Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit

Transkriptio

1 Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit Jenni Hyvärinen TEM/ALUE/Rakennerahastot

2 Huom! Tässä esityksessä käsiteltäviin asioihin voi tulla muutoksia EU:n ja kansallisen säädösvalmistelun edetessä.

3 2014+ sähköiset RR-palvelut Hakijoiden ja tuensaajien käytössä uusittu EURA 2014 järjestelmä Kaikki hallintoon liittyvä asiointi mahdollista sähköisesti Vahva sähköinen Katso-tunnistautuminen (ei tarvita allekirjoitettavia papereita) Sähköinen arkistointi (etem 2.0)

4 2014+ sähköiset RR-palvelut Tavoitteena mm. Järjestelmän käytettävyyden parantaminen (mm. horisontaalinen hanketietojen näyttö) Asiakaslähtöisyys (mm tuensaajan mahdollisuus toimia täysin sähköisesti); Hallinnollisen taakan vähentäminen (mm. only once encoding / tietojen kertatoimittaminen viranomaisille). Kehitetään erityisesti kuluvalla ohjelmakaudella puutteellisiksi havaittuja prosesseja, sähköisten lomakepohjien sisältöä sekä raportointia. Sähköinen haku on mahdollista käynnistää alkaen.

5 Sähköinen tunnistautuminen (Katso) Hakijalle ja tuensaajalle suunnattuja palveluja voidaan käyttää vahvan sähköisen tunnistautumisen kautta, jolloin allekirjoitettuja postitse lähetettäviä paperilomakkeita (hakemus, maksatushakemus, yms.) ei enää tarvita. Tunnistautumiseen käytetään Verohallinnon Katsotunnistautumispalvelua, jossa yhdistetään toisiinsa organisaatio, organisaatiota edustava henkilö ja henkilön oikeus edustaa organisaatiota. ( Nykyinen paperiasiointi on kuitenkin edelleen myös mahdollista.

6 Hakuprosessi EURA järjestelmässä Hakemuslomakkeiden sisältö on uudistettu Tavoitteena mm. selkeämpi rakenne Hakijan selvitettävä riittävällä tavalla aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset Horisontaalisten tavoitteiden (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys) merkitys korostuu Hakijan on myös ESR-hankkeissa arvioitava hankkeen kestävän kehityksen vaikutuksia entistä laajemmin.

7 Hakuprosessi EURA järjestelmässä Valmius EU-asetusten mahdollistamien yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöönottoon Yhteishankkeen ja tuen siirto -menettelyn tietojen esittämistä parannettu Jokaisen osatoteuttajan tiedoille oma taustalomake ml. kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

8 Yhteishankkeiden hallinnointi haku- ja päätösprosessi Päätoteuttaja toimii järjestelmän käyttäjänä ja tekee hakemuksen* Tekee hakemuksessa esityksen: o yhteishanke + perustelee esityksen Täyttää toteuttajakohtaiset sisällön taustalomakkeet + kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman alilomakkeet. Rahoittaja vahvistaa menettelyn päätöksellä * Muiden toteuttajien valtuutus sopimuksella: päätoteuttajan sähköinen tunnistautuminen tai allekirjoitus tulostettuun hakemukseen. Päätökseen tulee näkyviin kaikkien tuensaajien nimet ja Y-tunnukset etusivulle + mahdollinen de minimis tuki eritellään tuensaajittain Tukiprosentti on hankekohtainen (kaikille tuensaajille sama) Päätös toimitetaan järjestelmän välityksellä päätoteuttajalle.

9 Ns. yksinkertaistetut kustannusmallit ohjelmakaudella Tavoitteena, että ohjelmakaudella käytetään pääsääntöisesti yksinkertaistettuja kustannusmalleja Kustannusmallit perustuvat EU-asetuksiin. Käyttöön otettavista kustannusmalleista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Hakuilmoituksessa / -ohjeissa kerrotaan tarkemmin, mitkä kustannusmallit ovat ko. haussa mukana

10 Ns. yksinkertaistetut kustannusmallit ohjelmakaudella Hakija tekee esityksen -> Rahoittaja päättää käytettävän kustannusmallin. Yhteishankkeissa hyväksytty kustannusmalli koskee kaikkia tuensaajia. Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen toteutuksen.

11 Ns. yksinkertaistetut kustannusmallit ohjelmakaudella Prosenttimääräisenä korvattavat kustannukset, FLAT RATE Uusia flat rate malleja käyttöön 2014+? Kertakorvaus, LUMP SUM Julkisen rahoituksen enimmäismäärä nykyisin > Vakioyksikkökustannukset, STANDARD UNIT COST Mm. ESR:n erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset

12 Flat rate pähkinänkuoressa Flat rate kustannusmallissa tuensaajan on esitettävä ja todennettava vain osa kustannuksista, eli ns. välittömät kustannukset, todellisiin kustannuksiin perustuen. Määritellyt flat rate -kustannukset korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista, eikä niitä tarvitse todentaa kirjanpitotositteiden ja kuittien avulla.

