RAAHEN KAUPUNKI. Pusanjärven kosteikkosuunnitelma, Raahe

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN KAUPUNKI. Pusanjärven kosteikkosuunnitelma, Raahe"

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI Pusanjärven kosteikkosuunnitelma, Raahe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27960P001

2

3 Verronen Hannu Sisällysluettelo 1 Projektin organisaatio Kohde Kosteikon valuma-alue ja virtaamat Kuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön Työselostus Yleistä Rakennuskohde ja asiakirjat Mittaukset Yleisiä määräyksiä Rakennuspaikan olosuhteet Pohjaolosuhteet Pusanjärvi, kosteikko Pohjaolosuhteet Pusanoja Vedenkorkeudet ja virtaamat Kosteikon ja Pusanojan perkauksen suunnitelmat Yleistä Kosteikko Pusanojan perkaus ja laskeutusallas Viimeistelytyöt Toteuttaminen ja rakennusajankohta Hoito ja kunnossapito sekä seuranta Kustannusarvio Liitteet: Pusanjärven kosteikko: Asemapiirros YMS101 1:2000 Pituusleikkaus, Pusanjärvem kosteikko YMS102 1:1000/1:100 Tyyppipoikkileikkaus, Ylisyöksykynnys YMS103 1:100/1:100 Pusanojan perkaus: Asemapiirros YMS101 1:2000 Pituusleikkaus, Pusanojan perkaus YMS104 1:1000/1:100 Tyyppipoikkileikkaus, Ylivuotopenger YMS105 1:100/1:100

