YHES -projekti Varsinais-Suomen YHES sairaanhoitopiirin -projekti (VSSHP)

YHES -projekti Varsinais-Suomen YHES sairaanhoitopiirin -projekti (VSSHP) Varsinais-Suomen yhteispäivystyksen sairaanhoitopiirin hoitotyön (VSSHP) erityisosaaminen yhteispäivystyksen -projekti hoitotyön (02139) erityisosaaminen LOPPURAPORTTI -projekti 14.6.2011 (02139) LOPPURAPORTTI 14.6.2011 Merja Nummelin Päivi Nygren Sarja Serie Serie A nro 9, 2012 nro 9, 2012 11 10

YHES -projekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti (02139) LOPPURAPORTTI 14.6.2011 Merja Nummelin Päivi Nygren Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 9, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2012

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä ISSN 1797-1772 ISBN 978-952-5142-28-0 (pdf) 33 10

KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 9 Teoksen nimi: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen erityisosaaminen -projekti, YHES -projekti Laajuus: 89 sivua 115 liitesivua Tekijät: Merja Nummelin, Päivi Nygren Tiivistelmä: Päivystystoiminnan järjestämisessä ollaan valtakunnallisesti siirtymässä yhteispäivystystoimintaan, jolloin hoitohenkilöstön osaamistarpeet muuttuvat ja erityisosaamisen tarve kasvaa. Erityisosaamistarpeiden ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja sen johtamiseen sekä koulutuksen sisältöjen uudistamiseen. VSSHPssa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystoiminta alkaa yhteisissä tiloissa vuonna 2013. VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projektin, YHES -projektin, päätavoitteena oli määritellä, mitä hoitotyön erityisosaamista VSSHP:n yhteispäivystyksessä tarvitaan. Lisäksi sen tavoitteena oli tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi. Erityisosaamisella tässä tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla. Erityisosaamista voi olla vain tietyillä päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä. Perusosaamisella tarkoitetaan sellaista osaamista, jota tarvitaan kaikilla päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä. YHES -projektin tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikan sovellusta. Aineistoa kerättiin kolmella Delfoi kierroksella ja analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Delfoi 1 kierroksella aineisto kerättiin ryhmätöinä (n=17) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstöltä (n=81). Delfoi 2 kierroksella aineisto kerättiin eri hoitolinjoihin ja prosesseihin kohdistetuilla sähköisillä kyselyillä (N=17) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstöltä (N=180) sekä asiantuntijalääkäreiltä (N=17). Delfoi 3 kierroksella asiantuntijapaneeli (n=10) otti kantaa, mikä on perusosaamista ja mikä erityisosaamista, puuttuuko jotain tai onko mainittu osaamista, jota ei tarvita uudessa yhteispäivystyksessä. YHES -projekti tuotti VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaamisen määritelmän sekä erityisosaamisen määritelmät TULES -, sydän -, vatsa -, neuro -, medisiininen toiminta -, operatiivinen toiminta ja syövän hoito - sekä lasten -toimialueelle, geriatrian-, päihde-, psykiatrian- sekä sosiaaliprosessiin, puhelinneuvontaan, triageen, sairaanhoitajan vastaanotolle, ensihoitohuoneeseen sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta. Lisäksi projekti tuotti sisältöä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi, joka tuotetaan Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -pääprojektissa, joka on SOTE- ENNAKOINTI projektin osaprojekti. SOTE-ENNAKOINTI -projektia koordinoi Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että tulevan yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan laajaalaista perusosaamista sekä syvällistä toimipistekohtaista päivystyshoitotyön erityisosaamista. YHES -projektin tuloksia voidaan hyödyntää päivystyshoitotyön kehittämisessä: yhteispäivystyksen perehdytysohjelman laatimisessa, kompetenssimallin pohjana, sähköisen osaamisjärjestelmän luomisessa sekä täydennyskoulutuksen suunnittelussa. ISSN: 1797-1772 ISBN: 978-952-5142-28-0 (pdf) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite: www.vsshp.fi/julkaisut/julkaisusarjat

PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A, nr 9 Publikation: Projektet för samjourens specialkunskap i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, YHESprojektet Omfattning: 89 sidor 115 sidor bilagor Författare: Merja Nummelin, Päivi Nygren Sammandrag: Vid organiseringen av jourverksamheten håller man nationellt på att övergå till en samjoursverksamhet och då förändras kunskapsbehovet för vårdpersonalen och behovet av specialkunskap ökar. Genom att förutse behoven av specialkunskap kan man påverka den framtida kunskapsförvaltningen och dess ledning samt förnyandet av innehållet i utbildningarna. I Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt börjar samjoursverksamheten inom primärhälsovården och den specialiserade sjukvården i gemensamma utrymmen år 2013. Huvudsyftet för projektet för samjourens specialkunskap i vårdarbetet i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, YHES-projektet, var att bestämma vilken specialkunskap inom vårdarbetet som behövs vid samjouren i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Därtill var dess mål att producera innehåll till kompletteringsutbildning och/eller examen inom specialkompetens i jourvårdsarbetet samt kunskap som bas för kompetensmodellen. Med specialkompetens avses här en professionell kompetens, där man betonar en stark yrkes- och innehållsspecifik kunskap, förmågan att tillämpa kunskapen för att lösa praktiska problem/uppgifter samt en strävan att uppfatta problem, utvecklingsutmaningar och kunskap i sitt arbete på en djupare och en vittomfattande nivå. Man kan ha specialkompetens inom enbart vissa kompetensområden i jourvårdsarbetet inom samjouren. Med grundläggande kompetens avses den kompetens som behövs inom alla kompetensområden i jourvårdsarbetet inom samjouren. I YHES-projektet användes en tillämpning av Delfoi-tekniken för insamling av information. Materialet samlades in under tre Delfoi omgångar och som analysmetod användes innehållsanalys. Under Delfoi 1 omgången samlades informationen in som grupparbeten (n=17) från vårdpersonal på primärhälsovårdens och specialhälsovårdens jourer (n=81). Under Delfoi 2 omgången samlades materialet in via elektroniska enkäter, inriktade på olika vårdlinjer och processer, (N=17) från vårdpersonal på primärhälsovårdens och specialhälsovårdens jourer (N=180) samt från specialistläkare (N=17). Under Delfoi 3 omgången fick en specialistpanel (n=10) ta ställning till vad som är grundläggande kompetens och vad som är specialkompetens, fattas något eller finns någon kompetens nämnd som inte behövs inom den nya samjouren. YHES-projektet producerade en definition för den grundläggande kompetensen i vårdarbetet inom samjouren samt definitioner för specialkompetens inom verksamhetsområden för sjukdomar i stöd- och rörelseorganen, hjärt-, buk-, neurologiska sjukdomar, inremedicinsk verksamhet, kirurgisk verksamhet och cancerbehandling samt barnsjukdomar, geriatriska-, missbrukar-, psykiatriska- samt socialprocesserna, telefonrådgivningen, triage, sjukskötarens mottagning, akutvårdsrummet samt från laboratoriets och bilddiagnostikens perspektiv. Därtill producerade projektet innehåll för kompletteringsutbildning inom specialkompetens i jourvårdsarbetet samt kunskap som bas för kompetensmodellen, som tas fram inom huvudprojektet Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa (=Specialkompetens inom specialhälsovård i framtiden), som är ett delprojekt av SOTE-ENNAKOINTI projektet. SOTE-ENNAKOINTI projektet koordineras av Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (= Samkommunen för utbildningen i Södra Karelen). Sammanfattningsvis kan man säga, att det i den kommande samjouren kommer att krävas en vittomfattande grundkunskap av sjukskötaren samt en djupgående specialkunskap avdelningsvis inom jourvårdsarbetet. YHES-projektets resultat kan utnyttjas för att utveckla jourvårdsarbetet: för att utarbeta ett inskolningsprogram för samjouren, som bas för kompetensmodellen, för att utarbeta ett elektroniskt kompetenssystem samt vid planering av kompletteringsutbildningen. ISSN: 1797-1772 ISBN: 978-952-5142-28-0 (pdf) Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk Distribution: www.vsshp.fi/julkaisut/julkaisusarjat

DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND, series A, no 9 Title: Project of special know-how in the collective emergency department in the Hospital District of Southwest Finland, YHES-project No. of pages: 89 Appendices: 115 pages Authors(s): Merja Nummelin, Päivi Nygren Abstract: When organizing the emergency call service there is nationally an ongoing progress to change to a collective emergency department. This will change the need for the nursing staff s competence and the need for special know-how increases. By anticipating the needs of special know-how it is possible to influence the future competence management and administration as well as the renewal of the education contents. In the Hospital District of Southwest Finland the collective emergency department for the primary health care and the specialised health care will start to operate in shared premises in 2013. The primary aim for the project of special know-how in the collective emergency department in the Hospital District of Southwest Finland, YHES-project, was to define what kind of special health care know-how is needed at the collective emergency department in the Hospital District of Southwest Finland. Additionally its goal was to produce contents to further education and/or exam in special competence within emergency nursing as well as produce information as a base for the competence model. Here special know-how stands for a professional competence where emphasis lies on a strong professional and content specific knowledge, a skill to apply knowledge to solve practical problems/assignments as well as a pretention to perceive problems, development challenges and knowledge within ones own work on a deeper and a wide-ranging level. You can have special know-how within only a few competence fields in the emergency nursing within the collective emergency department. Basic knowhow stands for a knowledge that is needed in all competence fields of emergency nursing within the collective emergency department. Within the YHES-project the data was collected by applying the Delphi Method. The material was collected in three Delphi rounds and as analytical method was used a content analysis. During the Delphi round 1 the material was collected as group assignments (n=17) from nursing staff at the emergency departments for primary health care and specialised health care (n=81). During the Delphi round 2 the material was collected via electronic surveys, focusing on different nursing fields and processes (N=17), from nursing staff at the emergency departments for primary health care and specialised health care (N=180) as well as from specialised physicians (N=17). During the Delphi round 3 a specialist panel (n=10) was asked to take comments on what is basic know-how and what is special know-how, is anything missing or are there competences mentioned which are not needed within the new collective emergency department. The YHES-project produced a definition for the basic know-how of the nursing within the collective emergency department as well as definitions for special know-how within then fields: diseases of the musculoskeletal system; cardiac, abdominal and neurological diseases; internal medicine, surgical function and cancer treatment, as well as paediatric diseases; processes within geriatrics, drug abuse and psychiatry; phone consulting, triage, the nurse s reception, emergency care room, as well as from the laboratory and imaging perspective. In addition the project produced contents to further education in special competence within emergency nursing as well as produced information as a base for the competence model, which will be made by the main project Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa (= Special know-how in special health care in the future). The project is subproject of the SOTE-ENNAKOINTI project (= The anticipation project of the social and health care sector). The SOTE-ENNAKOINTI project is coordinated by Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (= Federation of municipalities for education in South Karelia). In conclusion, in the coming collective emergency department there will be a demand for a wide-ranging basic competence from a nurse, as well as special know-how within specific units within emergency nursing. The results of the YHES-project can be utilized to develop the emergency nursing: to compile an orientation programme for the collective emergency department, as a base for the competence model, to develop an electronic competency management system as well as planning of further education. ISSN: 1797-1772 ISBN: 978-952-5142-28-0 (pdf) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders: www.vsshp.fi/julkaisut/julkaisusarjat

SISÄLLYS 1. YHES -PROJEKTIN TAUSTAA 10 1.1 YHES -projektin lähtökohta 10 1.2 Osaamisen määrittely YHES -projektissa 12 1.3 YHES -projektin tavoitteet 14 1.4 YHES -projektin kohderyhmät 15 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 16 2.1. YHES -projektin organisaatio 16 2.2. YHES -projektin ohjaus 17 2.3 YHES -projektin aineistonkeruu ja analyysimenetelmät 20 2.4 YHES -projektin toteutuminen 21 2.4.1 Kehittämiskohteen rajaus 21 2.4.2 Projektisuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen 22 2.4.3 Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen 22 2.4.4 Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen 22 2.4.5 Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu 23 2.4.6 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysi 24 2.4.7 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarkentavat kysymykset 24 2.4.8 Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu 24 2.4.9 Delfoi 2 kierroksen aineiston analyysi 25 2.4.10 Delfoi 3 asiantuntijapaneelit 25 2.4.11 Tuloksien raportointi 25 2.4.12 Yhteenveto YHES -projektin toteutumisesta 26 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 27 3.1 Projektin internet-osoite 27 3.2. Projektin raportointi 27 3.3 Projektin julkaisut 27 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 28 4.1 Hoitohenkilöstön resurssit 28 4.2 YAMK -opiskelijoiden osallistuminen 28 4.3 Lääkäreiden osallistuminen 29 4.4 Asiantuntijapaneelin aikataulu 29 4.5 Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyys 29 5. PROJEKTIN TULOKSET 30 5.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen 30

