SASTAMALAN KAUPUNKI 1/3 RANTA-KUKKURIN ASEMAKAAVA RAKENTAMISTAPAOHJE 16.2.2015 1. OHJEEN TARKOITUS Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041 (ehdotus 16.2.2015). Rakentamistapaohje on tarkoitettu rakennusten ja piha-alueiden suunnittelun perustaksi. Tavoitteena on kaupunkikuvallisesti sopusointuinen ja rakentamistavaltaan kortteleittain yhtenäinen, viihtyisä ja toimiva alue. Rakentamistapaohjeen tarkoitus on antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeet tukevat ja täsmentävät asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Koko aluetta koskevien ohjeiden lisäksi ohjeet jakautuvat korttelialueittain: Korttelialueet 1-3 Korttelialue 4 Korttelialue 5 Korttelialue 6 Kaavaehdotus 16.2.2015
Ranta-Kukkurin asemakaava Rakentamistapaohje 16.2.2015 2/3 LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN ERITYISPIIRTEET 2. OHJEET Alue on maastonmuodoiltaan erittäin vaihtelevaa. Lakialueet ovat noin korkeudella +81-84 mpy (merenpinnan ylin korkeusasema), korttelien alimmat maastonkohdat tasolla +72 mpy. Alueen maastollisesti alavin kohta on alueen eteläosassa Tampereentien varressa. Alueen keskiosissa kallio on lähellä maanpintaa. Alueella on suuria siirtolohkareita ja avokallioita, joista edustavimmat on merkitty kaavakartalla säilytettäviksi. Alueet tonttien ja katualueiden ulkopuolella jyrkkine ja metsäisine rinteineen säilytetään maisemallisesti muuttumattomina. Alue muodostuu erillispientalojen ja asuinpientalojen kortteliryhmistä ja niiden lomaan sijoittuvista lähivirkistysalueista. Korttelialueet on pyritty sijoittamaan alueelle mahdollisimman tiiviisti suhteellisen pienikokoisina tontteina, sijoittuen rakentamisen kannalta edullisille lakialueille. Asemakaavamääräysten antamat lähtökohdat Alueelle muodostuu asemakaavalla 16 erillispientalon tonttia (AO) ja kaksi asuinpientalojen tonttia (AP). Erillispientalotontille saa rakentaa enintään kaksiasuntoisen pientalon. Tontit sijoittuvat korttelialueisiin 1-3 ja 5. Asuinpientalotontit sijoittuvat Tampereentien varrelle ja alueen pohjoisosaan (korttelialueet 4 ja 6). Korttelialueelle saa rakentaa asuinpientaloja, rivitaloja tai paritaloja, jotka voivat olla kytkettyjä toisiinsa esimerkiksi katoksin. Rakennusoikeuden määrä on osoitettu tehokkuusluvulla e (kerrosalan suhde tontin pinta-alaan), joka sisältää asuinrakennuksen ja talousrakennusten rakennusoikeudet. Erillispientalotonttien tehokkuusluku on 0,25. Tonttien koko vaihtelee 970-1350 m² välillä. Enimmäisrakennusoikeuden määrä on siten noin 240-330 kerrosneliömetriä. Asuinpientalotonttien tehokkuusluvut ovat 0,20 ja 0,30. Rakennusten sijainti ja maastoon sovittaminen Rakennusten ja rakennelmien sijoittelussa ja suunnittelussa tulee huomioida alueen vaihtelevat maastonmuodot. Suuria maastoleikkauksia tulee välttää. Mahdolliset täytöt tehdään niin, että tontin rajalle ei synny pengerrystä. Viereisten tonttien pihakorkeudet tulee sovittaa keskenään. Tarvittaessa pihan korkeustasoeroja hoidetaan maastoon sovitetuilla tukimuureilla. Uudet pientalot sovitetaan maisemaan. Rakennukset ja piha-alueiden korkeusasemat sovitetaan yhteen kadun ja muiden yleisten alueiden korkeusasemien kanssa. Sokkelit pyritään porrastamaan niin, ettei näkyvän sokkelin korkeus ylitä yhtä metriä. Kaavakartalla on osoitettu asuinrakennusten ohjeellinen sijainti. Talousrakennukset tulee sijoittaa siten että ne ovat alisteisia päärakennuksille ja muodostavat viihtyisää pihatilaa.
