1899-2009 SIRKKA lehti Nro 23 13.3.2009 Satakymmenen laulun vuotta SIRKAT maalla, merellä ja saunassa Juhlakonsertti La 28.3. klo 18 Jyväskylän Paviljonki
2 Pitkän iän salaisuus Ihmisen iässä 110 vuotta on todella paljon. Vaikka keskimääräinen elinikäennuste on kasvussa, ovat 110-vuotiaat harvinaisia poikkeuksia vielä pitkään. Organisaatioiden, yritysten ja yhdistysten elinikäennuste sen sijaan samaan aikaan lyhenee. Ainakin ne muuttavat nimeään ennen kuin 100 ensimmäistä toimintavuotta on tullut täyteen. Nimenmuutos heijastelee muutoksia esim. toiminnan päämäärissä ja omistussuhteissa. Muutosten taustana voivat olla myös arvostusten muutokset, jotka tapahtuvat eri asioiden yhteisvaikutuksena sekä organisaatioiden sisällä että niiden toimintaympäristössä. Muutos on nimetty suorastaan Ajan Hengeksi. Tästäkin huolimatta on joukko organisaatioita, jotka kestävät aikaa ja ympäristön muutoksia voiden edelleen hyvin ja luopumatta liikaa perinteistään. Mikä siis on pitkän iän salaisuus? Ihmisten yhdessä toimiminen perustuu yhteisiin arvostuksiin. Tämä yhteinen tekeminen voi jatkua pitkään ulkopuolisille näkymättömänä ja toteuttaen vain ryhmään kuuluvien tärkeinä pitämiä asioita. Tilanne on kuitenkin toinen, kun ryhmän tavoitteisiin kuuluu myös palvelun tuottaminen ryhmään kuulumattomille. Ajan Hengen mukainen pyrkimys jatkuvaan muutokseen on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että todella on olemassa hyvin pitkään samoina pysyviä asioita, arvostuksia ja periaatteita, joihin joukko ihmisiä voi vastata lähes samalla toiminnalla kuin 110 vuotta sitten. Kuorolaulu on tällaista toimintaa: perusidea säilyy, mutta ilmenee ajanmukaisilla tavoilla. Yhdessä laulaminen kuorosotineen elää taloudellisen laman keskellä nousukautta - hyvä näin. Mieskuoro Sirkat on 110-vuotisen toimintansa aikana muuttunut ilmiasultaan ja väkimäärältään moneen kertaan: mm. noin nelinkertaisesta kvartetista lähes satapäiseen joukkoon. Viime aikoina Sirkat on esiintynyt pienimmillään neljän miehen kokoonpanoina ja suurimmillaan n. 70 miehen voimin. Kuitenkin tavoiteltavat asiat ovat reilun vuosisadan ajan olleet samoja ja ne ovat vastanneet myös yleisön arvostuksia riippumatta siitä, ovatko yleisönä suomalaiset, espanjalaiset, puolalaiset, virolaiset, bosnialaiset tai kroaatit. Meillä Sirkoilla on kokemusta siitä, kuinka laulajien ja yleisön mielenmaisemat kohtaavat ja syntyy voimakas tunne yhteenkuuluvuudesta. Musiikki ylittää rajoja ja läpäisee muureja vahvistaen meissä olevaa ihmisyyttä, joka on enemmän tai vähemmän koetuksella arkielämän realiteeteissa. Olisiko tässä yksi selitys pitkään ikään? Mieskuoro Sirkat on jakanut musiikin salaisuutta niin keskenään kuin yleisönsä kanssa 110 vuotta. Arvaan, että kun vietetään kuoron 220-vuotisjuhlaa, arvostetaan edelleen musiikin, runouden ja ihmisäänen yhdessä muodostamaa voimauttavaa kosketusta. Kuorossa SITÄ on! Jari Rantamäki, MK-Sirkat puheenjohtaja Kuva: Raisa Nerg Sävelpuhtaus ja soinnin yhtenäisyys ovat niitä asioita, jotka tekevät myös yleisön olon konserteissa mukavaksi, tiivistää Sirkkojen johtaja Nikke Isomöttönen. Juhlavuosi täynnä haasteita Jyväskyläläinen Mieskuoro Sirkat on maamme vanhimpia suomenkielisiä mieskuoroja. Tänä vuonna se juhlii 110-vuotista taivaltaan. Juhlavuosi on kiireinen ja monimuotoinen. Sirkat-kuoron perusti Jyväskylän seminaarin musiikinopettajana mittavasti suomalaiseen kuoroelämään vaikuttanut P. J. Hannikainen, joka jo opiskelu-aikoinaan Helsingissä oli perustanut Ylioppilaskunnan laulajat. Sirkat on pitkiä perinteitään kunnioittava, mutta vahvasti ajassa ja uudessa musiikissa kiinni oleva kuoro, jossa laulaa noin 50 miestä. Vuodesta 2004 kuoroa on johtanut jyväskyläläinen kuoronjohtaja, kapellimestari ja musiikkipedagogi Nikke Isomöttönen. Viime vuosina Sirkat on taiteellisen johtajansa mukaan keskittynyt erityisesti mieskuorolauluun niin usein liitettyjen helmasyntien eliminoimiseen. Sävelpuhtaus ja soinnin yhtenäisyys ovat niitä asioita, jotka tekevät myös yleisön olon konserteissa mukavaksi, Isomöttönen kertoo. Toki kuorolaisillekin on palkitsevaa ja motivoivaa, kun jatkuvan kvinttien virittelyn jälkeen huomaa yhteisen soinnin löytyvän ja sointujen yhtäkkiä aukeavan soimaan. Vuonna 2007 Sirkat esitti pitkän tauon jälkeen Sibeliuksen Kullervon ja sinfoniaorkesterin kanssa esiinnytään myös juhlavuonna. Yksi vuoden suurimmista haasteista on jyväskyläläissäveltäjä Erkki Raiskin uuden pääsiäisoratorion kantaesittäminen pääsiäismaanantaina 13.4. Taulumäen kirkossa. Multimedia mukana Varsinainen 110-vuotisjuhlakonsertti juhlaillallisineen pidetään Jyväskylä Paviljongissa 28.3. Jos pääsiäiskonsertti onkin kokonaan uutta musiikkia, niin juhlakonsertin ohjelmisto nojaa enemmän perinteeseen. Kunniapaikalla säveltäjistä on Leevi Madetoja. Perinteeseen tuo kuitenkin uuden elementin multimediatekniikka, ensimmäistä kertaa Sirkkojen historiassa. Musiikkia kuvitetaan valoin ja videoin. Sirkkojen juhlavuoden tapahtumiin kuuluu myös matkoja ja kuorovierailuja. Kesäkuussa Sirkat vierailevat Pietarissa ja itsenäisyyspäivän tietämissä on vuorossa konserttimatka Berliiniin. Marraskuussa puolestaan veljeskuoro Ylioppilaskunnan laulajat saapuu Jyväskylään konsertoimaan yhdessä Sirkkojen kanssa. Juhlavuosiensa myötä Mieskuoro Sirkat on perinteisesti kartuttanut taidesarjaansa. Viisi vuotta sitten tilattu Kuutti Lavosen grafiikkatyö oli myyntimenestys, ja tällä kertaa Sirkat on valinnut nousevan nuoren taidegraafikon, Tuomas Hallivuon. Hallivuon teoksen Sirkan kanssa Wahlgrenilla miljöö liittyy kuoron historian alkuaikojen iloluontoisiin harjoituksiin hotelli Wahlgrenin ullakkokabinetissa. 110 vuotta lyhyt aika 110 vuotta on tällaisen musiikin elinkaaressa aika lyhyt aika. Ihmisäänellä tuotetulla musiikilla on käyttöä ja arvoa aina. Se antaa suuntaa ja merkitystä ihmisille maailman tappiin saakka. Se auttaa hahmottamaan maailmaa ja elämää. Tässä on jotain pysyvää, filosofoi Sirkkojen puheenjohtaja Jari Rantamäki. Puheenjohtajan mukaan kuoro ei kuitenkaan ole jämähtänyt paikoilleen, vaan etsii koko ajan kulloiseenkin aikaan sopivia, puhuttelevia tapoja tehdä musiikkia. Tämän osoittavat juhlavuoden suunnitelmatkin. Tarkemmat ja ajankohtaisimmat tiedot Mieskuoro Sirkkojen juhlavuodesta löytyvät kuoron kotisivuilta osoitteessa www.sirkat.fi, ja lippuja juhlavuoden tapahtumiin myy lippu.fi Jukka Hynynen SIRKKAlehti 2009 Julkaisija Päätoimittaja Ilmoitukset Toimitus Kuvat Kannen kuva Sivunvalmistus Paino Painos Mieskuoro SIRKAT ry Hannu Aho Herny Horn Viestintä Risto Korhonen T:mi Jukka Hynynen, Maria Latokartano Risto Korhonen Jukka Hynynen Tavukatti Oy Lehtisepät Oy, Jyväskylä 2009 56.000 kpl
Mikä miestä Mistä kuorossa laulamisessa on oikein kyse? Laulamisen yleensä luulisi olevan täysin turhaa: eikö asiaansa voisi suoraan käydä toiselle sanomassa? Mitä järkeä on pukea viesti lauluksi? Ja minkä takia laulaa vieläpä monen ihmisen voimin kuorona? Näistä kysymyksistä lähdimme liikkeelle ystäväni kanssa, kun meillä oli tilaisuus poissa kotoa keskittyä aika tärkeisiin asioihin. Oikein tärkeisiin kuten laulamiseen pääsimme kiinni päivän kokoustamisen jälkeen myöhään illalla hotellissa. Korkkasimme skottilaisen ja ystävä sytytti lyhyen ja aromikkaan kuubalaisensa. Professorismiehenä hän osaa tehdä kiusallisen yksinkertaisia kysymyksiä, joihin on vaikeaa vastata. Hän ei pidä itseään mitenkään musikaalisena ja kertoi monesti miettineensä, mitä järkeä on yhteislauluissa. Miksi kirkoissa lauletaan yhdessä virsiä? Miksi Maamme lauletaan yhdessä? Miksi Ihanaa-leijonat-ihanaa epävireisen porukan hoilaamana voi koskettaa kuten Smedsin Tuntemattomassa? Sudetkin ulvovat! Ne juoksevat laumana jonossa pitkiä matkoja, saalistavat yhdessä, lisääntyvät, valvovat reviiriään. Onnistuneen jahdin jälkeen verisin suupielin johtajan esimerkkiin yhtyen ne kohottavat kuononsa kohti tähtiä ja julistavat: täällä me olemme, yhtenäisinä ja meitä on paljon. Kaikkien on laulettava anteeksi ulvottava, ja poikkeuksia ei voi olla. Hiljennyimme kuvittelemaan tätä vaikuttavaa öistä näkyä, joka kohdallamme perustui Jack Londonin teoksiin perustuviin mielikuviin. Jyväskylän taivaalla lentelevä naakkaparvi naukumisineen sopi teoriaamme: olemme yhdessä ja meitä on paljon. Inhimillisin kriteerein niiden yhteisesiintymistä ei voi esteettisesti pitää kauniina, mutta tarkoituksenmukaista se varmaankin on. Totesimme saaneemme kaksi vastausta kysymyksiimme: yhdessä laulamalla lujitetaan laumaan kuulumista ja muille kerrotaan tiiviistä yhteisöstä. Palkitsimme itseämme tästä oivalluksesta täydentämällä laseja. Kuubalainen paloi hyvin ja savu täydensi jacklondonimaista tunnelmaa. Mutta miten selittää yksinäisen satakielen uutteraa ja äänekästä kesäyön ääntelyä? Tai kuovin, tai leivosen ja nokikanan ja mitä niitä nyt on. Ei vienyt kovinkaan kauaa oivaltaa niiden esiintymistarvetta: reipas laulu ja miehekäs ääntely viestittävät saman lajin toiselle puoliskolle Suomalainen perheyritys www.ikh.fi erinomaisen geenivaraston hallinnasta ja että tarjolla olisi Tässä vaiheessa totesimme kaipaavamme perussirkuttelija dosentti Jussi Viitalaa kertomuksineen. Jussin mainio teos Vapaasta tahdosta? Käyttäytymisen evolutiivinen perusta tarjoaa hyviä selityksiä. mieskuoromotiiv tarkoitan tietenkin eläinmaailman ääntelemisen tulkinnalle. Pääsimme jo aika lähelle ydintä. Epämusikaalisen ystävän silmät loistivat sikäli kuin kykenin savun seasta erottamaan. Puhdas, tieteellinen innostuksemme yltyi. Miksi kokeneet satakielikonkarit tai ukkometsot, nuo lintujen vilhokekkoset menestyvät parhaiten? Mikä tekee niistä