JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013

SISÄLTÖ ESIPUHE... 2 1 SUUNNITTELUN TAUSTAT... 3 1.1 Taustalla olevat suunnitelmat ja strategiat... 3 1.2 Liikennejärjestelmän kehittämiseen käytettävissä oleva rahoitus... 6 1.3 Liikennejärjestelmätyön rooli seudulla... 8 1.4 Yhteenveto liikennejärjestelmän nykytilasta ja kehittämistarpeista... 10 2 TOIMENPIDEOHJELMA... 12 2.1 Valtakunnallisesti edistettävät hankkeet ja toimenpiteet... 12 2.2 Väylänpidon toimenpiteet... 12 2.3 Joensuun kaupungin henkilökuljetusten tehostaminen ja laajentaminen seudulliseksi... 13 2.4 Joensuun matkakeskusalueen, keskustan ja kampusalueen välisten liikkumisratkaisujen kehittäminen osana kaupunkirakenneohjelmaa... 13 2.5 Outokummun yrityskylän työmatkaliikennehanke... 14 2.6 Viisaan liikkumisen aktivointitoiminnan jatkaminen... 14 2.7 Uudenlaiset liikkumisratkaisut osaksi Kontiorannan toiminnallista kehittämistä... 14 2.8 Yritysten kuljetusten tehostaminen Ilomantsin alueella... 14 LIITE 1. SUUNNITELMAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT LIITE 2. KEHITTÄMISLINJAUKSET

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 2 Esipuhe Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2007. Suunnitelman ja sen toteuttamiseksi solmitun aiesopimuksen toteutumista on seurattu tehokkaasti seudullisen liikennetyöryhmän toimesta. Niin alueidenkäyttö- ja liikennepolitiikassa kuin toimintaympäristössä on suunnitelman valmistumisen jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia, minkä vuoksi suunnitelman päivittäminen katsottiin tarpeelliseksi. Samanaikaisesti liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen kanssa on ollut käynnissä mm. seudun kasvustrategian ja kasvusopimuksen laadinta, kuntajakoselvitys sekä kuntien valtuustokaudelle laadittavat strategiatyöt. Työn aikana on noussut vahvasti esiin tarve liittää liikenteen kehittäminen entistä vahvemmin osaksi seudun muuta kehittämistä. Tätä edellyttävät sekä kehittämisresurssien vähäisyys, uudet suunnittelu- ja sopimusmallit että organisaatiomuutokset. Tärkeimpänä tekijänä entistä kokonaisvaltaisemman strategisen kehittämisen taustalla on kuitenkin seudun asukkaiden ja yritysten tarpeisiin vastaaminen mahdollisimman tehokkaasti yli organisaatio- ja sektorirajojen. Tähän muistioon on kirjattu tiiviisti edellisen suunnitelman jälkeen tapahtuneet toimintaympäristön muutokset, niiden vaikutukset seudun liikennejärjestelmätyöhön sekä suunnitelman pohjalta määritetyt lähivuosien kehittämishankkeet. Liiteaineistoihin on koottu laajemmin taustastrategioiden vaikutuksia sekä työn aikana määritetyt toimintalinjaukset. Päivitystyötä on ohjannut Joensuun seudun liikennetyöryhmä, jonka varsinaisia jäseniä ovat: Ari Varonen, pj. Juha-Pekka Vartiainen Jarmo Tihmala Juha-Matti Alanen Marja-Leena Inkinen-Remes Reino Kuivalainen Janne Korpela Sauli Hyttinen Jarmo Hakkarainen Eija Laitila Kari Riikonen Patrick Hublin Seppo Serola Joensuun kaupunki Joensuun kaupunki Joensuun kaupunki Joensuun kaupunki Joensuun kaupunki Liperin kunta Outokummun kaupunki Kontiolahden kunta Polvijärven kunta Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikennevirasto Päivitys toteutettiin Itä-Suomen seudullisen liikennejärjestelmäkoordinaattorihankkeessa. Työn käytännön toteuttamisesta ovat vastanneet Mika Savolainen ja Petri Launonen Sito Oy:sta.

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 3 1 Suunnittelun taustat 1.1 Taustalla olevat suunnitelmat ja strategiat Lähtökohtana aiempi liikennejärjestelmäsuunnitelma Vuonna 2007 valmistunut tavoitevuoteen 2030 tähtäävä Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on tämän päivitystyön keskeisin lähtökohta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseksi solmittiin seudullinen aiesopimus, jonka toteutumista on seurattu systemaattisesti seudun liikennejärjestelmätyöryhmän toimesta. Aiesopimus on toteutunut erittäin hyvin ja tehokkaan liikennejärjestelmätyön jatkamisen on katsottu edellyttävän uuden aiesopimuksen solmimista. Vuonna 2007 valmistuneen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ohjaavat edelleen hyvin strategista suunnittelua. Tämän päivityksen painopiste on ollut lähivuosien toimenpiteiden määrittämisessä. Aiesopimukseen vuosille 2008-2012 kirjatut toimenpiteet ja niiden toteutuminen: 1. Käyttäjälähtöisen ja organisaatiorajoista riippumattoman liikennejärjestelmätyön edelleen kehittäminen (vastuutaho: kaikki osapuolet, toteutus v. 2009-2013) Liikennejärjestelmätyöryhmä (nykyinen liikenneryhmä) toimii aktiivisesti, työryhmän toiminnassa hyödynnetään koordinaattoria ja työskentely on kytketty MAL- toimikunnan toimintaan. Joukkoliikenteen suunnittelu- ja hankintayhteistyötä on kehitetty ja liikenneturvallisuustyötä seurataan seudullisesti. Toiminta on toteutunut sopimuksen hengen mukaisesti. 2. Seudullisen henkilöliikennesuunnitelman laatiminen sekä joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen (kunnat, lääninhallitus, LVM, toteutus v. 2009-2011) Seudulla on laadittu KETJU-projektin osatarkastelu sekä seudullinen joukkoliikennesuunnitelma. Seudullista viranomaisyhteistyötä on kehitetty ja Joensuun toimivaltaisen viranomaisen aluetta on laajennettu Liperiin ja Kontiolahdelle isäntäkuntamallilla. Osin kohta on elänyt, mutta toteutumistilannetta voidaan pitää hyvänä. 3. Joensuun seudun laatukäytävien toteuttaminen (tiepiiri, lääninhallitus, laatukäytäväkunnat Joensuu, Kontiolahti, Liperi ja Pyhäselkä, toteutus v. 2009-2013) Laatukäytävät on määritetty ja osin myös päivitetty. Pieniä fyysisiä parantamistoimenpiteitä on tehty. Suunnitelmia kevyen liikenteen laatukäytäväverkoston parantamiseksi on tehty. Joukkoliikenteen palvelutason parantamistoimenpiteet ohjelmoitiin sopimuskauden loppuun (v. 2012-2013) ja niitä kehitetään mm. seudun joukkoliikennesuunnitelman pohjalta. Kevyen liikenteen laatukäytävien ulottaminen uusiin kuntiin (myös Ilomantsiin) on tehty ja toimenpiteiden käytäntöön vientiin on määritetty toimintamallit. 4. Taajamien turvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden kehittäminen (tiepiiri, kunnat, toteutus v. 2010-2013) Asiakohta koski pieniä taajamia. Toimenpiteet on määritetty liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimisen yhteydessä, mutta niitä ei ole paketoitu yhteiseksi toimenpideohjelmaksi. Painotus on kuitenkin pyritty viemään kuntakohtaiseen suunnitteluun. Paketointia ei katsottu tarpeelliseksi keväällä 2011 käytyjen keskustelujen pohjalta. 5. Joensuun keskustan osayleiskaavan liikennesuunnitelman laatiminen (Joensuun kaupunki, toteutus v. 2009)

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 4 Suunnitelma on laadittu Joensuun kaupungin omana työnä. 6. Liikenneturvallisuustyön organisoinnin kehittäminen (tiepiiri, kunnat, lääninhallitus, toteutus v. 2009-2013) Organisointia ja toimintaa on kehitetty yhdessä Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeen kanssa. Linjaukset on otettu huomioon myös laadituissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Kunnat ovat sitoutuneet osallistuman Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeeseen vuosina 2013-2017. Kuntien liikenneturvallisuustyötä seurataan seudullisesti. Ilomantsin kunta liittyi seudun liikennejärjestelmätyöryhmän toimintaan vuoden 2010 alussa. Taustaksi laadittiin Ilomantsin kunnan kattava seudullisen tason tarkennus maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen yhteydessä. Seudullista aiesopimusta ei tuolloin päivitetty, koska kirjausten todettiin olevan ajankohtaisia myös Ilomantsin näkökulmasta. Liikennejärjestelmätyön painopiste on siirtymässä infrastruktuurin kehittämisestä toiminnallisiin hankkeisiin. Edellisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja sen jälkeen laadituissa tarkemmissa suunnitelmissa (esim. joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmat, laatukäytäväselvitykset, kuntakohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat, Kävelyn ja pyöräilyn strategia jne.) esitettyjä liikenneympäristön ja kunnossapidon kehittämistoimenpiteitä toteutetaan edelleen organisaatioiden välisenä yhteistyönä resurssien puitteissa. Liikenneinfrastruktuurin kehittämisen ohjelmointi perustuu vuosisuunnitteluun ja toimenpiteet ovat aina osa laajempia kokonaisuuksia niin kuntien kuin valtion resurssien ohjausta. Liitteessä 3 on listaus vuoden 2007 jälkeen seudulla toteutetuista liikenteeseen liittyvistä suunnitelmista. Tavoitteet taustastrategioista Seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua ohjaavat valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset strategiset linjaukset. Valtakunnan tasolla liikenteeseen liittyvät linjaukset on tiivistetty keväällä 2012 eduskunnalle annettuun hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon. Tärkein päivitystyön aikana käynnissä oleva valtakunnallinen strategiatyö on lentoliikennestrategian laadinta. Itä-Suomen liikennestrategiassa ja Pohjois-Karjalan maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on linjattu seudun kannalta keskeisimmät suuriin väyläinvestointeihin ja ulkoiseen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset. Ulkoisen saavutettavuuden lisäksi strategioissa on paljon myös muita elinkeinoelämän kuljetuksiin ja ihmisten liikkumiseen liittyviä tavoitteita, linjauksia ja toimenpiteitä, joita liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyöllä konkretisoidaan Joensuun seudulle. Liikennejärjestelmätyötä ohjaavat myös seudulliset ja kuntakohtaiset strategiat, joissa liikenteeseen liittyvät tavoitteet ja linjaukset ovat osa laajempaa, useita sektoreita koskevaa strategista kehittämiskokonaisuutta. Samanaikaisesti tämän suunnitelmapäivityksen kanssa on laadittu Joensuun seudun kasvustrategia, jonka pohjalta on valmisteltu valtion ja seudun välinen kasvusopimus. Kasvustrategian keskeisenä lähtökohtana on symmetrisen kaupungin ja kaupunkiseudun idea. Tämä tarkoittaa seudun tasapainoista kehittämistä laajasti niin yhdyskuntarakenteen, palveluiden, elinkeinoelämän, osaamisen kuin kaiken aluekehityksen osalta. Liikennejärjestelmän näkökulmasta symmetrisen kaupunkiseudun idea nähdään eri liikennemuotojen, liikkujaryhmien ja erityyppisten alueiden tasapainoisena kehittämisenä.

