...\12016_K_H_H_OYK_luonto.dgn 23.9.2014 13:10:44 45
Hulevedet Koko suunnittelualue jaettiin pinnanmuotojen mukaan osavaluma-alueisiin (kuva alla), joiden rajoja tarkistettiin rakennettujen alueiden osalta hulevesiviemärin verkostokartan sekä kantakartalta todettujen rumpujen ja ojien perusteella. Valuma-aluejako tehtiin tarkemmin rakennetuilla alueilla ja kaava-alueen ulkopuolella rajausta väljennettiin. Määritettyjä osavaluma-alueita on yhteensä 68 kpl ja pääalueita seitsemän. alla olevassa kuvassa. Tarkasteltaessa osayleiskaava-aluetta kokonaisuutena suunnitellun maankäytön aiheuttama muutos hulevesivalunnan määrässä on vain noin 5 %, mitä ei voida pitää tarkastelun epätarkkuudet huomioiden havaittavana muutoksena. Keskimääräinen vesistökuormitus voi jopa vähentyä suunnitellun maankäytön toteuduttua. Tämä johtuu pääasiassa nykyisten peltoalueiden rakentamisesta. Uusien rakennusten kiintoaines- ja ravinnekuormitus on vähäisempää kuin pelloilla. Nykyään Hakkarin osavaluma-alueella 1.11 on hulevesiongelmia, mutta osayleiskaavan muutos hulevesien muodostumisessa on käytännössä olematon. Alueella tulisi selvittää tarkemmin nykytilanne ja löytää ratkaisut tilanteen korjaamiseksi. Alueelle on osayleiskaavassa esitetty hule -merkintä. OHJEELLINEN HULEVESIEN VIIVY- TYSALUE Maankäyttöluokan sekä osavaluma-alueen topografian ja maaperän perusteella määritettiin hulevesien muodostumista kuvaavat valumakertoimet nykytilanteessa sekä suunnittelun maankäytön toteuduttua. Osavaluma-aluekohtaiset tiedot nykytilanteesta sekä suunnitellun maankäytön toteuduttua on esitetty yksityiskohtaisina taulukkoina Hulevesiselvityksen (Kuokkala- Hakkari - Herrala osayleiskaavan hulevesiselvitysraportti 2014, Sito OY) liitteissä 4 ja 5. Valumakertoimet ja niiden muutos pääaluetasolla on esitetty Suunniteltu maankäyttö aiheuttaa vain paikallisia muutoksia hulevesien määrässä ja kasvu on pääsääntöisesti pientä. Vain kahdella osavaluma-alueella (3.3.2 ja 6.6.2) valumakertoimen arvioidaan kasvavan yli 30 %. Näillä alueilla tehdään tarkempi selvitys. Lempäälän Lämpö OY:n hakevoimalan toteuttamisesta laadittiin hankekohtainen selvitys keväällä 2014. Viereisessä taulukossa yhteenveto hulevesien toimenpide-ehdotuksista 46
4.5 LIIKENNEVERKKO Osayleiskaava-alue sijaitsee valtakunnallisen ja seudullisen liikenneverkon risteyskohdassa. Osayleiskaava-alueella merkittävimpiä haasteita ovat Tampere-Helsinki radan estevaikutus, yleensä liikenneverkon jäsentely ja sen kytkeytyminen päätieverkkoon sekä vilkkaan Tampereentien toimiminen nauhataajaman valtasuonena. Keskeisinä tekijöinä ovat lisäraiteiden vaatimat tilavaraukset sekä tulevan henkilöliikenneseisakkeen ja liityntäliikenteen sekä kevyenliikenteen keskinäiset yhteydet. Tärkeänä tekijänä on otettu huomioon linja-autoliikenne ja sen toimintamahdollisuuksien turvaaminen sekä uuden junaseisakkeen sijoittuminen ja sen tuomat vaikutukset joukkoliikenteeseen ja liityntäliikenteeseen. Liittymäpysäköinnille on tarvetta uuden Moision Hakkarin junaseisakkeen alueella. Joukkoliikenteen kehittäminen Merkittävin joukkoliikenteeseen liittyvä lähitulevaisuuden muutos on vuonna 2014 käynnistyvän linjaautoliikenteen PSA/A-vaihtoehdon järjestämisen lisäksi Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen. Osayleiskaavassa on esitetty pääradan lisäraiteet, jotka tulevat nykyisen radan itäpuolelle suoraan maakuntakaavasta. Vuoden 2012 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvityksessä on esitetty vaiheittainen suunnitelma eri toimenpiteiden toteuttamiselle. Vuosien 2013 2015 aikana esitetään vuorotarjonnan lisäämistä nykyisille yhteysväleille, kuten Tampere Lempäälä-välille parempien työmatkayhteyksien muodostamiseksi. Uusien seisakkeiden rakentaminen on jaettu kahteen ryhmään prioriteetin mukaan siten, että ensimmäisessä vaiheessa (2020 2030) Lempäälään rakennettaisiin Sääksjärven seisake. Kuljun ja Hakkarin/Moision seisakkeiden toteuttamista esitetään myöhemmässä vaiheessa vuoden 2030 jälkeen, jolloin rakennettaisiin myös lisäraiteet välille Tampere