Nevanperän valtaojan kosteikkosuunnitelma Kunta: 005, Alajärvi Kylä: 401, Alajärvi

Transkriptio

1 Nevanperän valtaojan kosteikkosuunnitelma Kunta: 005, Alajärvi Kylä: 401, Alajärvi Ojajärven pohjoispää huhtikuulla 2018.

2 2 Sisällys 1. Hankkeen tiedot 1.1 Hankkeen yleiskuvaus hankkeen tavoitteet Kosteikon sijainti 4 2. Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Suojelualueet ja muut luontoarvot pohjavesialueet ja muinaisjäännökset Toteutus 3.1 Hankkeen toteuttamistapa ja aika valuma-alue- ja virtaamatiedot Kosteikon mitoitus Kosteikon perustaminen ja rakenteet 4.1 Perustaminen Kosteikon rakenteet Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon hoitoseuranta Jatkohoito.. 14 Liitteet:

3 3 Hankkeen tiedot 1.1 Hankkeen yleiskuvaus Kosteikkohanke sijaitsee Alajärvellä, Ojajärven kylällä. Tarkempi paikka on Ojajärven pohjoispäähän laskevan valtaojan alkupää. Paikka on osittain joutomaata ja peltoa sekä metsämaata, joissa pohjavesivesipinta on kasvua haittaavalla korkeudella. Osa suunnittelualueen pinta-alasta on avo-ojitettua peltoa, jossa vesipinta on kuivana aikana noin 30 cm maanpinnasta. Viljely kärsii kosteudesta. Ojajärvi on pienialainen järvi noin 6 km Alajärven keskustasta koilliseen, Vimpeliin johtavan tien nro 68 länsipuolella. Järven pinta-ala on noin 134 ha ja keskisyvyys 2,2 metriä. Järven pohjoispää (Hannulanlahti) on voimakkaasti umpeen kasvamassa mm. järviruokoa. Lisäksi viimevuosina on järveä alkanut vaivaamaan pohjoisosasta lähtien Kanadanvesirutto. Järven veden laatu on hyvä, kun vertaa muihin lähialueen järviin Alajärvellä ( Ramboll 2007). Ville Yli-Teevahainen / Ramboll on laatinut Ojajärvelle alustavan kunnostussuunnitelman 01/ Hankkeen tavoitteet Tarkoitus perustaa monivaikutteinen kosteikko patoamalla. Kosteikon tarkoituksena on poistaa vedestä mahdollisimman tehokkaasti kiintoaineita, lähinnä humusta ja niihin sitoutuneita ravinteita. Vesien laskiessa kosteikon kasvillisuuden läpi, myös liukoisessa muodossa olevien ravinteiden määrä vähenee kasvien käyttäessä niitä. Kosteikolta vesi ohjataan ruovikon läpi Ojajärveen. Hankkeen toteuttaminen tukee myös vesiensuojelun ja maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudelle asetettuja vaikuttavuustavoitteita. Lisäksi kosteikko sijaitsee Suvitien ja Ojajärven välisellä alueella, jolloin myös tielle avautuu maisema, jossa vuorottelevat avovesipinta ja suojaisat vesilintujen pesimäsaarekkeet. Taustalla oleva Ojajärvikin näkyy kosteikon rakentamisen jälkeen paremmin tielle. Korkeusmittaukset tehty käyttäen tasokoordinaatistoa ETRS-TM35FIN ja geoidimallia FIN2005N00 Mittaukset tehty GPS-mittalaitteella käyttäen VRS GPRS korjausta.

4 4 1.3 Kosteikon sijainti Kosteikko sijaitsee Alajärven kaupungissa Ojajärven pohjoispäähän laskevan laskuojan alkupäässä. Kosteikko sijaitsee seuraavilla tiloilla: Hannula om. Mäki Kari Hannulabacka om. Hannula Arvo oik.om Risuniemi om. Hannula-Kollani Tuula Kosteikon koordinaatit: N= , E= (ETRS-TM35FIN) kuva 1. Kosteikon sijaintikartta