13 ESR:n flat rate kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+? 1. Flat rate 17 % / nykyinen malli (pääsääntö) Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Muut välittömät kustannukset Esim. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut = Välitön % Flat rate % 17 % palkkakustannuksista (sis. myös matkat) = Välillinen

14 Nykyiset flat rate -mallit ESR:n ja EAKR:n välittömät kustannukset, jotka muodostavat flat raten laskentapohjan: Palkkakustannukset ESR:n välittömät kustannukset, joiden perusteella ei lasketa flat rate kustannuksia: EAKR:n välittömät kustannukset, joiden perusteella ei lasketa flat rate kustannuksia: - Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut ml. hankkeeseen liittyvä markkinointi ja viestintä - Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut ml. hankkeeseen liittyvä markkinointi ja viestintä - Hankkeeseen kohdistuva tilintarkastus - Hankkeeseen kohdistuva tilintarkastus - Kohderyhmän tilavuokrat - Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen - Kohderyhmän aineelliset ja aineettomat pienhankinnat liittyvät koneet ja laitteet, rakennukset ja maa-alueet, aineelliset ja aineettomat hankinnat sekä luontoissuoritukset ESR:n ja EAKR:n välilliset kustannukset, jotka korvataan flat ratella, esim: Hankehenkilöstön: - matkakustannukset - toimitilat, laitteet ja niiden ylläpitokustannukset sekä toimistokustannukset - työterveysmaksut ja (yleisluonteiset) koulutuskustannukset Ohjausryhmän kustannukset ja muiden kokousten järjestelykustannukset

15 ESR:n flat rate kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+? 2. Flat rate 15 % Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja Muut välittömät kustannukset Esim. sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut ja matkat % Flat rate % 15 % palkkakustannuksista = Välitön = Välillinen

16 ESR:n flat rate kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+? 3. Flat rate 40 % Palkkakustannukset Flat raten laskentapohja % Flat rate % 40 % palkkakustannuksista (kaikki muut hankkeen kustannukset, paitsi palkat)

17 Kertakorvaus (lump sum) ohjelmakaudella Julkinen rahoitusosuus (EU/valtio+kunta+muu julkinen) max (nyk ) Lisäksi mukana voi olla yksityistä rahoitusosuutta Muilta osin samat periaatteet kuin nykyisin, eli: Hankkeen tulokset / tuotokset / toteutettavat toimenpiteet ovat selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä Edellytyksenä, että tuensaaja toteuttaa vähintään 50 % hankkeesta itse Hakijan esitettävä yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen (selvitykset hintatasosta, palkoista jne.) Kertakorvauksen määrä määritellään ennalta rahoituspäätöksessä

18 Kertakorvaus (lump sum) ohjelmakaudella Maksatus suoritetaan päätöksen mukaisen tuloksen todentamisen perusteella Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista. Maksatus kyllä/ei periaatteella; ei suhteuteta määrien mukaan. Kertakorvaus voidaan jakaa osiin / vaiheistaa, jolloin jokaiselle osiolle määritellään erikseen saavutettava tulos ja maksettava korvaus.

19 Lump sum: rahoitusosuudet Huom! Yksinkertaistetut kustannusmallit ei yksinkertaistettu rahoitus! Noudatetaan normaaleja säädöksiä mm. omarahoitusosuudesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä Muusta kuin omarahoitusosuuteen kuuluvasta kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta oltava sitova päätös ennen välittävän toimielimen (ELY-keskuksen/ maakunnan liiton) tekemää rahoituspäätöstä. ja esitettävä maksatushakemuksen yhteydessä tosite, jolla todennetaan rahoitusosuuden kohdentaminen ko. hankkeelle (hankekoodi). Omarahoitusosuutta ei siis tarvitse todentaa erikseen, kun se on laskettu mukaan rahoitussuunnitelmaan -> katsotaan todennetuksi, kun hankkeen määritelty tulos on toteutunut.

20 Maksatusprosessi EURA järjestelmässä Maksatuslomakkeet uudistettu Taustalomake korvaa erillisen ns. pääkirjan avaimen Rahoitusosuuksien käsittelyä yksinkertaistettu: Tuensaaja ilmoittaa toteutuneet kustannukset ja rahoituksen; maksuun haettavaa summaa ja omarahoitusosuutta ei ilmoiteta Järjestelmä laskee omarahoituksen määrän automaattisesti maksatuspäätökseen Järjestelmä jyvittää etupainotteisesti toteutuneet rahoituserät tuleville maksatuskausille Lisätietopyynnöt ja vastaukset järjestelmän kautta (täysin sähköinen prosessi)

21 Hankkeen seuranta EURA järjestelmässä Tuensaaja toimittaa maksatushakemuksen ja seurantaraportin samanaikaisesti Seurantaraporttiin tulee seurantatietojen lisäksi hankkeen sisällöllistä etenemistä koskevia kysymyksiä (korvaa erillisen maksatuskauden tiivistelmän)

22 Yhteishankkeiden hallinnointi maksatusprosessi Osatoteuttajat toimittavat maksatuskautta koskevat tiedot päätoteuttajalle. Maksatuspäätökseen tulee näkyviin kaikkien tuensaajien nimet ja Y-tunnukset etusivulle Tukiprosentti on hankekohtainen (= kaikille tuensaajille sama) Päätoteuttaja tekee maksatushakemuksen järjestelmässä* VO:n käsittely Maksatuspäätös toimitetaan järjestelmän välityksellä päätoteuttajalle, jolle myös tuki maksetaan Täyttää toteuttajakohtaiset + kustannus- ja rahoitustietojen alilomakkeet. * Muiden toteuttajien valtuutus sopimuksella: päätoteuttajan sähköinen tunnistautuminen tai allekirjoitus tulostettuun hakemukseen. Päätoteuttaja hoitaa rahaliikenteen osatoteuttajille sopimukseen perustuen.

23 Kiitos mielenkiinnosta!