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 5 Kuva 1. Symmetrisen kaupunkiseudun kehittämisidea eri aluetasoilla (kaupunkirakenneohjelma) Liikennejärjestelmän kehittämiselle kasvustrategian linjaukset antavat hyvät lähtökohdat. Liikenteen osalta merkittävää on matkakeskusalueen kytkeminen Pielisjoen itäpuoliseen kaupunkiympäristön kehittämiseen sekä linkittämien nykyiseen keskustaan ja kampusalueeseen. Ydinkaupunkiseudulla painopiste on kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen laatukäytävävyöhykkeen kehittämisessä tasapainoisesti. Ulkoista saavutettavuutta kasvusopimuksessa pidetään suhteellisen hyvänä, vaikka kehittämistarpeitakin on. Niiralan kansainvälinen rajaasema voi jatkossa muodostua pullonkaulaksi, joten myös Joensuun seudun näkökulmasta raja-aseman kehittäminen on tärkeää. Liikenneinfrastruktuuri on seudulla suhteellisen hyvässä kunnossa eikä se estä seudun kasvumahdollisuuksia. Kasvustrategiassa käytettyä aluetyyppijakoa on sovellettu myös tässä suunnitelmassa. Aluetyyppikohtaisella tarkastelulla on pyritty varmistamaan, että tarkastelut tehdään tasapainoisesti ja kaikkien kriittisten asiakasryhmien tarpeet saadaan tunnistettua. Aluetyyppijakoa on hyödynnetty mm. kehittämislinjausten määrittämisessä (Liite 2). Kuva 2. Suunnitelmassa käytetty aluetyyppijako.

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 6 Joensuun kaupunki on laatinut valtuustokauden mittaisen kaupunkistrategian, jota toteutetaan toteuttamisohjelmilla ja talousarvioilla. Kaupunkirakenneyksikkö valmistelee maapoliittisen ohjelman, maankäytön toteutusohjelman (MATO-20) ja kaupunkirakenneohjelman. Myös näissä kasvustrategian linjaukset ovat olleet tärkeinä lähtökohtina. Koska erillisiä resursseja liikenteen kehittämiseen ei osoiteta, tulee myös liikenteen kehittämistoimenpiteet viedä osaksi kaupungin toteuttamisohjelmia. Sama periaate on lähtökohtana myös muiden kuntien ja valtion osalta. Liikenne tulee pystyä jatkossa liittämään entistä tiiviimmin osaksi seudun muita kehittämisstrategioita ja hankkeita. Joensuun kaupungin toteuttamisohjelmia on valmisteltu samanaikaisesti tämän suunnitelman laadinnan kanssa ja vastaavanlaisia tarkasteluja on tehty myös Liperin maapoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä. Lisäksi seudulla on käynnissä tai käynnisteillä useita liikenteeseen vaikuttavia kehittämishankkeita (esim. lentokenttävyöhykkeen kehittämisselvitys ja Kontiorannan MasterPlan), joihin liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteet pyritään liittämään. Tarkemmin eri taustastrategioiden vaikutuksia Joensuun seudun liikennejärjestelmätyöhön on kuvattu liitteessä 1. 1.2 Liikennejärjestelmän kehittämiseen käytettävissä oleva rahoitus Julkinen rahoitus vähenee, yksityisessä rahoituksessa paljon potentiaalia Liikennejärjestelmän kehittämiseen käytettävissä olevan julkisen rahoituksen ei voida arvioida lähitulevaisuudessa kasvavan. Mikäli liikennejärjestelmän palvelutasoa halutaan kehittää, tulee olemassa oleva niin valtion kuin kuntien rahoitus käyttää entistä tehokkaammin. Vaikka kustannukset ovat hyvin pitkälti lakisääteisiä ja sidottuja, voidaan säästöjä saavuttaa esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä tai tehostamalla liikenteen (niin infrastruktuurin kuin henkilökuljetusten) suunnittelua ja hankintaa. Myös kohdentamalla rahoitusta entistä tehokkaammin ja käyttäjälähtöisemmin voidaan saavuttaa parempaa palvelutasoa. Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen on vuosina 2009-2012 käytetty Joensuun seudulla vuosittain keskimäärin noin 51 M valtion ja kuntien rahoitusta. Arvio perustuu kuntien kustannusten osalta osittain asukasluvun perusteella arvioituihin keskikustannuksiin. Kustannuksissa ei ole mukana Joensuun kehätien rakentamiseen käytetty rahoitus (yhteensä n. 35 M ) eivätkä vesiväylien ja ratojen kunnossapitokustannukset. Yli puolet seudulla käytettävästä liikennejärjestelmän julkisesta rahoituksesta (ilman suurinvestointeja) tulee kunnilta. Suurin osa rahoituksesta käytetään liikenneverkkojen kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tukemiseen ja on siten sidottu jatkuviin toimenpiteisiin. Kuntien investointirahoitus on kohdennettu pääosin maankäytön kehittämishankkeiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Pohjois-Savon ELY:n investointirahoitus on kohdistunut puolestaan suurelta osin pieniin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin. Rahoituksesta investointien ja väylien kunnossapidon osuus on ollut noin 60 %. Tämä on suhteellisesti suurempi kuin muilla vastaavilla kaupunkiseuduilla, mikä johtuu Joensuun kaupungin vahvasta investointiohjelmasta (n. 10 M /v).

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 7 Kuva 3. Joensuun seudun liikennejärjestelmään vuosittain käytössä olevan julkisen rahoituksen jakautuminen kuntien ja valtion sekä infran ja kuljetusten suhteen. Suurin osa liikennejärjestelmän rahoituksesta tulee seudun asukkailta ja yrityksiltä. Perheet käyttävät liikkumiseen yli kymmenen prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Suurin osa tästä kuluu henkilöautojen pääomamenoihin ja arvon alenemaan. Logistiikkakustannukset ovat keskimäärin yli kymmenen prosenttia yritysten liikevaihdosta. Kuva 4. Julkisen ja yksityisen rahoituksen jakautuminen. Esimerkiksi kotitalouksien liikenteeseen käyttämä rahoitus kuluu pääasiassa (>90 %) henkilöautojen hankintaan, ylläpitoon ja käyttöön (kuva 5). Jos tätä resurssia saataisiin ohjattua sekä kotitalouksien että yhteiskunnan kannalta tehokkaammin esimerkiksi uudenlaisten liikkumisen palveluiden hankintaan, voitaisiin saavuttaa parempaa palvelutasoa. Uudenlaisia palveluita on mahdollista kehittää koko seudulle ja erilaisia ratkaisua on sovellettavissa niin keskustoihin kuin haja-asutusalueille. Lähtökohtana tulee olla asukkaiden omaehtoinen kehittäminen, yhteisöllisten ratkaisujen hakeminen sekä liikennöitsijöiden osaamisen tehokas hyödyntäminen ja tuotekehitys. Liikenne ja liikkuminen tulee nähdä palvelumarkkinana, jonka kasvupotentiaali on juuri henkilöautoihin sidotussa resurssissa. Liikkumisen palveluiden kehittämisellä olisi merkittävää vaikutusta myös aluekehityksen näkökulmasta. Tällä hetkellä ulkomaiseen tuontiin ja valtion veroihin pääosin käytettävä resurssi jäisi seudulle ylläpitämään uudenlaista palveluliiketoimintaa.

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 8 Kuva 5. Kotitalouksien liikenteeseen käyttämä rahoituksen jakautuminen (Tilastokeskus) Yritysten logistiikkatoimintoihin käyttämää rahoitusta voidaan jatkossa tehostaa muun muassa logistiikkaosaamista ja yhteistyötä kehittämällä. Tavarakuljetuksissa yhdistely on kuitenkin huomattavasti tehokkaammin hoidettu jo tällä hetkellä (toimivat markkinat) kuin henkilöliikenteessä, joten hyötyjen saavuttaminen on haastavampaa. Etenkin Ilomantsin kaltaisten (pitkä runkokuljetus) kuntakeskusten kuljetusten yhdistämisellä voitaisiin saavuttaa hyötyjä yhdistelyä lisäämällä. Joka tapauksessa jatkossa liikennejärjestelmätyön painopisteen tulee olla entistä vahvemmin ihmisten ja yritysten välisen yhteistyön tukemisessa ja uudenlaisten liikkumiseen ja kuljetuksiin liittyvien ratkaisujen kehittämisessä. Julkisen sektorin rooli tulee nähdä mahdollistajana, tasapuolisuuden varmistajana sekä perusinfran ja palveluiden varmistajana. 1.3 Liikennejärjestelmätyön rooli seudulla Joensuun seudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön yhteydessä on todettu, että seututasolla toimenpiteiden tulee olla jatkossa aiempaa selkeästi konkreettisempia. Selvityksistä pitää päästä toimintaan. Vaikka käyttäjälähtöisyyttä korostettiin jo vuonna 2007 valmistuneen suunnitelman yhteydessä, tulee jatkossa toimenpiteiden kohdistua entistä tehokkaammin asukkaisiin ja yrityksiin. Tätä edellyttävät sekä valtakunnallisten linjausten jalkautuminen että liikenteen entistä tehokkaampi yhdistäminen seudun muuhun kehittämiseen. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteen ja elinkeinot yhdistävän niin sanotun MALPEajattelun vahvempi käyttöönotto tukee kokonaisvaltaisempaa suunnittelua. Ylätasolta tulee päästä kylätasolle ja järjestelmän kehittämisestä palvelutason parantamiseen.

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 9 Organisaatioiden välinen liikenteeseen liittyvä yhteistyö ja väyläinfrastruktuurin toimivuus ovat perusedellytyksiä sille, että toimenpiteitä voidaan lähteä toteuttamaan entistä käyttäjälähtöisemmin. Joensuun seudulla yhteistyö toimii hyvin ja liikenteeseen liittyvälle yhteistyölle on luotu vakiintuneet toimintamallit. Seudulla on tehty jatkuvaa ja organisoitua liikennejärjestelmätyötä jo usean vuoden ajan. Toimintamallit ovat kehittyneet ja ne on sovitettu muuhun seudulliseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Liikennejärjestelmätyön kehittämistarpeet koskevat erityisesti kytkeytymistä entistä tehokkaammin seudun muuhun strategiseen kehittämiseen. Vuorovaikutusta etenkin elinkeinoelämän ja päätöksentekijöiden kanssa tulee aktivoida. Jatkuvasti kasvaviin palvelutasovaatimuksiin sekä turvallisuus- ja ympäristötavoitteisiin voidaan vastata jatkossa tehokkaimmin vaikuttamalla ihmisten ja yritysten ratkaisuihin. Usein toimenpiteet ovat totutuissa toimintatavoissa ja -malleissa tehtäviä pieniä muutoksia, jotka kertautuessaan saavat aikaan merkittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn lisäämisellä on todistettavasti merkittäviä positiivisia vaikutuksia sekä yksittäisten ihmisten että yhteiskunnan näkökulmasta. Liikkumisvalintojen viisastamista tulee tukea liikenteen palveluiden ja maankäytön ratkaisuin, mutta merkittävimmät vaikutukset saadaan aikaan asenteisiin vaikuttamalla. Yritysten logistiikkakustannuksiin voidaan käytännössä vaikuttaa ainoastaan toiminnallisilla toimenpiteillä. Julkisen sektorin tehtävänä on joka tapauksessa varmistaa liikenteen perusinfran ja palveluiden toimivuus mahdollisimman tehokkaasti. Tämä on kaiken pohja, jonka päälle voidaan luoda uudenlaisia toimijoiden yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja. Kuva 6. liikennejärjestelmätyön haasteet. Joensuun seudulla on erittäin hyvät lähtökohdat ottaa liikennejärjestelmätyössä harppaus organisaatio- ja infralähtöisestä kehittämisestä toimijalähtöiseen aktivointiin. Siinä on erittäin paljon potentiaalia uusille ja innovatiivisille avauksille. Se luo myös mahdollisuuksia uusien rahoituskanavien tuomiselle liikenteen kehittämiseen sekä mahdollistaa kotitalouksien ja yritysten liikenteeseen käyttämän rahoituksen entistä tehokkaamman käytön.

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 10 1.4 Yhteenveto liikennejärjestelmän nykytilasta ja kehittämistarpeista Lähtökohtana käyttäjätarpeet Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistarpeet perustuvat liikennejärjestelmän käyttäjien nykyisiin ja ennakoituihin palvelutasotarpeisiin, yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja reunaehtoihin (esim. liikenteen päästöjen vähentäminen, toiminnan tehokkuuden parantaminen) sekä seudullisiin strategisiin tavoitteisiin ja linjauksiin. Ihmisten liikkumiseen liittyvät kehittämistarpeet perustuvat useista viime vuosina toteutetuista selvityksistä koottuihin tietoihin ja niiden yhteydessä käytyyn vuorovaikutukseen (joukkoliikenne- ja liikenneturvallisuussuunnitelmat, kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelma, Joensuun keskustan osayleiskaavan liikennesuunnitelma jne.). Elinkeinoelämän kuljetuksiin liittyviä kehittämistarpeita kartoitettiin aiempien selvitysten lisäksi haastattelemalla seudun kärkiyrityksiä. Kokonaisuutena seudun liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja -haasteet kohdistuvat erityisesti seudun kasvutavoitteiden tukemiseen, keskustojen kehittämiseen, liikenneväylien kunnossapidon ja liikennepalvelujen turvaamiseen sekä logistiikkayhteistyön kehittämiseen. Keskeistä on lisäksi tehokkaan seudullisen liikennejärjestelmäyhteistyön jatkaminen, työn kytkeminen Itä-Suomi- ja maakuntatason yhteistyöhön sekä erityisesti seudun kehittämiseen laajemmin. Viisaaseen liikkumiseen kannustamista ja yritysten välistä logistiikkayhteistyötä tulee edelleen lisätä. Infran kehittämisestä infran hyödyntämiseen Liikennejärjestelmän kehittämiseen ohjattu julkinen rahoitus on palvelutasovaatimuksiin nähden vähäistä eikä sen voida olettaa lisääntyvän lähivuosina. Julkinen rahoitus tulee käyttää entistä tehokkaammin, mutta käytön tehostamisella ei yksin päästä asetettuihin tavoitteisiin. Rajallisten kehittämisresurssien suuntaaminen mahdollisimman vaikuttaviin ja seudun kasvua uudelle tavalla tukeviin toimenpiteisiin nousee jatkossa erittäin tärkeäksi. Väestön ja palvelujen keskittyessä liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteeksi nousee nykyisen infrastruktuurin vajaakäyttö ydinkaupunkiseudun ulkopuolella. Kokonaisuuden kannalta olisi tärkeää, että erilaisin toimenpitein tuettaisiin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä. Tässä liikenne ja liikkuminen ovat avainasemassa. Jos liikkumistarve voidaan minimoida ja liikkuminen hoitaa yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta tehokkaasti, voidaan keskittymiskehitystä hidastaa. Sama koskee myös yritystoimintaa ja kuljetuksia. Nykyisen yhdyskuntarakenteen tehokas hyödyntäminen edellyttää kuitenkin vahvaa tahtotilaa ja yhteistä näkemystä liikenteen ohella myös mm. maankäytön ja palveluiden ohjauksessa. Päätöksentekijät kytkettävä paremmin mukaan Suunnitelman yhteydessä toteutettiin päätöksentekijäkysely, johon vastasi yhteensä 41 seudun kuntapäättäjää. Kyselyn tulosten perusteella päätöksentekijöillä on mielestään liian vähän vaikutusmahdollisuuksia liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että kehittäminen mielletään usein väyläinvestoinneiksi ja toimenpiteiksi, jotka ovat pääosin valtion hallinnon vastuulla. Kyselyyn vastanneilla voidaan katsoa olevan erittäin vahva näkemys yhteistyön lisäämisen ja viisaaseen liikkumiseen kannustamisen vaikuttavuudesta. Tämä vahvistaa osaltaan, että seudulla on hyvät lähtökohdat viedä liikennejärjestelmätyötä eteenpäin alueellisten ja valtakunnallisten linjausten mukaisesti.

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 11 Tarpeet erilaisia erilaisilla alueilla Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyön yhteydessä seudun liikennejärjestelmän kehittämistarpeita on tarkasteltu ulkoisen saavutettavuuden lisäksi aluetyypeittäin kasvustrategiasta johdetulla aluetyyppijaolla. Seuraavaan taulukkoon on koottu näistä keskeisimmät. Aluetyyppikohtaisia kehittämistarpeita on tarkennettu kriittisten asiakasryhmien osalta ja tulokset on koottu suunnitelman tausta-aineistoon. Tarkempia kehittämistarpeiden kuvauksia on koottu myös tämän raportin liitteeseen 2. Taulukko 1. Liikennejärjestelmän keskeiset kehittämistarpeet aluetyypeittäin. Aluetyyppi Keskeiset kehittämistarpeet ja haasteet saavutetta- Ulkoinen vuus Joensuun ydinkeskusta Ydinkaupunkiseutu Seudun muut keskustat Haja-asutusalue Valtateiden ja ratojen palvelutason jatkuva kehittäminen osana valtakunnallista liikennejärjestelmän kehittämistä. Säännölliselle lentoliikenteelle ei ole vaihtoehtoja kansainvälisissä työasiamatkayhteyksissä, joten lentoliikenteen jatkuvuus tulee turvata pitkäjänteisesti Venäjän yhteyksien merkitys korostuu ja erityisesti joukkoliikenneyhteyksiä ja Niiralan raja-asemaa tulee kehittää liikenteen kasvaessa Kasvustrategian mukaisen kaupunkirakenteen kehittämisen tukeminen liikenteellisesti Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen ja olosuhteiden kehittäminen Käyttäjätarpeiden entistä parempi tunnistaminen keskustan ja sen liikenneympäristön kehittämisessä Jakelukuljetusten toimivuuden varmistaminen Kontiolahden ja Joensuun välinen kevyen liikenteen yhteys ei vastaa laatukäytävätavoitteita Pyöräilykaupungin edelleen kehittäminen ja korostaminen myös viestinnässä Joukkoliikenteen palvelutasossa on puutteita (suhteessa palvelutasotavoitteisiin) Reijolan ja Kontiolahden suunnilla Viisaaseen liikkumiseen kannustavan työn jatkaminen monipuolisin toimenpitein (mm. jatkuva kampanjointi, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteen kytkentä, uudenlaiset liikkumisratkaisut) Erikoiskuljetusverkon sujuvuuden varmistaminen Viisaan liikkumisen edistäminen Keskustojen ja tärkeimpien yhteysvälien (laatukäytävät) kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden sekä liikenneturvallisuuden jatkuva kehittäminen. Esteettömyyden parantaminen. Julkisen liikenteen yhteydet Joensuuhun ja Joensuusta seudun muihin keskustoihin. Palveluiden (julkiset ja kaupalliset) turvaaminen liikenteen keinoin. Liikkumisen perusedellytysten turvaaminen varmistamalla vähäliikenteisen tiestön liikennöitävyys Yhteisöllisten liikkumisratkaisujen kehittäminen julkisen liikenteen rinnalle. Autottomien ja erityisryhmien liikkumismahdollisuuksien turvaaminen. Metsäbiotalouden, kaivannaisteollisuuden ja maatalouden kuljetusten kannalta keskeisten yhteysvälien kunnossapidon kohdentamisen ja ajoittamisen edelleen kehittäminen sekä informaation lisääminen Haja-asutusalueiden yritysten kilpailukyvyn parantaminen logistiikkayhteistyötä kehittämällä

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 12 2 Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma on laadittu toimintaympäristön muutosten, käyttäjätarpeiden ja niiden pohjalta johdettujen toimintalinjausten (liite 2) pohjalta. Painopiste on asukkaita ja yrityksiä aktivoivissa toiminnallisissa hankkeissa. Liikenneväylien ja -palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet toteutetaan vakiintuneiden toimintamallien ja seudulla tehtyjen erillisten suunnitelmien (liikenneturvallisuussuunnitelmat, joukkoliikennesuunnitelma, Joensuun keskustan liikennesuunnitelma jne.) mukaisesti. Toimenpideohjelma on sovitettu seudun muuhun kehittämiseen. Toimenpiteet on kohdennettu tiettyihin osiin seutua ja niistä saatavat tulokset hyödynnetään jatkossa seudun muilla vastaavilla alueilla tai yhteysväleillä. Liikennejärjestelmätyössä hyödynnetään jatkuvasti myös muualla toteutettujen hankkeiden tuloksia. 2.1 Valtakunnallisesti edistettävät hankkeet ja toimenpiteet Joensuun seudun kannalta tärkeimmät valtakunnallista edunvalvontaa edellyttävät liikenteeseen liittyvät toimenpiteet ja hankkeet on kirjattu Itä-Suomen liikennestrategiaan ja maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Näiden valmistumisen jälkeen on säännöllisen lentoliikenteen pitkäjänteisen turvaamisen merkitys korostunut. Kärkihankkeet Joensuun seudun näkökulmasta ovat säännöllisen lentoliikenteen turvaaminen, valtateiden 9 ja 23 parantaminen sekä Karjalan radan junaliikenteen palvelutason kehittäminen. Ulkoiseen saavutettavuuteen liittyvien hankkeiden lisäksi seudun kannalta on erittäin tärkeää nostaa valtakunnallisesti esiin vähäliikenteisen tiestön kunnossapidon merkitystä erityisesti metsäbiotalouden ja kaivannaisteollisuuden näkökulmasta sekä Venäjän yhteyksiä. 2.2 Väylänpidon toimenpiteet Liikenneväylien kunnossapito ja kehittäminen on liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta erittäin tärkeää. Liikenteen infrastruktuuri on seudulla suhteellisen toimiva. Puutteet väyläinfrastruktuurissa eivät muodosta merkittäviä esteitä liikkumiselle, kuljetuksille tai seudun kasvutavoitteille. Myös väylien kunnossapito on edelleen suhteellisen hyvällä tasolla, vaikka etenkin vähäliikenteisen tieverkon pintakunnossa ja kunnossapidossa on puutteita. Sekä yhteistyötä että liikenteen infraa kehitetään seudulla jatkuvasti. Yksityistieverkon kunnossapito edellyttää myös jatkossa kuntien ja valtion avustuksia ja toimintamallien kehittämistä. Nämä ovat kuitenkin osa valtion ja kuntien normaalia työtä ja väylänpidon kehittämistä, joita ei kirjata erikseen liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiksi. Kuntien, valtion ja yksityistiekuntien vastuulla olevan jokapäiväisen kunnossapidon ohella väylänpidon toimenpiteitä lähivuosina ovat: Pienten liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden toteuttaminen kuntakohtaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien mukaisesti. Laatukäytävien kehittäminen Joensuun kaupunkiseudun joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävät selvityksen mukaisesti. Kontiolahden ja Joensuun välisen kevyen liikenteen yhteyden toteuttaminen vaiheittain. Kaivosten ja metsäbiotalouden kuljetusten edellyttämät tienpidon toimet.

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 13 2.3 Joensuun kaupungin henkilökuljetusten tehostaminen ja laajentaminen seudulliseksi Joensuussa henkilökuljetusten suunnittelua ja hankintaa on keskitetty. Kustannusten nousun taittamiseksi ja palvelutason turvaamiseksi tulee jatkossa henkilökuljetusten suunnittelua ja hankintaa edelleen tehostaa. Henkilökuljetuksia lähdetään tehostamaan Joensuun kaupungin osalta. Samalla varmistetaan, että toimenpiteet voidaan jatkossa viedä seudullisiksi. Työ jaetaan neljään osavaiheeseen: 1. Nykytilakartoitus (aiemmat linjaukset, resurssit, kustannukset, organisointi, määrät, kehittämistarpeet jne.) 2. Asiakasvuorovaikutus (palvelumuotoilu) 3. Kuljetusperiaatteiden määrittäminen 4. Kehittämisohjelma sisältäen etenemispolun laajentamiseksi seudulliseksi Asiakasvuorovaikutukseen panostetaan. Sillä pyritään varmistamaan muun muassa käyttäjien kannalta oikeanlaisten ratkaisujen löytäminen, uudenlaisten yhteisöllisten mallien hyödyntäminen sekä asiakkaiden parempi sitoutuminen periaatteisiin ja kehittämisohjelmassa esitettäviin toimenpiteisiin. Päätöksentekijät otetaan työhön mukaan heti alussa ja varmistetaan, että heillä on jatkuvasti käytettävissään tieto hankkeen etenemisestä. Päätöksentekoon asiat viedään tarpeeksi laajoina kokonaisuuksina. Päätösesitykset perustellaan sekä kokonaisuutta kuvaavilla luvuilla että asiakasvuorovaikutuksen perusteella saatavilla konkreettisilla esimerkeillä. Työ toteutetaan pääosin virkatyönä. Työtä koordinoi Joensuun kaupungin logistikko, jolle annetaan riittävät valtuudet ja resurssit. Työtä ohjaamaan perustetaan tiivis, eri hallintokuntien edustajista koottu työryhmä. Kevään 2014 aikana tehdään selvitys henkilölogistiikkayksikön perustamisesta ja projektoidaan jatkotoimenpiteet. 2.4 Joensuun matkakeskusalueen, keskustan ja kampusalueen välisten liikkumisratkaisujen kehittäminen osana kaupunkirakenneohjelmaa Joensuun seudun kasvustrategian mukaiseen ydinkeskustan kaupunkirakenteen kehittämiseen liitetään tiiviisti liikkumisratkaisujen kehittäminen. Liikkumiseen liittyvät toimenpiteet suunnitellaan osana kaupunkisuunnittelua ja työhön otetaan vahvasti mukaan muun muassa kävelyn ja pyöräilyn kehittämishankkeessa mukana olleet sidosryhmät. Selvitetään mahdollisuudet toteuttaa työ tiiviissä yhteistyössä Kuopiossa toteutettavan vastaavan hankkeen kanssa. Eri kaupungeissa tarkastellaan palvelumuotoilun periaattein eri käyttäjiä ja saatuja tuloksia hyödynnetään molemmissa kaupungeissa. Matkakeskuksen rooli nähdään liikkumisen solmupisteenä sekä toiminnallisena kohteena, joka linkittää sekä liikenteen että toimintoja. Esimerkiksi työmatkaliikenteen kehittämisratkaisuja haetaan laajasti ja hankkeen yhteydessä määritetään uudenlaisia ratkaisuja matkaketjujen kehittämiseksi ydinkeskustan alueella. Opiskelijat otetaan vahvasti mukaan kehittämistyöhön ja toimenpiteiden ideointiin. Matkailu ja sen liikenteelliset tarpeet ovat kehittämisen yksi merkittävä lähtökohta. Eri matkailijaryhmien (esim. venäläiset, perheet, ekomatkailijat) tarpeita ja vaatimuksia käydään läpi palvelumuotoilun keinoin. Työssä otetaan huomioon myös jatkoyhteydet mm. Kuopioon ja Kolille. Matkailutuotteita kehitetään tiiviissä yhteistyössä matkailupalvelujen tuottajien kanssa.

JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 14 2.5 Outokummun yrityskylän työmatkaliikennehanke Outokummun yrityskylä on ollut aloitteellinen Joensuun ja Outokummun välisen työmatkaliikenteen kehittämiseksi. Hanketta on valmisteltu jo edellisellä aiesopimuskaudella. Tarve uusille työmatkaliikenteen palveluille on edelleen olemassa. Työ käynnistetään yritysten johdon sitouttamisella. Taustaksi kartoitetaan yrityskylän työntekijöiden työmatkatiedot työnantajien tiedoista ja muista olemassa olevista lähteistä. Tavoitteena on saada yleiskuva liikenteen suuntautumisesta ja määristä. Työssä pyritään lisäämään joukkoliikenteen käyttöä, mutta painopiste on ihmisten aktivoinnissa ja erilaisten yhteisöllisten ratkaisujen tukemisessa. Erityisesti ratkaisuja haetaan ns. viimeisen mailin ongelmaan. Työssä hyödynnetään muualla tehtyjen selvitysten tuloksia (mm. Ylä-Savo). Työ liitetään seudun viisaan liikkumisen jatkuvaan aktivointityöhön ja sen tulokset laajennetaan jatkossa seudun muiden taajamien työmatkaliikenteen kehittämiseksi. 2.6 Viisaan liikkumisen aktivointitoiminnan jatkaminen Joensuun seudulla on toteutettu kävelyn ja pyöräilyn kehittämishanke, jonka tulokset ovat rohkaisevia. Viisaan liikkumisen aktivointia jatketaan hankkeen yhteydessä määritettävien kehittämistoimenpiteiden mukaisesti. Myös jatkotyöhön haetaan resursseja valtakunnallisista hankehauista. Hankevalmisteluissa hyödynnetään liikenneturvallisuustoimija- ja ljkoordinaattorihankkeiden resursseja. Yhtenä jatkotoimenpiteenä käynnistetään Sotkuman kylän yhteisöllisten liikennepalvelujen kehittämishanke. 2.7 Uudenlaiset liikkumisratkaisut osaksi Kontiorannan toiminnallista kehittämistä Kontiorannan Master plan työhön liitetään uudenlaisten liikkumisratkaisujen ideointi ja käyttöönotto. Työssä otetaan huomioon sekä alueen sisäinen liikkuminen että ulkoinen saavutettavuus. Samassa yhteydessä tuodaan vahvasti esiin Joensuun yhteydet. 2.8 Yritysten kuljetusten tehostaminen Ilomantsin alueella Ilomantsi on pitkien etäisyyksien kunta, jossa yritysten logistiikkatoimintojen ja -yhteistyön kehittämisellä voidaan saavuttaa selkeitä hyötyjä. Ilomantsin pk-yritysten logistiikkatoimintojen ja -yhteistyön kehittämiseksi toteutetaan kehittämishanke, jonka taustaksi selvitetään yritysten logistiikan nykytila, olemassa olevat yhteistyömallit ja haetaan potentiaaliset mahdollisuudet kuljetusten yhdistämiseen. Logistiikkayhteistyön kehittämismahdollisuuksien ohella analysoidaan ja tehdään myös yrityskohtaisia ehdotuksia logistiikkatoimintojen kehittämiseksi. Työssä tarkastellaan myös yleisesti muun muassa nettikaupan yleistymisen vaikutuksia Ilomantsin näkökulmasta. Työ ohjelmoidaan tarkemmin muista vastaavista selvityksistä saatavien kokemusten pohjalta.