niin ylivoimaisia? Asia alkoi kiinnostaa entistä enemmän, etenkin kun kummallakin meistä puoliväli on ylitetty Vilhon kokemuksesta, siis iän puolesta. Hmm Lintumaailmassa parasta tarjolla kilpailutetaan koko ajan. Tuote eli geenit käyvät siis kaupaksi niin kauan kun soitto soi ylimmältä oksalta. Kun parhaimman paikan valtaa nuorempi uros, niin taaskin viesti menee perille, vaikka sointi saattaisikin kuulostaa erilaiselta. Evoluutio alkoi kuulostaa läheisemmältä. Tässä vaiheessa avauduin ystävälle ja tunnustin yhden elämäni pahimmista mokista. Se juttu, jonka varmasti tekisi toisin, jos saisi vielä valita. Olin ajatellut, että vasta nelikymppisenä olisi sopiva ikä mennä mieskuoroon. Nyt harmittaa, etten mennyt kaksikymppisenä. Mitä kaikkea ihminen voikaan menettää ymmärtämättömyyttään! Toinen katseli ihmetellen. Kuubalaista oli vielä pätkä jäljellä. Ystävä hyvä, onko yhdessä laulattaa? Jyväskylä laulaminen todella niin mukavaa? Onko siinä selkäydinperustaisen käyttäytymisen elementtejä? Arvelin tarvitsevamme selkäydinpuudutusperusteita lisää ja kohotimme maljan Darwinin 200-vuotispäivälle. Istuimme hetken hiljaa. Luulin ystäväni muuttaneen Havannaan tai kauemmaksi. Itse liikuin susilauman mukana ulvomassa ja sieltä hyppäsin korkealle koivun latvaan ylvääksi ja vastustamattomaksi koiraaksi. Mitä tekemistä näillä pohdinnoilla oli laulamisen ja varsinkin mieskuoron kanssa? Musiikkia voi tulkita niin moni eri tavoin: miksi, mitä ja miten ovat tärkeitä kysymyksiä ja kukin niistä avaa ihan oman maailmansa ja näkökulmansa musiikkiin. Minä taidan nyt mennä nukkumaan, sanoi ystävä katkaisten hiljaisen tovin. Me emme tainneet löytää kunnollista selitystä tälle ihmisten omalaatuiselle yhdessä laulamisen taipumukselle. Ai niin, hän onkin täällä vielä. Joo, aamupalalla tavataan. Niin, on monenlaisia syitä mitkä meitä laulattavat. Hyvää yötä. Aamulla muistin. Rita Varosen johtamat Jyväskylän Naislaulajat ovat keksineet täydellisen vastauksen, mikä laulattaa: laulan, koska laulan. Niin yksinkertaista se vain on. Kerroin tämän ystävälle kahvijonossa, ja hänen silmänsä laajenivat hieman ja kulmakarvat kohosivat. En ollut ihan varma, upposiko tämä sumean logiikan täydellinen perustelu häneen. Itse olin täysin vakuuttunut. Ja vaikuttunut. Matti Kuorelahti Avoinna ma-pe 8 17 la 9 13 Vasarakatu 27, 40320 Jyväskylä Puh. 0201 323 500*, varaosat 0201 323 502* Varaosapäivystys 040 558 6894, E-mail: info.jyvaskyla@ikh.fi Risto Korhonen TERVETULOA IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTOON Ajankohtaisia luentoja vuorokeskiviikoin yleisluento- sekä terveys ja hyvinvointiluentosarjoissamme. Luentoja voivat tulla kuulemaan yliopiston päärakennuksen juhlasaliin kaikki aiheesta kiinnostuneet maksamalla 25 /luentosarja tai 5 /luento. Lisätietoja, puh. 044 760 3738 http://kesayo.jyu.fi/ikaantyvienyliopisto Hotelli Milton Hannikaisenkatu 29, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. 014-33 77 900 www.hotellimilton.com GALLERIA BECKER JA TAIDELAINAAMO Vaihtuvat näyttelyt, taideteosten myyntikokoelma. Seminaarinkatu 28, Jyväskylä 014-613 648 www.jkltaiteilijaseura.net jkl.taiteilijaseura@kolumbus.fi Avoinna: ti - pe, su 12 17, la 12 15. Kokoukset. Perhejuhlat. Mahtisavusauna. Mönkijäsafarit. Ränssintie 5 Keskiaikamarkkinat 13.-14.6.2009 41370 Kuusa tel. 0207-410100 www.tupaswilla.net 3 *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 2 snt/min., matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min.
4 Sirkat ja Sinfonia tulkitsevat Raiskin Oratorio oli säveltäjälle kahden vuoden mittainen urakka. sävelmaalauksen Risto Korhonen Mieskuoro Sirkat tulkitsee pääsiäismaanantaina 13. huhtikuuta jyväskyläläissäveltäjä Erkki Raiskin pääsiäisoratorion kantaesityksenä. Sirkkojen juhlavuoden tilausteos Seitsemän kuvaa Kristuksen ylösnousemuksesta esitetään Nikke Isomöttösen johtaman Jyväskylä Sinfonian kanssa Taulumäen kirkossa. Sopraanosolistina laulaa Helena Juntunen ja bassosolistina on Kristjan Mõisnik. - Idea teoksen tilaamiselle syntyi halusta saada uutta orkesterisäestyksellistä ohjelmistoa mieskuorolle, Nikke Isomöttönen kertoo. On aina iso juttu, kun kantaesitetään orkesteriteos, jossa kuoro-osuus on sävelletty nimenomaan mieskuorolle. Ja Raiski on kyllä säveltänyt erittäin mielenkiintoisen teoksen. - Seitsemän kuvaa Kristuksen ylösnousemuksesta on nimensä mukaisesti sävelmaalaus, fresko, jossa kuoro ja orkesteri vievät kertomusta tasavertaisesti. Kuorolla on kertojan rooli, solisteilla on joko henkilörooli tai tekstiä korostava tehtävä, kertoo säveltäjä Erkki Raiski. Kahden vuoden sävellysurakka Varsinainen sävellysprosessi on ollut kahden vuoden mittainen, ja se on vienyt säveltäjän lähes kaiken vapaa-ajan. - Itselleni prosessiin kuuluu pitkähkö mietiskelyvaihe ennen varsinaisen kirjoitusvaiheen alkamista. Ennen kuin pääsi säveltämiseen saakka, soveliaan tekstikokonaisuuden luominen oli keskeinen vaihe. Tekstin kertova osuus on raamatusta, Johanneksen ja Luukkaan evankeliumista. Pääsiäispäivän psalmiteksti on mukana kokonaisuudessaan. Viimeinen osa lienee tämän teoksen erikoisuus. Teksti on Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna seurakunnan alkuajoilta. Sen värikäs ja ilmeikäs kirjoitustyyli ei ole menettänyt voimaansa vuosituhansienkaan jälkeen. - Tekstin suunnittelu vaatii usein yhteistyötä ja verkostoitumista. Onneksi aina on joku, joka tietää asioista enemmän. Krysostomokseen päätymisestä kuuluu kiitos kanttori Risto Valtasaarelle. Erkki Raiski sanoo, että säveltäminen on aina ollut olennainen osa hänen elämässään. Hänen ensimmäinen sävellyksensä julkaistiin vuonna 1975. - Uusia teoksia on tilauksessa muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Kuorot yksilöitä Erkki Raiskilla on alunperin tekninen koulutus. Vuoden mittaisen pääesikunnan radiosähköttäjäpestin jälkeen hän opiskeli kanttori-urkuriksi ja pätevöityi myöhemmin musiikin teorian opettajaksi. Nykyisin hän opettaa yleisten aineiden lehtorina muun muassa säveltapailua, sovitusta ja sävellystä Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmassa. Erkki Raiski opettaa ammattioppilaitoksessa muun muassa säveltapailua ja säveltämistä. Musiikin teknologiset mahdollisuudet ovat eräs osa oppimisen ohjausta. Opiskelijamme ovat usein pitkiä aikoja ulkomailla tai pois paikkakunnalta. Olen tehnyt vuosien mittaan paljon verkko-opiskelukursseja - työnä ja harrastuksena, sanoo Erkki Raiski. Jossakin vaiheessa olin vahvasti suuntautunut kuorolaulun edistämiseen. Parhaimmillaan työviikkooni kuului kuusi erityyppistä kuoroa, lapsikuorosta vanhustenkuoroon. Olen saanut varsin hyvän kuoronjohtajan koulutuksen, lisäksi erinäiset uudet suuntaukset kirkkomusiikin kehittämisessä tukivat kuorolaulun asemaa. Ja olihan minulla hyvät kuorotkin, kehaisee Raiski. Kuorot ovat kukin omanlaisiaan yksilöllisiä maailmoja. Yhteistä kaikille tuntemilleni kuoroille on sitoutuminen ja palava innostus musiikin tekemiseen. Pohjanmaan mies on viihtynyt jo kolmisenkymmentä vuotta Keski- Suomessa. Jyväskylän monipuolinen kulttuuri ja osaaminen saavat kiitosta. Mieleenpainuva kokemus oli muutaman vuoden takainen tilausprojekti, jonka toteutimme Nikke Isomöttösen kanssa. Jyväskylän taitoluisteluseura tilasi JAMKin musiikin koulutusohjelmalta musikaalin, jonka neljä opiskelijaa sävelsi, orkesterina oli JAMKin jouset, johtajina orkesterinjohdon opiskelijoita ja, tottakai, esittäjinä taitoluisteluseuran lapset ja nuoret. Pääsin säveltäjien ohjaajana tutustumaan aivan uudenlaiseen kulttuuriin, jollaisesta en tiennyt aiemmin juuri mitään. Musiikkikampushanke lupaus uudesta Säveltäjä näkee Jyväskylän kulttuurielämän tulevaisuuden monessa suhteessa lupaavana. Käynnissä oleva yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän aikuisopiston musiikkikampushanke voi tuoda paikkakunnalle aivan uudenlaista yhteistä toimintaa. - Nykytilanteessa on helppo nähdä uhkakuviakin. Taloudellisesti huonompina aikoina etsitään säästökohteita. Valitettavan usein silmätikuksi joutuvat esimerkiksi musiikkioppilaitokset tai muut taidetoimintaa toteuttavat laitokset. Taiteen tuottamista on hankala mitata liiketaloudellisilla mittareilla, koulutuksen hedelmät saattavat näkyä vasta vuosien tai vuosikymmenien jälkeen. Keski-Suomessa on tarjolla monenlaista kulttuuria laajalla rintamalla. Vaikka monet asiat näyttävät olevan nykyisin hyvin, jokin nihkeys paikkakunnan päällä tuntuu lepäävän. Tulin Jyväskylään 30 vuotta sitten. Puhuttiin konserttisalin tarpeesta, eikä asia näytä juuri eteenpäin nytkähtäneen. Turhaa kilpailuakin on sellaisten alojen välillä, joiden ei pitäisi olla napit vastakkain. Yhteistyö voisi lisääntyä aloilla, joiden välillä on perinteisesti pidetty keinotekoisia rajoja. Paras tae keskisuomalaisen kulttuurielämän menestymiseen olisi keskisuomalainen yhteistyö, vetoaa Erkki Raiski. Risto Korhonen
5 Tasapaino on tavoite Viestinnän suunnittelu ja toteutus VIESTINTÄTOIMISTO MEDITA COMMUNICATION OY www.medita.fi Jyväskylä Helsinki Psykologiset asiantuntijapalvelut www.practia.fi Risto Korhonen Ovet, ikkunat teräksestä ja alumiinista Murtosuojauskalterit ja lisälukitukset Teollisuuden ja kiinteistöjen kunnossapito Rakenteet alumiinista, ruostumattomasta teräksestä ANTINNITTYNTIE 2 40250 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 378 3015 Fax (014) 378 3010 GSM 0400 648 197 Timo Laakso antaa pianolla äänen ja lauluharjoitus Mikko Hakalan kanssa voi alkaa. Laulajan mahdollisimman hyvä fyysinen ja henkinen tasapaino, sekä niiden kehittyminen ovat yksittäiselle laulajalle ja sitä kautta koko kuoron soinnille ensiarvoisen tärkeitä perusasioita. Fyysisen ja henkisen tasapainon kehittäminen yhdessä laulutekniikan opetuksen kanssa on haaste, joka kiehtoo minua vuosi vuodelta enemmän, Mieskuoro Sirkkojen laulunopettaja Timo Laakso kertoo. On itsellekin muusikkona hyvin kehittävää ja haastavaa etsiä uusia keinoja avata ja rikastaa laulajien kokemusta omasta instrumentistaan. Monille laulajille muun muassa joogan ja pilateksen parista valmiiksi tutut venytykset ja hengitysharjoitukset ovat viimeisin innostuksen aiheeni. Oma keho on laulajan instrumentti. Se pitää tuntea ja sen tulee toimia elastisesti ääntä tukien. Kuorossa laulaminen on suurelta osin myös ryhmässä toimimista, toisten laulajien huomioonottamista muutenkin kuin kuuntelemalla. Parhaimmillaan laulajat pystyvät aistimaan esimerkiksi toistensa hengityksen rytmin ja laulun tulkinnallisen tahdon. Tätä henkisen avautumisen prosessia pyrin Sirkkojen lauluopettajana siinä laulutekniikkaharjoitusten lomassa auttamaan. Laulutekniikka lienee kuin työkalupakki: erilaisten puukkojen ja puntareiden tulee kulkea siellä mukana, teroitettuna ja järjestyksessä, mikäli halutaan saada työ eli laulu tehdyksi. Ja niitä työkaluja pitää osata myös käyttää. Pelkästään korkealta ja kovaa koilottaminen ei ole kovinkaan mielenkiintoista pitemmän päälle. Olen verrannut tätä viime vuosina niin valitettavan yleiseksi tullutta laulutapaa hassuun putkimieheen. Olet järjestänyt isot juhlat, laulajat ja muut jonglöörit on tilattu. Juhlapaikalla on putkirikko ja soitat putkimiehen paikalle. Putkimies soittaa ovikellolla alkusoiton, astuu eteiseen ja kaivaa pakista kiiltävät putkitongit, nostaa ne kohti kattoa lausahtaen voimallisesti Eikö ole upeat tongit? ja jähmettyy siihen. Tuliko homma hoidettua? Nykyaika suosii hektisyyttä, nopeata nautinnonhakuisuutta ja pelkää sitoutumista Laulajana kehittyminen vaatii ihan toisenlaista lähestymistapaa ja tässä piilee myös eräs kuoroharrastuksen hienoimmista puolista. Se, ken haluaa sitoutua, treenata ja toistaa satoja kertoja laulamisen eri osa-alueitten harjoituksia varmasti saa myös itselleen sellaisia elämyksiä, joita rusinat pullasta nyppimällä ei koskaan koe, lupaa Timo Laakso. Agents-yhtyeen moottori, kitaristi Esa Pulliainen on sanonut, että rock n roll parantaa kaikki vaivat. Onko musiikista lääkkeeksi, musisoinnista terapiaksi, Timo Laakso? Varsinkin suomalaisille musiikin ja erityisesti laulamisen voima on edelleen liki käsin kosketeltavan mahtavaa ja vaikuttavaa. Vuosia mieskuoro Sirkkojen perustamisen jälkeenkin Suomen saloilla esimerkiksi pysäytettiin verenvuoto laulamalla, lääkäreitä kun löytyi vain suuremmista kylistä ja kaupungeista. Tähän vuosisataiseen perinteeseen kuorolaulukin osittain nojaa. Arkihuolet, yhteiskunnan ahdistavuudet ja pienet kolotukset saa heittää syrjemmälle, kun treeneissä uppoutuu musiikin tekemisen saloihin ja riemuun. Onnistunut esitys liikuttaa kuulijan ja laulajan sisimpiä tunteita tavalla, joka muilla keinoin ei liene mahdollista. Risto Korhonen www.ravintolapoppari.fi Ravintola Priimus Ravintola Priimus juhlii kevättä! Vappupiknik Tervetuloa Vappupiknikille Priimuksen upealle järviterassille 1.5. klo 10 15. Tarjolla on suussasulavia keväisiä herkkuja! Äitienpäivälounas Juhlimme äitejä 10.5. perinteisen noutopöydän herkuin klo 11 15. Pöytävaraukset ja tiedustelut puh. 040 341 6111 tai sales.priimus@jao.fi. Ravintola Priimus, Taulumäentie 45, Jyväskylä........................................ www.jao.fi
6 Sirkkojen juhlateos sijoittuu hotelli Wahlgrenin ympäristöön Nikolainkulmaan. Aineksia omasta elämästä 010-66 66 599 Pihkatie 4 40530 Jyväskylä Avoinna ma-ke 8 20, to 8 16, pe 8 14 www.elainklinikkaotso.fi Laatat, kylpykalusteet, altaat, hanat, wc-istuimet, porealtaat, suihkuseinät LAATTAPISTE COLLECTION JYVÄSKYLÄ Kaakeli-Nikkarit, Ahjokatu 16 puh. (014) 449 7990, www.laattapiste.fi Palvelemme ark. klo 9 18 ja la klo 10 14 Soita ja varaa aika suunnittelupalveluun! Rakennesuunnittelu, valmisosasuunnittelu, korjausrakentaminen, asiantuntijatehtävät, kuntotutkimukset, suunnitelmien ulkopuolinen tarkastus Vasarakatu 27 A, 40320 Jyväskylä, puh. 014-3387 400 www.fi nmacon.fi Alkusysäyksen työlle saattaa antaa parisuhteessa koettu tapahtuma, uni tai tunnetila. Risto Korhonen
7 110-vuotisjuhlateos Sirkan kanssa Wahlgrenilla Jyväskyläläinen taidegraafikko Tuomas Hallivuo ammentaa töihinsä aiheita omasta elämästään. Alkusysäyksen työlle saattaa antaa parisuhteessa koettu tapahtuma, uni tai tunnetila. Monesti mielessäni on joku kuva, kun aloitan työskentelyn. Usein se kuitenkin muuttuu työn edetessä, Hallivuo kuvaa työskentelyään. Mieskuoro Sirkkojen 110-vuotisjuhlagrafiikkateos on Hallivuon käsialaa. Sirkan kanssa Wahlgrenilla -teoksessa etualan mies- ja naishahmot ovat kohottaneet maljan juhlan kunniaksi. Taustan Nikolainkulmassa toimineen hotelli Wahlgrenin ullakolla puolestaan sijaitsi aikanaan Sirkkojen oma kabinetti. Kolmen kuukauden urakka Juhlateoksen vedosmäärä, 110 kappaletta, on suurin Hallivuon toistaiseksi tekemistä sarjoista. Aiemmat vedosmäärät ovat olleet tuollaista parinkymmenen luokkaa. Aluksi huolestutti, miten laatat kestävät näin suuren sarjan, Hallivuo kertaa. Kaikkiaan juhlagrafiikkasarjan tekoon kului taiteilijalta useampi kuukausi. Alussa vedoksia valmistui viiden kappaleen päivävauhdilla. Vedokset tehdään käsityönä, joten valmistuksessa pitää pysyä skarppina. Näyttelyitä ympäri Suomen Haminasta syntyjään oleva Hallivuo jyväskyläläistyi kymmenen vuotta sitten. Hän työskentelee Grafiikanpajalla. Parhaillaan miestä pitää kiireisenä Tampereella taidekeskus Mältinrannassa 27.3. avautuvan Tunnustus nro 40-näyttelyn valmistelu. Esillä tulee olemaan grafiikkaa, tussipiirroksia sekä muutamia matkakuvia. Lisäksi Hallivuon teoksia on nähtävillä ainakin Helsingin ryhmänäyttelyssä tulevana kesänä ja Hämeenlinnassa joulukuussa järjestettävässä yksityisnäyttelyssä. Maria Latokartano Risto Korhonen Leevi Madetoja-pianokilpailun tuoreen voittajan, Anton Ylikallion, tulevaisuuden haaveissa siintävät esiintymislavat. Nuori pianisti työskentelee määrätietoisesti kohti unelmaansa. - Nyt on keskityttävä harjoittelemaan, sillä se, minkä verran esiintymistarjouksia tulee riippuu siitä, miten hyvin soitan. Jalat maassa kohti Vapaat toimitilat: Janne Ukkonen puh. 0400 845 339 unelmaa Valtakunnallinen Leevi Madetoja pianokilpailu on nuorten muusikoiden näytön paikka. Oulussa kolmen vuoden välein järjestetyssä kilpailussa taitojaan pääsevät näyttämään Suomen musiikkioppilaitoksissa tai ammattikorkeakouluissa pianonsoittoa opiskelevat nuoret. Tänä vuonna kilpailun voitto saatiin Keski-Suomeen, kun Jyväskylän ammattikorkeakoulussa toista vuottaan opiskeleva Anton Ylikallio palkittiin kisan parhaimmaksi. Ylikallio kertoo ennen kisoja arvelleensa, että mahdollisuudet menestykseen olivat olemassa. Voitto oli kuitenkin yllätys. Aluksi ajattelin, että riittää kunhan en heti ensimmäisessä karsinnassa putoa. Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä ja finaalissa halusin jo voittaa, Ylikallio kertaa tunnelmiaan. Finaalikappaleenaan Ylikallio esitti Mendelssohnin ensimmäisen pianokonserton. Tuomaristo arvioi nuoren pianistin soittoa loogiseksi ja sujuvaksi. Opintojen jälkeen estradeille Vaikka Leevi Madetoja pianokilpailusta on kulunut vasta muutama kuukausi, harjoittelee Ylikallio jo täyttä päätä seuraavaa koitosta varten. Päämääränä on osallistua vuoden päästä järjestettävään Hannikaisen pianokilpailuun. Se on vielä kovatasoisempi, joten pitää soittaa entistä paremmin pärjätäkseen, Ylikallio arvioi. Ylikallio on kotoisin Vaasasta, mutta opinnot toivat hänet Jyväskylään vuonna 2007. Keski-Suomessa Ylikallio kertoo viihtyvänsä hyvin. Jyväskylä on mukava kaupunki. Täällä on hyvät harjoittelumahdollisuudet. Ylikallio opiskelee pianon soittoa ja kamarimusiikkia Carlos Turriagon ja Merja Solisaari-Turriagon johdolla. Tällä hetkellä kalenteri täyttyy pääosin opinnoista, mutta muutaman vuoden jälkeen toiveissa on päästä entistä enemmän esiintymään. Keikkailla tahtoisin niin paljon kuin mahdollista. Se taas riippuu siitä, miten hyvin soitan, joten nyt on keskityttävä opiskeluihin, Ylikallio päättää. Länsiväylä, Kaivokatu 1 p. 01042 33900 Maria Latokartano
8 Tosi-tv antaa uusromantiikan ajan ihmiselle sen, mitä hän tarvitsee; tunteita, elämyksiä ja ripauksen glamouria. www.ksopisto.fi SUOLAHDEN MUSIIKKIKURSSI 17.7. 27.7.2009 Piano: Carlos Juris Antti Hotti Teppo Koivisto Emanuel Krasovski Liisa Pohjola Hamsa Al-Wadi Erik Tawaststjerna Hui-Ying Tawaststjerna Antti Siirala Nina Svetlanova Lauri Väinmaa Viulu: Anatoli Melnikov Vilmos Szabadi Vera Vaidman Sello: Alexander Gebert Jouko Paavola Säestys: Tuomas Turriago Säestyksen assistentti: Anton Ylikallio Kurssimaksu 589 / 413 Pianonharjoitusmaksu 59 Lisätietoja ja hakulomake www.ksopisto.fi p. 010 841 5592 Sunnuntai-iltana hieman ennen puolta kahdeksaa dosentti Veijo Hietala asettuu kotonaan television ääreen. Hän avaa sen hieman pitkin hampain, kääntää Neloskanavalle ja jää odottamaan. Hietala on Suomen johtavia tosi-tv:n asiantuntijoita, joten olen pyytänyt häntä kommentoimaan uutta Kuorosota-ohjelmaa. Ensi kuulemalta ohjelman formaatti ei Hietalan korvissa kuulosta vakuuttavalta; miten kuorossa laulaminen, hartaannäköiset aikamiehet esittämässä Maamme-laulua, on muokattavissa koko kansan viihteeksi? Kello tulee kahdeksan. Kuorosodan ensimmäistä jaksoa on sodittu puoli tuntia. Hietala ei kuitenkaan huomaa ajan kulumista. Koukutuin ohjelmaan kertalaakista, hän naurahtaa. Tosi-tv on luvallinen areena tunteille Missä sitten piilee Kuorosodan salaisuus? Formaatiltaan ohjelma jatkaa samaa tosi tv-sarjojen genreä, joka aikanaan alkoi Bumtsi Bumista, ja jota vuorollaan seurasivat Idols, Talent ja Tanssii Tähtien Kanssa. Tosi tv:n kohdalla ei ole lajia, jossa ei voisi kilpailla. Sinänsä laulukilpailu on vanha perinne. Se,