Toijala. Osayleiskaavan merkintöjä: RAUTATIEASEMA/seisake MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVA PÄÄRATA Suunnitteluohje: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varautua rataosalla kahden lisäraiteen toteuttamiseen junaliikenteen edellyttämän rakenteen ja turvallisuuden parantamiseen. Voimassa on maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus JOUKKOLIIKENTEEN JA KEVYENLIIKEN- TEEN EHDOILLA KEHITETTÄVÄ YHTEYS Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehitettävään yhteyteen liittyvien alueiden rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota joukkoliikenteen toimivuuden tehostamiseen. Kevyenliikenteen ja liityntäliikenteen järjestelyt on selvitettävä tarkemmin asemakaavoituksella Liittymäjärjestelyistä Turuntien ja Katepalintien liittymän kehittäminen Yhtenä ongelmakohteena nykytilanteessa on Turuntien ja Katepalintien liittymäjärjestelyt. Liittymässä on nykyisin vaikea kääntyä Katepalintieltä vasemmalle vilkkaan liikenteen ja 80 km/h nopeustason myötä. Myös porrastetun liittymän toimivuus on koettu nykyisin huonoksi. Kaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu merkittävästi uutta rakentamista. Liikennejärjestelmäselvityksessä tehtiin liittymään kaksi aluevaraustarkastelua. Toinen tarkastelu perustuu liittymän parantamiseen kanavoituna liittymänä ja toisessa kiertoliittymänä.kehittämisratkaisussa Turuntien mitoitusnopeus on laskettu 60 km/h edistäen liikenneturvallisuutta ja sujuvampaa liittymistä. Osayleiskaavassa liittymät on esitetty parannettavina risteysalueina. Lähijunaliikenteen toteutuminen parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa merkittävästi osayleiskaavaalueen pohjoisosassa. Moision lähijunaseisakkeelle varattu sijainti Moisionaukean alikulun kohdalla on keskeinen kaava-alueen pohjoisosan ja Lempäälän keskustan pohjoispuoliseen asutukseen nähden. Seisakkeelta yhden kilometrin etäisyydellä asuu noin 1 900 ja kolmen kilometrin sisällä noin 7 500 henkeä (YKR 2011). Lähijunaseisake sijoittuu keskeisesti myös kaavan pohjois-osan palveluihin nähden. 47
Tampereentien kehittäminen Tampereentie on osayleiskaava-alueen keskeinen liikenneväylä, johon kaava-alueen maankäyttö suurelta osaltaan tukeutuu. Liikenne on kasvanut viime vuosina. Vilkas pääsuunnan liikenne vaikeuttaa osaltaan maankäytön kehittymistä sekä sivusuuntien liikennevirtojen liittymistä Tampereentielle. Keskuskadun ja Kauppakujan liittymä Liittymässä ongelmana ovat suuret kääntyvät liikennevirrat. Kehittämistoimenpiteeksi ehdotetaan liittymän kanavointia rakentamalla kääntymiskaista vasemmalle Tampereentieltä Keskuskadulle. UUSI KIERTOLIITTYMÄ Urheilunkadun ja Moisionaukean kehittäminen Kaavaehdotuksessa esitetään uutta linjausta Urheilukadulle ja Moisionaukealle. Nämä kadut liitetään Tampereentiehen uudella kiertoliittymällä. PARANNETTAVAT RISTEYSALUEET Risteysalueen parannustoimenpiteet tulee sopeuttaa yhdyskuntarakenteeseen ja liikenneturvallisuuden edistämiseen. Kevyen liikenteen kehittäminen Nykyisessä kevyen liikenteen verkostossa todettiin Osayleiskaavassa on esitetty nykyiset ja suunnitellut kevyenliikenteen reitit. Osayleiskaavalla pyritään vahvistamaan esteetöntä kevytliikennettä omalla merkinnällään. KEVYEN LIIKENTEEN REITTI ESTEETÖN REITTI KEVYENLIIKENTEEN KEVYENLIIKENTEEN YHTEYSTARVE Yhteystarpeen sijoittuminen ja päätepisteet tarkentuvat asemakaavoituksessa. ESTEETTÖMÄN KEVYENLIIKENTEEN YHTEYSTARVE olevan itä-länsi-suuntainen epäjatkuvuuskohta Hollon kohdalla Kuokkalanvirran yli. Liikenneselvityksen yhteydessä tehdyn tarkastelun perusteella yhteyttä voitaisiin parantaa sillalla, joka sopisi parhaiten Pyykkipolun alueen ja Riihirannantien välille. Kuokkalankosken ylitse Hiidentien yhdistäjäksi on osayleiskaavassa osoitettu uusi kevyen liikenteen silta, joka yhdistäsi Hiidentien. Tampereentien ja Moisionaukean risteys vaatii liikenneturvallisuuden parantamista. Turuntien poikkileikkauksen mahdollisuudet: Nykyinen poikkileikkaus (yläkuvassa) ja esitetty poikkileikkaus, jossa kevyenliikenteen väylä (alakuvassa) 48
49