VYYHTI-hanke ProAgria Oulu Ry Lummepuron kosteikkosuunnitelma, Taivalkoski FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24905
Verronen Hannu Sisällysluettelo 1 Projektin organisaatio... 1 2 Kohde... 1 3 Kosteikon valuma-alue... 2 4 Kuormitus... 2 5 Työselostus... 2 5.1 Yleistä... 2 5.2 Rakennuskohde ja asiakirjat... 2 5.3 Mittaukset... 3 5.4 Yleisiä määräyksiä... 3 5.5 Rakennuspaikan olosuhteet... 4 5.5.1 Pohjaolosuhteet... 4 5.5.2 Yleistä... 4 5.5.3 Kosteikko ja allasrakenteet... 4 5.6 Viimeistelytyöt... 5 5.7 Hoito ja kunnossapito... 5 6 Kustannusarvio... 6 Lähteet... 7 Liitteet: YMP 304 Suunnitelmakartta 1:1000 YMP 305 Poikkileikkauspiirustus A-A, B-B 1:400/1:100 YMP 306 Tyyppipoikkileikkaus Ylisyöksykynnys 1:100
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (7) Lummepuron kosteikkosuunnitelma, Taivalkoski 1 Projektin organisaatio 2 Kohde Työ on tehty osana VYYHTI-hanketta ja työn tilaaja on ProAgria Oulu ry, jossa yhteyshenkilöinä ovat olleet projektipäällikkö Riina Rahkila ja kosteikkoasiantuntija Risto Paakkonen. Suunnitelman on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, missä työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö Hannu Verronen ja suunnitteluinsinööri Elisa Puuronen sekä projektipäällikkö Tomi Puustinen. Kosteikkosuunnittelukohde sijaitsee Taivalkosken kaupungissa Koviojärven kylässä. Vedet kosteikon valuma-alueelta laskevat Koviojärveen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (7) 3 Kosteikon valuma-alue Kosteikon valuma-alue on rajattu perustuen karttatarkasteluun. Valuma-alueen pintaala on noin 200 ha ja järvisyys 0 %. Kuva 2. Valuma-alue. 4 Kuormitus 5 Työselostus 5.1 Yleistä Kosteikon valuma-alueesta noin 27 ha eli 13 % on peltoa. Valuma-alueen yläosassa on metsätalouden maita. Valuma-alueen alaosalla on maatalousvaltaista asutusta. Suunnitellulla kosteikolla pyritään vähentämään valuma-alueelta aiheutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Valuma-alueella sijaitsevat ympärivuotinen metsälaidun ja porotarha jotka aiheuttavat kuormitusta alapuoliseen Koviojärveen. Lisäksi suunnitelman laatimishetkellä saatujen tietojen mukaan valuma-alueelle ollaan raivaamassa lähivuosina uutta peltoa. Lisäksi kosteikko lisää alueen luonnon monimuotoisuutta. 5.2 Rakennuskohde ja asiakirjat Työselostus koskee kosteikon rakennusteknisiä töitä ja täydentää liitteenä olevia piirustuksia YMP 304 306. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (7) 5.3 Mittaukset Rakennustöissä noudatetaan tämän työselostuksen lisäksi mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman ja Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL) rakentamiseen liittyviä yleisiä laatuvaatimuksia sekä Infra-RYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osaa 1 Väylät ja alueet. Työalueilla on tehty maastomittauksia FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta loppukesän 2014 aikana. Tähän työselostukseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt korkeudet on sidottu N 2000 - korkeusjärjestelmään sekä koordinaatit ETRS-TM35-koordinaattijärjestelmään. Rakennuttaja osoittaa maastosta työn alkaessa korkeus- ja mittauskiintopisteet, joita urakoitsijan on noudatettava. Rakenteet, joita ei ole sidottu koordinaatteihin, sijoitetaan paikoilleen rakenteista esitettyjen piirustusten mittatarkkuudella. 5.4 Yleisiä määräyksiä Rakentamisessa on käytettävä hyviksi tunnettuja työtapoja sekä kokenutta ja ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Työmaapäällikön ja työpäällikön tulee olla maa- ja vesirakennustöihin sekä kaikkiin tähän rakennustyöhön liittyviin työvaiheisiin perehtyneitä. Käytettävien tuotteiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä ja vesirakenteisiin soveltuvia. Tuotekohtaisia ohjeita on noudatettava ehdottoman tarkasti. Työmaalla on oltava suomenkielinen käyttöohje tai työselitys ja käyttöturvallisuustiedote, jotka on saatettava työntekijöiden tietoon. Suunnitelmissa, tehdyssä työssä tai rakennusmateriaaleissa esiintyvissä puutteissa, virheellisyyksissä tai muissa epäselvyyksissä on viipymättä otettava yhteys rakennuttajaan ja tarvittaessa suunnittelijaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (7) 5.5 Rakennuspaikan olosuhteet 5.5.1 Pohjaolosuhteet 5.5.2 Yleistä Suunnittelualueelta ei ole tehty pohjatutkimuksia. Mittausten ja maastokatselmusten yhteydessä havainnoitiin suunniteltujen rakenteiden alueen maaperää. Kosteikon maapohja on suoperäistä maata, turve- ja humuskerroksen vahvuus yli 1 m. Vedenkorkeudet ja virtaamat 28.8.2014 tehtyjen maastomittausten aikana suunnitellun kosteikon kohdalla, suoalueella vedenkorkeus oli N 2000 +227.50 m. ja suoalueen keskiosalla olevan ojan kohdalla N 2000 226.60 Yläpuolella olevan pellon kohdalla ojassa vedenpinnan korkeus oli N 2000 227.00. Kosteikon sijainti on esitetty piirustuksessa YMP-304. Kosteikko rakennetaan piirustuksien YMP-304 ja YMP-305 mukaisesti. Kosteikko toteutetaan patoamalla kivin tulo-oja korkeuteen N 2000 227.00. Padotuksen kohdalla oja käännetään kulkemaan suoalueelle vanhaa osittain täytettyä ojaa myöten. Oja kaivetaan auki. Nykyistä ojaa hyödynnetään tulva-aikoina, jolloin vesi menee rakennetun padotuksen yli. Suunnitellulta kosteikolta tulevan ojan alapuolelle rakennetaan laskeutusallas. Altaan koko on 40 m/300 m2. Syvyys n. 1 m. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. Ennen kaivutöihin ryhtymistä on urakoitsijan selvitettävä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi-, viemäri-, ym. johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaustai muista toimenpiteistä. 5.5.3 Kosteikko ja allasrakenteet Yläpuolella olevan pellon ja suon vähäisen korkeuseron vuoksi kosteikkoa ei voida padottaa, vaan se on kaivettava suolle. Pellon pinta on tasolla N2000+228.00 ja suon pinta tasolla N2000+227.50 - N2000+227.00. Kosteikko rakennetaan suoperäiselle maalle (kiinteistön 832-401-95-9 alueelle) Työ toteutetaan kaivamalla. Pellolta tulevaa laskuoja ohjataan suoalueelle, esitetty Piirustuksessa YMP 304. Alueelle rakennetaan kosteikko, jossa on kaksi syvempää allasta. syvyydeltään 0.7 ja 1.2 m. Syvemmän altaan pohja kaivetaan tasoon N2000+225.60. Altaiden luiskakaltevuudet 1:2-1:3. Luiskakaltevuudet on esitetty piirustuksessa YMP 304. Poikkileikkaukset on esitetty piirustuksessa YMP 305. Altaiden jälkeen tehdään ylivuotokynnys (A) korkeudelle N2000+226.80. Kynnys muotoillaan kivennäismaista. Pohjalle tarvittaessa suodatinkangas KL3. Keskiosalle lyödään pystyyn kuusipuut, puiden halkaisija 15-20 cm. Puiden väliin vesivaneri esim. Visa Form. Ylivuotokynnyksen leveys 4 m, Tyyppipoikkileikkaus YMP 306. Altaat kaivetaan jättämällä saarekkeita. Saarekkeen lakikorkeus N2000+227.50. Matalan altaan pohja on tasolla N2000+226.10 226.40. Matalan osan luiskakaltevuudet 1:6 1:10. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (7) 5.6 Viimeistelytyöt Alueen loppuosalle tehdään ylivuotokynnys (B) korkeudelle N2000+226.60. Kynnys muotoillaan kivennäismaista Pohjalle tarvittaessa suodatinkangas KL3. Keskiosalle lyödään pystyyn kuusipuut, puiden halkaisija 15-20 cm. Puiden väliin vesivaneri esim. Visa Form. Ylivuotokynnyksen leveys 4 m, Tyyppipoikkileikkaus YMP 306. Ylivuotokynnyksen jälkeen nykyistä ojaa ruopataan altaaksi, pohja kaivetaan syvyyteen N2000+225.60, altaan loppuun rakennetaan kynnys (C) kivennäismaista tasoon N2000+226.40. Pohjalle tarvittaessa suodatinkangas KL3. Keskiosalle lyödään pystyyn kuusipuut, puiden halkaisija 15-20 cm. Puiden väliin vesivaneri esim. Visa Form. Ylivuotokynnyksen leveys 3 m, Tyyppipoikkileikkaus YMP 306. Monimuotoisuuden lisäämiseksi kosteikon alueella reunat jätetään rikkonaisiksi ja syvän osan jälkeisille matalammille alueille tehdään pohjakuoppia. Kosteikkoalueen jälkeen Lummepuroon tehdään ylivuotokynnys (D) korkeudelle N2000+226.00. Kynnys muotoillaan kivistä. Ylivuotokynnyksen leveys n, 6 m. Pituus n. 4 m, Tyyppipoikkileikkaus YMP 306. Kosteikon alueella kaivumassoja syntyy noin 6 300 m 3. Kaivumassat ovat pääasiassa turvetta sekä silttiä. Kaivumassoja sijoitetaan ja muotoillaan kosteikon ympärille kosteikon reuna-alueiksi. Kaivumassat kutistuvat huomattavasti kuivuttuaan. Kaivumassat, joita ei saada sijoitettua kosteikon reuna-alueille, sijoitetaan maanomistajan osoittamaan paikkaan. Kosteikon pinta-ala reuna-alueineen on noin 1,35 ha, joka on noin 0,7 % valumaalueestaan. Toteuttaminen ja rakennusajankohta Maaperän heikon kantavuuden vuoksi kosteikon kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana talviaikaan. 5.7 Hoito ja kunnossapito Kosteikon rakenteet tarkastetaan vuosittain ylivirtaaman jälkeen. Ensimmäisinä vuosina kosteikon rakentamisen jälkeen maarakenteet painuvat, joten tarkkailu tulee tehdä useammin kuin kerran vuodessa. Mahdollisesti painuneet rakenteet korjataan suunnitelmissa esitettyihin korkeusasemiin. (Puustinen ym. 2007) Syvään osaan kertyvän lietteen määrää tulee seurata ja kertynyt liete poistetaan tarpeen mukaan. Käytännössä lietteen poisto tulee tehdä 2-5 vuoden välein. Liete poistetaan kaivinkoneella. Liete voidaan läjittää kosteikon reuna-alueille tai lähiympäristöön maanomistajan osoittamaan paikkaan. Läjitettävän lietteen paikallaan pysyminen on varmistettava. (Puustinen ym. 2007) Kosteikkoon kehittyvä liiallinen kasvillisuus niitetään tarvittaessa. Niitto tehdään kasvukauden lopussa ja aikaisintaan elokuussa. Niitetty kasvillisuus kuljetetaan pois kosteikosta. Kasvillisuuden niitossa on kiinnitettävä huomiota, ettei aiheuteta oikovirtauksia pitkillä kanavamaisilla niittokuvioilla. (Puustinen ym. 2007)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (7) 6 Kustannusarvio Kosteikon rakentamiskustannukset arvioidaan olevan noin 17 000 (alv 0%) (Taulukko 1). Taulukko 1. Kosteikon rakennuskustannusarvio. Rakennuskustannukset Määrä Kustannukset (alv 0 %) Raivaus 500 m 2 800 Kaivut ja läjitys 6 300 m 3 12 000 Ylivuotokynnykset 3 kpl 11 m 2 200 laskuojan kiveys 20 m 2 1 000 Muut kulut (työmaatehtävät, suunnittelutehtävät ja 1 000 yleiskulut) Yhteensä 17 000 Kosteikon tyhjennyskustannusten arvioidaan olevan noin 1 000 2-5 vuoden välein. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Kai Tolonen Aluepäällikkö, arkkitehti Hannu Verronen Projektipäällikkö, rkm FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (7) Lähteet Mustonen S. (toim.) (1986) Sovellettu Hydrologia. Vesiyhdistys r.y. Helsinki. Palko J & Weppling K. (1994) Lime requirement experiments in acid sulphate soils. Acta. Agric. Scand., Sect. B, Soil and Plant Sci. 44: 149-156. Puustinen M., Koskiaho J., Jormola J., Järvenpää L., Karhunen A., Mikkola-Roos M., Pitkänen J., Riihimäki J., Svensberg M. ja Vikberg P. (2007) Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristö 21/2007. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Tertsunen J., Martinmäki K., Heikkinen K., Marttila H., Saukkoriipi J., Tammela S., Saarinen T., Tolkkinen M., Hyvärinen M., Ihme R., Yrjänä T. ja Klöve B. (2012) Happamuuden aiheuttamat vesistöhaitat ja niiden torjuntakeinot Sanginjoella. Suomen ympäristö 37/2012. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ulvi T. ja Lakso E. (toim.) (2005) Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ilmatieteenlaitos (2014) Keskivesitaulukot, vedenkorkeusennätykset [verkkodokumentti]. [viitattu 6.10.2014]. Saatavissa: http://ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus