S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Myllyojan kosteikon ja Hylönojan laskeutusaltaan rakennussuunnitelma Työselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P17905
Työselostus 1 (6) Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Rakennuskohde... 1 1.2 Asiakirjat... 1 1.3 Mittaukset... 1 1.4 Yleisiä määräyksiä... 1 2 Rakennuspaikan olosuhteet... 2 2.1 Pohjaolosuhteet... 2 2.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 2 3 Myllyojan kosteikko... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kaivutyöt... 3 3.3 Läjitys... 3 3.3.1 Saarekkeet... 3 3.3.2 Läjitysalue... 3 3.4 Viimeistelytyöt... 3 3.5 Toteuttaminen ja rakennusajankohta... 3 4 Hylönojan laskeutusallas... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Laskeutusallas... 4 4.3 Tien korotus... 4 4.4 Viimeistelytyöt... 4 4.5 Toteuttaminen ja rakennusajankohta... 4 5 Hoito ja kunnossapito... 4 5.1 Rakenteet... 4 5.2 Hoito... 5
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 1 (5) Myllyojan kosteikon ja Hylönojan laskeutusaltaan rakennussuunnitelma 1 Yleistä Tammelan kunnassa on meneillä EAKR-rahoitteinen hanke Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on vähentää alueen vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta kosteikoiden ja laskeutusaltaiden avulla. 1.1 Rakennuskohde 1.2 Asiakirjat 1.3 Mittaukset Tämä työselostus koskee Tammelan kunnassa sijaitsevien Myllyojan kosteikon ja Hylönojan laskeutusaltaan rakennusteknisiä töitä ja täydentää liitteenä olevan piirustusluettelon mukaisia rakennepiirustuksia. Rakennustyöt käsittävät kosteikon ja laskeutusaltaan rakentamisen sekä niihin liittyvät maarakennustyöt. Tähän työselostukseen liittyvät :n piirustusluettelon pvm. mukaiset piirustukset. Rakennustöissä noudatetaan tämän työselostuksen lisäksi mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman, Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL), tiehallinnon yleisiä laatuvaatimuksia ja työselityksiä sekä Infra-RYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 Väylät ja alueet. Lisäksi noudatetaan materiaalitoimittajien antamia materiaalia, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeita ja määräyksiä, pohjarakennusohjeet RIL 121 1988. Työalueilla on tehty maastomittauksia :n toimesta kesän 2012 aikana. Mitatut korkeudet on esitetty suunnitelmakartoilla YMP-203 ja YMP -204. Mittausten ulkopuolisilla alueilla maastoaineistona on käytetty Finnmap FM- International Oy:n laserkeilausaineistosta tuotettuja maanpinnan korkeuspisteitä. Tähän työselostukseen liittyvissä piirustuksissa esitetyt korkeudet on sidottu N 60 - korkeusjärjestelmään sekä Myllyojan kosteikon rakenteiden koordinaatit ETRS-GK24- koordinaattijärjestelmään ja Hylönojan laskeutusaltaan rakenteiden koordinaatit KKJ2- koordinaattijärjestelmään. Rakennuttaja osoittaa maastosta työn alkaessa korkeus- ja mittauskiintopisteet, joita urakoitsijan on noudatettava. Rakenteet, joita ei ole sidottu koordinaatteihin, sijoitetaan paikoilleen rakenteista esitettyjen piirustusten mittatarkkuudella. 1.4 Yleisiä määräyksiä Rakentamisessa on käytettävä hyviksi tunnettuja työtapoja, vaatimukset täyttäviä materiaaleja sekä kokenutta ja ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Työmaapäällikön ja työpäällikön tulee olla maa- ja vesirakennustöihin sekä kaikkiin tähän rakennustyöhön liittyviin työvaiheisiin perehtyneitä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 2 (5) Käytettävien tuotteiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä ja vesirakenteisiin soveltuvia. Tuotekohtaisia ohjeita on noudatettava ehdottoman tarkasti. Työmaalla on oltava suomenkielinen käyttöohje tai työselitys ja käyttöturvallisuustiedote, jotka on saatettava työntekijöiden tietoon. Suunnitelmissa, tehdyssä työssä tai rakennusmateriaaleissa esiintyvissä puutteissa, virheellisyyksissä tai muissa epäselvyyksissä on viipymättä otettava yhteys rakennuttajaan ja tarvittaessa suunnittelijaan. 