Ranta-Kukkurin asemakaava Rakentamistapaohje 16.2.2015 3/3 Hulevesi Asuinrakennukset sijoitetaan rakennusalojen sisäpuolella vähintään 4m päähän tontin rajoista. Talousrakennuksen voi erityisistä syistä ja naapurin suostumuksella rakentaa lähemmäksi kuin 4 m naapurin rajasta huolehtien tällöin riittävästä paloeristyksestä. Rakennukset tulee sijoittaa tontille niin, että muodostuu liikennemelulta suojattua ulko-oleskelutilaa. Hyvä katukuva edellyttää pääsisäänkäynnin, sisääntulopihan ja tonttiliittymän sijoittamista siten, etteivät esim. roskasäiliöt ja autotallien ovet hallitse liiaksi katukuvaa. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti ennen rakennusluvan hakemista. Maaperätutkimus/perustamistapaselvitys voidaan tehdä tarvittaessa myös tonteille yhteisesti. Hulevesien minimoimiseksi tonteilla tulee olla mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä, kasvillisuuden peittämiä alueita, jotka mahdollistavat sadevesien imeytymisen. Vettä läpäiseviä pinnoitteita tulisi käyttää myös pysäköintipaikoilla. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää tonteilla ennen niiden ohjaamista sadevesiviemäreihin tai viheralueelle. Kerrosluku Korttelialueella 5 erillispientalotonttien suurin sallittu kerrosluku on Iu2/3, mikä tarkoittaa, että 2/3 rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi ullakon tasolla. Kerroslukumääräyksen ollessa Iu2/3 ullakon tasolle rakentamiseksi tulkitaan ensimmäisen kerroksen yläpuoliseen kerrokseen rakentaminen, vaikka kyseinen kerros ei täyttäisikään rakennusmääräyskokoelman ullakolle asettamaa määritelmää. Alempana maastossa sijaitsevien erillispientalotonttien (korttelialueet 1-3) suurin sallittu kerrosluku on II. Jotta tonteille jäisi riittävästi piha- ja oleskelutilaa ja jotta alue toteutuisi yleisilmeeltään mahdollisimman yhtenäisenä, yksikerroksia asuinrakennuksia ei tule rakentaa erillispientalokortteleihin. Asuinpientalojen korttelialueella 4 kerrosluku on 2/3rII, mikä tarkoittaa, että 2/3 rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rinteeseen sijoittuvassa ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Korttelialueella 4 rakennusten pihan puoleisen julkisivun enimmäiskorkeus ei saa ylittää neljää metriä. Määräyksellä pyritään siihen, etteivät rakennukset nouse liian korkeiksi ja hallitseviksi maisemassa. Asuinpientalojen korttelialueella 6 kerrosluku on II. Iu2/3 II 2/3rII
Ranta-Kukkurin asemakaava Rakentamistapaohje 16.2.2015 4/3 Materiaalit ja väritys Kattomuoto ja kaltevuus Piha-alueet ja aitaaminen Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on peittomaalattu puu tai rappaus / slammaus. Julkisivun päämateriaalin tulee olla kortteleittain yhtenäinen. Lakialueilla olevat erillispientalojen ja asuinpientalojen tontit sijoittuvat maastossa korkeammalle ja maisemallisesti näkyvämmälle paikalle kuin Tampereentien varressa sijaitsevat tontit. Näillä korttelialueilla (4 ja 5) rakennusten ulkoväritystä on ohjattu tarkemmin. Rakennusten ulkovärityksen tulee olla tumma korttelialueilla 4 ja 5. Julkisivuissa suositellaan käytettäväksi murrettuja värisävyjä. Mitä puhtaampi värisävy on, sitä tummempi sen tulee olla. Talousrakennuksen julkisivumateriaali ja väri mukautuvat päärakennuksen materiaaliin ja väriin. Katteen värin tulee olla tumma, kuten tumma ruskea, harmaa tai musta. Talousrakennuksen katon materiaali ja väritys vastaa asuinrakennuksen katetta. Suunniteltaessa rakentamista tulee huomio kiinnittää kaavamääräyksissä mainittujen seikkojen lisäksi rakentamistavan yhtenäisyyteen siten, että katunäkymä muodostuu miellyttäväksi. Julkisivujen muotokielessä tulee suosia selkeitä yksinkertaisia muotoja. Julkisivun tulee olla ilmeeltään yksiaineinen, ja julkisivupinnoissa tulisi välttää eri materiaalien yhdistelmiä. Huomiota tulee kiinnittää rakennusmuodon ja julkisivujen lisäksi myös kattomuotoon ja kaltevuuteen. Rakennusten tulee noudattaa kortteleittain kattomuodoltaan ja kaltevuudeltaan yhtenäistä linjaa. Kattomuodon tulee olla harjakatto (satulakatto), pulpettikatto tai eritasolapekatto. Auma- tai mansardikattoa ei sallita. Räystäiden tulee olla ohuet ja koteloimattomat. AO-korttelialueilla kaksilappeisen katon kaltevuuden tulee olla 1:1,5 1:2 ja APkorttelialueilla 1:1,5-1:3. Yksilappeisen pulpettikaton kaltevuus voi olla loivempi. Kuistien ja terassien tms. sekä talousrakennusten kattokaltevuus voi olla loivempi kuin asuinrakennuksen. Sisääntulopihojen