ja 5 Haettavat hankkeet voivat kestää enintään kolme vuotta Hakija jättää rahoitushakemuksen sähköisesti EURA järjestelmässä osoitteessa viimeistään Hakemus osoitetaan Keski-Suomen ELY-keskukselle Satakunnan alueen ESR-projektien hakuohje löytyy osoitteesta 3

4 Sähköinen asiointi Ohjelmakaudella täysin sähköinen asiointi Allekirjoitettuja paperilomakkeita ei enää tarvita Hakijan tunnistamiseen käytetään Verohallinnon Katsotunnistautumispalvelua (lisätietoja osoitteesta Katso-palvelun käyttö on maksutonta Viranomainen voi julkista tehtävää hoitaessaan tunnistaa organisaation ja sitä edustavan henkilön Katso-palvelun avulla Katso-tunnistautumisessa yhdistetään toisiinsa Organisaatio Organisaatiota edustava henkilö Henkilön oikeus edustaa organisaatiota Verovelkatodistuksen sekä kauppa-, yhdistys- ja säätiörekisterin tietojen sähköinen tarkastelu 4

5 Hakemuslomake 5 Sisältö uudistettu, tavoitteena mm. selkeämpi rakenne ja yhdenmukaisempi sisältö EAKR:n kanssa Only once encoding -periaate Hakijan ei tarvitse toimittaa seuraavia liitteitä: Todistus nimenkirjoitusoikeudesta Kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriote Verovelkatodistus Ohjeita hakijalle EURA järjestelmässä ohjeet avautuvat kysymysmerkkien takaa -sivustolla hakemuspohjat, täyttöohjeet sekä yleisesittely EURA järjestelmästä ja Katsotunnistautumisesta

6 Hakemuslomake 6 Muutoksia aiempaan hakemuslomakkeeseen nähden: Hakemuslomakkeeseen hankkeen nimi ja tiivistelmä englannin kielellä (julkaistaan RR-tietopalvelussa) Osatoteuttajille ja tuen siirronsaajille erilliset taustalomakkeet Selvitettävä aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset Selvitettävä hankkeen uutuusarvo/lisäarvo Selvitettävä hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta Selvitettävä hankkeen toteuttamiseen liittyvät riskit ja niiden hallinta Horisontaalisten periaatteiden (kestävä kehitys, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo) osuuden uudistuminen Ilmoitus kertyneistä de minimis -osuuksista

7 Rahoitusosuudet ESR- ja valtion tuki on enintään 80 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista Kunta- ja muun julkisen rahoituksen määrä vähintään 12,5 % hankkeen julkisen rahoituksen yhteismäärästä Yksityisen rahoituksen kerryttäminen on edellytyksenä, mikäli yritykset ovat hankkeessa tai sen tuloksissa hyödynsaajina Yhteishankkeissa pääsääntöisesti kaikkien osatoteuttajien edellytetään osallistuvan omarahoitusosuuden kerryttämiseen 7

8 Rahoitusosuudet Hankehakemukseen tulee liittää aiesopimukset tai muut vastaavat dokumentit kuntarahoituksesta, muusta julkisesta rahoituksesta sekä yksityisestä rahoituksesta ESR:n erikseen raportoitavat kustannukset Vain osallistujien palkkakustannukset kunnan ja muun julkisen organisaation osalta hyväksyttäviä Laskennan perusteena käytetään TEM:n vahvistamaa taulukkoa, jossa yksikkökustannus perustuu ammattialakohtaisiin keskimääräisiin tuntipalkkoihin (taulukkoa ei vielä vahvistettu) 8

9 Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit pääsäännöksi ohjelmakaudella Tosiasiallisesti aiheutuneisiin kustannuksiin perustuva kustannusmalli hyväksytään vain poikkeuksellisesti ja perustelluista syistä Hakija tekee esityksen, rahoittaja päättää käytettävän kustannusmallin Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen toteutuksen 9

10 Yksinkertaistetut kustannusmallit Lump sum (kertakorvaus) Tavoitteena keventää pienten hankkeiden hallintoa Voidaan käyttää hankkeissa, joissa julkinen (EU, valtio, kunta, muu julkinen) rahoitus on korkeintaan euroa Hankkeen yksityisen rahoituksen määrää ei ole rajoitettu Hankkeen tulokset ja toimenpiteet pitää määritellä konkreettisesti hakemuksessa ja päätöksessä Hakija esittää yksityiskohtaisen kustannusarvion hakemuksessa perusteluineen, kustannusarvion määrittämisessä voidaan käyttää myös flat rate 17 % -mallia Kertakorvaus voidaan jakaa osiin, jos se on hankkeen luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista ja tukee hankkeen toteutumista Maksatus ratkaistaan pelkästään sen perusteella, onko ennalta määritelty tulos tai toimenpide toteutunut 10

11 Yksinkertaistetut kustannusmallit Flat rate 17 % (prosenttimääräinen korvaus) ESR-hankkeissa pääsääntöisesti käytettävä kustannusmalli (vrt. flat rate 24 % EAKR-hankkeissa) Tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan korvattavat Palkkakustannukset Sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut (ml. palveluihin liittyvät matkakustannukset) Tiedotus- ja viestintäkustannukset Tilintarkastuskustannukset Kohderyhmän käyttöön varatut tilavuokrat Kohderyhmän käyttöön tehdyt pienhankinnat Flat rate -kustannukset 17 % palkkakustannuksista, jolla osuudella katetaan Hankkeen matkakustannukset Toimistokustannukset Hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin Hankehenkilöstön työterveyskustannukset Hankehenkilöstön toimitilat, koneet ja laitteet Hankkeen ohjausryhmän kustannukset 11

12 Yksinkertaistetut kustannusmallit Flat rate 15 % (prosenttimääräinen korvaus) Käytössä poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset Erona flat rate 17 % -malliin on, että matkakustannukset kuuluvat tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten mukaan korvattaviin kustannuksiin 12

13 Yksinkertaistetut kustannusmallit Flat rate 40 % (prosenttimääräinen korvaus) Vain perustelluista syistä käytettävä kustannusmalli Hankkeissa, joiden julkisen tuen määrä on korkeintaan euroa ja joihin lump sum -malli ei sovellu (julkinen tuki ei sisällä hankkeen tuensaajan omarahoitusta) Tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan korvattavat Palkkakustannukset Flat rate -kustannukset 40 % palkkakustannuksista, jolla osuudella katetaan kaikki muut kustannukset 13

14 Yhteishankkeet ja tuen siirto -menettely Yhteishankkeet Yhteishankkeelle voidaan myöntää tukea vain, jos se on hankkeen tavoitteiden vuoksi perusteltua Kuvattava osatoteuttajan rooli ja toteutusosuus hankkeessa Hakemuksen liitteeksi tuensaajien välinen sopimus, jossa annetaan hankkeen päätoteuttajalle valtuutus allekirjoittaa Katso-tunnisteella projektihakemus ym. asiakirjat ja määritellään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet Vain päätoteuttaja käyttää EURA järjestelmää Tukiprosentti on hankekohtainen: kaikille tuensaajille sama Kaikki tuensaajat vastaavat hankkeen toteuttamisesta yhteisvastuullisesti 14

15 Yhteishankkeet ja tuen siirto -menettely Tuen siirto Rahoittaja voi perustelluista syistä päättää, että tuensaaja voi siirtää osan hankkeen toteuttamisesta Siirrettävän tuen osuus voi olla lähtökohtaisesti enintään puolet myönnetystä tuesta Hakemuksen liitteenä toimitettava tuensaajan ja tuen siirronsaajien välinen sopimus Tukea ei voi siirtää, jos menettelyä ja tuen siirronsaajia ei ole hyväksytty rahoituspäätöksellä Tukiprosentti on hankekohtainen eli yhden tukiprosentin mukaan Varsinainen tuensaaja vastaa hankkeen toteuttamisesta yksin 15