5.1.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon perusosaaminen 30 5.1.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön perusosaaminen 31 5.1.3 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon perusosaaminen 32 5.1.4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen perusosaaminen 32 5.1.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuvan toiminnan perusosaaminen 32 5.1.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjauksen perusosaaminen 32 5.1.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin perusosaaminen 33 5.1.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyön ja vuorovaikutuksen perusosaaminen 33 5.1.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen perusosaaminen 33 5.1.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuuden perushallinta 34 5.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen 34 5.2.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen TULES -toimialueella 35 5.2.2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän -toimialueella 38 5.2.3 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa -toimialueella 40 5.2.4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian -toimialueella 42 5.2.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiininen toiminta -toimialueella 43 5.2.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen toiminta ja syövän hoito -toimialueella 45 5.2.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten -toimialueella 46 5.2.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrian prosessissa 50 5.2.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihdeprosessissa 52 5.2.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa 54 5.2.11 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sosiaaliprosessissa 56 5.2.12 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa 57 5.2.13 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triage -toimipisteessä 61 5.2.14 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla 63 5.2.15 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa 66 5.2.16 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä erityisosaaminen 72 5.2.17 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä erityisosaaminen 73 5.3 Sisältö yhteispäivystyksen sairaanhoitajan täydennyskoulutukselle 74 5.4 Tieto kompetenssimallin perustaksi 75 5.5 Tulosten yhteenveto ja johtopäätös 75 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 79

7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET 81 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 82 9. TOIMINNAN JATKUVUUS 83 10. RAHOITUS 84 11. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 85 12. AINEISTON SÄILYTYS 87 LÄHTEET 88 LIITTEET 90 Liite 1. Projektisuunnitelma Liite 2. Delfoi 1 kierroksen sähköpostitse lähetetty tiedotus Liite 3. Delfoi 1 kierroksen aineistonkeruun ryhmätyöskentelyn kirjallinen ohjeistus Liite 4. Delfoi 1 kierroksen ryhmätyölomake - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja tarvitsee? Liite 5. Päivystyshoitotyön osaamisalueet Iira Lankisen ym. (2006) mukaan Liite 6. Delfoi 1 kierroksen YAMK -opiskelijoiden sisällön analyysin runko Liite 7. Delfoi 2 kierroksen tarkentavat kysymykset - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja tarvitsee? Liite 8. Delfoi 3 kierroksen asiantuntijapaneelin toteutus Liite 9. Delfoi 3 kierroksen erityisasiantuntijaryhmien osanottajat ja aikataulu Liite 10. Julkaisusuunnitelma Liite 11. Raportointisuunnitelma Liite 12. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaamisen taulukko Liite 13. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen TULES -toimialueella Liite 14. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän -toimialueella Liite 15. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa -toimialueella Liite 16. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian -toimialueella Liite 17. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella Liite 18. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon -toimialueella Liite 19. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten -toimialueella Liite 20. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrian prosessissa Liite 21. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihde prosessissa Liite 22. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa Liite 23. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa Liite 24. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triagessa

Liite 25. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla Liite 26. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa Liite 27. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen laboratoriohoitotyön näkökulmasta Liite 28. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen kuvantamisen näkökulmasta KUVIOT Kuvio 1. YHES -projektin osaamisen määrittely Kuvio 2. YHES -projektin projektiorganisaatiokaavio Kuvio 3. Projektisuunnitelman mukainen YHES -projektin aikataulu Kuvio 4. YHES -projektin lopullinen toteutumisaikataulu TAULUKOT Taulukko 1. YHES -projektin tiedonantajat, aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät Taulukko 2. Delfoi 1 kierroksen tiedonantajien ryhmäjako Taulukko 3. Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen jaottuminen eri toimipisteisiin

1. YHES -PROJEKTIN TAUSTAA Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti (S10155) kutsui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) mukaan projektiyhteistyöhön syksyllä 2009 tavoitteenaan tuottaa tietoa erikoissairaanhoidon tulevaisuuden erityisosaamisesta sekä poistumassa olevasta erityisosaamisesta. Tiedon avulla oli tarkoitus kuvata erityisosaamisen tulevaisuudenkuvat ja osaamisprofiilit sekä ammattiryhmien uudelleen muotoutumisen haasteet. VSSHP päätti lähteä mukaan projektiyhteistyöhön ajankohtaisten kehittämistarpeiden valossa, koska päivystyshoidon järjestämisessä ollaan siirtymässä yhteispäivystystoimintaan, jossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystystoiminta yhdistyvät. Tämä asettaa uusia haasteita päivystyshoitotyön osaamiselle. (STM 2010:4.) Päivystyshoitotyön uusiin osaamistarpeisiin vastataan siis Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen projektissa, YHES -projektissa (02139), jossa määritellään yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityis- ja perusosaaminen, tuotetaan sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon sekä tuotetaan tietoa kompetenssimallin perustaksi. Projekti on osa suurempaa projektikokonaisuutta. 1.1 YHES -projektin lähtökohta VSSHPssä aloittaa uusi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, yhteispäivystys, hallinnollisen toimintansa vuoden 2012 alusta. Uusissa yhteisissä tiloissa yhteispäivystystoiminta alkaa vuonna 2013. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta sairaanhoitopiireille yhteispäivystys tuottaa ensihoitopalvelun sekä Turun alueen yhdistyneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan. Ensihoitopalveluun sisältyy äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella (L 1326/2010). Päivystyshoidolla tarkoitetaan äkillisen sairauden, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia tai hoitoa. Päivystyshoidolle on luonteenomaista, että sitä ei voida siirtää ilman oireiden pahenemista tai vamman vaikeutumista ja että potilas hoidetaan välittömästi, yleensä 24 tunnin sisällä. (STM 2010:4.) 10

Yhteispäivystys on osa uutta Tulevaisuuden sairaalaa (T2-sairaalaa), joka toimii Turun alueen yhdistyneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen sekä VSSHPn akuuttihoidon sekä vaativien ja raskaiden erikoissairaanhoidon palvelujen sairaalana. Yhteispäivystyksen keskeisenä tavoitteena on uuden mallin mukainen päivystys, josta potilas saa nopeasti tarvitsemansa avun yhdestä paikasta. Yhteispäivystyksessä tehdään päätös toimialueesta, johon potilas ohjataan. Toimialueella tarkoitetaan asiakaslähtöistä hoitopolkua, jonka mukaan potilaan koko hoitoprosessi T2-sairaalassa etenee. T-PRO -hankkeessa (Tulevaisuuden sairaalan -hanke) T2-sairaalaan suunnitellaan kahdeksaa toimialuetta: TULES -toimialue, sydän -toimialue, vatsa -toimialue, neuro -toimialue, medisiininen toiminta -toimialue, operatiivisen toiminta ja syövän hoito -toimialue, naisten taudit ja synnytys -toimialue sekä lasten - toimialue. Yhteispäivystyksen perusterveydenhuoltolähtöisiä prosesseja ovat geriatria-, päihde-, psykiatria- ja sosiaaliprosessi. Lisäksi yhteispäivystyksen tiloihin sijoittuu kuvantamisen ja laboratorion palveluja. Päivystyshoidon palveluiden tulee taata korkealaatuinen, oikea-aikainen, yhdenvertainen ja vaikuttava hoito ja hoitoon pääsy. Tämä edellyttää riittävän asiantuntemuksen kohdentamista päivystykseen. Riittävän asiantuntemuksen ja hoidon korkealaatuisuuden varmistamiseksi päivystykseen tulee varata kokenut, osaava ja alueen olosuhteet tunteva vakituisessa palvelusuhteessa oleva henkilöstö. Osaaminen edellyttää hoitohenkilökunnan perus- sekä jatkokoulutuksessa uusia järjestelyjä. (STM 2010:4.) Ensihoidon hoitotason osaaminen varmistetaan ammattikorkeakoulujen järjestämän Ensihoitaja (AMK) tutkinnon tai sairaanhoitaja (AMK) tutkinnon lisäksi suoritettavan ensi- ja akuuttihoitotyön erikoistumisopintojen (30 op) avulla. Varsinaisesti päivystyshoitoon suunnattua täydennyskoulutusta tai tutkintoa ei ole saatavilla. VSSHPn yhteispäivystyksen asettamiin hoitohenkilöstön tuleviin päivystyshoitotyön osaamisvaatimusten muutoksiin on varauduttu VSSHPn yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen -projektin, YHES -projektin avulla. Erityisosaamistarpeiden ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja sen johtamiseen sekä koulutuksen sisältöjen uudistamiseen. Tarkastelemalla henkilöstön osaamista tulevassa yhteispäivystyksessä, voidaan selvittää henkilöstörakenteen ja työprosessien uudistamistarpeita henkilöstön riittävyyden, taloudellisuuden ja palvelutarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. (Metsämuuronen 2000, Kinnunen & Lindström 2005, Kukkonen 2005, Lillrank & Haukkapää-Haara 2006, Lillrank & Kujala 2004.) 11