5 5 2. Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunniteltu kosteikko sijaitsee kolmen eri maanomistajan tiloilla. Paikka on Ojajärven pohjoispäähän laskeva valtaoja. Oja perattu Suvitien ja järven välisellä osuudella Tällöin tien alapuolisilla, tiehen rajoittuvilla peltolohkoilla kuivatustilanne saatiin viljelyn kannalta toimivaksi. Alempana olevalla avo-ojitetulla kuviolla on pohjavesipinta kuivana aikana noin 30 cm maanpinnasta. Tilalla 20:33 metsämaata, joka osittain päätehakattu ja osittain harvennettu talvella Metsämaan ojittaminen olisi metsänkasvatuksen kannalta välttämätöntä, mutta järven vesipinta ei mahdollista kuivatusta ko. alueella. Maanomistajista (kuva 2.) Pekka Hannula ja Kalevi Mäki (mo:n edustaja) olivat mukana maasto katselmuksessa Maastossa suunniteltiin tulevan kosteikon paikkaa ja toteutustapaa. Lisäksi paikalla Kai Hannulabacka ja kosteikon suunnittelija Jarkko Pyyluoma ProAgria Etelä- Pohjanmaa. kuva 2. Vasemmalta Pekka Hannula, Kai Hannulabacka ja Kalevi Mäki

6 6 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot Varsinaisella toimenpidealueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole sellaisia luontoarvoja, joita kosteikkohanke voisi vaarantaa tai heikentää. Suunnitellulla kosteikkohankkeella on kokonaisuutena arvioiden myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan. 2.3 Pohjavesialueet ja muinaisjäännökset Kosteikkokohde ei sijaitse pohjavesialueella, eikä suunniteltu kosteikkohanke aiheuta minkään lähialueen pohjavesiesiintymien pilaantumista. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistolailla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Eikä myöskään Museoviraston ylläpitämän kulttuuriperintörekisterin mukaisia kohteita. Normaalisti kosteikon perustaminen ei vaadi vesilupaa, mutta jos siitä luultavasti koituu haittaa naapureille tai huomattavan iso muutos luontoon, on lupa hankittava. Kuva 3. Järveen laskeva oja Suvitieltä järvelle päin

7 7 kuva 4. Järven pohjoispään umpeenkasvanutta osaa, jonka läpi virtaa laskuojan vedet kuva 5. Kosteikon paikalta näkymä tielle päin ja järvelle päin

8 8 3. Toteutus 3.1 Hankkeen toteuttamistapa ja -aika Kosteikko perustetaan Nevanperältä Ojajärven pohjoispäähän laskevan laskuojan varteen siten, että laskuoja on osa kosteikkoa ja kosteikko levittäytyy laskuojan molemmin puolin. Alue on korkeusasemaltaan vain vähän Ojajärven pintaa ylempänä. Tarpeen tehdä vain vähäinen pohjakynnys kosteikon purkupaikalle, jottei kosteikon vesi laske kuivanakaan aikana suunniteltua tasoa alemmaksi. Kosteikon yläosaan laskevaa laskuojaa levennetään ja syvennetään altaaksi, josta on hyvä tarvittaessa poistaa kertynyt kiintoaines. Kosteikon alle jäävän pellon osalta poistetaan pääosin ruokamultakerros, joka levitetään yläpuoliselle pellolle ja osittain perustettavien saarekkeiden pintaan. Vesi ohjataan padotuksin kulkemaan tasaisesti koko kosteikkoalueella, jolloin viipymä saadaan mahdollisimman pitkäkestoiseksi. Kosteikon ja tien välisen peltoalueen kuivatus ei vaarannu toimenpiteen seurauksena. Laskuojan länsipuoleisen alueen salaojalaskun harja on korkeudella mmpy. Kosteikon vesipinta padotetaan korkeuteen mmpy. Muuten ojitus toimii nykyisinkin mo:n mukaan veden alaisena (ruosteinen maa). Kosteikon rakentamisen vastuiden osalta ei ole sopimusta olemassa. maanrakennustöiden rakennuttajasta sovitaan rahoituksesta sopimisen yhteydessä. Suunnitelmakartalla kuvatut kosteikkoalueelle toteutettavat rakenteet ja niiden sijainti ovat suuntaa antavia ja niiden lopullinen muoto ja koko tarkentuvat käytännön rakennustöiden yhteydessä. 3.2 Valuma-alue- ja virtaamatiedot Kosteikon valuma-alue on kapea ja pitkä, etelä-pohjoissuuntainen alue. Alue on pääosin metsämaata, jossa ei ole soita lainkaan. Valuma-alueen pinta-ala 276 ha, josta peltoa on peruskartan mukaan 33 ha eli noin 12 %. Pellot ovat tällä hetkellä pääosin normaalissa viljelykäytössä. Järviä tai muitakaan vesistöjä ei alueella ole. Maanpinnan korkeus on kosteikon paikalla mmpy ja valuma-alueen yläosassa noin mmpy. Kaltevuudesta ja järvien puuttumisesta johtuen sulamis- ja sadevedet kerääntyvät nopeasti valtaojaan ja edelleen järveen.

9 9 kuva 6. Kosteikon valuma-alue kartta. Mittakaava 1:

10 10 Laskuojaan tulevat valumat ja virtaamat (perustuu Nissisen 1984 nomogrammeihin). Valuma-alue A= 2,76 neliökilometriä Järvisyys J= 0 % Ylivirtaama 1/20 v Keskiylivirtaama Keskivirtaama HQ 1/20 = 770 l/s MHQ = 425 l/s MQ= 28 l/s 3.3 Kosteikon mitoitus Kosteikon suunnitteluohjeiden mukaan kosteikon pinta-alan tulee olla vähintään 0,5 % valumaalueen alasta. Kosteikon tulouoman suulle kaivetaan syvänne / pyörrelampi, joka kerää valumaalueelta tulevia kiintoaineita. Syvän osan koko ja muoto mahdollistavat veden viipymän ja hiukkasten laskeutumisen pohjaan. Syvänne on mahdollista tyhjätä helposti, joko oheiselta patovallilta tai nostamalla maat viereiselle pellolle. Avovesipintaa on noin 1/3 kosteikosta. Syvän osan tilavuuden laskennassa käytetty mitoituksena: Altaan pinta-ala 5 m 2 /valuma-alue hehtaari ja vesitilavuus 5.5 m 3 / valuma-alue hehtaari. Altaan seinäkaltevuutena käytetty ½. Allasosan koko tilavuus noin 2200 m 3. Syvyys 2,0 m. Purkupisteen korkeuden kosteikolle ollessa noin 0,2 m maan pinnasta. Syvän osan koko on vesipinnan tasolla 8-14 m * 70 m. Lisäksi oja ja pyörrelampi osana allasta. Allasosan vesipinta-ala on näin ollen 1400 m 2 ja lietetilavuus 1500 m 3. Kosteikon pinta-ala Syvänveden alueen pinta-ala (allas +syvänteet) Matalanveden alueen pinta-ala, syvyys cm. 1,40 ha 0,25 ha 0,50 ha Kosteikon purkupaikan patokynnyksen korkeus mmpy. Järven keskivedenpinta on peruskartan mukaan tasolla mmpy. Mitattu taso on mmpy (ETRS-TM35FIN).

11 11 Kosteikon pohjapatoon asennetaan patolevyt, joihin tehdään uomaleikkaus 1:2. Päälle suodatinkangas, jonka reunat ulotetaan riittävän kauas. Peitetään kivi/louhekerroksella. Kuva vastaavanlaisesta pohjapadosta ja patovallista Kauhajoen Hyypässä kuva 7. pohjapato kuvat 8-9. Mallia Pahajoen kosteikolta Kosteikon yläpäähän rakennetaan yläkuvan kaltainen pyörrelampi Alemmassa kuvassa matalanveden alue ennen vesien johtamista kosteikkoon. Huomioi syvät ojat, jotka säilyvät avoimina vesilintujen kulkureitteinä kosteikon eri osiin.

12 12 4. Kosteikon perustaminen ja rakenteet 4.1 perustaminen Kosteikon toteutustyöt aloitetaan merkitsemällä korkeudet kosteikon pohjan tason määrittämiseksi kaivutöitä varten. Samalla rajataan alueen reunat. Kaivutyöt aloitetaan laskuojan itäpuolisella osuudella, kaivamalla matalan veden osuutta ja siirtämällä pellon pintamaita oheiselle pellolle, johon myös osa syvän alueen maista levitellään. Tärkeää kaivaa matalaan osaan noin 2 m leveitä ja 1 m syviä ojia. Matalan osan kasvaessa heinäkasveja, pysyvät syvät ojanteet auki ja mahdollistavat vesilintujen liikkumisen kosteikon eri osiin. Seuraavaksi kaivetaan syvän veden osuus laskuojasta itään päin ja rakennetaan kaivumaista penkereitä. tämä voidaan tehdä kuivakaivuna, ennen vesien johtamista alueelle. Seuraavaksi muotoillaan laskuojan länsipuoleinen alue suunnitelman mukaan. Ensin laajennetaan allasosuutta laskuojaa leventämällä ja tekemällä maista patovallia. Altaan taittokohtaan kaivetaan pyörrelampi, jossa veden viipymä kasvaa pyörteen ansiosta. Matalaan osaan tehdään saarekkeita ja erisyvyistä vesialuetta (20-50 cm). Laskuojasta voi sitten johtaa vedet tälle alueelle ja laskuojaan tehdään korkea pato maastossa olevan tilojen (20:8 ja 20:30) rajakiven eteläpuolelle. Nykyinen laskuoja jää syvän veden osuudeksi. Seuraavaksi siirrytään laskuojan itäpuoleiselle osuudelle tilan 20:30 alueelle. Maan muotoilun ja saarekkeiden rakentamisen ajan vesi johdetaan laskuojaa pitkin. Muotoilun jälkeen johdetaan vesi laskuojasta tälle alueelle ja laskuojaan tehdään pato levittämällä laskuojan syvän veden aluetta. Kosteikon purkupaikalle rakennetaan leveä pohjapato mitattuun korkeuteen. Padon etupuolelle rakentuu syvän veden alue. Padon kautta vesi päästetään osittain vanhaan laskuojaan ja osittain viereiselle umpeenkasvaneelle järven osuudelle. Korkeus hahmottuu käytännössäkin kosteikon täytyttyä vedellä. Lopuksi kaivumaiden hiukan kuivuttua tehdään tarvittavat viimeistelytyöt maavallien osalta. 4.2 kosteikon rakenteet Kosteikon perustamiseksi rakennetaan kosteikon eteläpuoleiseen osaan koko matkalle patopenger, jonka keskimääräinen korkeus on noin 0,80 m maanpinnantason yläpuolella korkeudella mmpy. Penkan leveys päällä on 5 m ja luiskakaltevuus 1:2. Rakentamiseen tarvittavat maat kaivetaan kosteikon puoleiselta alueelta. Samoin altaan alkupäähän rakennettavan syvänteen reunavalli on päältä vähintään 5 metriä leveä kuin myös muuallekin kosteikon reunoille tehdään kaivumaista 5 metriä leveä tasanne, jota pitkin voidaan traktorilla hoitaa niittotyöt ja tarpeelliset korjaukset. Vesilintujen kannalta patovallin päälle järkevää perustaa riistakaistaleita. Läjitystarpeen vaatiessa pengertä mahdollista ja leventää maaston muotoja mukaillen. Purkupaikkaan rakennettava pohjapato muotoillaan vettä huonosti läpäisevästä pohjamaasta. Padon sydämeksi laitetaan vesivaneri, johon tehdään uomaleikkaus. Tärkeää nostaa vanerin reunat purkuaukon molemmin puolin penkan pinnalle saakka. Päälle laitetaan suodatinkangas, jonka painoksi painellaan erikokoisia kiviä/louhetta ( halk. 10cm-60cm) noin 30 m 3. Kosteikon tyhjäystä varten ei ole mahdollista rakentaa tyhjäysrakenteita, johtuen pienestä korkeuserosta järven pintaan. Tarvittaessa tyhjäys hoidetaan pumpulla vähän virtaaman aikaan.

13 13

14 14 5. Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon hoitoseuranta Kosteikkohankkeen toteuttaja on vastuussa perustettavan kosteikon ylläpidosta kaikkine siihen liittyvine hoito- ja seurantatöineen. 5.2 Jatkohoito Kosteikon perustamista seuraavien vuosien aikana ja erityisesti tulvien jälkeen on tärkeää tarkkailla padon ja reunavallien kuntoa. Havaitut vuotokohdat ja murtumat korjattava pikaisesti. Kosteikon alkupäähän syvään osaan ja kosteikkoon laskevaan ojaan kertynyt kiintoaine poistettava tarvittaessa. Kosteikon luonto- ja maisema-arvojen kannalta on tärkeää, että kosteikkoon rajoittuvia vaihettumisvyöhykkeitä pyritään hoitamaan mahdollisimman avoimina. Keskellä kosteikkoa olevalla saarekkeella on mahdollista antaa pensaiden kasvaa matalina aktiivisesti latvomalla. Reunapenkat voi hoitaa traktorilla ja niittokoneella. Myös riistapellon perustaminen penkereen päälle on mahdollista. kuva 8. Kosteikoilla vähennetään kiintoaineksen kulkeutumista alapuoliseen vesistöön. Kuvassa kosteikko Kauhajoen Hyypässä 2018.

15 15 Liitteet: Liite 1: kustannusarvio Liite 2: suunnittelukartta 1:1000 Liite 3: Kosteikon poikkileikkaus A 1:500 Liite 4: kosteikon poikkileikkaus A 1:250 Pro-Agria Etelä-Pohjanmaa Jarkko Pyyluoma asiantuntija, salaojitus- ja mittauspalvelut puh