16 Maksatus ja ennakot 16 Päätöstiedot ohjaavat vahvasti maksatusprosessia Etupainotteisten rahoituserien jyvitys seuraaville maksatuskausille Tukikelpoisuusratkaisun jälkeen järjestelmä laskee korvattavan summan Maksatuspäätös toimitetaan järjestelmän välityksellä päätoteuttajalle 90 vuorokauden aikaraja viranomaisen maksatushakemuksen käsittelylle EU:n ja kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen ilmoittaminen Lisätietopyynnöt ja vastaukset niihin EURA järjestelmän välityksellä

17 Maksatus ja ennakot Ennakko mahdollinen tuensaajille kaikissa hanketyypeissä Edellyttää, että ennakon maksaminen on hankkeen toteutuksen kannalta perusteltua (rahoittajan tarveharkinta) Hakija ilmoittaa hankehakemuksessa, hakeeko ennakkoa Määrä voi olla enintään 30 % hankkeelle myönnetystä tuesta (vaiheistetussa rahoituksessa enintään 30 % ensimmäisestä rahoituspäätöksestä) Tuensaaja hakee ennakkoa maksuun erikseen ns. ennakkomaksatushakemuksella Ennakko huomioidaan tulevissa maksatuksissa rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti (järjestelmäavusteinen vähennys maksettavasta summasta) 17

18 Seuranta ja raportointi Seurantaraportin valmistelu vielä kesken Seurantatiedot toimitetaan yhdessä maksatushakemuksen kanssa, maksatuskausia ei vakioida Seurantakausi = maksatuskausi Väliraportti poistuu, seurantaraporttiin sanallinen kuvaus maksatuskauden toimenpiteistä (ns. toimintatiivistelmä) Loppuraportti hankkeen päätyttyä 18

19 Seuranta ja raportointi Indikaattorien merkitys korostuu Vallinnut ajattelutapa: mihin rahat on käytetty? Uusi ajattelutapa: mitä on aikaansaatu? Indikaattoreiden toteutumisella on suora vaikutus EUrahoituksen saamiseen Suoritusvaraus, 6 % toimintalinjoittain: valituille tuotosindikaattoreille asetetaan vuoden 2018 lopulle välitavoitteet, jotka tulee saavuttaa 85 %:sti Tulosindikaattoreilla ei vaikutusta suoritusvaraukseen Osa indikaattoreista pakollisia komission asettamia, osa kansallisesti valittuja Jokaisen osallistujan henkilötason tietojen kerääminen ja raportointi: hankkeille henkilörekisterivaatimus 19

20 Seuranta ja raportointi Euroopan parlamentti vaatinut muutoksia ESR:n yleisiin indikaattoreihin. Uusia indikaattoreita ovat mm. seuraavat: Työttömissä kotitalouksissa elävät osallistujat Työttömissä kotitalouksissa elävät osallistujat, joilla huollettavia lapsia Yksinhuoltajat Kodittomat Maaseudulla asuvat Naisten kestävää työmarkkinoille osallistumista ja urakehitystä edistävät hankkeet (lkm) Ns. sensitiivisten henkilötason tietojen luovuttamiseen tarvitaan suostumus 20

21 Viestintä -sivustolta löytyvät ESRhankkeiden viestintäohje, logot ja mallipohjat Uusia vaatimuksia: Kaikille hankkeille pakollinen, vähintään yksi hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta kertova juliste (vähintään A3-kokoinen) näkyvälle paikalle Hankkeesta tiedottaminen tuensaajan verkkosivuilla EU-lippu viestintämateriaaleissa vähintään 2 cm korkea Viestintää koskevat vaatimukset huomioitu rakennerahastoille suunnitelluissa mallipohjissa 21

22 Kiitos mielenkiinnosta! 22