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (12) Pusanjärven kosteikkosuunnitelma, Raahe 1 Projektin organisaatio 2 Kohde Suunnitelman on laatinut, missä työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö Hannu Verronen ja suunnitteluinsinööri Elisa Puuronen Kosteikkosuunnittelukohde (kuva 1) sijaitsee Raahen kaupungissa. Vedet kosteikon valuma-alueelta laskevat Järvelänjärveen. Kosteikko suunnitellaan nykyisin lähes umpeenkasvaneeseen Pusanjärveen. Rakennettavaan kosteikkoon käännetään Pusanojan kautta tulevat vedet kulkemaan Pusanjärveen. Samalla poistettaisiin saostunutta kiintoainetta Pusanojasta (Kuva 2), vanhan v tehdyn Pusanojan täydennysperkauksen suunnitelman ojan pohjan korkeuteen. Suurimmissa virtaamatilanteissa pieni osa Pusanojan vedestä kiertää nykyäänkin myös Pusanjärven (Kuva 2) kuivion kautta. Raportissa Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoen valuma-alueella 2014, todetaan mm. Pusanojalla metallipitoinen hapan vesi tulisi johtaa suurimmaksi osaksi neutralointikosteikon kautta metallien saostamiseksi muualle kuin ojaan, jolloin niiden johtuminen alapuoliseen järveen vähentyisi ja riski metallien uudelleen mobilisoitumiseen ojalta olosuhteiden muuttuessa pienenisi huomattavasti. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (12) Kuva 2. Näkymä suunnitellun kosteikon alueelle, Pusanjärven kuivio. Kuva 3.Näkymä liettyneelle Pusanojalle.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (12) 3 Kosteikon valuma-alue ja virtaamat Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Pusanjärvi sijaitsee Perämeren rannikkoalueen välialueella 84V089. Kosteikkoon tulevia virtaamia on arvioitu perusten alle 30 km etäisyydellä suunnittelukohteesta Raahessa sijaitsevan Huopakinojan (101) valuntahavaintoihin vuosilta Valuman tunnusluvut on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 1). Kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama on arvioitu kertomalla keskiylivirtaama kertoimella 1,9, mikä perustuu toistuvuuksista tehtyihin tutkimuksiin (Mustonen 1986). Pusanojan täydennysperkaussuunitelmassa mitoituksessa käytetty ylivirtaama on 0,59 m 3 /s. Taulukko 1. Ali- (Nq), keskiali- (MNq), keski- (Mq), keskiyli- (MHq) ja kerran 20 vuodessa toistuva ylivalunta (Hq 1/20 ) Huopakinojan (101) valuntahavaintoihin perustuen (Hertta ympäristötietojärjestelmä 2014). Valuma (l/s/km 2 ) Nq MNq Mq MHq Hq 1/20 0,00 0,18 6, Kosteikon valuma-alue on rajattu perustuen karttatarkasteluun sekä maastokäynnillä tehtyihin tarkastuksiin. Valuma-alueen pinta-ala on noin 2,25 km 2 ja järvisyys 2 %. Taulukko 2. Kosteikon arvioidut ali- (NQ), keskiali- (MNQ), keski- (MQ), keskiyli- (MHQ) ja kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama (HQ 1/20. ) sekä ylivirtaama (HQ). Virtaama (m 3 /s) NQ MNQ MQ MHQ HQ 1/20 HQ 0,00 0,00 0,01 0,2 0,32 0,59 4 Kuormitus ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön Suunnittelualueen yläpuolella maaperässä on hienorakeisia happamia sulfaattimaita. Pusanojan täydennysperkaushankkeessa vuonna 1990 ojaa ja sen happamoittavaa sivukanavaa kaivettiin peltoalueiden kuivattamista varten hyötyalueen oltua 50 ha. Pusanojaa pitkin laskevat vedet ovat ajoittain erittäin happamia, vedenlaatu on erittäin huono ja eri metallien pitoisuudet ovat suuria sekä ph alhainen. Tämä on vaikuttanut mm. alapuolella olevaan Järvelänjärveen.