LIITE 1 Suunnitelman strategiset lähtökohdat Suunnitelman strategiset lähtökohdat Valtakunnallinen alueidenkäyttö- ja liikennepolitiikka luo raamit myös alueelliselle liikennejärjestelmän kehittämiselle. Alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tehtävä on sovittaa yhteen valtakunnalliset linjaukset sekä alueiden erityispiirteet, tarpeet ja tavoitteet. Alueidenkäyttö- ja liikennepoliittisia linjauksia on tehty viimeksi mm. liikennepoliittisessa selonteossa Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistustyössä, LVM:n toiminta- ja taloussuunnitelmissa sekä mm. kansallisessa älyliikenteen strategiassa ja LVM:n hallinnonalan ilmastopoliittisessa toteutusohjelmassa. Selonteossa mainituista suurista hankkeista vt 5 Mikkeli-Juva- (Mikkelin kohdan) ja vt 6 Taavetti - Lappeenranta -hankkeiden toteuttaminen sekä osaltaan myös Imatra- Luumäki-kaksoisraiteen toteuttaminen (suunnittelu sekä periaatepäätös toteuttamisesta) tulevat edistämään osaltaan seudun ulkoisen saavutettavuuden kehittymistä. Selonteossa tällä hallituskaudella esitettyjen hankkeiden käynnistämisestä on tehty päätös keväällä 2013. Parhaillaan on käynnissä valtakunnallisen lentoliikennestrategian laadinta, jonka tavoitteena on selvittää Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä, arvioida Suomen lentoasemaverkostoa erityisesti alueiden saavutettavuuden näkökulmasta, arvioida lentoliikenteen palvelutasoa ja tarkastella valtion, kuntien, Finavian ja lentoyhtiöiden roolia lentoliikennepalvelujen järjestämisessä. Vuonna 2014 valmistuva strategia on siten erittäin merkittävä myös Joensuun seudun lentoliikenteen kannalta. Valtakunnallisessa liikennepolitiikassa on tapahtumassa niukkojen resurssien ohjaamina selkeitä muutoksia (uusi liikennepolitiikka). Liikennejärjestelmää tarkastellaan entistä vahvemmin osana muuta yhteiskuntaa. Tarkasteluissa korostuvat niin ilmastopolitiikka, väestörakenteen muutos, kilpailukyvyn vahvistaminen kuin käyttäjä- ja palvelutasolähtöisyys. Suuria investointeja ja niiden vaikuttavuutta tarkastellaan entistä kriittisemmin. Lähtökohtana ovat käyttäjien ja yhteiskunnan tarpeet ja niiden perusteella määritetyt palvelutasotavoitteet. Samalla korostuu käyttäjien vastuu ja erilaisiin kestäviin valintoihin ohjaavien toimenpiteiden merkitys. Liikennejärjestelmän niukat kehittämisresurssit edellyttävät päivittäisen liikennöitävyyden turvaamista. Rakentamisen sijaan painotetaan ylläpidon ja liikennepalvelujen järjestämistä. Seuraavalla hallituskaudella voi vapautua myös resursseja pienten alueellisten liikenneinvestointien viime vuosia parempaan toteuttamiseen. Monipuolisten ja alueiden väliset erot tunnustavien toimenpidevalikoimien käytön merkitys tulee joka tapauksessa kasvamaan. Valtakunnallisesti on valmistunut myös useita liikennejärjestelmän osa-alueita koskevia strategioita, mm. tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014, kaukoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso sekä kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 ja sen toimenpideohjelma. Käynnissä on useita liikennepoliittisen selonteon linjauksia täsmentäviä strategioita, esimerkiksi edellä mainittu lentoliikennestrategia. Joukkoliikenteessä on tullut ja tulossa paljon muutoksia, joita on linjattu mm. useissa työryhmä- ja selvitysmiesraporteissa. Alueidenkäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen yhteen kytkentää tarkastellaan parhaillaan käynnissä olevassa valtakunnallisessa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvahankkeessa (ALLI). Kehityskuvassa muodostetaan valtakunnallinen näkemys pitkällä tähtäimellä tavoiteltavasta aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Tarkoituksena on edistää eri hallinnonalojen ja alueiden toimien suuntaamista vahvistamaan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuvaa aluerakennetta. Tarkoituksena on myös vaikuttaa kansainvälisellä tasolla tuomalla esiin Suomen näkökulmaa ja yhteistyötarpeita. Kehityskuvahanke on erittäin merkittävä myös Joensuun seudun liikennejärjestelmätyön kannalta.

LIITE 1 Suunnitelman strategiset lähtökohdat Kokonaisuutena merkittävimpiä Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyviä valtakunnallisen tason linjauksista esille nousevia lähtökohtia ja tulevaisuuden haasteita ovat: - kilpailukyvyn ja kestävän talouskasvun tukemiseksi tärkeiden monipuolisten ulkomaanyhteyksien varmistaminen (vienti) - arjen toimivien, turvallisten ja esteettömien liikkumismahdollisuuksien varmistaminen - logistiikan kustannuspaineiden kasvun vaikutukset elinkeinoelämän kilpailukykyyn - ympäristö- ja laatuvaatimusten lisääntymisen - palvelujen sähköistymisen ja etätyön luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen - ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen varautuminen - yhdyskuntarakenteen muutokset - julkisten resurssien tehokas käyttö sekä liikennepolitiikan keinovalikoiman laajentaminen - valtion ja kuntien roolien ja rahoitusvastuiden selkeyttäminen - yhteistyön ja aiempaa laaja-alaisemman valmistelun lisääminen. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteen ja elinkeinot yhdistävän MALPEajattelun vahvempi käyttöönotto tukee kokonaisvaltaisempaa suunnittelua. Seudun yhteisen yleiskaavan toteuttamisen tukeminen on yksi liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohta. Lähivuosina painopiste on ydinseudun maankäytön toteuttamisohjelman laadinnan ja edistämisen tukemisessa. Yksittäisiä kehittämiskohteita ja investointitarpeita tärkeämpää on laajentaa tarkastelu esimerkiksi maankäytön, saavutettavuuden ja asuntorakentamisen periaatteisiin, jotka ovat jatkossa luomassa uutta pohjaa alueen kasvulle. Samalla lisätään merkittävästi seudun valmiutta omaehtoisiin liikennejärjestelmätason kehittämistoimenpiteisiin. Itä-Suomen liikennestrategia ja Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Kolmen maakunnan (Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Pohjois-Karjala) yhteinen vuoteen 2020 tähtäävä Itä-Suomen liikennestrategia valmistui marraskuussa 2011. Strategian laatimisen myötä luotiin toimintamalli Itä-Suomen maakuntien väliselle liikennesuunnitteluyhteistyölle sekä määritettiin valtakunnallisten linjausten ja Itä-Suomen erityispiirteiden pohjalta Itä-Suomen liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä koskevat linjaukset. Lisäksi löydettiin yksimielisyys edistettävistä keskeisistä hankkeista. Vuonna 2012 päätetty vaalipiiriuudistus voi asettaa haasteita yhteistyölle, mutta ns. suuret linjaukset ovat joka tapauksessa jatkossakin mitä todennäköisimmin maakunnille yhteisiä. Strategian pohjalta on jo käynnistetty erityisesti joukkoliikennettä koskevia selvityksiä. Lähivuosina käynnistetään lisäksi useita muita strategiaa toteuttavia selvityksiä ja toimenpiteitä, jotka tulee ottaa jatkossa myös Joensuun seudulla huomioon. Strategiassa esitetyt kehittämistavoitteet ovat osa-alueittain seuraavia. Ihmisten liikkuminen: - Liikenneturvallisuus paranee Itä-Suomessa valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti. - Joukkoliikenteen palvelutaso paranee maakuntakeskuksissa. Muualla turvataan peruspalvelutasoinen liikenne. - Kävelyn ja pyöräilyn vetovoimaisuus kasvaa taajamien päivittäisessä liikkumisessa. - Haja-asutusalueilla turvataan henkilöautoliikenteen olosuhteet. - Kohtuuhintaiset ja nopeat kaukoliikenneyhteydet turvataan raide- ja lentoliikenteellä. - Matkaketjut ovat sujuvia. Elinkeinoelämän kuljetukset ja logistiikka: - Kuljetusten kustannustehokkuus paranee. - Päätiestön liikenneolosuhteiden kehittäminen suunnataan keskeisille yhteysväleille. - Vähäliikenteisen tieverkon liikennöitävyys turvataan. - Vesiliikenteen kilpailukykyä vaihtoehtoisena kuljetusmuotona kehitetään.