1.2 Osaamisen määrittely YHES -projektissa Osaamisen määrittely on moninaista. Osaamisella tarkoitetaan yksilön, tiimin, ryhmän, organisaation tai verkoston osaamista, joka muodostuu ihmisten tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamistaan (Otala 2008, Ruohotie 2005a). Osaaminen voidaan jaotella, ydinosaamiseen, perusosaamiseen sekä erityisosaamiseen (Eteläpelto 1997, Jämsä & Manninen 2000, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Otala 2008, Ruohotie 2003, Tynjälä & Collin 2000). Yleisosaamiseksi YHES-projektissa määriteltiin sairaanhoitajatutkinnon myötä saatu osaaminen (OPM 2006:24). (Kuvio 1.) Osaaminen yksilön, tiimin, ryhmän, organisaation tai verkoston osaaminen, joka muodostuu ihmisten tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamistaan Koulutus tuottaa yleissairaanhoidon osaajia Ydinosaaminen Päivystyshoitotyön edellyttämää osaamista Perusosaaminen tarvitaan kaikilla yhteispäivystyksen hoitotyön alueilla tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suorittamaan tehtävänsä taitavasti, pystyvästi, onnistuneesti ja osuvasti Erityisosaaminen voi olla vain tietyillä hoitotyön alueilla erityisosaajalla hallussa sellaisia osaamiskokonaisuuksia, jotka muilta puuttuvat asteittain syvenevän ongelmanratkaisun kautta välittyvää opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yhdistelmä KUVIO 1. YHES -projektin osaamisen määrittely Eteläpelto 1997, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, OPM 2006:24, Otala 2008, Ruohotie 2003, Ruohotie 2005a, Tynjälä & Collin 2000 mukaillen Nummelin 2011 12

Ydinosaaminen on työyhteisölle tyypillistä laaja-alaisesti omaksuttua osaamista, joka tekee työyhteisöstä ylivertaisen ympäristössään. Se on vaikeasti korvattavissa tai kopioitavissa ja sen elinkaari on pitkä. Se tuottaa työyhteisölle merkittävää kilpailuetua. Sitä voidaan jalostaa jatkuvasti ja soveltaa uusiin palveluihin. Ydinosaaminen tuottaa merkittävää hyötyä asiakkaille/potilaille. Se rakentaa perustan koko työyhteisön ja henkilöstön, mutta myös yksilötason osaamisvaatimuksille. Ydinosaaminen sisältää perus- ja erityisosaamisen. (Otala 2008.) YHES projektissa ydinosaamisella tarkoitetaan päivystyshoitotyön edellyttämää osaamista. Ydinosaaminen koostuu sekä perusosaamisesta että erityisosaamisesta. (Kuvio 1.) Perusosaamista ovat tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suorittamaan tehtävänsä taitavasti, pystyvästi, onnistuneesti ja osuvasti. Perusosaamista ovat kyky tunnistaa ja täsmentää asiakkaan tarpeet, kyky asettaa tavoitteet yhteistyössä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa, kyky valita tarkoituksenmukaisia auttamismenetelmiä ja keinoja ja kyky toteuttaa ja arvioida suunnitelman toteutumista, kyky soveltaa tutkittua tietoa toiminnassaan ja perustella näkemystään tutkitun tiedon avulla sekä vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot, vastuullisuus, eettisyys ja moniammatillisuus. (Jämsä & Manninen 2000.) Päivystyshoitotyön perusosaaminen koostuu osaamisesta, jota tarvitaan yhteispäivystyksen kaikissa toimipisteissä. (Kuvio 1.) Erityisosaamisella tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla (Ruohotie 2005a). Erityisosaaminen koostuu asteittain syvenevän ongelmanratkaisun kautta välittyvästä opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yhdistelmästä (Eteläpelto 1997, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Ruohotie 2003, Tynjälä & Collin 2000). Erityisosaamista omaava asiantuntija on laajaalainen ja muuntautumiskykyinen osaaja (Pirttilä 1997). Erityisosaamista yhteispäivystyksen hoitajalla voi olla vain tietyillä hoitotyön osaamisalueilla. (Kuvio 1.) 13

