AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS OPISKELIJAVALINTA VALTAKUNNALLINEN KIELIKOE

Transkriptio

1 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS OPISKELIJAVALINTA VALTAKUNNALLINEN KIELIKOE Suomen kieli TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN (50 min) Sukunimi Etunimi Syntymäaika Allekirjoitus Kielikokeen järjestäjä täyttää: Kokeen järjestäjä Päivämäärä

2 Tehtävä 1. Ilmoitus Lue teksti ja vastaa kysymyksiin. Kaupungin arvottavat kesätyöt 2015 Kaupungin arvottavien kesätyöpaikkojen hakuaika on Kesätyöpaikat on tarkoitettu vuotiaille nuorille, jotka eivät saaneet paikkaa vuoden 2014 arvonnassa. Kesätyöpaikkoja tarjotaan yhteensä 310 nuorelle. Suurin osa työntekijöistä sijoittuu avustaviin tehtäviin hyvinvointitoimialalle (vanhuspalvelut). Muina aloina ovat mm. lapsi- ja nuorisotyö matkailu sekä kirjasto. Työsuhteissa on 85 prosentin työaika, ja ne ovat yhden kuukauden mittaisia välisenä aikana. Palkka on 780 /kk. Linkki sähköiseen lomakkeeseen löytyy hakuaikana osoitteesta Hakuaika päättyy klo 15. Arvonnassa paikan saaneiden nimet julkaistaan huhtikuun lopussa klo 15 keskustan nuorisotalossa. Paikan saaneille lähetetään tieto työstä ja tarkempaa työpaikkatietoa s-postitse. Lisätietoja: Vapaa-aikatoimiala. Nuorten kaupunki, [Lähde Turkulainen Muokattu.] 1. Kuka voi saada kesätöitä? (Mainitse 2 asiaa.) 2. Miten työntekijät valitaan? 3. Millainen työsuhde on? (Mainitse 2 asiaa.) 4. Miten työtä voi hakea? 5. Miten saa tietää, että on saanut kesätyöpaikan? (Mainitse 2 asiaa.) / 8 pistettä 2

3 Tehtävä 2. Artikkeli Lue teksti ja valitse oikea vaihtoehto. Päivä aikuisten maailmassa Taloudellinen tiedotustoimisto TAT on pystyttänyt yhteistyökumppaniensa kanssa Yrityskylän Lappeenrantaan. Täällä Almilan koulun liikuntasaliin rakennetussa pienoiskaupungissa vuotiaat oppilaat työskentelevät yhden koulupäivän erilaisissa ammateissa. Tässä pienoiskaupungissa on muun muassa pankki, energialaitos, ravintola, posti ja eri yrityksiä. Nuoret menevät yrityksiin ja alkavat tutustua tehtäviinsä. Jokaisen ammattikohtainen päiväohjelma on kirjattu tehtäväkorttiin tarkasti. Päivän lopuksi pohditaan, mitä on opittu. Monet sanovat, että yrittäminen on kovaa työtä ja että raha ei kasva puussa. Yrityskylä on osa peruskoulun kuudensille luokille tehtyä yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuutta. Lukuvuoden aikana toimii kahdeksan Yrityskylää eri puolilla Suomea. Yrityskylässä koululaiset saavat tuntumaa työelämään aitoa vastaavassa paikassa, kertoo projektikoordinaattori Elli Lehtonen. Lehtonen on kouluttanut sekä opettajat että ohjaajat, jotka toimivat oppijoiden apuna Yrityskylässä. Yrityskylän toimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö, kunnat ja säätiöt. [Lähde Yhteishyvä. Syyskuu Muokattu.] 6. Yrityskylässä opetellaan A) liikuntaa. B) työntekoa. C) rakentamista. 7. Yrityskylä on tarkoitettu A) koululaisille. B) aikuisille. C) yrityksille. 8. Opiskelu Yrityskylässä kestää A) päivän. B) viikon. C) kuukauden. 9. Yrityskylä toimii A) vain Lappeenrannassa. B) vain Etelä-Suomessa. C) useassa eri paikassa. 10. Yrityskylä-toiminta saa rahaa A) pankeilta. B) kouluilta. C) kaupungeilta. / 5 pistettä 3

4 Tehtävä 3. Haastattelu Lue teksti ja vastaa kysymyksiin. Irti rahapelien otteesta Tehdään hyvää -palstalla tutustutaan arjen hyviin tekoihin. - Jos olisin juonut 30 vuotta alkoholia, se näkyisi, mutta samanmittaista peliongelmaa, peliaddiktiota, ei kukaan huomaa, sanoo oululainen Martti Koivula. Koivula on peliriippuvaisia auttavan Pelittä-hankkeen vertaisohjaaja. Moni ohjaajista on entinen ongelmapelaaja, kuten Koivula. Hankkeen tukiryhmissä puretaan yhdessä keskustellen pahaa oloa, avataan menneisyyttä ja mietitään, miten selviytyä eteenpäin. Mikä sitten tekee pelaamisesta ongelmallista, sellaista, että siitä pitää päästä irti? - Ongelmapelaamiseen liittyy salaaminen. On valtava helpotus, kun salaisuuden verhon voi avata, kun voi alkaa puhua totta kaikille. Koko ajan minäkin tiesin toimivani väärin. Perhe kärsi. Pelaamiseen kului 1500 euroa kuussa, mutta raha ei ole riippuvaiselle isoin juttu, vaan pahinta on häpeä valehtelusta. Lopettaminen oli minulle vaikeaa, mutta ei ollut muuta mahdollisuutta, kertoo Koivula. Koivulan vetämässä vertaisryhmässä käy juttelemassa ja asioitaan selvittämässä 25-vuotias Niko. Hänen ongelmanaan olivat kolikko- ja nettipelit, joiden parissa saattoi mennä kahdeksan tuntia päivässä syömättä, juomatta ja ilman muistikuvia. - Peleissä koukutti jännitys. Oli vain pakko pelata ja pelata. Pakenin myös omaa itseäni. Pelaamismaratonin jälkeen takki oli aivan tyhjä eikä ollut merkitystä, oliko hävinnyt vai voittanut. Peluri hautaa tappionsa ja miettii vain seuraavaa pelikertaa. Tällä hetkellä Nikon tilanne on hallussa. Kesken jääneet opinnot jatkuvat ja elämään on tullut muutenkin rytmi. Päivät täyttyvät pyöräilystä ja ryhmätapaamisista. - Asiat ovat hieman levällään, mutta peleihin en ryhmään tultuani ole koskenut. Pystyn kävelemään marketin peliautomaatin ohi. Martti Koivula uskoo vahvasti Nikon pärjäämiseen. - Tärkeintä on, että on tahto muuttua. Nikolta se löytyy. Tämä ei ole sairaus, jota ei voi parantaa. Silti työ lopettamisen suhteen on tehtävä itse vertaistuki auttaa tässä työssä. [Lähde Luettu Muokattu.] 11. Miksi Martti Koivulaa on haastateltu Tehdään hyvää -palstalla? (Mainitse 2 asiaa.) 12. Mitä tukiryhmässä tehdään? (Mainitse 2 asiaa.) 4

5 13. Mikä Koivulan elämässä pelaajana tuntui pahalta? (Mainitse 2 asiaa.) 14. Miksi Niko pelasi paljon? (Mainitse 2 asiaa.) 15. Mitä Nikolle merkitsi häviäminen pelissä? 16. Miten Niko kuluttaa nyt aikaansa? (Mainitse 2 asiaa.) 17. Miksi Koivula uskoo Nikon parantumiseen? / 12 pistettä 5

6 Tehtävä 4. Artikkeli Lue teksti ja valitse oikea vaihtoehto. Suomalaisen elokuvan juhlaa Kuluva elokuvavuosi on ollut jälleen kerran kotimaisten elokuvien juhlaa. Tällä hetkellä, kun vuoden viimeinen kuukausi on alkamaisillaan vuoden suosituimpien elokuvien kolmen kärkeä täyttävät suomalaiselokuvat Mielensäpahoittaja, Risto Räppääjä ja Liukas Lennart ja Kummeli V. Ylivoimaisesti vuoden katsotuimman elokuvan paikalla on vasta syyskuussa ensi-iltansa saanut Dome Karukosken ohjaama Mielensäpahoittaja. Karukosken alkuperäisenä tavoitteena oli saattaa perheet yhteen yhteisen elokuvakokemuksen ääreen. Siinä hän arvelee onnistuneensa, sillä elokuva keräsi yleisöä laajalla rintamalla ikään katsomatta. Nyt kun maailmassa on kovin kylmät arvot voimassa ja tuntuu, että joka paikasta tulee vain huonoja uutisia, niin ihmiset kaipaavat sitä lämpöä, jota elokuvassa on: hetken mielenrauhaa. Ja ehkä unelmani perheiden lähentämisestä onnistui? Toivoin aina, että tämä olisi elokuva, jota perheen äidit ja isät veisivät sekä omat vanhempansa että lapsensa katsomaan ja sen jälkeen pitsalle puhumaan, että kuka se Kekkonen olikaan. Tuota yhteisöllisyyttä jotenkin edelleen kaipaa tähän maailmaan, Karukoski toteaa luvun toistaiseksi suosituin elokuva tehtiin jo yli vuosikymmen sitten. Se on yhä Pahat pojat katsojalla. Viimeiseen kymmeneen vuoteen mikään elokuva teattereissa esitetty elokuva ei ole vetänyt yhtä paljon katsojia Suomessa kuin tuo Aleksi Mäkelän ohjaus. Karukoski pitää hyvin mahdollisena tuon rajapyykin rikkoutumista oman ohjauksensa kohdalla, sillä katsojia on edelleen kymmenentuhatta viikossa. Oikeastaan se vaatii vain sitä, että pienemmillä paikkakunnilla elokuva pysyy teattereissa. Mutta se ei ole minun käsissäni, selvittää Karukoski. [ Luettu Muokattu.] 18. Mielensäpahoittaja oli suosituin suomalainen elokuva A) vuoden viimeisenä kuukautena. B) tämän vuoden syyskuussa. C) koko vuoden aikana. 19. Mielensäpahoittaja-elokuvan tyypillinen yleisö on A) kaikenikäiset. B) nuoriso. C) vanhukset. 20. Elokuvalla Karukoski halusi A) kertoa presidentti Kekkosesta. B) nostaa esiin kylmän arvot. C) yhdistää sukupolvia toisiinsa. 6

7 21. Ohjaaja toivoo, että elokuvan jälkeen katsojat A) menevät ravintolaan. B) keskustelevat elokuvasta. C) tilaavat itselleen pitsaa. 22. Pahat pojat A) on yli 10 vuotta vanha elokuva. B) on käsikirjoittanut Aleksi Mäkelä. C) pyörii teattereissa pienillä paikkakunnilla. / 5 pistettä 7