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (12) 5 Työselostus 5.1 Yleistä 5.2 Rakennuskohde ja asiakirjat 5.3 Mittaukset Työselostus koskee kosteikon rakennusteknisiä töitä ja täydentää liitteenä olevia piirustuksia Rakennustöissä noudatetaan tämän työselostuksen lisäksi mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman ja Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL) rakentamiseen liittyviä yleisiä laatuvaatimuksia sekä Infra-RYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osaa 1 Väylät ja alueet. Työalueilla on tehty alueen laserkeilausaineistoa täydentäviä maastomittauksia Raahen kaupungin mittausosaston toimesta syksyn 2015 aikana. Tähän työselostukseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt korkeudet on sidottu N korkeusjärjestelmään sekä koordinaatit ETRS-TM35-koordinaattijärjestelmään. Rakennuttaja osoittaa maastosta työn alkaessa korkeus- ja mittauskiintopisteet, joita urakoitsijan on noudatettava. Rakenteet, joita ei ole sidottu koordinaatteihin, sijoitetaan paikoilleen rakenteista esitettyjen piirustusten mittatarkkuudella. 5.4 Yleisiä määräyksiä Rakentamisessa on käytettävä hyviksi tunnettuja työtapoja sekä kokenutta ja ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Työmaapäällikön ja työpäällikön tulee olla maa- ja vesirakennustöihin sekä kaikkiin tähän rakennustyöhön liittyviin työvaiheisiin perehtyneitä. Käytettävien tuotteiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä ja vesirakenteisiin soveltuvia. Tuotekohtaisia ohjeita on noudatettava ehdottoman tarkasti. Työmaalla on oltava suomenkielinen käyttöohje tai työselitys ja käyttöturvallisuustiedote, jotka on saatettava työntekijöiden tietoon. Suunnitelmissa, tehdyssä työssä tai rakennusmateriaaleissa esiintyvissä puutteissa, virheellisyyksissä tai muissa epäselvyyksissä on viipymättä otettava yhteys rakennuttajaan ja tarvittaessa suunnittelijaan.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (12) 5.5 Rakennuspaikan olosuhteet Pohjaolosuhteet Pusanjärvi, kosteikko Vanhan Pusanjärven kohdalta mitattiin turvekerroksen paksuutta sekä otettiin turpeen alta sedimentistä näytteet, jotka havainnointiin aistinvaraisesti. Näytteitä ei lähetetty tutkittavaksi. Näytepisteiden sijainnit näkyvät alla olevassa kuvassa 4. Kuva 4. Pohjasedimentti näytepisteet. Turvekerroksen paksuus vaihteli alueella 0.4 m 1.0 metriin. (N ) Turvekerros oli ohuimmillaan nykyisinkin avovesialueena olevan alueen laidoilla. Turvekerroksen alla oleva sedimentti oli hienorakeista hiesua/savea. Näytteiden aistinvaraisten tutkimuksien maaperässä oli sulfidisedimenttejä. (Kuva 5.) Maastomittausten yhteydessä todettiin myös ns. tiiviin pohjan syvyys. Tämä vaihteli välillä 1.0 m-1.9 m, ( N ), ollen keskimäärin n. 1.5 m.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (12) Näyte 1 Näyte 2 Näyte 3 Kuva 5. Suunnitellun kosteikko- alueen sedimenttinäyteet pohjamaista, näytteet on otettu maakerroksesta turpeen alta