1.3 YHES -projektin tavoitteet YHES -projektin tavoitteena oli 1) määritellä tulevan yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen 2) määritellä tulevan yhteispäivystyksen erityisosaaminen toimialuelähtöisesti TULES toimialue sydän toimialue vatsa toimialue neuro toimialue medisiinisen toiminta -toimialue operatiivinen toiminta ja syövän hoito -toimialue lasten toimialue perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti geriatrian hoitoprosessi psykiatrian hoitoprosessi päihdepotilaiden hoitoprosessi sosiaaliprosessi sekä seuraavissa toimipisteissä puhelinneuvonta triage akuuttihoitohuone sairaanhoitajan vastaanotto että laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta 3) tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön perehdytykseen, täydennyskoulutukseen ja/tai tutkintoon sekä 4) tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi. 14

1.4 YHES -projektin kohderyhmät YHES -projektin välittömänä kohderyhmänä kehittämisen näkökulmasta on tulevan Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päivystyshoitohenkilökunta. Heihin kuuluvat Turun kaupungin terveyskeskuspäivystyksen sairaanhoitajat sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiapuklinikan sairaanhoitajat. Välillisinä kohderyhminä ovat muut ammattiryhmät kuten perus- ja lähihoitajat sekä lääkintävahtimestarit. Välillisinä kohderyhminä voidaan pitää myös lastenklinikasta ja korva- nenä- ja kurkkutaudeilta sekä suu- ja leukakirurgialta mahdollisesti siirtyviä hoitotyöntekijöitä. Myös tulevan Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ensihoitajat ja lääkärit ovat välillinen kohderyhmä sekä muut yhteistyöryhmät, kuten laboratorio ja kuvantamisyksikkö. Potilaat sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen organisaatio ovat välillisiä kohderyhmiä. 15

2. YHES -PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ YHES -projekti toteutui laajassa yhteistyössä lähes projektisuunnitelman mukaisesti. VSSHPn yhteistyökumppaneita ovat olleet Turun ammattikorkeakoulu (Turku AMK), Satakunnan sairaanhoitopiiri (SatSHP), Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) sekä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä eri projektien ja toimijoiden kautta. 2.1. YHES -projektin organisaatio YHES- projekti, oli osa Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektia (S10155) sekä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaa SOTE-ENNAKOINTI -hanketta. YHES -projektin rinnalla toimi Satakunnan sairaanhoitopiirin selviämishoitoyksikön osaamisen kehittämisen -projekti, SELMA -projekti. (Kuvio 2.) KUVIO 2. YHES -projektin projektiorganisaatiokaavio SOTE-ENNAKOINTI -hankkeessa tavoitteena oli ennakoida sosiaali- ja terveysalan sekä pienten lasten päivähoidon tulevaisuuden muutoksia, niiden vaikutuksia palvelurakenteisiin ja -prosesseihin sekä henkilöstön työnjakoon, tehtäviin ja 16