9 Korpilahti VUODEN VIERASSATAMA 2006 Avoinna touko ja syyskuussa joka päivä 9.00-21.00 kesä-elokuussa su-to 9.00-22.00 Korpilahdentie 8 pe ja la 9.00-23.00 41800 Korpilahti 014 822 411 www.satamakapteeni.fi satamakapteeni@luukku.com LH>FKBK HLQF LK I>RIRK >OSLFKBK svengaa Suomalainenkin _IFQVPM>IHHFL Ë SBI>QQLJ>PQ> EFKK>PQ> JFKFJF Q>F PLM JRH>>K kuorossa Katsojalle kelpaa vain aito Hietalan mukaan uusromanttinen ihminen ei kuitenkaan tunteenkaipuussaan kelpuuta mitä tahansa. Valkokankailla on vuosisadan ajan näytelty fiktiivisiä tunteita. Niiden aika on ohi, nyt haetaan oikeaa fiilistä. Naurua, iloa, pettymystä, suruakin. Tunteet ovat tosi-tv:n idea. Ja nimenomaan kaikenlaiset tunteet. Kyyneleet ovat haluttu juttu, sillä 99 prosenttia tavallisista ihmisistä ei voi itkeä käskystä. Kyynel paljastaa tunteen aidoksi. Kyynelten ympärille on kasvanut kokonainen tosi-tv formaatti, jossa ei keinoja kaihdeta pisaroiden saamiseksi kilpailijoiden poskille. Ilkeilevistä tv-sarjoista jokainen varmasti muistaa sellaiset ohjelmat, kuten Heikoin lenkki ja Idols, joita katsoja väliin seurasi myötähäpeästä Kuvat: Neloskanava että nyt kilpailemassa on kokonainen kuoro on tietysti uusi askel, Hietala pohtii. Hietalan mukaan tosi-tv:n suosiolla on suora yhteys yhteiskunnassamme heräämässä olevaan uusromantiikan aikaan. Janoamme elämyksiä, glamouria ja tunteita. Me sisäänpäin kääntyneet suomalaisetko? Ehkä jossain etelän kulttuurissa tunteet ovat näkyvämmin esillä, mutta emme me ole ihmisinä sen kummempia. Suomalaisuuden ongelma on ollut se, että haluamme kyllä kokea tunteita, mutta kulttuurimme ei perinteisesti suosi niiden paljastelua. Meiltä puuttuvat ne muodot, joissa voisimme tunteita purkaa. Sitä suuremmalla syyllä tarvitsemme tosi-tv:n tarjoamia sosiaalisia tekosyitä tunteiden purkamiseen, Hietala selvittää. kiemurrellen. Hietalan mukaan Kuorosota poikkeaa perusidealtaan näistä ilkeilysarjoista täysin. Tämä ei ole samaa maata ollenkaan. Kilpaileminen ei Kuorosodassa ole pääasia, vaikka se antaakin ohjelmalle oman säväyksensä. Sen sijaan putoajiakin hehkutetaan. Itkettämispuoli puuttuu tästä kokonaan. Kuorosota tuo rokin arvokkuuden rinnalle Kuorosota on kiistatta talven aikana tuonut kuorolaulun myös niiden tietoisuuteen, joille laji aiemmin oli vieras. Samalla, kun media nostaa lajin julkisuuteen, se myös väistämättä popularisoi sitä. Hietala ei tässä näe mitään pahaa. Aiemmin on jo nähty, miten Kokkisota-tyyppiset ohjelmat aiheuttivat ryntäyksen kokkikouluihin. Miksei niin voisi tapahtua nytkin. On hyvä, että kuorolaulun käsite laajenee. Rokkimeininki voi nousta arvokkuuden rinnalle, ei sen tarvitse sulkea tätä puolta pois. Tosi-tv formaatin, jossa ammattinäyttelijöiden sijaan ruudun toisella puolella esiintyvät mattimeikäläiset, Hietala uskoo tulleen ohjelmantekoon pysyvästi. Haluamme nähdä tavallisten ihmisten tekevän jotain, missä he eivät ole eksperttejä. Se, että he panevat itsensä likoon, viehättää meitä ja herättää ajatuksen, että kyllä minäkin tuohon pystyisin. Maria Latokartano Itse taikurikin hämmästyi Televisiokanavien kuoro-ohjelmien runsaus ja suosio on hämmästyttänyt kuoroväkeäkin. Miksi tämä formaatti? Miksi juuri nyt? Voisiko sanoa kuluneesti, että tälle on sosiaalinen tilaus, mietiskelee kuoronjohtaja, kapellimestari Nikke Iso-Möttönen. Meidän aikamme korostaa monella sektorilla yksilöllisyyttä. Yhdessä laulettaessa korostuu yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen. Se lienee hyvää vastapainoa vaikkapa kiireiselle työelämälle. Joukkovoima puree. Yhdessä saadaan enemmän ja riemullisempaa aikaan kuin yksin toimien. Kuvassa näyttelijä Jouni Innilä IFLMFPQLKH>QR VS_PHVI_ RE C>U TTT BK?BOD @LJ B J>FI BK?BODµBK?BOD @LJ kayy po ppollak olla la ak - so sofi sofi fia a aminoff am amino in fff - hharr ino harri arrii virt arr vvirtanen irtane irt anen ane n Så som i himmelen ohjaus olli-matti oinonen Suurisydäminen tarina rakkaudesta ja kuorolaulun voimasta. Ensi-ilta 28.3.2009 kevään esityspäivät ovat: pe 3.4. klo 19, la 4.4. klo 13, su 19.4. klo 15, ke 22.4. klo 19, to 23.4. klo 12, la 25.4. klo 19, to 14.5. klo 19 ja la 23.5. klo 19 Liput 20 / 18 / 15 Kysy ryhmätarjousta! Lippumyymälä p. (014) 624 200 jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
10 Jyväskylä on edelleen it-teknologian ja kulttuurin kaupunki On keskiviikko 11. päivä helmikuuta. Matkapuhelinvalmistaja Nokia on juuri ilmoittanut siirtävänsä toimintansa pois Jyväskylän kaupungista. Masentava uutinen kiertää kaupunkilaisten huulilla. Kännykkäjätin lähtö merkitsee yli 300 työpaikan menetystä ja pahaa imagotappiota dynaamiselle it-kaupungille. Kulttuuri rikastuttaa ihmistä sisäisesti ja sisältää sosiaalista kontaktointia ja opettaa meitä ottamaan toiset ihmiset huomioon. Harmillinen ratkaisu monella tavalla, kommentoi Jyväskylän pitkäaikainen kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Jaakko Lovén Nokia-uutista kotonaan parin minuutin automatkan päässä Nokian Jyväskylän toimipisteestä. Tämä on tappio toiminnallisesti, kiinteistöpoliittisesti ja erityisesti elinkeinopoliittisesti. Nyt olisi tärkeää pystyä pitämään tietojenkäsittelyn osaajat jatkossakin täällä. On aika pysähtyä ja miettiä, millä keinoilla mennään eteenpäin. Se tie löytyy. Jyväskylä on jatkossakin itteknologian ja kulttuurin kaupunki, uskoo Lovén. Entisen kaupunginjohtajan omakotitalon pihalta näkyy kukkula, jolle Technopolis Oyj tulee rakentamaan uudet tilat tulevaisuuden tietojenkäsittelyn huippuosaajille. Tarvitaan uusi suunta, uusia innovaatioita ja uusia valloituksia. Rikasta, menestyksellistä aikaa Viipurissa syntynyt ja perheensä mukana Jyväskylään poikasena muuttanut Jaakko Lovén pitää itseään keskisuomalaisena, jyväskyläläisenä. Karjalaisuus murteineen löytyy jostain pinnan alta, kun vähän raaputtaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta. Opinnot päätettyään hän toimi kunnallisissa johtotehtävissä Haapamäellä ja Keuruulla. Jyväskylän maalaiskunnan johtajana Jaakko Lovén toimi vuodesta 1966 vuoteen 1974 ja Jyväskylän kaupunginjohtajana vuodesta 1974 vuoteen 1994 saakka. Kaupunginjohtajavuoteni Jyväskylän seudulla olivat rikasta ja menestyksellistä aikaa. Iso ja tärkeä muutos oli elinkeinopolitiikan monipuolistuminen. Perinteinen teollisuus ajoi pikku hiljaa alas toimintojaan ja samaan aikaan tieto- ja informaatiotekniikka teki tuloaan. Jaakko Lovénin vuosikymmenien aikana seudulle hajasijoitettiin merkittävää osaamista: KELA:n atk-keskus, valtion tietokonekeskuksen yksikkö, opintotukikeskus, ilmavoimien atkyksikkö ja Valmetin paperikoneiden automaatiotekninen osaaminen. Kulttuuriin panostettiin samaan aikaan. Saimme uuden kirjaston, uuden teatterin ja uuden monitoimihallin liikunnan harrastukseen. Jyväskylällä on ollut vankka asema koulutuskaupunkina 1800-luvulta lähtien. 1980-luvun alussa synnytettiin uusia jatkokoulutusyksiköitä kaikille koulutustasoille. Täällä aloittivat opettajien jatkokoulutuskeskus, uudelleen koulutukseen keskittyvä työvoimaopisto sekä yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Elinkeinopolitiikkaa, koulutusta ja kulttuuria ruokittiin vankasti ja tuloksellisesti, kiteyttää Lovén. Kuntaliitos on myös kasvamisprosessi Kuntaliitos Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan välillä oli jollain tasolla esillä koko Jaakko Lovénin kaupunginjohtajakauden ajan. Lovénin valinta Jyväskylän johtoon lisäsi entisestään odotuksia liitoksesta. Kuntafuusio kaupungin ja maalaiskunnan kesken toteutui vasta tämän vuoden alusta. Liitosajatus on kytenyt koko ajan. Kytenyt oikeasti, ei kuitenkaan sammunut. Jo vuonna 1982 käynnistyneen neuvottelukunnan toimesta lähdettiin petaamaan kuntarajat ylittävän yhteistyön muotoja, muistaa Jaakko Lovén. Nyt kuntafuusion yhteydessä tehdyt Kaupunkineuvos Jaakko Lovenin kodin naapuriin Lahdentien varteen nousee Technopoliksen ja yliopiston toimistojen kompleksi. Elinkeinoelämän, yliopiston ja kaupungin yhteistyö saa uuden symbolin. Kuva: Arkkitehtitoimisto SARC, Anttimatti Siikala ja Sarlotta Naurjus. muutokset ovat vain rakenteellisia, sisältöön on vaikeampi pureutua tiukkojen yhdistymissopimustenkin vuoksi. Jatkossa on luotava uusia rationaalisia toimintatapoja, uutta toimintakulttuuria. Tämä on kasvamisprosessi. Tarvitaan aikaa synnyttää yhteinen ajattelumaailma, yhteinen asenne viemään asioita myönteisessä hengessä eteenpäin. On huolehdittava, että organisaatio ei jää liian sisäänpäin lämpiäväksi. Tarvitaan myös uusia, ihmisiä, uusia ajatuksia, uusia tuulia. Kuntayhteisön identiteetin rakentamisessa täytyy huolehtia hyvästä ilmapiiristä. Jaakko Lovén toivoo, että paikallista kulttuuria, kotiseutuhenkeä tuetaan ja vahvistetaan. Vahva korpilahtelaisuus tai vahva tikkakoskelaisuus ovat tärkeitä voimavaroja jatkossakin. Omaleimainen kulttuuri itsessään vahvistaa yhteisön identiteettiä. Jaakko Lovén on ollut edelleen mukana Jyväskylän Taide- ja tiedesäätiön sekä Sorjosen säätiön johtoelimissä. Molemmat organisaatiot ovat nostaneet ja tukeneet unholaan joutuneita kulttuurilohkoja ja -hankkeita. Apua ovat saaneet muun muassa Jelmun toiminta, tanssitaide, tanhu, käsi- ja taideteollisuus, konservointitoiminta ja musiikin harrastamisen laaja kirjo. Kulttuuri rikastuttaa ihmistä sisäisesti ja sen harrastaminen sisältää aina sosiaalista kontaktointia ja opettaa meitä ottamaan toiset ihmiset huomioon. Järjestöillä on suuri vastuu kulttuuriharrastuksen käytännön pyörittämisestä. Olisi lyhytnäköistä yhteiskunnalta vetää nyt taantuman varjolla rahat pois järjestötoiminnan tukemisesta. Jaakko Lovén harrastaa itse kulttuuria monipuolisesti. Kotioloissa tunnelman luojaksi sopii niin klassinen musiikki kuin hyvä kantrimusiikkikin. Kuokkalan kartanon intiimejä konsertteja ei voi jättää väliin. Ponnisteluja yli hallinnon rajojen Viime vuosikymmenten aikana on maakunnallinen ja alueellinen yh- Jukka Hynynen
11 Mieskuoro Sirkat palkitsi Jaakko Lovenin omalla kulttuuripalkinnollaan, Vuoden kulttuurisaunotettava -tittelillä vappuna. Loven on ollut pitkään tärkeä yhteistyökumppani kuorolle. Keski-Suomen on löydettävä itsensä uudella tavalla teistyö saanut uusia muotoja hyvin tuloksin. Vuonna 1986 käynnistyi yhteinen kehittämisyhtiö Jykes. Kehitykselle haettiin pontta ohjelmaperusteisella aluepolitiikalla. Euroopan Unioniin liityttäessä Jyväskylän seutu oli edellä muuta Suomea, kun sillä oli esittää valmis osaamiskeskusohjelma. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian lisäksi Jyväskylässä ryhdyttiin puhumaan määrätietoisesti hyvinvointiteknologian merkityksestä jo vuonna 1993. Sekin varsin oikea-aikainen avaus. Hiljattain käynnistynyt Jämsä- Jyväskylä-Äänekoski-kasvukäytävähanke ilahduttaa pitkän linjan maakunnallista vaikuttajaa. Laajaulotteinen aluekehittäminen antaa uskoa tulevaisuuteen. Näiden kolmen kasvukeskuksen mukana maakunta kehittyy. Tämän ajatuksen ovat avarakatseisemmat ymmärtäneet jo 60-luvun alkupuolelta saakka. Asia nostettiin voimakkaasi esille jo maaherra Eino Paloveden aikana. Tänä päivänä on entistä tärkeämpää koota yhteistyöhön kaikki mahdolliset tahot yli hallinnollisten rajojen. Ollaan jälleen muutoksen edessä. Muutossyklit vain lyhenevät. Jaakko Lovén varoittelee tarttumasta kaikkeen uuteen, kritiikittömästi. Esimerkiksi julkisen sektorin palvelujen ulkoistamisessa kannattaa käyttää harkintaa. Hän siteeraa mielellään taloustietäjää, joka käski pitää kiinni pohjoismaisen markkinatalouden sisälle rakennetusta sosiaalisesta ajattelusta. Tätä ulottuvuutta ei saa unohtaa. Elinkeinopolitiikan murros ja Nokian lähtö nousevat vielä esille haastatteluhetken lopuksi. Valoisan luonteen omaava mies mietiskelee: Keski-Suomen on pakko löytää itsensä uudella tavalla. Vaikka tämän päivän uutiset ovat masentavia, on ilmassa paljon myönteisiä merkkejä. Risto Korhonen Moniteholinssi, jonka ominaisuudet voit itse valita. Mitä ikinä teetkin, Hoyalux id MyStyle huomioi elämäntyylisi. Kauppakatu 5, JKL p. (014) 212 838 ma-pe 9.30 17.30 www.jyvasoptiikka.fi Kuljetusliike Risto Jylhä Oy Jyväskylä Puh. (014)271 511 Fax (014)271 611 GSM 050 034 3700 jylha.risto@kolumbus.fi Metitur Eccentric Trainer kotimainen innovaatio alaraajojen voimaharjoitteluun www.metitur.com Heinämäentie 7, 40250 Jyväskylä Puh. 014-212 133
12 Vasarakatu 9, 40320 Jyväskylä puh. 014-8190 592, fax 014-8190 590
13 Kansa kohti itsenäisyyttä ja eheyttä 1899-1938 Suomi teollistui. Keski-Suomeenkin levittäytynyt rautatieverkosto edisti hyvinvointia. Suomi kytkeytyi entistä tiiviimmin Eurooppaan. Se tuli tunnetuksi kulttuurimaana: taiteen kultakausi, Sibelius, Pariisin maailmannäyttely. Yhdistyksiä perustettiin, ja valtiollisesta äänioikeudesta pääsivät sadat tuhannet osallisiksi. Mutta venäläinen sorto heitti mustan varjonsa. Kauppias Juho Sorsa osallistui Jyväskylän kaupungin edustajana suureen lähetyskuntaan, joka vei tuloksettoman, sortoa vastustaneen adressin keisarille. Juna juuttui lumeen paluumatkalla. Tätä maata ei saata lumiin haudata, tätä kansaa ei saata kansakuntien joukosta hävittää, muuten syntyisi autio paikka Euroopan pohjanperille, kirjoitti Zachris Topelius vuonna 1893. Venäjä sortui maailmansotaan. Suomelle avautui jääkäreiden avaama latu-ura vapautua ulkoisesta sorrosta. Suomi itsenäistyi. Maa toipui sisällissodasta hitaasti. Poliittiset, sosiaaliset ja kielelliset erot haittasivat eheyttämis- ja sovintopyrkimyksiä. Elokuva, radio ja oppivelvollinen kansakoulu yhdistivät. Urheiluun innostuttiin. Itäraja aukeni syvänä railona. Heimoaate kukoisti, ja Kalevala eli renessanssia. Suomi etsi turvaa Kansainliitosta, reunavaltioista ja Ruotsista. Henkiset yhteydet Saksaan vahvistuivat. Suomi koneistui ja autoistui. Säännöllinen talviauraus alkoi Keski-Suomen pääteillä talven tullen vuonna 1930. Arkielämässä tavoiteltiin käytännöllisyyttä. Alvar Aallon varhainen funktionalismi näyttäytyi Jyväskylässä ja lähiympäristössä. Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto Postikorttina julkaistu kuva Jyväskylän lyseon uudesta koulurakennuksesta 1900-luvun alussa. Kuorossa säilyy hengissä. Exercitatio artem parat Jyväskylästä kuorolaulun keskus Se oli silloin, kun Jyväskylä oli Keski-Suomen ainoa kaupunki ja koko suomalaisen sivistyksen sydän. Kaupungista oli kehittynyt merkittävä suomenkielisen koulutuksen keskus. Suomenkielinen lyseo oli perustettu 1858 ja opettajaseminaari 1863. Suomenkielisyyttä vaali sitkeästi piirilääkäri Wolmar Schildt. 1800-luvun loppupuolelle kuorolaulu raikui Jyväskylässä. Seminaarin musiikin lehtorin Erik August Hagforsin toiminta loi pohjan kaupungin maineelle kuorokaupunkina. Ensimmäisen kuoron hän perusti kaupunkiin 1865. Kaupungissa järjestettiin useita kertoja valtakunnalliset soitto- ja laulujuhlat. Konserttimusiikki ja teatteri saivat tilaa sivistyskaupungissa. Vuonna 1877 perustettu, kaupungin varoin ylläpidetty Jyväskylän torvisoittokunta oli oman aikansa kaupunginorkesteri. Mieskuoro Sirkkojen kuorotoiminta alkoi vuonna 1899. Aluksi kvartettina esiintyneen laulajajoukon nimeksi vakiintui jo perustamiskokouksessa Sirkat Armas Järnefeltin kuorosävellyksen mukaan. Kuoron johtajaksi valittiin lehtori, säveltäjä PJ Hannikainen, joka oli ollut opiskeluaikanaan Helsingissä perustamassa Ylioppilaskunnan Laulajat ja toiminut sen johtajana. Uusi kuoro pääsi alkutaipaleelle todellisen kuoroammattilaisen johdolla. Myöhemmin kuoron johtajana toiminut, Helsingin musiikkiopistossa PJ Hannikaisen oppilaana ollut Lassi Utsjoki on kuvaillut opettajansa luonteen laatua: Päältä katsoen vaatimaton ja hiljainen mies, jonka kuoren alla kuitenkin paloi tuliliekkinen sydän. Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto Mieskuoro Sirkat huvimatkalla Päijänteellä Kalasaaressa. Eturivissä vasemmalta: Ville Lönn, Konsin, Aug. Alha, Blomstedt, Candelin, Taberman, Nordensvan ja Mård. Takana vasemmalta: Aug. Th. Lamen, P. J. Hannikainen, Mansnerus, G. A. Stoore, Hedman, Pesonius ja Blumenthal. Kuva on mahdollisesti vuodelta 1901. Alkuvuosina kuorolaisten kantajoukkoa yhdisti se, että he olivat muuttaneet Jyväskylään muualta Suomesta. Kuoro oli keskustelukieleltään kaksikielinen, mutta sortokauden aikana pyrittiin laulukielenä suosimaan suomea vaikka sitä ei kunnolla edes osattu. Koko maakunnan saaminen sivistävän kuorolaulun vaikutuksen piiriin näyttää olleen Sirkkojen tavoitteena alusta saakka. Nelinkertainen mieskuorokvartetti Sirkat teki ensimmäisen Jyväskylän ulkopuolisen konserttimatkan vuonna 1900 Äänekoskelle, sinne muutama vuosi aikaisemmin perustetun Keski- Suomen Kansanopiston rahavaroja kartuttaakseen. Laulusäveliä ja rattoisaa seurustelua Kuoron toiminnan alkuvuosikymmeninä haluttiin edistää isänmaallisia ja sivistyksellisiä hankkeita. Musiikin ohella myös sosiaalista toimintaa, reipasta yhdessä oloa pidettiin tärkeänä. Metsästys, kalastus ja veneily, erityisesti purjehdus yhdisti laulajia. Kuoron yhteiset purjehdusretket Päijänteelle olivat suosittuja. Alkoholiakin yhteisissä kokoontumisissa nautittiin; punssi kirkasti tenoreitten äänen ja olut antoi terää bassoille. Kuoron ensimmäisistä vuosikymmenistä kirjoittanut intendentti Erkki Fredrikson on tallentanut lehtori Sigurd Forssin kuvauksen kuoron alkuvuosien elämänmenosta: Harjoitukset olivat siihen aikaan kokonaan toisenlaisia kuin viime vuosina. Se oli sitä toverillisen seurustelun ja rattoisten pakinailtojen aikaa. Silloin ei kokoonnuttu virallisiin, ankaran kurin harjoituksiin, vaan yhteisiin toverillisiin illanviettoihin, joissa Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto leikinlasku ja hupaisan seurustelun ohessa kajautettiin opittuja laulusäveleitä ja opittiin uusia. Silloin pantiin lysti pystyyn eikä ollut asia eikä mikään tehdä retki jonnekin ympäristöön, tuollainen oikea lauluretki, jolla sydämet sulivat ja toverin käsi puristettiin toverin käteen. Kuoro harjoitteli aluksi jäseniensä kodeissa, mutta pian harjoittelupaikaksi otettiin upouuden Hotelli Wahlgrenin ullakkotilat. Ullakkotilat kunnostettiin kuoron nimikkokabinetiksi. Ullakon lauluharjoittelu ei häirinnyt ravintolan muita asiakkaita. Hannikaisen jälkeen, ennen sotavuosia kuoroa johtivat Kyösti Kanniainen, Emil Leander, Stig Lund, Kaarlo Kuntsi, Iivari Koskimies, Martti Korpilahti, Lassi Utsjoki, Juhani Pohjanmies, Aulis Päiväläinen ja Eino Roiha. Sosiaalinen ulottuvuus tärkeä tänäänkin Musiikillisten haasteiden ohella myös yhdessä olo ja toiminnan sosiaalinen ulottuvuus on aina ollut tärkeä peruste olla mukana kuorossa. Vuodesta 1949 Sirkoissa mukana ollut, nykyisin kuoron senioriryhmässä Harmaissa Herroissa vaikuttava opetusneuvos Kalle Mirkkola perustelee: On ollut ilo perehtyä taitavien kuoron johtajien opastuksella hienoon musiikkiin ja syvällisesti suomalaiseen runouteen. Kuoron mukanaan tuomat ihmissuhteet ovat rikastuttaneet elämää merkittävästi, monella tavalla. Mieskuoro Sirkat Äänekosken asemalla keväällä 1900. Matka Suolahdesta Äänekoskelle taittui kapearaiteista rautatietä pitkin Pässi-junalla.
14 Sotavuodet ja maan uudelleen rakentaminen Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto Suomi puolustautui yksin talvisodassa. Jatkosota 1939-1960 päättyi alueluovutuksiin, mittaviin sotakorvauksiin ja ulkopolitiikan uudelleen suuntaamiseen. Alvar Aalto suunnitteli Lapin sodassa hävitetyn Rovaniemen sekä asuintaloja kylmille tiloille. Sota jätti jälkeensä suuren joukon leskiä ja sotaorpoja, vaikka maa selviytyikin monia muita Euroopan maita pienemmillä tappioilla. Rahassa mitattuna rauhaan siirtyminen oli sota-aikaa ankarampi koettelemus. Kehittyvä metalliteollisuus ja puunjalostusteollisuuden hyvät suhdanteet auttoivat jälleenrakennuksessa ja Evakkojuna Jyväskylän ratapihalla vuonna 1944. Kuva: Antti Pänkäläinen sotakorvauksissa. Säännöstelytalous päättyi 1952. Politiikassa vasen laita vahvistui päästyään maan alta. Lukuisat lakot rikkoivat sota-aikana alkanutta työmarkkinasopua. Levottomuudet huipentuivat yleislakkoon vuonna 1956. Helsingin olympialaiset aukoi ovia maailmalle. Amerikkalaisuus tunkeutui YYA-Suomeen. Paasikiven - Kekkosen linja hahmottui ulkopolitiikan perustaksi. Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Kun iänen jättää illalla aaki, ee tarvihe uamulla aakasta. Kuoro sodassa, rauhassa, maailmalla Sirkkojen kantajoukko muodostui vielä 1930-luvun alussa 20 laulajasta. 1940-luvun lopulla vahvuus oli kohonnut yli 70 miehen. Kuoro kehittyi teollistuvan kaupungin mukana. Sodan jälkeen kaupunki tunnettiin jo teollisuuskaupunkina, koulukaupunkina, kulttuurikaupunkina. Laulukuoro Sirkat sähköliike Aren rappusilla vappuna 1960. Sirkat antavat konsertin edelleen joka vappu Kolmikulman portailla. Kuva: Keski-Suomen Iltalehti Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto Kulttuurin moniosaaja ja -toimija Lassi Utsjoki, johti Sirkkoja kolme eri periodia, yhteensä 16 vuoden ajan. 1940-luvun Sirkat ei ollut enää jyväskyläläisten kuoro, vaan maakunnallinen kuoro, jonka taitoja arvostettiin jo koko valtakunnassa. Talvisota tempasi syksyllä 1939 puolet Sirkat-kuoron miesvahvuudesta ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja sotapolulle. Pari päivää ennen sodan alkua rintamalla olevia Sirkkoja kokoontui laulamaan Terenttilän kansakoululla pidetyssä illanvietossa. Kotirintamalle jääneet vanhemmat miehet, Kotisirkat esiintyivät sodan aikana usein sankarihautajaisissa, reserviläis- ja siirtoväen juhlissa sekä sotasairaaloissa. Sirkkojen laulajista koottu Tuliviuhka-ryhmä kiersi konserttikiertueilla keräten varoja aseveliperheiden tarpeisiin. Juomalaulu raittiuskonsertissa Kalle Mirkkola muistaa kuunnelleensa kotirintamalle jääneitä Sirkkoja konsertissa lyseolaisena vuonna 1942. Kuulemastaan innostuneena nuori mies päätti hakeutua mukaan kuoroon, jos jää Jyväskylään asumaan. Vuonna 1949 tie kuoroon avautui. - Olen ollut mukana laulamassa neljän kuoron johtajan aikana. Lassi Utsjoki jäi mieleen sähäkkänä johtajana, joka muistutti aina sitoutumisen merkitystä kuorotoiminnassa, arvioi Kalle Mirkkola. Kalle Mirkkola muistaa tapauksen, jossa kuoronjohtajan kiire oli vähällä johtaa todella kiusalliseen tilanteeseen. Sirkkojen oli 1950-luvun alussa määrä esiintyä valtakunnallisen raittiusviikon avajaiskonsertissa, joka radioitiin Jyväskylästä valtakunnan verkkoon. Sanomalehti Keskisuomalaisen toimituksesta viime tipassa konserttipaikalle saapunut kuoron johtaja oli jo antanut äänet Metsänmiehen juomalauluun, jonka kertosäkeessä oli tilanteeseen sopimattomat sanat: Nyt veikkonen juo. Nyt juo. - Onneksi lyseon rehtori Vilho Puttonen ehätti kuiskaamaan viestin Utsjoelle, joka nopeasti valitsi tilaisuuteen sopivamman Tuonne taakse metsämaan -kappaleen. Utsjoki oli myös tuottelias säveltäjä, jonka kansanomaiset sävellykset, kuten Pianissimo, Kissankello ja Tuulia ovat jääneet kuorojen kestosuosikeiksi. Sotien jälkeen mieskuorolaulu eli voimistumisen kautta. Sodasta palaavat miehet hakeutuivat sosiaalisesti kiinnostavan musiikkiharrastuksen pariin. Vuonna 1955 Sirkat teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Norjaan. Amerikan Laulajat konsertoi Jussi Himangan johdolla kaupungissa seuraavana vuonna. 1957 kuoro kutsuttiin ensimmäisenä Helsingin ulkopuolisena kuorona esiintymään presidentti Urho Kekkosen järjestämiin itsenäisyyspäiväjuhliin. 1950-luvun alussa kuoron johdon ottanut ekonomi Pentti Siukonen kannusti kuoroa mukaan kilpailutoimintaan ja toi mukaan kirkkomusiikin. Sykähdyttävissä kirkkokonserteissa kuoroa säesti usein urkuri Jaakko Linjama. Pentti Siukosen jakso kuorossa oli kirkkomusiikin vahvaa aikaa. Sirkat teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa v. 1955 ja se suuntautui Pohjois-Norjaan. Matkaan lähdettiin Jyväskylästä junalla. Tässä nautitaan, kuten kuva-albumi kertoo, rva Saariahon lahjoittamia voileipiä.