2 Rakennuspaikan olosuhteet 2.1 Pohjaolosuhteet Hylönojasta on tehty pistokairaus, jonka perusteella alueen pintamaana on noin 3 metrin paksuinen lieju/turvekerros. Kerroksen alla on moreenia. Myllyojan suunnittelualueelta ei ole tehty pohjatutkimuksia. Mittausten yhteydessä havainnoitiin suunnitellun kosteikon alueen maaperää. Aistihavaintojen perusteella kosteikon alueen maaperä on liejua/turvetta ja hiesua. 2.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat Myllyojan ja Hylönojan arvioidut virtaamat kosteikon ja laskeutusaltaan paikalla ovat seuraavat: Virtaama Myllyoja Hylönoja l/s keskialivirtaama MNQ 10 <10 keskivirtaama MQ 170 70 ylivirtaama HQ 1020 670 Myllyojasta ja Hylönojasta ei ole vedenkorkeushavaintoja. Urakoitsijan on otettava huomioon työsuunnitelmaa laatiessaan, että vedenkorkeudet ja virtaamat saattavat työnaikana vaihdella jonkin verran. 3 Myllyojan kosteikko 3.1 Yleistä Myllyojaan rakennetaan kosteikko piirustuksen YMP-203 mukaisesti. Kosteikko toteutetaan leventämällä ja syventämällä Myllyojan nykyistä uomaa ja ranta-aluetta kaivamalla. Myllyojan kosteikon nimellisviipymä kosteikon tilavuuden ja keskivirtaaman avulla määritetty viipymä on 5,4 tuntia. Kosteikon laskennallinen virtausnopeus keskivirtaamalla on 0,01 cm/s. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. Ennen kaivutöihin ryhtymistä on urakoitsijan selvitettävä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi-, viemäri-, ym.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 3 (5) 3.2 Kaivutyöt 3.3 Läjitys 3.3.1 Saarekkeet 3.3.2 Läjitysalue 3.4 Viimeistelytyöt johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaustai muista toimenpiteistä. Kosteikon yläosaan kaivetaan syvänne tasoon N 60 +117,30. Kaivu tehdään nykyisen Myllyojan uoman itärannan puolelle. Syvänteen maaleikkausten luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi. Myllyojan ranta-alueelle kaivetaan kosteikko Myllyojan nykyisestä reunasta lähtien. Kosteikon pohjan korkeusasema Myllyojan reunassa on sama kuin keskimääräinen alivedenkorkeus eli N 60 +118,30 m. Tästä kosteikon pohja nousee loivasti noin 1:20 kaltevuudella tulvavedenkorkeuteen, joka vaihtelee välillä N 60 +119,35 +118,51 m. Kosteikon ulkoreuna muotoillaan rikkonaiseksi kaivamalla reunaalueelle pieniä lahdekkeita. Kaivussa vältetään suoria linjauksia ja reuna-alueen luiskakaltevuus vaihtelee 1:3 1:8 välillä. Kosteikon alueelle muotoillaan soveltuvista kaivumassoista kolme saareketta. Kaivutyöt aloitetaan kosteikon ulkoreunasta edeten Myllyojaan päin siten, että veden johtaminen kosteikkoon aloitetaan sen jälkeen, kun mahdollisimman suuri osa maaleikkauksista on tehty ja kosteikon alueen saarekkeet ovat valmiina ja käyttökunnossa. Kaivumassoista muotoillaan kosteikon alueelle kolme saareketta virtauksen ohjaamiseksi kosteikon alueella. Lisäksi saarekkeet toimivat linnuston levähdys- ja ruokailualueina. Saarekkeiden harjan korkeus vaihtelee välillä N 60 +119,20 +119,40 m. Saarekkeiden luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi. Saarekkeiden luiskiin voidaan istuttaa kosteikko- ja vesikasvillisuutta. Ylimääräiset ja rakenteisiin kelpaamattomat maamassat läjitetään kosteikon vieressä sijaitsevalle läjitysalueelle piir. YMP -203 mukaisesti. Läjitettävät massat voivat olla vesipitoisia, jonka vuoksi läjitysalueen alareunaan tehdään tarvittaessa työnaikainen reunapenger, jolla estetään massojen valuminen takaisin vesistöön. Reunapenger tehdään riittävän kuivasta kaivumaasta. Läjitysalueen yläpuolelle kaivetaan tarvittaessa niskaojat, joilla estetään yläpuolisten sulamis- ja valumavesien lammikoituminen. Läjitysalue tasataan ja muotoillaan massojen kuivumisen jälkeen lopulliseen muotoonsa. Työalueen uoman pohja ja ympäröivät alueet muotoillaan ja asemoidaan rakentamista edeltävään tilaan. Rakennustöiden jälkeen viimeistellään kaikki ne alueet ympäristöineen, jotka ovat olleet töiden kohteena tai käytössä työn aikana. 