LIITE 1 Suunnitelman strategiset lähtökohdat Yhteistyön toimintamallit: - Itä-Suomessa tehtävä liikennejärjestelmätyö on tehokasta ja vaikuttavaa. - Alueiden käytön ja liikenteen yhteensovittaminen paranee kaikilla tasoilla. - Alueellisen ja seudullisen yhteistyön ja päätöksenteon merkitys lisääntyy. Tavoitteet on avattu strategiassa yksityiskohtaisemmiksi kehittämislinjauksiksi. Itä-Suomen liikenneväylien kärkihankkeiksi on määritelty strategiassa vt 5 Mikkeli Juva, vt 23 Varkaus Viinijärvi, vt 5 Leppävirta Kuopio, Karjalan radan perusparantaminen välillä Luumäki Joensuu sekä Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola Kajaani. Tulevaisuuden hankkeina on mainittu mm. valtatien 9 parantaminen. Strategiassa on tunnistettu myös lentoliikenteen järjestämisen haasteellisuus sekä vesiliikenteen kehittämisen potentiaali. Liikennestrategian toteutumisen seuranta perustuu jatkuvaan Itä-Suomen liikennejärjestelmätyöhön, jota koordinoi Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Liikenneviraston ja maakuntien liittojen edustajista koostuva Itä-Suomen liikennestrategiaryhmä. Seutujen edustajat osallistuvat laajemman, Itä-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmän toimintaan. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sen pohjalta vuonna 2012 allekirjoitettu aiesopimus ovat myös keskeisiä tämän suunnitelman lähtökohtia. Tärkeimpinä kehittämishankkeina on Itä-Suomen liikennestrategiassa linjattujen hankkeiden lisäksi nostettu Raatekankaan eritasoliittymän toteuttaminen ja valtatien 9 välin Onkamo Niirala kehittäminen. Lisäksi aiesopimukseen on nostettu useita maakunnallisen tason toimenpiteitä, joita tässä suunnitelmassa tarkennetaan ja päivitetään Joensuun seudun osalta. Eri aluetasoilla laadituilla suunnitelmilla ja niiden pohjalta solmituilla sopimuksilla on selkeät roolit, eikä samoista asioista sovita usealla tasolla. Seudullisen työn kannalta tämä tarkoittaa, että suunnitelmaan ja aiesopimukseen kirjattavat toimenpiteet painottuvat seudulla päätettävissä oleviin toimenpidekokonaisuuksiin. Tämän suunnitelman yhteydessä esiin nousevat valtakunnallisen tai maakunnallisen tason toimenpide-esitykset viedään käsiteltäväksi aina sille tasolle, jolle ne luontevimmin kuuluvat. Seudulliset ja kuntakohtaiset strategiset linjaukset Joensuun seudun kasvustrategia Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva valmistui syksyllä 2012. Strategiassa keskeisimmät elinkeinoympäristön kasvua ja kehitystä tukevat toimijat ovat synnyttäneet yhteisen näkemyksen kasvuvalinnoista ja niitä ohjaavista periaatteista. Liikennejärjestelmän toimivuus on selkeä reunaehto kaikelle kasvulle. Liikennejärjestelmän toimenpitein voidaan tukea erityisesti metsäbiotalouteen liittyviä painotuksia. Seudun saavutettavuudessa kasvustrategiassa ei nähdä olevan suuria puutteita. Kasvustrategia on toiminut pohjana Joensuun seudun kasvusopimuksen laadinnalle. Kasvusopimusmenettelyn piirissä ovat kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti Helsingin seudun metropolialue ja muut yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut. Lisäksi kansallisesti merkittävien teemojen kehittämisessä voidaan ottaa käyttöön alueellisia kasvusopimuksia useamman kaupungin ja valtion kesken. Kasvusopimuksilla: vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siten, että tavoitteina ovat merkittävät kasvuhyppäykset, uudistuminen ja kansainvälistyminen kestävällä tavalla

LIITE 1 Suunnitelman strategiset lähtökohdat tavoitteena on ennen kaikkea strategisten painopistevalintojen ja teemojen määrittely - strategisesti isojen kokonaisuuksien synnyttäminen kaupunkiseutujen ja valtion kumppanuudella Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on tuoda liikenteen näkökulma vahvasti osaksi seudun kehittämistä ja varmistaa, että seudun kuntien, maakuntaliiton ja valtion aluehallinnon toimenpitein edistetään yhteisesti sovittuja tavoitteita. Samalla on noussut esiin tarve yhdistää Joensuun työssäkäyntialueen maankäytön, palveluiden ja elinkeinoelämän kehittämisen strategista suunnittelua yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällä tavoin eri hallinnonalojen toimenpiteet tukevat paremmin yhteisiä tavoitteita ja resurssien käyttöä voidaan ohjata tehokkaammin. Tämä edellyttää jatkossa myös käyttäjätarpeiden entistä laajempaa tarkastelua. Liikenteeseen liittyvät käyttäjätarpeet ja liikkumisen palvelutaso tulee nähdä osana laajempaa kokonaisuutta. Jatkossa tulee liikkumiseen liittyvien tarpeiden selvittämisen sijaan hakea tietoa liikkumistarvetta aiheuttavista toiminnoista.

LIITE 2 Kehittämislinjaukset Kehittämislinjaukset Tässä liitteessä oleva aineisto on työnaikaista materiaalia, jota on hyödynnetty suunnitelman laadinnassa. Aineistoon on kirjattu aluetyypeittäin Joensuun seudun liikennejärjestelmän nykytilaa ja kehittämislinjauksia (laatikoissa) sekä linjaukset yhteistyön ja toimintamallien kehittämiseksi. Kakkia aineistossa olevia asioita ei ole nostettu lopulliseen suunnitelmaan. Ulkoinen saavutettavuus Sujuvat kansainväliset yhteydet edellyttävät säännöllistä, sopivilla aamu- ja iltavuoroilla liikennöitävää lentoliikennettä. Junaliikenteellä ei voida saavuttaa riittävää palvelutasoa liityntänä kansainvälisiin lentoihin. Lentoliikenteen palvelutasomuutokset voivat olla nopeita ja pitkäjänteinen palvelutason turvaaminen edellyttäisi operaattoreiden pitkäaikaista sitoutumista. Kaukoliikenteen kehittämisessä otetaan huomioon eri käyttäjäryhmien merkitys ja keskeisimmät palvelutasotarpeet sekä eri kulkumuotojen vahvuudet. Palvelutasotarpeet tarkastellaan aina koko matkaketjun osalta. Säännöllinen lentoliikenne Joensuusta Helsinki-Vantaan kansainvälisiin yhteyksiin varmistetaan. Karjalan radan junaliikenteen nopeuttamista edistetään. Nopeuttamisen ohella tuodaan käyttäjätarpeiden analyysien pohjalta esiin myös muita junaliikenteen palvelutason kehittämistarpeita. Ostosmatkailu Venäjältä kasvaa voimakkaasti, mutta perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. Joukkoliikennepalveluja ei ole yhdistetty tehokkaasti seudun palvelujen markkinointiin Venäjällä. säännöllinen linja-autoliikenne Joensuun ja Petroskoin välille on käynnistetty. Myös junaliikenteen käynnistämisestä on käyty keskusteluja. Liikennepalvelut liitetään seudun palvelujen kehittämiseen ja markkinointiin. Joukkoliikenneyhteyksiä Venäjälle kehitetään kysyntää vastaavasti. Venäjän matkailuliikenteen potentiaali hyödynnetään myös Joensuu Kuopio -yhteyksien kehittämisessä. Kuopio Joensuu -henkilöraideliikennettä ja sen kehittämismahdollisuuksia on tarkasteltu kevään 2013 aikana henkilöraideliikenneselvityksen yhteydessä. Liikenteen käynnistäminen edellyttää merkittäviä investointeja ratainfrastruktuuriin (noin 65 M ) sekä jatkuvaa yhteiskunnan tukea arvioidulla asiakasmäärällä (noin 1 M /vuosi). Mahdolliset vaikutukset tällä hetkellä hyvin toimivaan markkinaehtoiseen linja-autoliikenteeseen tulee myös ottaa huomioon. Yhteysvälillä on erittäin hyvän palvelutason tarjoava linja-autoliikenne. ELY-keskus on linjannut, että yhteysvälin liikenne toteutuu ensisijaisesti markkinaehtoisesti. Henkilöauton kulkutapaosuus yhteysvälillä on 83 %. Joensuun ja Kuopion liikennettä tarkastellaan jatkossakin kulkumuotoriippumattomasti käyttäjien näkökulmasta. Keskeisin tavoite on nostaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Tarkastelut liitetään sekä Kuopiossa että Joensuussa ns. viimeisen mailin ratkaisujen kehittämiseen. Junakuljetusten lisäämiseen on potentiaalia, mutta palvelun saatavuudessa on puutteita. Satamapalveluja pidetään hyvinä ja kapasiteettia on riittävästi, mutta vesikuljetusten merkittävä osuuden kasvattaminen edellyttäisi ympärivuotisuutta. Kaivosten tieyhteyksissä on kehittämistarpeita. Raidekuljetusten käyttömahdollisuuksien parantamiseksi haetaan jatkuvasti uusia yhteistyömuotoja. Ulkoiseen saavutettavuuteen liittyvät keskeisimmät infran ja palveluiden kehittämiskysymykset käsitellään Itä-Suomi-tasolla.