15 Tavoitteena hyvinvointivaltio Suomi panosti kansantulon kasvaessa sosiaalipolitiikkaan. 1961-1979 Ruotsista haettiin hyvinvointivaltion mallia, mutta sinne oli myös muutettava. Palvelut ja kaupungit vetivät puoleensa, kylät autioituivat. Maataloustuotantoa rajoitettiin, peltoja paketoitiin ja suurille ikäluokille rakennettuja kansakouluja suljettiin. Korkeakouluverkostoa tihennettiin, ja yhtenäinen peruskoulu luotiin koulutusyhteiskunnan turvaksi. Kulttuurielämä ja runomitta vapautuivat, mutta nuoriso sitoutui maailman parantamiseen. Kansainvälinen radikalismi tunkeutui Suomeen. Lähihistorian tieteelliset ja taiteelliset uudelleenarvioinnit järkyttivät monia. Jyväskylän Kesä nostatti intohimoja. Urho Kekkosen konsensuspolitiikka tuotti tuloksia: kansarintamahallitukset ja laajat Tupo-sopimukset. Kekkonen myös jakoi suomalaisia. Ulkomailla puhuttiin suomettumisesta. Suomen ajama ETYK-prosessi näytti vahvistavan kylmän sodan rakenteita, mutta tulikin edistäneeksi niiden murenemista. 1960-luvun silmälasimuotia mannekiineina Sirkat. Hyvä karonkka pelastaa huononkin konsertin. Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki. Kuorolla uusia, isoja avauksia Vuonna 1960 Jyväskylästä tuli uuden 250 000 asukkaan läänin pääkaupunki. Seminaari oli muuttunut kasvatusopilliseksi korkeakouluksi jo 1930-luvulla. Vuonna 1966 siitä tuli yliopisto. Rock-musiikki rantautui tännekin. 1980-luvulle siirryttäessä kaupungin väkiluku oli kasvanut 80 000:een. Myös Mieskuoro Sirkat oli muutoksen tiellä. Einari Kropsu otti Sirkat komentoonsa 1961. Kuoro sai ammattimuusikon johtajakseen. Kapellimestari Jussi Jalaksen entinen oppilas avasi kuorolle ovia oopperan maailmaan. Kropsun aikana toteutettiin useita suuria orkesterisäestyksellisiä kuoroteoksia. Kaupunkiin syntyi Kropsun viitoittamana oopperayhdistys, joka tuotti koko illan oopperaesityksiä. Sirkka-laulajat olivat usein mukana näissäkin produktioissa. Myös kuoro esitti kaupunginorkesterin kanssa monta, hienoa oopperamusiikista koostuvaa konserttia. Yleisön kiinnostus innosti. Kuoro teki useita konserttikiertueita ympäri Suomea. Oopperaesityksissä solisteina kunnostautuivat muun muassa Aulis Tuimala, Antti Kähönen, Matti Pulli ja Matti Siipola. Jo Oulussa opiskeluaikanaan oopperakuorossa laulanut Matti Siipola muistaa edelleen mieluusti Kropsun aikaisia oopperaesityksiä. - Esityksissä tarvittavat miessolistit olivat sirkkoja ja naissolisteja värvättiin tarpeen mukaan. Niissä koettiin sellaisia kuorohetkiä, joita harva kuoro saa osakseen. Einari Kropsun tiedot ja taidot Kansallisoopperan kuoromestarin tehtävistä upposivat otolliseen maaperään, sanoo Matti Siipola. - Ensimmäinen oopperani Jyväs- Kuva: Keski-Suomen Museon arkisto 1970-luvun alussa Sirkka-laulajat osallistuivat kokkikurssille Jyväskylän talouskoulussa. kylässä oli Bedrich Smetanan teos Myyty morsian. Sitä esitettiin vuonna 1972 Jyväskylän keskusammattikoulun salissa. Lauloimme ja tanssimme Sergei Pakarisen rakentamassa tsekkiläiskylässä Einari Kropsun johtaessa Jyväskylän kaupunginorkesteria. Ulkoiset olot Keskusammattikoululla olivat vaatimattomat, mutta henkeä ja intoa oli sitäkin enemmän. Sen jälkeen Matti Siipola on ollut mukana solistiosissa ja oopperakuoroissa yhteensä 25 oopperassa. Oopperoita on esitetty Keskusammattikoulun lisäksi Konservatoriolla ja Kaupunginteatterissa. Jyväskylän ooppera on käynyt vierailuesityksillä lisäksi Lahdessa, Mikkelissä, Kuopiossa ja Keuruulla. - On ollut hienoa tutustua sisältä päin laulajana klassisen musiikin arvostetuimpien säveltäjien teoksiin. Oopperan valmistuminen esityskuntoon on monenlaisten prosessien yhteistulos. Prosessissa liittoutuvat vähitellen musiikki, näyttämötyö ja visualisointi kokonaisuudeksi, jonka aikanaan katsoja näkee ja kuulee. Näin suuri koko illan musiikki- ja näyttämöteos on saanut hahmonsa. Sen kokeminen on sitä sielun eliksiiriä, joka on vetänyt oopperaan vuosi toisensa jälkeen. Matkoja ja kilpailuja 1960-luvulla media ja yleinen mielipide kohteli mieskuorolaulua usein ynseästi. 1970-luvulla kuorolaulun arvostus alkoi palautua. Sirkat piti aatteen lippua korkealla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kuoroyhteydet Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Sveitsiin, Unkariin ja Viroon antoivat uuttaa näkökulmaa. Yhteistyö virolaisen Gustav Ernesakin johtaman RAM-kuoron kanssa on jäänyt ikimuistoisena mieleen. Yhteistyö jyväskyläläisten naiskuorojen kanssa vei konserttimatkalle Venäjälle. Kuorokilpailut antoivat haastetta ja menestys kannusti eteenpäin. 25 vuotta Sirkkojen johdossa oli värikästä ja mielenkiintoista aikaa. Monipuolinen toiminta oli johtajan kannalta myös työlästä, mutta samalla antoisaa ja innostavaa, sanoo musiikkineuvos Einari Kropsu tänä päivänä. Musiikkineuvos uskoo, että intensiivinen työn tahti, kiinnostava ohjelmisto pitivät laulajien rivit tiiviinä. Kun toimintaa on paljon, silloin peli pyörii. Musiikkineuvos Einari Kropsu synnytti oopperan kaupunkiin 1960-luvulla ja sytytti myös johtamansa Sirkka-kuoron ajatukseen.
16 Hyvinvointiyhteiskuntaa turvaamassa Suomi eli 1980-luvulla voimasta kasvua, kulutuksen 1980-2009 riemujuhlaa. Myös alamäki oli jyrkkä ja nopea. Maa ei ollut 1990-luvun alun laman jälkeen entisensä. Rahamarkkinoiden vapautuminen, avokätinen luotottaminen ja devalvaation kohtelemat valuuttalainat syöksivät yksityiset ihmiset ja yritykset vaikeuksiin. Työttömyys kasvoi, kysyntä hiipui. Valtion ja kuntien rooli hyvinvoinnin luojina järkkyi. Muiden kuntien tavoin Jyväskylä karsi palveluita, juustohöyläsi. Nokiasta tuli pelastus. Usko Euroopan unionin ja Euroopan rahajärjestelmän vakauttavaan merkitykseen kesti aina 2008 alkaneeseen kansainväliseen rahoituskriisiin asti. Suomi ja EU olivat osa globaalia reaalitaloutta, jossa tuotanto etsi edullisimpia tuulia purjeisiinsa. YYA-sopimus hautautui Neuvostoliiton kuollessa. Puolueettomuuskin päättyi, mutta liittoutumattomuus jatkui. Rauhankumppanuus Naton kanssa ja monipuolinen kriisinhallintatyö korostuivat. Uhkakuville löytyy kuitenkin yhä ihmisten mielissä tilaa. Tänään Jyväskylä on opiskelukaupunki ja it-osaamisen kaupunki, joka tunnetaan kulttuurista, rallista, jääkiekosta. Muutos on jatkuvaa, nimikyltit vaihtuvat. Työ tyhmästä pitää. Ain` laulain työtäs tee. Aina moon joutunut itteni kehumahan ja ainoon kehutuksi tullu. Kuoro mukana kulttuurifuusiossa Maailman muutosten syklit lyhenevät. Teollinen yhteiskunta. Tietoyhteiskunta. Bioyhteiskunta. Sitten fuusioyhteiskunta. Mitä se tarkoittaneekaan? Kehityksen suuret aallot heiluttavat uuden aallon kaupunkiakin. Jyväskylä Human Technology City. Siis city ei town. Maalais-Suomesta voimme laulaa kauniita lauluja. Isoja muutoksia ja uusia avauksia mahtuu Mieskuoro Sirkkojenkin viimeisiin vuosikymmeniin. Sirkkojen matkustusinto ei hyytynyt 1980-luvullakaan. Vuonna 1983 Sirkat kutsuttiin kulttuurivallankumouksen jälkeen ensimmäisenä länsimaisena kuorona Kiinaan. Kuorosta irrallaan toimivat kvartetit ja pienryhmät toivat rahaa kuoron kassaan. Muun muassa Quattro, M-Kvartetti, Tupletti ja KaruSointu esiintyivät tiuhaan firmojen juhlissa ja perhejuhlissa. Kari Ala-Pöllänen astui Sirkkojen johtoon vuonna 1986. Tarkka ja tarmokas nuori mies halusi erityisesti musiikillisen ilmaisun ohella korostaa ja kehittää koulutuksessa kuoron sointia ja sävelpuhtautta. Myös ohjelmiston monipuolistaminen oli tavoitteena. Antoisia hetkiä kuoron toiminnassa olivat useat matkat kotimaassa ja ulkomailla, muistaa Tapiolan kuoron johtajan tehtävistä äskettäin sivuun jäänyt Kari Ala-Pöllänen. Samoin on mieleen jäänyt Lassi Utsjoen 100-vuotiskonsertti ja -juhlalevy. Juha Holman kaudella Sirkkojen esityksiin tuli lisää draamallisia aineksia. Murrettiin auki mieskuorojen jämähtänyttä imagoa. Ihan jotain uutta Kun Juha Holma otti vastuun Sirkkojen taiteellisesta linjasta vuonna 1986, hänen ajatuksenaan oli tehdä jotain mieskuoroinstituutiolle. Hän halusi näyttää ulospäin, että instituutio ei ollut niin jämähtänyt kuin imagonsa. Tulihan siinä luotua jotain ihan uuttakin, ainakin uutta näkökulmaa. Jyväskyläläistä fuusiokulttuuria. Juha Holman aikana kuoro teki poikkitaiteellisia, näyttämöllisiä produktioita. Bellman-henkeä ja saunan mystiikka, videotaiteen hyödyntämistä. Rakkautta ja anarkiaa. Draamallisissa kysymyksissä yhteistyökumppaneina olivat Erkki Teittinen ja Ville Saukkonen ja koreografisissa ratkaisuissa Teija Häyrinen. Tärkeintä on pyrkiä tekemään mahdollisimman hyvää musiikkia. Nostaa musiikillista tasoa. Siitä kaikki lähtee, sanoo nykyisin Tampereella Mieskuoro Laulajia johtava Juha Holma. Kun Juha Holmalta kysyy mieluisista Sirkka-muistoista, hänen mieleensä nousee unohtumattomia tunnelmia, tunnelmia hyvän konsertin, onnistuneen kilpailun jälkeen. Onnistumisen hetki vaihtuu rentouteen ja hyvään mieleen. Yhteiseen improvisoituun musiikkihetkeen vaikkapa kilpailevan kuoron kanssa. Jotain pysyvää Kun nyt keväällä 2009 kysyy Sirkkakuoron miehiltä heidän motiiveistaan olla mukana lauluharrastuksessa, saa samanlaisia argumentteja, joita jyväskyläläislaulajat ovat esittäneet 110 vuoden ajan. Musiikki, runous ja kannustava, reilu, iloinen, tarvittaessa riehakas laulajien yhteisö. Perusasioiden äärellä on myös vuodesta 2004 Sirkka-kuoroa johtanut Nikke Iso-Möttönen. Halusin aluksi panostaa kuoron laulamisen peruskunnon ylläpitämiseen ja viilaamiseen. Kuoro oli tottunut omaksumaan uutta ohjelmistoa nopealla tahdilla. Kiinnitimme paljon huomiota laulun puhtauteen. Nyt tuntuu mukavalta, kun huomaan että yhdessä tehty työ on tuottanut tulosta. Puhtaus ja osumatarkkuus Sirkkojen joulukonsertti on kiertänyt myös maakuntaa. Vuonna 2005 laulettiin Saarijärven kirkossa. Menossa alkulämmittely. ovat parantuneet, kiittelee Nikke Isomöttönen. Se mitä tehdään, tehdään kunnolla. Urheilujohtaja sanoisi kai vielä: Katsotaan sitten kuinka pitkälle se riittää. Aika pitkälle se on riittänyt. Satakymmenen vuotta. 110-vuotiskoosteen teksti: Risto Korhonen Jorma Heiskanen kuvat: Keski-Suomen museon kuva-arkisto Mieskuoro Sirkkojen kuva-arkisto Hannu Kaski Pekka Kosonen Risto Korhonen Lähteet: Nelinkertainen mieskvartetti Sirkat, Erkki Fredrikson Sata miehekästä laulun vuotta, Olli Junkkari Keski-Suomen historia 1-3, Mauno Jokipii Sitaateissa olevat äläykset vuoden 2009 Sirkka-laulajien itse antamiaan mottoja.