3.5 Toteuttaminen ja rakennusajankohta Lähtökohtaisesti työt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana joko loppukesällä tai talviaikaan. Työalueilta ei ole tehty pohjatutkimuksia, joten niiden kantavuutta ei ole varmistettu. Urakoitsijan tulee varautua työalueiden kantavuuden lisäämiseen, jotta ne kestävät työkoneiden ja niiden kuorman painon.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 4 (5) 4 Hylönojan laskeutusallas 4.1 Yleistä 4.2 Laskeutusallas 4.3 Tien korotus 4.4 Viimeistelytyöt Hylönojaan rakennetaan laskutusallas piirustuksen YMP-204 mukaisesti. Allas toteutetaan kaivamalla. Lisäksi Hylönojan yli kulkevaa Haarakorventietä korotetaan veden nousun estämiseksi tien yli. Hylönojan laskeutusaltaan nimellisviipymä kosteikon tilavuuden ja keskivirtaaman avulla määritetty viipymä on 1,43 tuntia. Kosteikon laskennallinen virtausnopeus keskivirtaamalla on 1,0 cm/s. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta. Ennen kaivutöihin ryhtymistä on urakoitsijan selvitettävä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi-, viemäri-, ym. johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaustai muista toimenpiteistä. Hylönojaan kaivetaan laskeutusallas piirustuksen YMP -204 mukaisesti. Laskeutusaltaan mitat ovat 55 m x 9 m ja pohjan leveys on 3,0 m ja korkeustaso N 60 +115,60 m. Laskeutusaltaan luiskat kaivetaan kaltevuuteen 1:2 tai loivempi. Kaivumassat läjitetään altaan vierialueelle. Läjitysalue toimii jatkossa altaan huoltoalueena. Laskeutusaltaan pinta-ala on 495 m 2 ja altaan kaivumassoja syntyy 362 m 3 ktr. Haarakorventie korotetaan Hylönojan kohdalla noin 90 metrin matkalla piirustuksen YMP -204 mukaisesti. Korotus tehdään vähintään tasoon N 60 +117,65 m. Haarakorventie on nykyisin sorapintainen. Korotus tehdään kantavan kerroksen kallio- (KaM) tai soramurskeella (SrM) 0-32 mm. Tien korotuksen vuoksi nykyisiä Hylönojan rumpuja voidaan joutua jatkamaan. Työalueen uoman pohja ja ympäröivät alueet muotoillaan ja asemoidaan rakentamista edeltävään tilaan. Tien korotuksen vuoksi tehdään tarvittavat tien reunaojien uudelleen muotoilut ja perkaukset. Rakennustöiden jälkeen viimeistellään kaikki ne alueet ympäristöineen, jotka ovat olleet töiden kohteena tai käytössä työn aikana. 4.5 Toteuttaminen ja rakennusajankohta Lähtökohtaisesti laskeutusaltaan kaivutyöt on tarkoitus tehdä alivirtaaman aikana joko loppukesällä tai talviaikaan. Tien korotus tehdään kesällä kelirikkoajan jälkeen. 5 Hoito ja kunnossapito 5.1 Rakenteet Kosteikon rakenteet tarkastetaan vuosittain ylivirtaaman jälkeen. Ensimmäisinä vuosina kosteikon rakentamisen jälkeen maarakenteet painuvat, joten tarkkailu tulee tehdä useammin kuin kerran vuodessa. Mahdollisesti painuneet rakenteet korjataan suunnitelmissa esitettyihin korkeusasemiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Työselostus 5 (5) 5.2 Hoito Kosteikkoon kertyvä kiintoaines poistetaan tarvittaessa. Kiintoaines voidaan läjittää saarekkeisiin tai läjitysalueelle. Laskeutusaltaaseen kertyvä kiintoaines poistetaan vähintään joka toinen vuosi alivirtaaman aikaan. Kiintoaines läjitetään altaan vierialueelle. Kosteikkoon kehittyvä kasvillisuus niitetään tarvittaessa. Niitetty kasvillisuus kuljetetaan pois kosteikosta. Kasvillisuuden niitossa on kiinnitettävä huomiota, ettei aiheuteta oikovirtauksia pitkillä kanavamaisilla niittokuvioilla. Laatinut: Tomi Puustinen suunnittelupäällikkö, ins. (AMK) Elisa Puuronen suunnitteluinsinööri, DI