päällysteeksi soveltuu parhaiten sora, reikäkiveys, laatoitus tai muu vettä läpäisevä pinnoite. Asfalttipintaa ei suositella käytettäväksi. Rakentamatta jäävät rakennuspaikan osat on säilytettävä luonnonmukaisena tai istutettava sekä hoidettava. Alueen luontaista puustoa tulee säilyttää tonteilla mahdollisimman paljon. Tonttien puiston vastainen raja tulee merkitä. Pihojen suojaisuutta voidaan tukea seinämillä, aidoilla, katoksilla ja istutuksilla. Katutilaa on mahdollista rajata ja aikaansaada alueellista yhtenäisyyttä rakentamalla pihakadun puolelle yhtenäistä linjaa noudattavia ja materiaaliltaan yhtenäisiä elementtejä. Katuun rajautuvat tontinrajat voidaan rajata kivirakenteella jatkaen katurakentamisen yhteydessä pengerrettyjen tai kallioleikattujen kadunreunojen ilmettä. Autotalli-
Korttelialue 4 Korttelialueet 1-3 Ranta-Kukkurin asemakaava Rakentamistapaohje 16.2.2015 5/3 tai muut piharakennukset voidaan mahdollisuuksien mukaan upottaa osaksi rinnettä niillä tonteilla, joilla maastonmuodot ovat jyrkät. Tonttien aitaukset etenkin kadun puolelle tulee tehdä pääosin istutuksin. Jos tonttien välillä käytetään rakennettuja aitoja, tulee niiden olla puisia ja niiden tulee sopeutua väriltään ympäristön ja rakennusten väriin. Aidat tulee liittää luontevasti pihan kevyisiin rakennelmiin kuten jätekatokseen. Rakenteellisten aitojen enimmäiskorkeus on 1,2 m. Jätesäiliö tulee sijoittaa niin, että se on kadulta päin helposti huollettavissa ja muihin pihajärjestelyihin nähden huomaamattomassa paikassa. Korttelialuekohtaiset ohjeet Erillispientalotontit sijoittuvat alueen sisääntulokadun, Maitokallionkadun varrelle ja muodostavat ns. portin asuinalueelle. Alueen korkeustasot ovat välillä +76 - +78 mpy. Maitokallionkadun katukuvan yhtenäisyyden vuoksi asuinrakennusten tulee sijoittua pääty kadulle päin ja niiden pääharjansuunnan tulee olla sama. Rakennusten kadun puoleiset sivut suositellaan rakentamaan samaan linjaan. Tontit sijaitsevat alavalla kohdalla maastossa. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. Kerrosluku: II Tehokkuus: e=0,25 Kaksilappeisen katon kaltevuus 1:1,5-1:2 Asuinpientalokortteli sijoittuu Patakallionkadun päähän alueen pohjoisosaan. Korttelin korkeustasot ovat välillä +71 +78 mpy. Alueelle voidaan sijoittaa yhtiömuotoista asuinrakentamista. Rakennusten ulkoasuun ja yhtenäiseen ilmeeseen tulee näkyvällä paikalla kiinnittää erityistä huomiota. Asuntojen välissä tulee olla näkemäaukkoja ympäröivään luontoon. Rakennukset tulee sijoittaa ja suunnitella siten, että vältytään voimakkaalta maaston muokkaamiselta. Korttelialueelle on merkitty säilytettäviä siirtolohkareita (s-3). Rakennusalan ulkopuolelle jäävä rinne (s-4) tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Kerrosluku: 2/3 r II Tehokkuus: e=0,20 Julkisivun enimmäiskorkeus: 4 m Ulkoväritys: tumma Kaksilappeisen katon kaltevuus 1:1,5-1:3
Korttelialue 6 Korttelialue 5 Ranta-Kukkurin asemakaava Rakentamistapaohje 16.2.2015 6/3 Korttelialue sijoittuu lakialueelle, jonka korkeustasot ovat välillä +78 - +84 mpy. Pinnanmuodonvaihtelut ovat voimakkaita, joten rakennukset tulee sijoittaa ja suunnitella siten, että vältytään voimakkaalta maaston muokkaamiselta. Tontit sijoittuvat kahden korkeamman kumpareen ympärille, jotka jakavat pitkän alueen visuaalisesti kahteen kokonaisuuteen. Rakennusten ulkoasuun ja aluekokonaisuuksien yhtenäiseen ilmeeseen tulee näkyvällä paikalla kiinnittää erityistä huomiota. Kaavakartalle merkityt siirtolohkareet ja avokalliot (s-3) tulee säilyttää. Kerrosluku: I u 2/3 Tehokkuus: e=0,25 Ulkoväritys: tumma Kaksilappeisen katon kaltevuus 1:1,5-1:2 Asuinpientalojen korttelialue sijoittuu Tampereentien edustalle. Korttelialueen korkeustasot ovat välillä +73 - +77 mpy. Alueelle voidaan sijoittaa yhtiömuotoista asuinrakentamista. Pinnamuotojen vaihtelu on voimakasta, joten erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoitteluun. Rakennukset tulee sijoittaa tontille niin, että muodostuu liikennemelulta suojattua ulko-oleskelutilaa. Rakennuksen yhtenäinen suora seinäpituus, jota ei katkaise rungon porrastus, varastorakennus, aita, pilaristo tai muu näkemän katkaiseva pysyvä rakennelma, saa olla enintään 20 m. Etenkin rakennusten Tampereentien puoleisen julkisivun tulee olla kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen. Kerrosluku: II Tehokkuus: e=0,3 Kaksilappeisen katon kaltevuus 1:1,5-1:3