17 GROUNDIA OY S U U N N I T T E L U T U T K I M U K S E T R A K E N N U T T A M I N E N J Y V Ä S K Y L Ä K U O P I O W W W. G R O U N D I A. F I vuotta Juhlakonsertti La 28.3. klo 18.00 Jyväskylän Paviljongissa Jyväskylä Suomen seitsemänneksi suurin Kuorojen, musiikin ja tapahtumien kaupunki www.jyvaskyla.fi
18 Konserttisali askeleen lähempänä? Hanketukiyhdistys peräänkuuluttaa toimivinta ratkaisua. Yhdistys uskoo, että sali toteutuessaan nostaisi Jyväskylän kaupungin kulttuuri-imagoa Jyväskylän konserttisali on todellinen pitkän matkan hanke, joka herättää keskustelua vuodesta toiseen. Viime vuosina peistä on väännetty salin sijainnista ja eri tahot ovat esittäneet perustelujaan sille, miksi salin tulisi sijaita juuri heidän kannattamallaan tontilla. Kriittisimmät ovat kyseenalaistaneet koko hankkeen mielekkyyden. Salin kannattajia on leimattu väliin elitistisiksi, väliin tuhlaajiksi. Lennokkaimmissa kannanotoissa on laskeskeltu, kuinka monta sairaanhoitajaa Jyväskylään voitaisiin konserttisalin hinnalla palkata. Nyt puhalletaan yhteen hiileen Konserttisalin hanketukiyhdistyksen puheenjohtaja, professori Lea Pulkkinen on pahoillaan siitä, että julkisuus on antanut hankkeesta turhankin riitaisan kuvan. Yhteistyökykyä konserttisalin kannattajien keskuudesta löytyy. Kaupunki on esittänyt konserttisalin rakentamista Lutakkoon Paviljongin yhteyteen. Konserttisalin hanketukiyhdistys kannattaa tätä päätöstä, joten paikkakeskustelua Risto Korhonen ei ole mielestämme tarpeen enää viritellä, Pulkkinen painottaa. Keskustelua kaivataan toiminnallisesta puolesta Vaihtoehtoisia toteutustapoja tulevalle konserttisalille on esitetty useampia. Rakennuskustannusten hinta-arviot ovat vaihdelleet 18 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan. Hanketukiyhdistyksen huoli on, että pelkkiin kustannuksiin tuijottaminen johtaa keskustelun jälleen sivuraiteille. Kaupunki ei ole suunnitelmissaan tehnyt toiminnallista analyysiä eri vaihtoehdoille, joten lukuja ei voi verrata toisiinsa sisällöllisin perustein, Pulkkinen muistuttaa. Hanketukiyhdistys toivoo, että keskustelu käännettäisiin salin toiminnalliseen puoleen. Avainkysymyksiä ovat, mitä salilta edellytetään ja mitä se maksaa. Totta kai kustannuksilla pitää olla yläraja, mutta sen sijaan, että etsitään halvinta ratkaisua, pitäisi hakea toimivinta ja laskea kustannukset ja tuotot eri toimintalajeja koskien. Suunnittelulla vältetään yllätykset kustannuksissa Jyväskylän kaupungin valtuusto teki joulukuussa päätöksen, jonka mukaan konserttisali on kulttuurihankkeena oleellinen ja tärkeä ja että sen rahoitusta ja toimintavaihtoehtoja on perusteltua selvittää. Vaihtoehtoisista malleista Pulkkinen nostaa esiin kaksi. Toinen on musiikkikeskus, joka Jyväskylä Sinfonian toiminnan lisäksi palvelisi monenlaisia muitakin musiikkielämän tarpeita ja joka tarjoaisi tilat esimerkiksi lasten ja nuorten musiikkifestivaalien järjestämiseen. Toisessa vaihtoehdossa Paviljongin yhteyteen rakennettu konserttisali palvelisi ensisijaisesti Jyväskylän Sinfonian tarpeita. Konserttisalin hanketukiyhdistys toivoo keskustelua siitä, millaisia uuden Jyväskylän ja Keski-Suomen musiikkielämän tarpeita vaihtoehdon valinnassa tulisi ottaa huomioon. Helsingin musiikkitalon kohdalla kustannukset ryöpsähtivät pitkälti sen vuoksi, että kunnollista etukäteissuunnittelua ei oltu tehty, Pulkkinen muistuttaa. Sali paikkaamaan Nokian jättämää tyhjiötä Suurin syy siihen, että konserttisali vuosikymmentenkään jälkeen ei Jyväskylään ole noussut, taitaa olla poliittisen tahdon puute. Aika ei koskaan tunnu olevan oikea päätöksentekoon ja rakennustöiden Jyväskylän Konserttisalin hanketukiyhdistyksen puheenjohtaja, professori Lea Pulkkinen uskoo, että konserttisali voisi osaltaan paikata Jyväskylän imagossa Nokian jättämää lovea.
aloittamiseen. Nykyisessä taantuman varjostamassa ajassa Pulkkinen näkee myös mahdollisuuksia. Konserttisali voisi osaltaan paikata Jyväskylän imagoa, johon Nokia lähdöllään tekee loven. Varsinkin nyt, kun Jyväskylä on laajentunut, nykyiset kulttuuri-investoinnit eivät riitä pitämään kaupungin imagoa yllä. Pulkkinen uskoo, että konserttisali kohottaisi Jyväskylän imagoa erityisesti kaupunkiin muuttoa suunnittelevien silmissä. Eurooppalainen kaupunki on monipuolinen kokonaisuus ja kulttuuri-imago on yksi tekijä, jonka pohjalta ihmiset ja yritykset tekevät muutto- ja sijaintipäätöksiään. Kulttuurin tarjoama hyvinvointi kuuluu kaikille Pulkkinen itse on asunut Jyväskylässä 50 vuoden ajan. Näistä 40 vuotta konserttisalista on keskusteltu milloin aktiivisemmin, milloin rauhallisemmin. Professori on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että pitkän puhumisen jälkeen konkreettistakin tapahtuisi. Olen nähnyt hyvin paljon myönteistä suhtautumista viime aikoina. Talouden heikot realiteetit tuntuvat asettavan ihmisten arvot uuteen järjestykseen. Ei kyseessä ole pelkästään eliittiryhmän asia, vaan kulttuuri tarjoaa hyvinvointia meidän jokaisen, niin lasten kuin varttuneempienkin, elämään. Konserttisalin rahoitusmahdollisuuksia julkisilla ja yksityisillä varoilla on perusteltua selvittää. Kauko Sorjosen säätiön lahjoituksena hanketta varten on jo olemassa miljoona euroa. Muutkin voivat tukea hanketta yhdistyksemme kautta haluamallaan osuudella. Maria Latokartano! Fakta: Jyväskylän konserttisalin hanketukiyhdistys Perustettu 16.6.2008 Yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtajana on liikuntaneuvos Pekka Toivonen, sihteerinä professori Heikki Rusko ja rahastonhoitajana toimitusjohtaja Veikko Tissari. Muut hallituksen jäsenet ovat: Metso Oyj:n henkilöstön kehittämisjohtaja Hilkka Alatalo-Korpi, Jyväkylän ammattikorkeakoulun koulutuksen kehittämisjohtaja Hannu Ikonen, kirkkoherra Jukka Keskitalo, ministeri Kalevi Kivistö, säveltäjä Pekka Kostiainen, professori Kalevi Olin, kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen ja toimitusjohtaja Juhani Tahovonen. Professori Erkki Laatikainen vastaa varainhankinnasta ja filosofian tohtori Pirkko Korhonen jäsenhankinnasta. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tukea Jyväskylään suunnitellun konserttisalin hankintaa. Yhdistyksen kautta voi ilmaista tukeaan hankkeelle mm. liittymällä jäseneksi. Yhdistyksellä on nyt noin 300 jäsentä, jäsenyys on toistaiseksi maksuton. Yhdistyksen kotisivut ja jäseneksi liittymisohjeet löytyvät osoitteesta www.jyvaskylasali.fi Ihan uusi Priimus toteuttaa toiveet Kokonaan uudistunut ravintola Priimus Jyväskylässä palvelee entistä monikäyttöisemmissä tiloissa. Priimuksen hotelli-palvelut on lopetettu, mutta ravintola täyttää asiakkaan toiveet ja tarpeet joka lähtöön. Vuonna 2007 toteutetun remontin yhteydessä koko Jyväskylän ammattiopiston ravintola-alan koulutus keskitettiin Priimuksen yhteyteen. Niin koulutustilat kuin ravintola saneerattiin kokonaan. Mieskuoro Sirkkojen seniorikuoro Harmaat Herrat on perinteisesti kokoontunut Priimuksen tiloissa. Taloussanomat 17.1.2009: Jos keskittää ostoksensa S-ryhmään, saa parhaat edut. Taloussanomien Suomen Rahatiedolla teettämän tutkimuksen mukaan: S-Etukortti palauttaa eniten. Vertailussa olivat mukana suurimpien kaupparyhmien jäsenetukortit. Vuonna 2008 S-ryhmän osuuskauppojen asiakasomistajat kerryttivät S-Etukorteilla Bonusta eli ostohyvitystä 306 miljoonaa euroa. Keskimäärin kukin asiakasomistaja talous sai bonusostoksistaan 3,5 % Bonusta eli rahaa takaisin. Bonuksen lisäksi monia muita etuja Bonuksen lisäksi asiakasomistajat voivat saada maksutapaetua maksaessaan ostoksensa S-Etukortilla S-ryhmän toimipaikoissa ympäri Suomen. Asiakasomistajat saavat myös erilaisia tuote- ja palveluetuja, Yhteishyvälehden kotiin kerran kuussa sekä useimmissa osuuskaupoissa myös korkoa osuusmaksulleen. Asiakasomistajilla on käytettävissään myös S-Pankin monipuoliset, maksuttomat palvelut. Saman Taloussanomien teettämän tutkimuksen mukaan S-Etukortti Visan luotto on kauppojen luottokorteista halvin. Lisätietoja asiakasomistajuudesta: www.s-kanava.fi 19 Uudistustyön suunnittelivat arkkitehtitoimistot Pertti Nousiainen Ky ja Pekka Paavola Oy. Tarjoamme lounaspalveluita sekä kokous- ja juhlapalveluita. Uudet tilat mahdollistavat vaikkapa 300 hengen illallisten järjestämisen, sanoo ravintolapäällikkö Kaija Taponen. Juhlapäivinä, esimerkiksi vappuna ja äitienpäivänä on kohderyhmänä suuri yleisö. Kevään koittaessa myös uudistunut terassi ja grilli otetaan käyttöön. Ammattiopiston palveluiden yksikön oppilasravintolassa työskentelee päivittäin 15-25 opiskelijaa ruoanvalmistus- ja tarjoilutehtävissä. Työelämässä täältä saatuja oppeja ja taitoja arvotetaan ja opiskelijamme ovat sijoittuneet kivuttomasti työelämään, arvioi Kaija Taponen. Täällä opiskelija pääsee harjaantumaan tuleviin työtehtäviin monipuolisesti. Työssä ja oikeissa tilanteissa asiat oppii hallitsemaan käytännönläheisesti ja parhaiten. Teksti ja kuvat: Risto Korhonen
20 Sammuttimien tarkastus ja huolto Vaahto, CO-2 ja Jauhesammuttimia Palovaroittimia ja peittoja Väestönsuojavarusteita Ensiaputarvikkeita Työsuojaimia ja turvakenkiä Turvakilpiä ja liikennemerkkejä Paloletkuja ja letkukärryjä Hitsauskoneita ja hitsaustarvikkeita TAPIONKATU 4 B 21, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH. 014-860 8400, FAX 014-860 8444 Teollisia kaasuja Lääkkeellisiä kaasuja Kaasupullojen vuokraus Kaasupullojen täytöt Kaasupullojen tarkastukset Kaasupullojen myynti Puh/Fax (014) 676 040 Ahjokatu 15 Jyväskylä www.a-sammutinhuolto.com Kankaankatu 12 Puh. 010 3970 800 40200 Jyväskylä www.finncao.fi Tutustu uusiin asuntosivuihimme. Asunnot.fi -palvelun tarjoavat Lemminkäisen tytäryhtiöt, jotka rakentavat ja markkinoivat asuntojaan koko Suomen alueella. Lemminkäisen asunto on turvallinen hankinta. Yhtiöillä on hyvä maine luotettavina ja osaavina talonrakentajina sekä vahva markkina-asema omilla alueilla. Asuntomyynti 02071 57811 Vehkakuja 4, 40700 Jyväskylä www.rakennusotava.fi