osaamisvaatimuksiin. Vastuullisena projektipäällikkönä toimi Marja-Liisa Vesterinen Etelä- Karjalan koulutuskuntayhtymästä. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin tavoitteena oli tuottaa tietoa erikoissairaanhoidon tulevaisuuden erityisosaamisesta sekä poistumassa olevasta erityisosaamisesta. Tiedon avulla oli tarkoitus kuvata erityisosaamisen tulevaisuudenkuvat ja osaamisprofiilit sekä ammattiryhmien uudelleen muotoutumisen haasteet. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projektipäällikkönä toimi Turun AMK:n yliopettaja Raija Nurminen. SELMA -projektin tarkoituksena oli kartoittaa selviämishoitoyksikön toiminnan edellyttämää erityisoaamista tulevaisuudessa. Projektin tavoitteena oli kuvata selviämishoitoyksikön päihdepotilaan hoitotyön asiantuntijuuden osaamisalueet ja saada tietoa lisäkoulutustarpeesta. YHES -projektissa on ollut mukana myös Turun YAMK -opiskelijoita sekä aineiston keruussa että analyysissä. Osalle tämä luettiin vapaavalintaisten opintojen suorituksiksi. Triage -hoitajan erityisosaamisesta tehty opinnäytetyö tehtiin osana YHES -projektia. Toinen tehty opinnäytetyö sivuaa YHES -projektia. Opinnäytetyö tehtiin suu- ja leukakirurgian toimenpidehuoneessa vaadittavasta erityisosaamisesta, joka on osa operatiivisen ja syövänhoidon toimialuetta. Lisäksi YHES -projektissa tehtiin erittäin tärkeää ja tiivistä yhteistyötä T-PRO - kehittämishankkeen kanssa, jonka tavoitteena on ollut suunnitella potilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevän hoitoprosessin mukainen Tulevaisuuden sairaala, T2, jossa potilasryhmän hoitoon kohdistettu prosessi muodostaa toiminnallisen ja hallinnollisen kokonaisuuden tukipalveluineen. Organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä ovat prosessiajattelua sekä toimialueilla ja palveluyksiköissä tehtävää potilaan hoitoa tukevia. 2.2. YHES -projektin ohjaus YHES projektin projektivastaavana toimi VSSHPn hallintoylihoitaja Päivi Nygren ja projektipäällikkönä kliinisen hoitotyön asiantuntija Merja Nummelin TYK- Sin ensiapuklinikasta. Projektivastaava ja YHES -projektin ohjausryhmä toimivat projektin lähiohjaajina. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi projektivastaava. Projektipäällikkö toimi koollekutsujana, esittelijänä sekä sihteerinä. Ohjausryhmä 17

kokoontui säännöllisesti yhteensä 11 kertaa. Ohjausryhmän jäsenistä osa vaihtui projektin aikana tehtävävaihdosten myötä. YHES- projektin ohjausryhmä Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, Projekti vastaava, Puheenjohtaja, VSSHP Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen, VSSHP Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP (jäsen 18.1.2010 saakka) Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP (jäsen 18.1.2010 alkaen) Eero Kitinoja, Projektipäällikkö - T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen 31.1.2011 saakka) Päivi Lucenius, Kehittämislääkäri, T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen 13.9.2010-31.1.2011) Päivi Lucenius, VSSHP:n ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja (jäsen 31.1.2010 alkaen) Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP Raija Nurminen, Yliopettaja, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009-2011 projektipäällikkö, Turun AMK Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP, (jäsen 8.4.2011 saakka) Hanna Vinberg, Vs. ylihoitaja ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP, (jäsen 9.4.2011 alkaen) Sirpa Saarni, Koulutussuunnittelija, VSSHP Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi Tuija Lehti, Operatiivisen tulosryhmän ylihoitaja, VSSHP (jäsen 18.4.2011 alkaen) YHES -projektin ohjausryhmä perusti lisäksi pientyöryhmän, joka tuki projektipäällikköä konkreettisessa suunnittelutyössä. Pientyöryhmä hyväksytti asiat YHES -ohjausryhmässä. Projektipäällikkö toimi pientyöryhmän puheenjohtajana, koollekutsujana, esittelijänä sekä sihteerinä. Pientyöryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. Pientyöryhmän kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia sen toimiessa. YHES- projektin pientyöryhmä Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Puheenjohtaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP 18

Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen VSSHP Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs., VSSHP, (jäsen 18.1.2010 saakka) Eero Kitinoja, Projektipäällikkö T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen 31.1.2011 saakka) Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009-2011 -projekti, Turun AMK Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi Kirsi Leino, Sairaanhoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti koordinoi YHES -projektin rinnalla SELMA -projektia. Molemmat projektit olivat edustettuina Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projektiryhmässä, jonka puheenjohtajan ja koollekutsujana toimi Raija Nurminen Turun AMKsta. Hankesuunnittelija Heini Toivonen Turun AMKsta toimi sihteerinä. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) projektiryhmä Raija Nurminen, yliopettaja, Turku AMK, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009-2011 projektipäällikkö, Puheenjohtaja Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, (jäsen 18.1.2010 saakka) Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, (jäsen 18.1.2010 alkaen) Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoito ja päivystys, SatSHP Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Miia Tuominen, Koulutussuunnittelija, Turun AMK Heini Toivonen, Hankesuunnittelija, Turun AMK YAMK opiskelijat, Turun AMK, SAMK Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projektityöryhmä yhteen sovitti kaikki osa-hankkeet. Nämä hyväksytettiin Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin ohjausryhmässä. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) ohjausryhmä 19