LIITE 2 Kehittämislinjaukset Seudulla toimivilla logistiikkayrityksillä on hyvät mahdollisuudet toimia nykyisillä tonteilla. Puutavaran kuormauksen osalta on selvitetty uusia sijaintivaihtoehtoja ja samalla tarkasteltu tilavarauksia logistiikka-alueelle. Kuljetusvirrat sekä seudulle että seudulta ovat suhteellisen ohuita, joten ulkoisten kuljetusten yhdistelyllä ei saataisi suurta hyötyä. Alueen sisäisten kuljetusten yhdistelyllä voitaisiin saavuttaa etuja. Logistiikkatoimintojen tilavaatimukset otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Puutavaran kuormaus keskitetään seudulla Joensuun keskustan ulkopuolelle. Seudun sisäisten kuljetusten yhdistämiseksi määritetään toimintamallit. Erikoiskuljetusreittejä on seudulla tarkasteltu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon (SEKV) tarkistustöiden yhteydessä. Kehätien suunnitelmat auditoitiin erikoiskuljetusten näkökulmasta. Haasteita on erityisesti korkeiden kuljetusten suhteen. Mahdollinen Siilinjärvi Viinijärvi -radan sähköistys tuo erittäin suuria haasteita. Erikoiskuljetuslupajärjestelmää pidetään seudun yrityksissä liian kankeana ja hitaana. Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon toteutuminen varmistetaan. Kaikissa suunnitelmissa, joilla on vaikutusta nykyisen verkon toimivuuteen, tarkastellaan erikoiskuljetusten vaatimukset erikseen. Tarvittaessa konsultoidaan Liikenneviraston lupapalveluita. Joensuun ydinkeskusta Uudet hankkeet edellyttävät kokonaisvaltaisia tarkasteluja etenkin uuden ja nykyisen keskustan yhdistämiseksi. Kasvusopimuksen mukainen kaupunkirakenteen kehittäminen antaa erittäin hyvät lähtökohdat sekä viisaan liikkumisen tavoitteiden toteuttamiselle että liikkumisen linkittämiselle kaupunkisuunnitteluun. Tämä edellyttää myös liikennesuunnittelun kulttuurimuutosta ja uudenlaista ennakkoluulottomuutta. Kävelyn ja pyöräilyn roolia vahvistetaan ydinkeskustassa edelleen. Viisaan liikkumisen tukeminen nostetaan yhdeksi symmetrisen keskustan kehittämisen lähtökohdaksi. Nikolaintorista muodostetaan seudun ja koko maakunnan henkilöliikenteen monipuolinen solmupiste. Keskustan osayleiskaavan liikennesuunnitelma tarkastetaan kasvusopimuksen linjausten pohjalta. Joensuun ratapihan jatkosuunnittelu yhdistetään tehokkaasti kaupunkisuunnitteluun. Pyöräilyn kulkutapaosuus on suuri ja seudulla panostetaan viisaan liikkumisen kehittämiseen. Osayleiskaavan liikennesuunnitelma antaa hyvät lähtökohdat kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen. Pyöräilyn olosuhteita tulee parantaa puuttumalla myös autoilun palvelutasoon. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistyötä jatketaan, pyöräpysäköintiä uudistetaan ja kävelykeskustaa laajennetaan. Tiedepuisto, tori ja uusi Nikolaintori yhdistetään sujuvilla pyöräilyyhteyksillä ja kevyen liikenteen kehätien toteuttaminen varmistetaan.

LIITE 2 Kehittämislinjaukset Torinaluspysäköinnin rakentaminen ei ole alkanut, koska hankkeeseen ei ole toistaiseksi löytynyt yksityistä toimijaa. Henkilöautoilu hallitsee vielä keskustan liikenneympäristöä. Paikallisliikenne toimii kohtuullisen hyvin, mutta se on suunniteltu ja toteutettu järjestelmälähtöisesti. Joukkoliikenteen kehittämisessä panostetaan entistä vahvemmin asiakaslähtöiseen palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Matkaketjuajattelu ja asiakassegmentointi ovat suunnittelun lähtökohtia. Solmupiste- ja matkaketjuajattelulla parannetaan keskeisten ryhmien palvelutasoa. Henkilöliikenteen vaihtopisteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Paikallisliikenteen yhdistäminen kauko- ja seutuliikenteeseen tarkastellaan mm. osana keskustan ja matkakeskusalueen kehittämistä. Torinaluspysäköinnistä tehdään päätös ja suunnitelmat laaditaan sen mukaisesti. Esteettömyysasioiden huomioonottamisessa on paljon tekemistä, vaikka asiaan onkin kiinnitetty huomiota. Asia korostuu myös kunnossapidossa. Esteettömyys ymmärretään keskustan kehittämisen suunnittelussa ja toteutuksessa osana turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Suunnitelmille tehdään esteettömyysauditoinnit ja niiden systemaattinen seuranta varmistetaan. Jakeluliikennettä ei ole tarkasteltu kokonaisuutena. Yhdistelyn toimintamallit ovat määrittämättä. Keskustan jakeluliikenteen ongelmat ja sen aiheuttamat estevaikutukset muille liikkujille eivät ole nousseet isoksi ongelmaksi. Toimintojen tehostamiseksi on kuitenkin paljon valmiita ratkaisuja, joita voidaan soveltaa myös Joensuun keskustassa. Jakeluliikenne otetaan osaksi keskustan (ml. Nikolaintori) kehittämistä. Kehittämistarpeet määritetään säännöllisesti. Yhdistelymahdollisuudet kartoitetaan ja yhdistelylle luodaan toimintamallit toimijoiden yhteistyönä. Ydinkaupunkiseutu Joukkoliikennesuunnitelman tavoite kehittää joukkoliikenteen palvelutaso vastaamaan henkilöautoliikenteen palvelutasoa on erittäin haastava. Joillain joukkoliikenteen palvelutasokriteereillä (esim. matka-aika) saatetaan päästä lähelle henkilöautoliikenteen palvelutasoa, mutta henkilöautoilun joustavuuteen tai mukavuuteen on vaikeaa vastata joukkoliikenteen kehittämisen keinoin. Vyöhykkeellä on kuitenkin erittäin hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen käytön lisäämiseen. Parhaillaan käynnissä oleva valtakunnallinen joukkoliikenteen kehittämistyö luo uusia mahdollisuuksia. Uusien maankäyttöratkaisujen suunnittelu lähtee joukkoliikenteen ja pyöräilyn hyödyntämisestä. Joukkoliikenteen etuudet otetaan käyttöön täysimääräisesti. Matkaketjujen ja käyttäjän palvelutaso otetaan kehittämisen lähtökohdaksi (järjestelmän palvelutason sijaan). Laatukäytävien kehittämistä jatketaan matkaketjunäkökulmasta. Joukkoliikenteen työmatkatuet otetaan käyttöön ja pysäköinnin tukemista vähennetään. Vyöhykkeellä toteutetaan laajamittaisesti viisaaseen liikkumiseen kannustavaa toimintaa

LIITE 2 Kehittämislinjaukset Kevyen liikenteen väylien kunto on pääosin kohtuullinen ja kunnossapidon periaatteet on yhtenäistetty. Käytännön toiminnassa on vielä paljon kehitettävää ja tavoitteen toteutuminen vaatii jatkuvaa asian esillä pitoa sekä tehokasta kunnossapidon laadunvalvontaa. Sovitut kevyen liikenteen laatukäytävien kunnossapitoperiaatteet viedään alueurakoiden ja kuntien käytäntöihin. Pyöräilyn lisäämiseksi määritetään tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan (mm. systemaattinen kevyen liikenteen mittaus). Työmatkapyöräilyyn kannustetaan ja työpaikoilla panostetaan pyöräilyä tukeviin toimenpiteisiin. Koulumatkojen turvallisuuteen ei ole tehty erityistarkasteluja. Kuljettaminen kouluun ja harrastuksiin lisääntyy. Paikallisliikenne palvelee suhteellisen hyvin myös harrastusmatkoja, mutta reittejä tai aikatauluja voidaan vielä kehittää palvelemaan paremmin harrastusmatkoja. Koululaisten itsenäinen turvallinen liikkuminen otetaan vyöhykkeellä yhdeksi kehittämisen lähtökohdaksi. Koulumatkojen kulkumuotojakaumaa seurataan ja itsenäiselle liikkumiselle asetetaan tavoitteet. Vanhempia valistetaan lasten ja nuorten liikkumistottumusten oppimisen merkityksestä. Maankäytön ja infran kehittämisessä lasten ja nuorten liikkuminen tarkastellaan erikseen. Esteettömyysvaatimukset tulevat jatkossa korostumaan suurten ikäluokkien vanhetessa. Esteettömyys on ollut vyöhykkeen laatukäytäväsuunnittelussa keskeisenä tavoitteena alusta asti. Esteettömyyttä ei ole kuitenkaan tarkasteltu koko palveluketjun osana. Käsitteenä esteettömyys on paljon esillä, mutta vieläkin on paljon tekemistä sekä suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa että asenteissa. Esteettömyyskartoituksia tehdään vyöhykkeellä säännöllisesti. Palautetta kerätään aktiivisesti ja esteettömyyspuutteisiin reagoidaan nopeasti. Vyöhykkeelle määritellään erityistason ja perustason alueet esteettömyyden näkökulmasta. Suunnitelmille tehdään esteettömyysauditoinnit ja niiden systemaattinen seuranta varmistetaan. Palveluliikenne parantaa osana paikallisliikennettä kaikkien liikkumisrajoitteisten omatoimisten asiointimatkojen sujuvuutta Seudun muut keskustat Useimpien keskustojen liikenneympäristöjen turvallisuutta on parannettu viime vuosina. Kevyen liikenteen laatukäytävät on määritetty kaikkiin keskustoihin ja parhaillaan on käynnissä seudullinen kävelyn ja pyöräilyn edistämishanke. Liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat ajan tasalla. Toimenpiteitä toteutetaan resurssien puitteissa ja toteutumista seurataan seudullisesti. Keskustoissa on kuitenkin vielä paljon tehtävää niin liikenneympäristön kuin asenteiden osalta. Koulumatkojen kulkumuotojakaumaa seurataan ja itsenäiselle liikkumiselle asetetaan tavoitteet. Vanhempia valistetaan lasten ja nuorten liikkumistottumusten oppimisen merkityksestä. Laatukäytävien kunnossapidon yhtenäistäminen varmistetaan. Viisaaseen liikkumiseen kannustavia toimenpiteitä jatketaan. Keskustojen turvallinen, esteetön ja viihtyisä liikenneympäristö nostetaan seudun vahvuudeksi ja tärkeäksi kilpailukykytekijäksi.

LIITE 2 Kehittämislinjaukset Joukkoliikenteen seudullinen suunnitelma on juuri valmistunut ja ELYn järjestämistapaselvitys valmistumassa. Suunnittelussa ja palvelutasomäärittelyissä ei kuitenkaan ole tehty kattavia käyttäjätarkasteluja. Potentiaalia etenkin työmatkaliikenteessä on paljon juuri keskustojen ja Joensuun välisissä yhteyksissä. Joukkoliikenneresurssit keskitetään yhteysväleille, joilla on vahva kysyntä ja potentiaali. Kuntakeskusten ja Joensuun väliseen työmatkaliikenteeseen haetaan uusia, todellisiin palvelutasotarpeisiin vastaavia joukkoliikennepalveluita. Työnantajat otetaan aktiivisesti mukaan liikkumispalvelujen kehittämiseen. Kimppakyytien järjestämistä tuetaan. Asiointiliikenne on seudulla hajanaista eikä sitä ole suunniteltu seudullisesti. Palvelutaso vaihtelee kuntien välillä ja kuntien sisällä. Asiointiliikenteen periaatteet määritellään seudullisesti. Liikenne suunnitellaan ja hankitaan seudullisena ja hallintokuntien välisenä yhteistyönä osana seudullista kokonaisvaltaista henkilökuljetusten järjestämistä. Jakelukuljetuksissa seudun keskuksiin on paljon tehostettavaa. Seudulla ajetaan peräkkäin vajailla kuormilla. Kuljetusyritykset ja keskusliikkeet optimoivat kuljetukset ja reitit vaihtelevat. Yhteistyössä nähdään potentiaalia ja sitä pidetään erittäin kannatettavana myös kuljetusyrityksissä. Seudun yritykset eivät tee aktiivista logistiikkayhteistyötä, mutta kiinnostusta yhteistyön kehittämiseen on. Jakelukuljetusten yhdistäminen otetaan seudulliseksi tavoitteeksi. Tavoitteena on yritysvetoinen toimintamalli. Yhdistämisen käynnistämisen edellyttämiä toimenpiteitä tuetaan. Seudullisen toimintamallin määrittämiselle ja yhteistyön hankkeistamiselle määritetään vastuuorganisaatio/-taho. Toimintamalleja kehitetään yhteistyössä Itä-Suomen muiden seutujen kanssa. Pilotointeihin pyritään saamaan kansallista rahoitusta. Haja-asutusalueet Liikkumistarve on kasvussa mm. palvelujen keskittymisen myötä. Liikenneturvallisuusongelmat ovat pistemäisiä ja keskittyvät pääteille. Matkat ovat oikeilla tilannenopeuksilla muutoin suhteellisen turvallisia. Vähäliikenteisen tiestön kunnossapidon tasoon ollaan yleisesti tyytymättömiä. Tiestön hoidon ja ylläpidon kohdentamisen priorisointia jatketaan eri asiakasryhmien erilaiset tarpeet tunnistaen. Haja-asutusalueen tieverkon päivittäinen riittävä liikennöitävyys turvataan. Tienpidon urakoiden asiakasvuorovaikutusta kehitetään. Yksityisteiden kunnossapitoa kehitetään seudullisena yhteistyönä ja yksityistieavustukset säilytetään nykyisellä tasolla. Henkilöautoliikennettä on suhteellisen paljon myös alueilla, joille ei ole mahdollista järjestää julkista liikennettä. Liikkumisen yhdistelyssä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Yhdistelyyn on olemassa valmiita palveluita. Parhaillaan selvitetään lainsäädännöllisiä kysymyksiä siihen, miten kimppakyytitoimintaa voitaisiin tukea. Seudulla pilotoidaan kimppakyytijärjestelmiä haja-asutusalueilla asuvien liikkumisen palvelutason kehittämiseksi. Mahdollistetaan kylien asukkaiden omaehtoiset kimppakyyti- ja kyläbussipalvelut. Yhteinen kulkemisen liitetään kylien kehittämiseen ja kimppakyytien mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti eri matkatyypeillä (työmatkat, asiointi, koulukuljetukset, harrastusmatkat jne.) Joensuun kaupungissa kaikkien hallintokuntien kuljetusten suunnittelu ja hankinta on keskitetty. Seudulla ei tehdä koordinoitua yhteistyötä kuntien kuljetusten suunnittelussa ja han-

LIITE 2 Kehittämislinjaukset kinnassa. Yhteistyö on pääasiassa viranhaltijoiden vapaamuotoista tiedonvaihtoa. Kiinnostusta ja tarvetta kuntien välisen yhteistyön kehittämiseen on ja asiassa nähdään paljon potentiaalia sekä kustannusten että henkilöresurssien näkökulmasta. Valtakunnallisesti on paljon malleja, joita voidaan soveltaa Joensuun seudulla. Käynnistetään seudullinen yhteistyö avoimen joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten suunnittelussa ja hankinnassa. Jatkossa myös kuntien tavarakuljetukset liitetään toimintaan. Työssä hyödynnetään tehokkaasti muilla kaupunkiseuduilla saadut kokemukset. Vähäliikenteisen tieverkon kunto on paikoitellen huono, erityisesti päällystetty tieverkko on ongelmissa. Kuljetusten yksikkökoot ovat kasvussa. Itä-Suomi -tasolla on käynnistetty raakapuu- ja metsäbioenergiakuljetuksiin liittyvä selvitystyö. Joensuun seudulla etenkin näiden kuljetusten merkitys korostuu ja kehittäminen on nostettu myös kasvustrategian osaksi. Vähäliikenteisen tiestön kunnossapitoa kehitetään erityisesti kuljetusten kannalta tärkeällä verkolla kohdentamalla ja ajoittamalla toimenpiteitä kuljetusten kannalta optimaalisesti. Vuorovaikutukseen panostetaan kunnossapidon alueurakoissa ja niiden valmistelussa. Yksityistieavustusperiaatteita yhtenäistetään ja avustuksissa otetaan huomioon kuljetusten kannalta keskeiset yhteydet. Maakunnassa on keskusteltu yhteistyöhankkeen käynnistämisestä (liitto, PIKES, ELY-keskus). Tavoitteena käynnistää yhteistyömallien kartoitus osana laajempaa kehittämishanketta vuonna 2014. Yhteistyötä on viritelty aiemmin elintarvikealalla, mutta hankkeesta on huonoja kokemuksia. Tämä tuo haasteita uuden hankkeen käynnistämiseen. Seutu osallistuu mahdollisesti käynnistettävään maakunnalliseen tai Itä-Suomen seutujen välisenä yhteistyönä käynnistettävään haja-asutusalueiden logistiikkayhteistyön kehittämishankkeeseen. Kuntakeskusten yritysten logistiikkayhteistyö yhdistetään mahdollisesti käynnistyvään hankkeeseen. Toimintamallien määrittämiseen ja yhteistyön käynnistämiseen pyritään hankkimaan kansallista rahoitusta. Yhteistyön ja toimintamallien kehittämislinjaukset Liikenne on tukitoiminto, jolla mahdollistetaan osaltaan erilaiset ihmisten ja yritysten kannalta tärkeät toiminnot. Liikennejärjestelmän kehittämisresurssien vähetessä palvelutason ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät entistä vahvempaa priorisointia ja resurssien kohdentamista entistä tehokkaammin tärkeimpiin ydintoimintoihin. Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen osallistuvat useat organisaatiot ja toimijat, joilla on perinteisesti ollut hyvin selkeät roolit. Resurssien entistä tehokkaampi ohjaaminen edellyttää näiden roolien kyseenalaistamista. Lähtökohtana tulee olla käyttäjätarpeet ja yhteiset resurssit tulee pystyä suuntaamaan niiden täyttämiseen. Joensuun seudulla tämä tarkoittaa liikenteeseen liittyvän asiakas- ja sidosryhmävuorovaikutuksen jatkamista ja kehittämistä. Tehokkaan seudun sisäisen liikennejärjestelmätyön lisäksi osallistumista yhteisesti hyväksytyin periaattein ja priorisoinnein alueelliseen ja kansalliseen liikennejärjestelmätyöhön tulee edelleen aktivoida. Alueiden käytön ja liikenteen suunnittelu ja toteutus sovitetaan yhteen kaikilla suunnitteluja päätöksentekotasoilla. Yhteensovittamisessa otetaan huomioon väestö-, palvelu- ja elinkeinorakenteessa tapahtuvat muutokset. Keskeisenä toimintaperiaatteena on maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen linkittäminen ja liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden yhdistäminen seudullisiin alueidenkäytön toteuttamisohjelmiin ja muun muassa Joensuun kaupunkirakenneohjelmaan. Seudulla tehtävä liikennejärjestelmätyö perustuu jatkuvaan organisaatioiden väliseen yhteistyöhön sekä asiakas- ja päätöksentekijävuorovaikutukseen. Seudun asukkaiden ja yritysten

LIITE 2 Kehittämislinjaukset kanssa tehtävän vuorovaikutuksen tehostamiseksi kehitetään jatkuvasti uusia käytäntöjä. Osapuolten toimintasuunnitelmat perustuvat jatkossakin ajantasaiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja aiesopimukseen. Liikennejärjestelmätyö linkitetään systemaattisesti päätöksentekoon. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon myös henkilöresurssien rajallisuus. Työn tukemiseksi hankitaan asiantuntijapalveluita pitkäjänteisesti tehokkaina kokonaisuuksina. Seudun kunnat osallistuvat Itä-Suomen kaupunkiseutujen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteistyössä kilpailuttamaan seudulliseen liikennejärjestelmäkoordinaattorihankkeeseen sekä Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeeseen ja hyödyntävät niiden resurssit tehokkaasti. Toimintaympäristön seuranta ja siihen reagointi liitetään muuhun seudun strategiseen kehittämiseen ja liikennejärjestelmän tilan seuranta käynnistetään Itä-Suomen seutujen välisenä yhteistyönä. Seudun liikennetyöryhmä koordinoi seudun sisäistä liikennejärjestelmätyötä sekä osallistumista maakunta- ja Itä-Suomi -tason yhteistyöhön. Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta sovitetaan yhteen sekä varmistetaan toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus vuosisuunnittelulla ja selkeiden vaikuttavuuden mittareiden määrittelyllä. Kuntien liikenneturvallisuustyö, liikkumisen ohjaus ja joukkoliikenneasiat kytketään tiiviisti yhteen (viisaan liikkumisen tukeminen) ottaen huomioon tulevat kuntarakenteen muutokset. Liikennejärjestelmätyön organisointi Itä-Suomessa. Avoin joukkoliikenne sekä kuntien henkilökuljetukset suunnitellaan ja hankitaan kokonaisuutena, joka palvelee kustannustehokkaasti ja yhtenäisin periaattein kaikkia seudun asukkaita. Jatkossa tavoitteena on yhdistää myös Kelan kuljetuksia samoihin liikennepalveluihin. Julkisen liikenteen palvelutaso suunnitellaan ja hankinnat toteutetaan joukkoliikenneviranomaisten yhteistyönä seudullisena kokonaisuutena. Liikennöitsijöiden asiantuntemus hyödynne-