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (12) Pohjaolosuhteet Pusanoja Suunnittelualueelta ei ole tehty tämän työn yhteydessä pohjatutkimuksia. Mittausten ja maastokatselmusten yhteydessä havainnoitiin suunniteltujen rakenteiden alueen maaperää. Aistihavaintojen perusteella ojan pohjan maa-aines sisältää sulfidisedimenttejä, mikä on otettava huomioon niitä poistettaessa. Pusanoja on liettynyt huomattavasti kohdalla jossa se ohittaa Pusanjärven. Ojan pohjalla on saostunutta kiintoainetta välillä 0.4 m- 1.0 m, vastaten vanhan v tehdyn Pusanojan täydennysperkauksen suunnitelman ojan pohjan korkeuden mataloitumista. Kuva 5. Pusanojassa olevan happaman veden ja neutraalimman humuspitoisen veden sekoittuessa muodostuu kiintoainetta, joka vähitellen laskeutuu uoman pohjalle veden samalla kirkastuessa. Aiempien tutkimusten (Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoen valuma-alueella 2014) yhteydessä on otettu Pusanojasta näytteitä Limnos-noutimella. Tulosten perusteella Pusanojan saostumat ovat pääosin rauta- ja alumiinihydrokseja. Sedimentin Fe-pitoisuus oli ja Al-pitoisuus mg/kg kuiva-ainetta, joiden ohella mm. kupari-, arseeni- uraani- ja kadmiumpitoisuudet olivat reilusti Lahermon ym. (1996) arvioimia alueen taustapitoisuuksia korkeampia.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (12) Vedenkorkeudet ja virtaamat Kosteikon arvioidut virtaamat on esitetty edellä kohdassa, taulukko 1 ja taulukko tehtyjen maastomittausten aikana suunnitellun kosteikon kohdalla vedenkorkeus oli N m. 5.6 Kosteikon ja Pusanojan perkauksen suunnitelmat Yleistä Kosteikko Kosteikon ja Pusanojan sijainti on esitetty piirustuksessa Asemapiirros YMS101. Rakentaminen toteutetaan kaivamalla. Kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana talviaikaan. Lisäksi rakennetaan kivennäismaista huoltotie, joka johtaa Pusanojalle rakennettavalle laskeutusaltaalle. Huoltotien sijainti näkyy Asemapiirroksessa YMS101. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. Ennen kaivutöihin ryhtymistä on urakoitsijan selvitettävä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi-, viemäri-, ym. johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaustai muista toimenpiteistä. Kosteikko rakennetaan kiinteistön alueelle. Kosteikko rakennetaan piirustuksien Asemapiirros YMS101 ja pituusleikkaus YMS102 mukaisesti. Lähtökohtaisesti kosteikon kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana talviaikaan. Yhtenä vaihtoehtona on jäädyttää kosteikon pintamaa, jotta se kestäisi työkoneiden painon. Jäädyttämistyöt aloitetaan poistamalla lumi kosteikkoalueen päältä ja ajamalla sen pinnalla moottorikelkalla, tällä edesautetaan jäätymistä. Mikäli ei saada aikaan riittävää jääkerrosta, tehdään kaivutyöt kellukkein varustetulla kaivinkoneella. Kosteikko rakennetaan valmiiksi ennen kuin Pusanojaa perataan. Tällä minimoidaan ojan perkauksesta, sekä siihen rakennettavan laskeutusaltaan kaivutyöstä aiheuttamat työnaikaiset haitat. Kosteikon rakentamisen jälkeen Pusanojan virtaama ohjataan kosteikkoon. Kaivumaat läjitetään kosteikon laidoille sekä kosteikon keskelle muotoiltuun penkereeseen. Kaivettaessa kosteikon turpeen alla olevaa tiivismaata, läjitetään se poistetun turpeen alle, tällä vähennetään happaman sulfaattimaan joutumista hapellisiin olosuhteisiin. Kosteikon eteläosaan rakennetaan ylisyöksykynnys joka määrää kosteikon vesipinnan. Padon harja rakennetaan korkeuteen N m. Pohjapadon tyyppikuva on esitetty piirustuksessa YMS103. Työn suorittamisen jälkeen kosteikkoalue kalkitaan. Kosteikkoalueen työskentelypinta-ala on n.1 ha. Poistettava massamäärä n m 3, Suurin osa massoista on vanhan järvikuivion päälle muodostunutta turvetta.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (12) Pusanojan perkaus ja laskeutusallas 5.7 Viimeistelytyöt Pusanoja perataan kosteikon rakentamisen jälkeen täydennysperkauksen mukaisiin korkeuksiin. Lisäksi Pusanojaan rakennetaan n. 140 m pitkä syvempi allas. Altaan sijainti on esitetty piirustuksessa Asemapiirros YMS-101 ja Pusanojan perkauksen Pituusleikkaus piirustuksessa YMS104. Pusanojan lietteen tyhjennysmenetelmänä voidaan käyttää imuruoppausta, traktoripumppu tai vastaava. Liete on hyvin vaikeasti poistettavaa sen sisältämän vesipitoisuuden vuoksi. Mikäli työn suoritusajankohtana oja on kuiva ja pohjasedimentti on tiivistynyt tai jäässä, on mahdollista käyttää kaivinkonetta. Lietteen läjittämisessä on huolehdittava siitä että liete ei pääse valumaan takaisin ojaan, esimerkiksi läjittämällä liete rakennettavan tiepenkereen taakse. Läjitetty liete kalkitaan sekä peitetään kivennäismaalla. Pusanojaan, paalulle 550 rakennetaan kivennäismaista ylivuotopenger, pengerkorkeus N m. Ylivuotopenkereellä ohjataan Pusanojan vedet kulkemaan Pusanjärven kosteikolle. Ylivuotopenkereeseen rakennetaan tyhjennysputki, materiaali 160 M, pituus 15 m ja putken alaosan korko N m. Ylivuotoputkea käytetään apuna Pusanojaan rakennettavan laskeutusaltaan tyhjentämisessä. Penkereen tyyppikuva on esitetty piirustuksessa YMS105. Työalueiden uoman pohjat ja ympäröivät alueet muotoillaan ja maisemoidaan rakentamista edeltävään tilaan. Rakennustöiden jälkeen viimeistellään kaikki ne alueet ympäristöineen, jotka ovat olleet töiden kohteena tai käytössä työn aikana. 5.8 Toteuttaminen ja rakennusajankohta Kosteikon kaivuyöt suunnitellaan tehtävän kuivatyönä ennen virtaaman ohjaamista kosteikkoon. Lähtökohtaisesti kosteikon kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana talviaikaan. Yhtenä vaihtoehtona on jäädyttää kosteikon pintamaa, jotta se kestäisi työkoneiden painon. Mikäli ei saada aikaan riittävää jääkerrosta, tehdään kaivutyöt kellukkein varustetulla kaivinkoneella. Työalueilta ei ole tehty pohjatutkimuksia, joten niiden kantavuutta ei ole varmistettu. Urakoitsijan tulee varautua työalueiden kantavuuden lisäämiseen, jotta ne kestävät työkoneiden ja niiden kuorman painon. Sulfidipitoisen maan kuivuessa ja joutuessa tekemisiin ilman hapen kanssa syntyy hapan sulfaattimaa, josta vapautuu happamuutta ja metalleja vesistöön ja maaperään. Happamien sulfaattimaiden vaikutuksesta vesistön ph voi laskea rajusti ja ekologinen ja kemiallinen tila heiketä. Kosteikkoalueella sijaitsee sulfidisedimenttejä, jotka voivat aiheuttaa happamuushaittoja kaivutöiden yhteydessä. Happamuusongelmat tulee torjua ensisijaisesti niiden syntypaikalla. Kuivatustason yläpuolella esiintyvät sulfidipitoiset sedimentit tulee kalkita. Happamien sulfaattisedimenttien esiintymisestä johtuen kaikki sulfidipitoiset massat pyritään kalkitsemaan mahdollisimman pian.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (12) Keinoja happamuushaittojen torjuntaan ovat suora vesistökalkitus, kalkkipato tai kalkkirouhepato tai -pohja. Vesien neutraloinnissa käytetään yleisimmin kalkkikivijauhetta eli kalsiittia (CaCO3), jota on saatavissa eri partikkelikokoisina jauheina, ja se soveltuu monenlaisiin kalkitustarkoituksiin. Dolomiittikalkkia (CaMg(CO3)2) on käytetty enemmän maaperän kalkituksessa kuin vesistöissä, koska se liukenee happamaan veteen kalsiittia hitaammin. Poltettua kalkkia (CaO) ja sammutettua kalkkia (Ca(OH)2) on käytetty Suomessa alunamailta tulevien hyvin happamien valumavesien käsittelyssä. (Tertsunen ym. 2012, Ulvi & Lakso 2005) Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. 5.9 Hoito ja kunnossapito sekä seuranta Kosteikon rakenteet tarkastetaan vuosittain ylivirtaaman jälkeen. Ensimmäisinä vuosina kosteikon rakentamisen jälkeen maarakenteet painuvat, joten tarkkailu tulee tehdä useammin kuin kerran vuodessa. Mahdollisesti painuneet rakenteet korjataan suunnitelmissa esitettyihin korkeusasemiin. (Puustinen ym. 2007) Syvään osaan kertyvän lietteen määrää tulee seurata ja kertynyt liete poistetaan tarpeen mukaan. Käytännössä lietteen poisto tulee tehdä vähintään 5 vuoden välein. Liete poistetaan kaivinkoneella. Liete läjitetään niille merkityille alueille lähiympäristöön. Läjitettävän lietteen happamia sulfaattimaita on käsiteltävä edellä esitettyjen ohjeiden mukaan. (kalkitus ja peitto) Kosteikon valmistumisen jälkeen olisi hyvä ottaa Pusanojan vedestä näytteet vuosittain. Näytteet otetaan rakennetun kosteikon ylä- ja alapuolelta. Näytteistä tutkitaan Ph sekä kiintoaine- ja kokonaisravinnepitoisuudet.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 (12) 6 Kustannusarvio Kosteikon rakentamiskustannukset arvioidaan olevan noin (alv 0%) (Taulukko 3). Pusanojan perkausten rakentamiskustannukset arvioidaan olevan noin (alv 0%) (Taulukko 4). Happamien sulfaattimaiden neutralointiin tarvittava kalkkimäärä on huomattavasti suurempi tavanomaiseen peltokalkitukseen verrattuna. Pusanojalla ja Pusanjärven kosteikolla arvioitu sulfaattikerroksen happamuuden neutraloimiseen tarvittava teoreettinen määrä olisi n tonnia neutralointimateriaalia hehtaaria kohden. Kalkkikivijauheen hinnan arvioidaan olevan noin 40 /t alv 0%. Taulukko 3. Kosteikon rakennuskustannusarvio. Rakennuskustannukset Määrä Kustannukset (alv 0 %) Kaivut ja läjitys, Kosteikko m Moreenipenkka, ylivuotopenger Kiveys alapuolella. 25 m Ylisyöksykynnys lev. 4 m. Kiveys alapuolella. 1kpl Tyhjennysputki M m 500 Kalkituskustannus, Pusanjärven kosteikkoneutralointi. yht. n. 1 ha Muut kulut (työmaatehtävät, työnaikaiset suunnittelutehtävät 15 % ja yleiskulut) Yhteensä Kasvillisuudenhoitokustannusten arvioidaan olevan noin vuodessa. Taulukko 4. Pusanojan perkauksien rakennuskustannusarvio. Rakennuskustannukset Määrä Kustannukset (alv 0 %) Kaivut ja läjitys ja raivaukset, Pusanoja 840 m/1 400 m Huoltotie, Mr, lev 3 m 180 m Kalkituskustannus, Pusanoja Muut kulut (työmaatehtävät, työnaikaiset suunnittelutehtävät 15 % ja yleiskulut) Yhteensä Altaan tyhjennyskustannusten arvioidaan olevan noin vuoden välein. H.Verronen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 (12) Lähteet Mustonen S. (toim.) (1986) Sovellettu Hydrologia. Vesiyhdistys r.y. Helsinki. Palko J & Weppling K. (1994) Lime requirement experiments in acid sulphate soils. Acta. Agric. Scand., Sect. B, Soil and Plant Sci. 44: Puustinen M., Koskiaho J., Jormola J., Järvenpää L., Karhunen A., Mikkola-Roos M., Pitkänen J., Riihimäki J., Svensberg M. ja Vikberg P. (2007) Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristö 21/2007. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Tertsunen J., Martinmäki K., Heikkinen K., Marttila H., Saukkoriipi J., Tammela S., Saarinen T., Tolkkinen M., Hyvärinen M., Ihme R., Yrjänä T. ja Klöve B. (2012) Happamuuden aiheuttamat vesistöhaitat ja niiden torjuntakeinot Sanginjoella. Suomen ympäristö 37/2012. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ulvi T. ja Lakso E. (toim.) (2005) Järvien kunnostus. Ympäristöopas 114. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ilmatieteenlaitos (2014) Keskivesitaulukot, vedenkorkeusennätykset [verkkodokumentti]. [viitattu ]. Saatavissa: Raija Suomela (toim.), Peter Edén, Alpo Huhmarniemi, Tuomas Saarinen, Jermi Tertsunen, Jaakko Auri, Hannu Marttila, Markku Yli-Halla, Anton Boman, Erkki Joki- Tokola, Sirkka Luoma ja Emmi Rankonen Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoen valumaalueella (2014)

VYYHTI-hanke ProAgria Oulu Ry. Lummepuron kosteikkosuunnitelma, Taivalkoski

VYYHTI-hanke ProAgria Oulu Ry. Lummepuron kosteikkosuunnitelma, Taivalkoski VYYHTI-hanke ProAgria Oulu Ry Lummepuron kosteikkosuunnitelma, Taivalkoski FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24905 Verronen Hannu Sisällysluettelo 1 Projektin organisaatio... 1 2 Kohde... 1 3 Kosteikon

Lisätiedot

VYYHTI-HANKE PROAGRIA OULU RY. Keskilahdenkanavan kosteikkosuunnitelma, Siikajoki

VYYHTI-HANKE PROAGRIA OULU RY. Keskilahdenkanavan kosteikkosuunnitelma, Siikajoki VYYHTI-HANKE PROAGRIA OULU RY Keskilahdenkanavan kosteikkosuunnitelma, Siikajoki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24905 Sisällysluettelo 1 Projektin organisaatio... 1 2 Kohde... 1 3 Kosteikon valuma-alue

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

VYYHTI-HANKE PROAGRIA OULU RY. Leskelän kosteikkosuunnitelma, Siikalatva

VYYHTI-HANKE PROAGRIA OULU RY. Leskelän kosteikkosuunnitelma, Siikalatva VYYHTI-HANKE PROAGRIA OULU RY Leskelän kosteikkosuunnitelma, Siikalatva FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24905 Puuronen Elisa Sisällysluettelo 1 Projektin organisaatio... 1 2 Kohde... 1 3 Kosteikon valuma-alue

Lisätiedot

Myllyojan kosteikon ja Hylönojan laskeutusaltaan rakennussuunnitelma

Myllyojan kosteikon ja Hylönojan laskeutusaltaan rakennussuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Myllyojan kosteikon ja Hylönojan laskeutusaltaan rakennussuunnitelma Työselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P17905 Työselostus 1 (6) Puustinen

Lisätiedot

Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma

Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma Työselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P17905 Työselostus 1 (6)

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...

Lisätiedot

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta Ruokaviraston järjestämä kosteikkokoulutus sopimuskäsittelijöille ja valvojille

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Nuutajärven kartanon kosteikko

Nuutajärven kartanon kosteikko Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry 29.11.2018 1 (9) SISÄLTÖ 1 YHTEYSTIEDOT... 2 2 KOHDE... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN TILA... 2 4 KOSTEIKON VALUMA-ALUE... 2 5 KUORMITUS... 3 6 NUUTAJÄRVEN VEDENPINNAN

Lisätiedot

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77. +77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku

Lisätiedot

VYYHTI-hanke ProAgria Oulu ry. Ronin kosteikkosuunnitelma, Kuusamo

VYYHTI-hanke ProAgria Oulu ry. Ronin kosteikkosuunnitelma, Kuusamo VYYHTI-hanke ProAgria Oulu ry Ronin kosteikkosuunnitelma, Kuusamo FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24905 Verronen Hannu Sisällysluettelo 1 Projektin organisaatio... 1 2 Kohde... 1 3 Kosteikon valuma-alue...

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi

Lisätiedot

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:

Lisätiedot

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee

Lisätiedot

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne 14.10.2011 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen

Lisätiedot

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen TARJOUSPYYNTÖ Tarjousnimike Vireä Malisjoki II projekti Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen Tarjouksen sisältö Nivalan kaupungin tekninen toimi pyytää tarjousta Pienempien kosteikkojen rakentamisesta.

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne, 2011 Kuva: Juha Kuukka Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta SUUNNITELMA 1 (4) Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta Lähtökohdat suunnitelmalle Suunnitelma altaasta Lemminkäiselle on myönnetty lupa maanläjitykseen Kajaaniin tilalle Mustalahti

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta

Lisätiedot

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus. EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus

Lisätiedot

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan Uoma 3 Rumpukoko 600 mm F=0.30 km2 HQ=0.12 m3/s v=0.37m/s t=0.32 m A=0.4 Rumpukoko 800 mm F=0.8 km2 HQ=0.24 m3/s v=0.33 m/s t=0.48 m/s 0.75 m2 1+25 yl tien runpu ei toim enpiteitä 3+25 silta vesijuoksu

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi 21.12.2012 Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 2 1.1 Sijainti... 2 1.2 Hankkeen tausta... 2 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 2 1.4 Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen

Lisätiedot

Kalkkisuotimet, tuhkat

Kalkkisuotimet, tuhkat Neutralointi Kalkkisuotimet, tuhkat Pirttijärvi Karvasoja, Kalkkikynnykset kosteikko Pohjakartta: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 Pirttijärven kalkitus Kuivatuskunnostus (ELY, osakaskunta,

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Kaukjärven kuormituksen vähentämisen toimenpidesuunnitelma

Kaukjärven kuormituksen vähentämisen toimenpidesuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Kaukjärven kuormituksen vähentämisen toimenpidesuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P18785 1 (10) Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys

Lisätiedot

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU P20455 26.2.2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy VIREÄ

Lisätiedot

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 11.11.2011 RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen. 1 Täydentävä suunnitelma aiemmin 9.4.2015 päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen. Maveplan on laatinut vuonna 2015 siivouskaivusuunnitelma aiemman 1992 Suomen salaojakeskus Oy:n

Lisätiedot

KONNANSUON KUIVATUSVESIEN KALKITUS

KONNANSUON KUIVATUSVESIEN KALKITUS KONNANSUON KUIVATUSVESIEN KALKITUS Kaisa Kettunen PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO KANDIDAATINTYÖ 133 2010 Konnansuon kuivatusvesien kalkitus. Kaisa Kettunen Ohjaajat: Simo Tammela, Anna-Kaisa Ronkanen

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kuva: Timo Niemelä Alueen lähtötilanne 09.06.2011 Kuva: Timo

Lisätiedot

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella

Hydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä Tn:o 308530 Kunta: Siikalatva Hanke: Leskelän uusjako Pinta-ala yhteensä 86,66 ha 8.2.2018 Kunta: Siikalatva Hanke: Leskelän uusjako salaojitus Tn:o 308530 SALAOJITUSSUUNNITELMA Yhteenveto Salaojitettava

Lisätiedot

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle 17.12.2015 Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen 100 200 m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle Hämeen ELY-keskus Ympäristötekniikan insinööritoimisto

Lisätiedot

Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1

Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1 Liite 1 Kittilän kunta Tekninen osasto Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi Katusuunnitelma 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 1000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 3 1000.01 Mittaustyöt

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta Kunnostuskohteiden valinta ESIMERKKEJÄ KUNNOSTETUISTA VESIENSUOJELUTOIMENPITEISTÄ JA TOIMIVUUDESTA Henri Vaarala Suunnittelija Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT VINKU loppuseminaari, 9.9.211 Valittiin inventointien

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie

ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie TYÖSELITYS 3575 14.8.2012 ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 KULLAANMÄENTIE

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI) LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Yleiskartta 3. Valuma-aluekartta 4.1 Suunnitelmakartta 5. Uoma 1, pituusleikkaus 5.2 Uoma 2, pituusleikkaus

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14 Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14 Tn:o 704540 Kunta: Sievi Sisällysluettelo 1 Hakemus ja asian käsittely 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus 3 Maastotutkimukset 4 Nykyinen kuivatustilanne

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi?

Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi? Laskeutusallas-kosteikosta poistettavan sedimentin peltolevitys Onko maatalouden kosteikkosedimentin fosforista kasvinravinteeksi? Johanna Laakso 1), Risto Uusitalo 2) ja Markku Yli-Halla 1) 1) Elintarvike-

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen

Lisätiedot

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Alustus happamista sulfaattimaista Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 18.1.2016 Mitä ovat happamat sulfaattimaat? 1/2 Rikkipitoisia yleensä hienoja maalajeja Suomessa esiintyy kahta eri

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

NURMIOJAN PERUSKUIVATUS

NURMIOJAN PERUSKUIVATUS NURMIOJAN PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA OULU (HAUKIPUDAS) LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Sijaintikartta 3. Valuma-aluekartta 4. Suunnitelmakartta 5. Uoma 1, pituusleikkaus 6.1 Uoma 1, poikkileikkauksia

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy

VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Destia Oy Antti Smolander 12.4.2018 Sivu 1 VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 Lähtötiedot... 2 3 Mitoitus... 3 3.1 Mitoituksen määrittely...

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein

Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein RIISTAKOSTEIKKO PÄIVÄ 19.1.2012 Suomen riistakeskus Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi 2 1 Raaseporin

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot