7 242
alueittain 21 7 Hakunilan suuralue Pinta-ala (km²) 36,2 24,4 Väestö 1.1.21 28897 197 636 Asukkaita / km² 798 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 14,4 Työttömyysaste 29 () 11,4 Työllisyysaste 28 () 71,3 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 46,9 14,1 Aluekuvaus ja historia kattaa Itä-n ja sen yhdeksän kaupunginosaa vaihtelevat väkiluvultaan 38 asukkaan Länsisalmesta yli 11 asukkaan Hakunilaan. Muut suuralueeseen kuuluvat kaupunginosat ovat Länsimäki, Ojanko, Vaarala, Rajakylä, Itä-Hakkila, Kuninkaanmäki ja Sotunki. Yhteistä rajaa alueella on etelässä Helsingin ja idässä Sipoon kanssa. Lännessä rajana on Lahdenväylä ja etelässä Itäväylä. tta halkoo Kehä III, jonka rinnalla kulkee Vuosaaren satamasta tuleva rautatie. Ennen Porvoonväylää rautatie sukeltaa maan alle, jossa se kulkee aina Keravalle saakka. Sotungin kylä on Uudenmaan vanhimpia ja Helsingin pitäjän historiassa varsin merkittävä. Kylän rakennukset, tiestö ja viljelymaisema muodostavat valtakunnallisestikin arvokkaan kokonaisuuden. Etelämpänä sijaitseva Länsisalmen kulttuurimaisema muodostuu pelloista, Länsisalmen kylästä ja Westerkullan kartanosta. Luonto ja elinympäristö ella on useita Natura- ja luonnonsuojelualueita sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita alueita. Pieni osa suuralueen eteläkärkeä kuuluu valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelmaan ja Natura 2 -verkostoon. Koillisalueen yhtenäiset erämaiset metsät yhtyvät Sipoon korpialueisiin ja osa alueesta kuuluu Sipoonkorven Natura-alueeseen ja kansallispuistoon. Alueella on luonnontilaisia rämeitä ja korpia, kuin myös useita n korkeimpiin kuuluvia kallioita. Länsimäen itälaidalla sijaitsevat Vesterkullan entiset laitumet ovat maakunnallisestikin arvokas perinnemaisemakohde. Suositun Kuusijärven uimarannat, lenkkipolut ja kahvila täyttyvät vierailijoista ympäri vuoden. Hakunilan urheilupuisto on puolestaan monipuolinen liikuntakeskus, jossa on järjestetty useita SM-tason kisoja. Asuminen ja väestö Monin paikoin suuraluetta on säilynyt maaseutumainen asutusrakenne, mutta kuin vastapainoksi tälle alueella on myös n tiiveimmin rakennettuja alueita. Useita vanhoja pientaloalueita ryhdyttiin laajemmin rakentamaan heti sodan jälkeen. Tuotteliainta vaihetta asuntorakentamisessa elettiin kuitenkin 197-luvulla, jolloin rakennettiin pääosa Hakunilan ja Länsimäen lähiöistä. Nykyisin asunnoista runsas 4 prosenttia on pientaloja. en väestö kasvoi ripeää vauhtia etenkin 197-luvun alkupuolelta 199-luvun puoliväliin. Sen jälkeen väestönkehitys on ollut aaltoilevaa. Vuoden 211 alussa alueella asui 28 9 asukasta, joista vajaa 4 prosenttia asui Hakunilan kaupunginosassa. Hakunilan suuralueen väestöstä suurempi osa on vieraskielisiä kuin muilla suuralueilla. Myös alueen koulutustaso on alhaisempi ja työttömyysaste korkeampi, tosin ero Koivukylään on pieni. Elinkeinoelämä ella oli vuonna 28 hieman yli 6 9 työpaikkaa. Joka kolmas työpaikoista oli teollisuuden parissa, mikä on huomattavasti enemmän kuin muilla suuralueilla. Hakunila on ainoa suuralue, jossa suurempi osa työllisistä käy töissä Helsingissä kuin lla. Kehityssuunnitelmat en tulevaisuuteen vaikuttaa Östersundomin suunnitteilla oleva yleiskaava, jota n, Helsingin ja Sipoon kaupungit yhdessä laativat. lla suunnitelmat keskittyvät Länsisalmen, Länsimäen ja Ojangon alueisiin. Lähtökohtaisesti Östersundomin aluetta suunnitellaan pientalokaupunkina, jonka liikennejärjestelyt tukeutuisivat metroon. lla asemat sijaitsisivat Länsimäessä ja Länsisalmessa. Metron tulo edellyttäisi tehokasta asuin- ja toimistorakentamista sekä parempia palveluja aseman läheisyyteen. n tavoitteena on myös, että Westerkullan kartanon rakennukset ja pihapiiri säilytetään entisenlaisena, ja että Länsisalmen kylää kehitetään pientalovaltaisena alueena arvokasta rakennuskantaa kunnioittaen. Hakunilan alueen kehittämistavoitteita ovat ympäristön perusparantamisen lisäksi merkittävä täydennysrakentaminen keskustan yhteyteen, jolla saataisiin vähenevä väestönkehitys käännettyä nousuun ja alueen palvelut turvattua. Hakunilan linja-autovarikon tilalle on suunniteltu kauppakeskusta ja asuinkerrostaloja. Kuusijärven, Sotungin ja Länsisalmen muodostamaa luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuutta kehitetään ulkoilu- ja virkistysalueena sekä matkailukohteena. Alue on ainutlaatuinen lla. Selkeiden ja turvallisten ulkoilureittien ja opastuksen kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 243
7 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Väestö *) ennuste Väkiluku Väestönmuutos Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia 198 19323 939 4,9 199 25871 13219 51 146 4, 2 28739 14765 51 991 3,5 1692 5,9 21 28897 14765 51 834 2,9 44 14, 215* 2886 22* 28735 Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 7441 4153 835 35281 31158 1991-329 4624 1134 445 44511 21-9 135 3512 1123 4489 42743 Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 16 Aviopari ilman 3 Ikärakenne *) ennuste Väkiluku Ikä, vuotta, 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 19323 13 16 13 42 12 4 199 25871 12 14 13 4 17 4 2 28739 11 13 12 32 27 6 21 28897 1 13 11 31 28 7 215* 2886 9 11 11 27 28 15 22* 28735 8 11 1 27 26 18 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 33 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 12 Korkea-aste Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 5342 84 3,2 199 6981 89 3,3 2 8127 84 3, 21 8225 81 2,8 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Asuntokuntia Tulonsaajat Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 679 18 24 26 24 7 2 199 99 23 29 22 19 5 2 2 1266 31 31 17 14 5 2 21 1374 35 33 15 12 4 2 Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 19 71 47 883 437 23 91 1995 2 587 44 717 757 21 48 2 21 95 533 462 35 24 353 28 22 194 65 188 581 27 268 244
7 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen työvoima Iän mukaan, Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 1512 13 43 28 12 4 199 152 14 28 33 19 5 2 1525 12 23 27 28 1 28 14733 1 21 26 25 18 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta 199 152 5913 8191 196 21 15243 5963 7747 1533 25 1412 5567 758 1477 28 14733 673 715 132 325 Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2,6 69 27,5 2 2,4 72 31,6 21 2,2 75 35, 2 1 8 7 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 6911 Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja, Huoneluku, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 12139 13 33 29 19 6 2 1264 12 32 29 2 6 25 13217 12 32 29 2 7 21 13674 12 31 29 21 8 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 87 95 195-69 128 6 16 23 197-79 5185 5 9 85 198-89 3528 22 38 4 199-99 2396 16 28 56 2-8 1131 43 29 28 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 19 178 9 1722 91 1981-85 1749 459 26 129 74 1986-9 1947 427 22 152 78 1991-95 1394 83 58 591 42 1996-736 484 66 252 34 21-5 447 136 3 311 7 26-9 435 64 15 371 85 Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 245
9 Länsisalmi Länsisalmi Pinta-ala (km²) 2, 24,4 Väestö 1.1.21 38 197 636 Asukkaita / km² 19 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 ().. 27,3 Vieraskieliset 21 ().. Työttömyysaste 29 ().. Työllisyysaste 28 ().. 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 ().. 14,1 Aluekuvaus ja historia n kaakkoiskulmassa sijaitsevan Länsisalmen maaperä on kaupungin alavinta ja viettää kohti merta. Meren vetäytyminen Länsisalmen alueelta on tapahtunut myöhään. Vielä 1-12 -luvuilla saattoivat viikingit purjehtia Mustavuoren takaa nykyiselle Vartiokylänlahdelle. Pitkän aikaa Porvarinlahti oli n ainoa kosketus mereen, mutta se menetettiin vuoden 29 alussa, jolloin n kaakkoiskärki liitettiin osaksi Helsinkiä. Helsinkiin liitettävä osa oli sen verran suuri, että Länsisalmen pinta-ala kutistui puoleen. Samassa alueluovutuksessa Helsinki sai alueita myös Sipoosta. Länsisalmessa on paljon maisemallisesti arvokkaita alueita. Kaupunginosasta suuri osa kuuluu Länsisalmen kulttuurimaisemaan, jonka muodostavat pitkänomaiset peltomaisemat, Länsisalmen kylä ja Länsimäen kaupunginosan puolella sijaitseva Westerkullan kartano. Sotungin, Hakunilan ja Länsisalmen kylät kuuluivat hallinnollisesti Sipoon pitäjään aina vuoteen 1826. Länsisalmen kylän asutushistoriasta on saatavilla tietoa jo vuoden 154 Porvoon läänin maakirjasta. Kyseisenä vuonna kylässä oli 11 veronmaksajaa. Maanomistusolosuhteissa tapahtui kuitenkin muutoksia, joten verollisten määrät vaihtelivat lyhyelläkin aikavälillä. Länsisalmen kylä käsitti aikanaan nykyistä kylää paljon laajemman 246
alueittain 21 9 Länsisalmi alueen ja siihen kuului 17-luvun alussa Westerkullan kartano sekä Heickas-, Nybon-, Nicku Nilssas-, Kerr-, Harpars- ja Labben -nimiset tilat. Länsisalmen kylässä on vielä jäljellä historiallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten kaksi vanhaa kauppaa. Näistä vanhempi on luultavasti 176-luvulta peräisin oleva Åbergin kauppa- ja asuinrakennus ja uudempi Bergbo -niminen asuinrakennus, jossa on toiminut Elannon myymälä. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ovat myös Sofiaron ja Rönnkullan tilat sekä edelleen toiminnassa oleva Västersundoms skola. Samaisella paikalla on ollut koulu jo vuodesta 1874 lähtien, mutta nykyinen, arkkitehti Carl Theodor Höijerin piirtämä, koulurakennus on vuodelta 1899. Zacharias Topelius toimi koulun johtokunnan puheenjohtajana 188- ja 189-luvuilla. Länsisalmen lounaiskulmassa, Itäväylän ja Kehä III:n risteyksessä, on aikanaan sijainnut keskiaikainen kylä. Kylän ovat luultavasti perustaneet ruotsalaiset uudisasukkaat 11-12 -luvulla ja nykyisin se tunnetaan Gubbackan kylänä. Kylä löydettiin Vuosaaren satamahankkeen liikenneväylien rakentamisen yhteydessä ja alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia vuosina 23-21. Missään muualla Suomessa ei ole tehty yhtä laajoja keskiaikaisen kylätontin pelastuskaivauksia kuin vuonna 23 Gubbackassa. Gubbackan mäen etelärinteessä sijaitsevassa kylässä oli useita tiloja ja asutus sijoittui vanhan kylätien varrelle. Kylä sijaitsi meren rannalla, koska nykyinen Porvarinlahti ulottui sinne asti. Kylä hylättiin 15-luvulla ja asukkaat muuttivat lähellä sijaitsevaan, nykyiseen Länsisalmen kylään. Asutuksen ja Gubbackan kylän jäänteitä voi kuitenkin yhä erottaa maastossa. Luonto ja elinympäristö Länsisalmelaiset voivat yllä ylpeitä asuinalueensa monipuolisesta luonnosta. Valtaosa alueista tulee myös säilymään vihreänä, sillä ne on kaupungin yleiskaavassa osoitettu pääasiassa retkeily- ja ulkoilualueeksi ja osin luonnonsuojelualueeksi. Suojelualueeksi osoitettu Länsimetsän alue on pääosin metsäistä kallioselännettä, joka on jatkoa Helsingin puolella sijaitsevan Kasabergetin kallioalueelle. Metsämaisema on koko ta ajatellen harvinaislaatuista. Luonnontilaisten jäkälikköjen ja useiden hehtaarien suuruisten kilpikaarnamänniköiden lisäksi kallioalueella on pieniä soistumia. Asuminen ja väestö Maaseutumainen asutusrakenne on edelleen säilynyt Länsisalmessa. Merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet tiestössä, koska valtakunnallisia yhteystarpeita edistämään on rakennettu suuria väyliä ja vanhat väylät ovat jääneet paikallisteiksi. Porvoon moottoritie ja Kehä III rajaavat aluetta pohjoisessa ja lännessä, kun taas Itäväylä kulkee alueen laidalla etelässä. Länsisalmi on omakotitaloaluetta, jossa on pääosin omistusasuntoja. Asuntokanta on vanhaa, sillä suurin osa taloista on rakennettu ennen vuotta 197. 199-luvun jälkeen alueelle ei ole rakennettu asuntoja. Länsisalmessa on ollut alle 1 asukasta jo 197-luvun loppupuolelta lähtien. Vuoden 29 alussa väkiluku pieneni entisestään, kun rajamuutokset astuivat voimaan. Vuoden 211 alussa Länsisalmessa asui 38 henkilöä, joista valtaosa on vähintään 5-vuotiaita. Alueella asuu myös keskimääräistä enemmän ruotsinkielisiä. Kehityssuunnitelmat Länsisalmen tulevaisuuteen vaikuttavat Östersundomin alueen suunnitelmat. Suunnitelma-alue muodostuu useasta kaupunginosasta n, Helsingin ja Sipoon alueella. lla suunnitelmat keskittyvät Länsisalmen lisäksi Länsimäkeen ja Ojankoon. n, Helsingin ja Sipoon kaupungit ovat yhdessä laatineet Östersundomin alueesta yleiskaavaluonnoksen, jossa määritellään suuntaviivat alueen maankäytölle. Rakentamisen rajaukselle asettavat reunaehtoja alueen pohjoisosan Sipoonkorpi ja rannikon Natura 2 alueet. Alueen yleiskaavan arvioidaan valmistuvan vuonna 212. Lähtökohtaisesti aluetta suunnitellaan pientalokaupunkina, jonka liikennejärjestelyt tukeutuisivat metroon. Kaavaluonnoksessa on suurin rakentamispotentiaali osoitettu Porvoonväylän eteläpuolelle Uuden Porvoontien molemmin puolin. Myös metro on suunnattu palvelemaan tätä vyöhykettä. Metroasemia esitetään alueelle kuusi: kolme Helsinkiin, kaksi lle ja yksi Sipooseen. lla asemat sijaitsisivat Länsimäessä ja Länsisalmessa. Metron tulo edellyttäisi tehokasta asuin- ja toimistorakentamista sekä parempia palveluita aseman läheisyyteen. n tavoitteena on myös, että Westerkullan kartanon rakennukset ja pihapiiri säilytetään entisenlaisena, ja että Länsisalmen kylää kehitetään pientalovaltaisena alueena arvokasta rakennuskantaa kunnioittaen. Vuosaaren sataman valmistumisen myötä Länsisalmen itärajaa kulkevan Kehä III:n liikenne on vilkastunut. Sataman valmistumisvuonna aukesi myös suora raideyhteys pääradalta satamaan, jonka myötä suuri osa sataman aiheuttamasta raskaasta liikenteestä siirtyi rautatielle. Rata kulkee Länsisalmessa maanpäällä Kehä III:n rinnalla aina Porvoonväylän läheisyyteen, jossa se Labbackassa sukeltaa syvälle kalliotunneliin ja nousee maanpäälle vasta Keravalla. 247
91 Länsimäki Länsimäki Pinta-ala (km²) 2,9 24,4 Väestö 1.1.21 573 197 636 Asukkaita / km² 1944 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 2,8 27,3 Vieraskieliset 21 () 23,7 Työttömyysaste 29 () 16,3 Työllisyysaste 28 () 66,8 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 17,8 14,1 Aluekuvaus ja historia Länsimäki sijaitsee n kaakkoiskulmassa kaupungin rajalla. Pohjoisessa alue rajautuu Porvoonväylään, koillisessa rajana on Kehä III ja idässä Itäväylä. Läntisenä naapurina on Rajakylän kaupunginosa. Länsimäki on monessa suhteessa vastakohtien aluetta. Koko itäinen Länsimäki on rakentamatonta metsä- ja peltoaluetta, mutta läntinen osa on yksi n tiiveimmin rakennetuista lähiöistä. Kaupunginosan peltoalueet sijaitsevat laajassa ja matalassa murroslaaksossa. Laakson länsipuolella kohoavat korkeat kallioselänteet, joiden takaa aukeavat tasaiset hiekkakentät. Murroslaakso on osa Westerkullan kartanon viljelymaisemaa. Itse kartanoalue on laakson länsilaidalla lehtevässä rinteessä. Hoidettu kartanoalue viljelyksineen ja suurine omenapuutarhoineen muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maiseman. Edelleen toimivan tilan harjoittama viljely on maiseman perusta, jotta maisema pysyy avoimena. Länsisalmen vanha talonpoikaiskylä alkoi hajota luultavasti jo 15-luvun loppupuolella, mikä edesauttoi Westerkullan kartanon syntymistä. Varsinainen kartanokausi Länsimäessä alkoi 163-luvulla, jolloin Westerkullan kartano muodostettiin neljä tilaa yhdistämällä. Vuonna 1826 vanhat rakennukset tuhoutuivat, kun maas- 248
alueittain 21 91 Länsimäki topalo aiheutti ruutikellarin räjähdyksen. Tilalle rakennettiin uusi, rakennushistoriallisesti arvokas mansardikattoinen päärakennus. Kun tämä rakennus kävi ahtaaksi, tehtiin sen itäpuolelle vuonna 1875 toinen rakennus. Myöhemmin vuonna 1915 nämä talot yhdistettiin toisiinsa niiden väliin rakennetun pylväsgallerian avulla. Erityisen viehättäviä ovat päärakennuksen edessä oleva laaja kivimuurilla aidattu etupuutarha ja kartanoon johtava maisemallisesti tärkeä lehtipuukuja. Länsimäessä on myös toinen kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, Myllymäen puiston historialliset linnoitukset. Linnoitukset rakennettiin I maailmansodan aikana Pietarin puolustusta vahvistamaan. Länsimäen linnoitusalueella on jäljellä hyväkuntoisia varustuksia ja linnoituslaitteita, kuten kallioon louhittuja juoksuhautoja. Linnoitukset sijaitsevat puistoalueella ja ne on suojeltu muinaismuistolain nojalla kiinteinä muinaismuistoina. Luonto ja elinympäristö Länsimäen laajat rakentamattomat alueet jättävät paljon tilaa luonnolle. Pieni pala Länsimäen eteläkärkeä kuuluu valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelmaan ja Natura 2 -verkostoon. Alue on osa laajempaa, Helsingin puolella sijaitsevaa Vikkulla-Kasabergetin luonnonsuojelualuetta, joka rauhoitettiin vuonna 24. Samaisena vuonna rauhoitettiin myös pieni Länsimäen jalopuumetsän alue keskeltä kaupunginosaa. Länsimäen itälaidalla sijaitsevat Vesterkullan entiset laitumet ovat maakunnallisestikin arvokas perinnemaisemakohde. Länsimäen eteläosassa on vanhaa metsää, jota paikoin reunustaa pähkinä- ja saniaislehto. Linnoitusalueen ja Myllymäen ympäristölle on tyypillistä kalliometsät ja avoimet silokalliot. Alueella on runsaslajinen kalliokasvillisuus. Westerkullan kartanon kartanopuutarhoissa ja lähimetsissä viihtyvät esimerkiksi lehtopöllö ja uuttukyyhky. Länsimäen pohjoisosassa sijaitsee melko laaja, lähes luonnontilaisena säilynyt isovarpuräme. Lähistöllä on tuoretta ja kosteaa lehtoa. Luonnosta nauttimisen lisäksi asukkaat voivat viettää vapaa-aikaa Länsimäen puolella sijaitsevassa Rajakylän urheilupuistossa, jossa on käytössä yleisurheilukenttä, skeittipaikka ja kuntorata, joka talvisin toimii hiihtolatuna. Asuminen ja väestö Länsimäen kerrostaloalue on rakennettu Westerkullan kartanolta ostetuille maille. Länsimäen aluerakentamisesta sovittiin vuonna 1968. Alueen ytimen muodostavat korkeahkot neljä-kuusi -kerroksiset talot, mutta nouseepa muutama talo yli kymmenen kerroksen korkeuteen. Tiivistä Länsimäen kerrostaloaluetta ympäröi pohjoisessa ja idässä pienkerrostalojen ja rivitalojen kehä. Metsäalueella talot ovat tummasävyisiä. Pohjoisessa on vanhan hiekkakuopan pohjalla vaaleiden rivitalojen alue, joka toistaa hiekkaisen rakennusalustansa sävyjä. Länsimäessä kerrostalojen osuus on suurempi kuin muissa en kaupunginosissa, tosin ero Hakunilaan on varsin pieni. Länsimäessä on paljon pieniä, yhden ja kahden hengen asuntokuntia. Lisäksi alueella on keskimääräistä enemmän vuokra-asuntoja. Länsimäki on asukasluvultaan toiseksi suurin kaupunginosa ella. Väestömäärä oli suurimmillaan vuoden 1999 alussa, jolloin alueella asui yli 6 3 asukasta. Vuoden 211 alussa asukkaita oli hieman alle 5 7, ja jos väestöennuste toteutuu, niin väestömäärä vähenee jatkossakin. Länsimäen asukkaista joka neljäs on vieraskielinen. Vuonna 28 alueen työttömyysaste oli yksi n korkeimmista. Elinkeinoelämä Länsimäki on lähipalvelujen alakeskus, jossa pääosa palveluista sijaitsee Länsimäentien tuntumassa. Yleensä alakeskuksissa on keskimääräistä suurempi työpaikkaomavaraisuus, mutta tämä ei pidä paikkaansa Länsimäessä, jossa työpaikkaomavaraisuus on vain 18 prosenttia. Työpaikat ovat selvästi vähentyneet lyhyessä ajassa: ennen 2-luvun puoliväliä työpaikkoja oli yli 6, kun vuonna 28 niitä oli alle 5. Työpaikoista useampi kuin joka neljäs on terveys- ja sosiaalipalvelujen parissa. Länsimäkeläisten työmarkkinat sijaitsevat pääosin muissa kunnissa ja työllisistä kaksi kolmannesta käy töissä n ulkopuolella. Länsimäen koululaisia varten on alueella ala- ja yläkoulu ja pienemmille lapsille on useita päiväkoteja. Lisäksi Länsimäessä on nuorisotila, kirjasto, kirkko, sosiaali- ja terveysasema sekä palvelutalo. Kaupallisia palvelujakin alueella on, muun muassa ruokakauppoja, ravintolaita, posti ja apteekki, joista osa sijaitsee alueen pienessä ostoskeskuksessa. Kehityssuunnitelmat Länsimäessä on varauduttu asuntorakentamiseen täydennysrakentamisen ja olemassa olevien asuinalueiden laajennusten kautta. Uutta asuntorakentamista suunnitellaan Länsimäentien ja Maratontien tuntumaan, osittain Rajakylän puolelle. Alueelle suunnitellaan matalaa ja tiivistä pientaloasumista pienkerrostaloihin tai rivitaloihin. Länsimäen tulevaisuuteen vaikuttanee myös Östersundomin suunnitteilla oleva yleiskaava, jota n, Helsingin ja Sipoon kaupungit yhdessä parhaillaan laativat. Jos metroasema Länsimäkeen toteutuu, tarkoittaa se muun muassa tehokasta asuinrakentamista aseman läheisyyteen. 249
91 Länsimäki 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Länsimäki Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 573 14 2,8 199 5843 341 52 116 2, 2 6299 339 53 128 2, 555 8,8 21 573 2981 52 91 1,6 123 21,6 215* 5631 22* 5526 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 161 1137 192 8899 8783 1991-45 138 271 1418 178 21-9 -416 677 244 8881 973 Avopari ja 8 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 21 Aviopari ja 26 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Aviopari ilman 3 Avopari ilman 15 Korkea-aste Länsimäki Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 573 16 15 12 46 8 3 199 5843 12 14 14 42 15 3 2 6299 1 12 13 33 26 5 21 573 8 1 11 29 31 11 215* 5631 8 9 11 28 28 16 22* 5526 8 9 1 27 24 22 Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 137 86 3,2 199 1672 85 3, 2 175 79 2,9 21 1527 73 2,7 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 188 21 24 28 2 5 2 199 2416 29 29 2 16 5 1 2 291 39 29 15 12 3 2 21 2898 45 31 12 8 3 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 4 435 98 432 938 22 195 1995 4 581 88 713 44 19 365 2 4 768 12 74 915 21 54 28 4 454 13 632 392 23 267 25
91 Länsimäki Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 2819 13 48 27 9 3 199 3432 15 31 33 17 4 2 3216 14 25 25 28 9 28 2781 11 23 23 23 19 1 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 2919 18 41 29 11 1 2 325 18 41 29 11 1 25 326 18 41 29 11 1 21 326 18 41 29 11 1 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 3432 184 296 252 21 3122 161 1765 296 25 2761 988 1488 285 28 2781 138 1436 239 68 199 2,4 61 26,1 2 2,2 66 31,7 21 2, 66 35,1 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 6 1 195-69 12 1 197-79 1768 3 97 198-89 6 3 31 66 199-99 498 3 25 72 2-8 1 1 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 497 37 7 46 93 1981-85 362 116 32 246 68 1986-9 322 95 3 227 7 1991-95 312 21 67 12 33 1996-19 12 94 7 6 21-5 1 1 1 26-9 2 1 7 6 5 4 3 2 1 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Länsimäki 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + 494 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 251
92 Ojanko Ojanko Pinta-ala (km²) 2,9 24,4 Väestö 1.1.21 72 197 636 Asukkaita / km² 25 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 ().. 27,3 Vieraskieliset 21 ().. Työttömyysaste 29 ().. Työllisyysaste 28 ().. 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 ().. 14,1 Aluekuvaus ja historia Ojangon kaupunginosa sijaitsee Kaakkois-lla, Sipoon rajalla. Etelässä Långmossbergetin selänne ja Porvoonväylä erottavat sen Länsisalmesta. Lännessä aluetta rajaa Kehä III ja pohjoisessa Kormuniitynoja. Kormuniitynojasta Ojanko lienee saanut nimensäkin. Sotungin laaksossa sijaitseva Ojanko kuuluu itäisen n vanhoihin viljelysmaisemiin, jonka ytimenä on 16-luvulta peräisin oleva Håkansbölen kartano. Viljelymaisema on pienimuotoista ja metsäiset mäenkumpareet nousevat peltoaukeasta. Ojangon peltoalueet muodostavat osan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Håkansbölen kartanon ja Ojangon viljelymaisemasta. Jotta maaseudun kulttuurimaisema säilyisi, aiotaan Ojangon pellot ja niityt pitää avoimena. Ojangon maa-alueet, kuin myös valtaosa sen eteläpuolisista alueista, kuului aikoinaan Håkansbölen kartanolle. Alueella ei ollut itsenäisiä tiloja, vaan kaikki olivat alisteisia kartanolle. Vasta torpparilaki muutti tilannetta, kun torppia ryhdyttiin lunastamaan kartanolta. Håkansbölen kartanon päärakennus ympäröivine puistoineen sijaitsee Ojangon pohjoisosassa, Kormuniitynojan varrella. Se on rakennettu kalliokumpareelle viljelyaukean keskelle. Kartanon kantatila on peräisin 16-luvulta, mutta nykyinen jugendvaikutteinen päärakennus on 252
alueittain 21 92 Ojanko rakennettu 19-luvun ensimmäisten vuosien aikana. Kartanorakennuksen lisäksi alueella on kauniita talousrakennuksia. Erityisen viehättävä on 18-luvun puolivälissä rakennettu kartanon tilanhoitajan asunto, niin sanottu flyygeli- eli siipirakennus. Pihapiirissä on myös erikoinen mutteritalo; kahdeksankulmainen huvimaja, jonka kauppaneuvos Johan Sederholm rakennutti vuonna 1775 Kustaa III:n vierailun kunniaksi. Kuningas ei kuitenkaan vieraillut Håkansbölen kartanossa, vaan hän nautti lounaan kartanon mailla nykyisen Kuninkaanmäen alueella. Mutteritalo muutettiin myöhemmin asuintaloksi. Lisäksi kartanoon kuuluu useita työväenasuntoja, talousrakennuksia ja eläinten pitopaikkoja. Näkemisen arvoinen on myös kaunis ja laaja kartanopuisto, jonka suunnittelusta ovat pääosin vastanneet Svante Olsson ja myöhemmin Paul Olsson. Kartanon idyllistä miljöötä lisäävät ympäröivillä niityillä käyskentelevät Ponihaan tallin ratsut. Kartanolla on historiansa aikana ollut useita omistajia ja kartanoalue on kehittynyt kunkin omistajan mielenkiinnon ja elinkeinon mukaisesti. Vuodesta 25 lähtien kartanon on omistanut n kaupunki. Kartanon päärakennus ja pihapiirit ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä tilassa. Kartanoalue on valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde ja alueelle laaditaan suojeluasemakaava. Kartano on museorakennus, jota saa käyttää pienimuotoisena kokoontumistilana ja asumista voi olla osassa toista kerrosta. Håkansbölen kartanoalueen ympäristö on jo kunnostettu ja kartanopuiston avajaisia juhlittiin elokuussa 211. Luonto ja elinympäristö Ojangon laajat viheralueet on tarkoitettu kaikkien asukkaiden ulkoiluun ja vapaa-ajan viettoon. Alue on osa laajempaa Kuusijärven-Sotungin-Länsisalmen kokonaisuutta, jonka kehittämisessä pääpaino on virkistyskäytöllä. Ojangon ulkoilualueen tuntumassa on vanhahkoa kuusivaltaista sekametsää, tuoreita lehtoja ja kallionaluslehtoja sekä lehtolajien luonnehtimaa lehtomaista kangasta. Norojen ympäristössä on myös kosteaa lehtoa ja kalliojyrkänteellä kasvaa runsas sammallajisto. Tällä maisemallisestikin upealla luontokohteella kannattaa vierailla etenkin keväisin, jolloin kukinta on erityisen komeaa. Aluetta pyritään hoitamaan ulkoilun näkökulmasta, sillä tavoitteena on aikaan saada valoisa, lehtipuuvaltainen ja puistomainen ulkoilumetsä luontoarvoja kunnioittaen. Eteläosissa on sopivaa suuripuustoista metsää kanahaukalle ja muille suurille petolinnuille. Myös pikkutikalle löytyy puronvarsimetsää ja palokärjelle järeitä rinnekuusikoita. Lintujen lisäksi alueella viihtyvät perhoset. Ojangon alueen kehittämisessä on myös ajateltu kilpaurheilua, koska Ojangon metsät ovat oiva jatke Hakunilan urheilupuistolle. Alue on saanut toimia monien hiihto- ja suunnistuskisojen näyttämönä ja esimerkiksi vuosina 1997 ja 28 alueella järjestettiin hiihdon SM-kisat. Ojankoa on myös kehitetty hevos- ja koiraharrastusta silmällä pitäen ja alueella sijaitsee koirien koulutusalue ja ratsastusreittejä. Asuminen ja väestö Maaseudun idylli on Ojangossa läsnä myös pienellä asuinalueella alueen itäosissa, missä tiestö kiemurtelee kauniisti mäkiä seuraillen. Pääosa asutuksesta on sijoittunut vanhan Sotunkiin vievän kylätien varrelle. Ojanko onkin yhdyskuntarakenteeltaan mielenkiintoinen, sillä asutus sijaitsee alueen laitamilla, kun taas keskiosa on täysin asumatonta. Asunnot ovat pääosin melko vanhoja, 196-luvulla tai jo aiemmin rakennettuja. Asumisväljyyttä Ojangon tilavissa pientaloissa riittää. Ojanko on n kolmanneksi vähäväkisin kaupunginosa heti Lentokentän ja Länsisalmen jälkeen. Vuoden 211 alussa asukkaita oli 71. Elinkeinoelämä Ojangon kaupunginosassa on vain muutamia kymmeniä työpaikkoja ja myös arkipäivän palvelut ojankolaiset hakevat kaupunginosansa ulkopuolelta. Lähin palvelukeskittymä on Hakunilassa, jonka läheisyyttä ei hevin uskoisi, elleivät kerrostalojen huiput ulottuisi horisontissa metsän reunan yläpuolelle. n luontokoulu on vuodesta 1994 toiminut Ojangossa. Tähän tarkoitukseen kunnostettiin viime vuosisadan alussa rakennettu Sotungin entinen ruotsinkielinen koulurakennus. Nykyisin koulu tarjoaa vaihtoehtoista, luonnossa tapahtuvaa opetusta lähinnä alakoululaisille. Luontokoulu pyrkii auttamaan luontoa säästävän elämäntavan ja -asenteen omaksumisessa. Lasten lisäksi opetusta koulussa saavat vuosittain sadat koulujen ja päiväkotien opettajat. Kehityssuunnitelmat Ojankoa kehitetään edelleen yleisenä puistometsäalueena virkistyskäyttöön ja myös kilpaurheilu sekä hevos- ja koiraharrastus ovat mukana aluetta kehitettäessä. Ojankoon ei ole suunnitteilla merkittävää lisärakentamista. Ainoastaan Håkansbölen kartanoalueen läheisyyteen on alueen suojelukaavan tarkistamisen yhteydessä kaavoitettu kuusi uutta rakentamispaikkaa pääosin kaupungin omistamille maille. Kartanon tontti on uudessa asemakaavassa merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolla on kymmenen säilytettävää rakennusta. 253
93 Vaarala Vaarala Pinta-ala (km²) 3,1 24,4 Väestö 1.1.21 2933 197 636 Asukkaita / km² 952 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 23,2 27,3 Vieraskieliset 21 () 7,4 Työttömyysaste 29 () 6,1 Työllisyysaste 28 () 79,2 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 14,1 14,1 Aluekuvaus ja historia Vaaralan kaupunginosa sijaitsee kaupungin rajalla Porvoonväylän ja Kehä III:n muodostamassa kolmiossa. Pohjoisosan naapurina on suuralueen keskus, Hakunila. Pinnanmuotojen vaihtelut ovat Vaaralassa jyrkkiä. Luoteessa kohoavat korkeat kallioiset vaarat jopa kolmekymmentä metriä ympäristöään korkeammalla. Itään päin mentäessä maa laskee ja tasoittuu. Vaarala oli aikanaan Håkansbölen kartanon takamaita. Alueella sijaitsi joitakin kartanon alaisia torppia, kuten Sandbacka ja Sexbro. Nykyisen omakotialueen eteläpuolella kulkeva Kuussillantie myötäilee kauniisti maaston muotoja. Tie on aikanaan yhdistänyt jo keskiajalla kaukana toisistaan sijaitsevia kyliä. Vielä 192-luvun lopussa Kuussillantie oli ainoa merkittävämpi tieyhteys Sexbron ja Sandbackan tiloilta muualle. Kuussillantien ja Fazerintien varren teollisuusalueelle sijoittui 195- ja 196-luvuilla useita teollisuusyrityksiä, jotka tyypillisesti olivat tiilestä muurattuja, vankkoja ja sopusuhtaisia rakennuksia. Tuolloin rakennetut rakennukset ovat suurimmaksi osaksi edelleen nähtävissä, joskin laajennettuina. Rakennuskokonaisuuksien vanhimmat osat ovat tyylikkäitä, ja osittain rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, esimerkkejä Vaaralan alueen ja koko Helsingin maalaiskunnan nopean teollis- 254
alueittain 21 93 Vaarala tumisen aikaisesta rakentamisesta. Fazerilla on ollut Vaaralassa tehdas aina 195-luvulta lähtien. Yrityksellä kerrotaan olleen vaikutusta myös Vaaralan kirkon syntyhistoriaan. Tarinan mukaan tehtaan johdon mielestä oli tärkeää, että työntekijöillä olisi paikka, jossa he voisivat hoitaa hengellistä elämää. Nähtävästi myös Karl Fazerin perilliset pitivät asiaa tärkeänä, koska heidän kerrotaan lahjoittaneen seurakunnalle tontin 195-luvun lopulla. Luonto ja elinympäristö Vaaralan vielä rakentamattomat metsäalueet ovat lähinnä varjoisia kuusimetsiä ja kalliolakien valoisia männiköitä. Maisemallisesti hallitsevista vaaroista muutama on säästynyt rakentamiselta. Keskellä Vaaralaa sijaitsee rauhoitettu Koivumäen lehmuslehto, joka on suojeltu luontotyyppinä. Itään päin mentäessä ulkoilija kohtaa korpimaisemia. Paikallisesti arvokkaita ovat etenkin lähes luonnontilaiset pienet korpisuot. Helsingin rajalla kulkevaa Kuussillantietä reunustavat virkistyskäyttöön kunnostetut hiekkakuopat. Alueelta on yhteys etelään lähes luonnontilaisena säilyneelle Slåttmossenin suolle, joka on arvioitu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Suon reunametsissä pesii muun muassa varpushaukka ja idänuunilintu. Asuminen ja väestö na 1937 1942 Håkansbölen kartanon omistaja myi Fagerstan omakotialueen palstoja nykyisen Vaaralan alueelta. Tämä oli alkusysäys Vaaralan väljästi rakennetulle omakotialueelle, jonka vanhin omakotiasutus sijaitsee mäkien ympäröimällä peltoalueella luoteessa. 194- ja 195-luvuilla lyhyen ajan sisällä valmistuneet asunnot muodostivat tiiviin ja homogeenisen kyläyhteisön. Tuohon aikaan Vaarala vielä sijaitsi hieman syrjässä, erillään muista asutusalueista, mikä osaltaan auttoi yhteisöllisyyden syntymisessä. Kehätien lähellä rakentamisen luonne hieman muuttuu. Alueella on laatikkomaisten rivitalojen ryhmä sekä pieni kerrostaloalue. Vanhemmat kerrostalot ovat eri keksilaatujen mukaan nimensä saaneita Fazerilan työsuhdeasuntoja ja ne kuuluvat n vanhimpien kerrostalojen joukkoon. Uudemmissa taloissa asuivat ennen opiskelijat, mutta myöhemmin talot muutettiin omistusasunnoiksi. Kaupunkikuvallisesti arvokkaat Koivumäentien rivitalot ovat hyvä esimerkki n kaupunkimaiseman rakennusperinnöstä 196- ja 197-luvun taitteesta. Rivitaloalueella on säilynyt rakentamisaikakauden henki. Vaarala on huomattavasti tiivistynyt 197-luvulla laaditun asemakaavan myötä. Alue on elänyt koko ajan ja uusia asuntoja on rakennettu melko tasaiseen tahtiin. Vaaralan asunnoista puolet sijaitsee rivitaloissa, minkä johdosta alue on yksi rivitalovaltaisimmista koko lla. Vaarala muistuttaa monessa suhteessa naapurikaupunginosa Rajakylää. Alueen väkiluku on vuosikymmenten ajan pikku hiljaa kasvanut ja nykyisin Vaaralassa asuu yli 2 9 asukasta. Työn ja toimeentulon osalta asiat on hyvin, sillä alueen tulotaso on keskimääräistä korkeampi ja työttömyysaste matalampi. Elinkeinoelämä Vaaralan alue tarjoaa töitä lähes 2 3 henkilölle ja alueella onkin selvästi enemmän työpaikkoja kuin työllistä väestöä. Vaarala on jalostusalan työpaikkojen keskittymä, sillä peräti 84 prosenttia alueen työpaikoista kuuluu jalostuksen piiriin, mikä on enemmän kuin missään muualla lla. Kuussillantien teollisuusalueella on muun muassa kone- ja metalliteollisuutta. Idempänä vastaan tulevat Vaaralan suuret tuotantolaitokset: herkuttelijoiden riemupaikat Karl Fazer Oy:n makeistehtaat ja leipomo sekä Valion juustolaitos. Hiekkaiselle alueelle rakennetut herkkutehtaat nostavat suurelta osin itse pohjavetensä maan uumenista. Fazerilan vesitorni on alueen maamerkki. Jos ei aluetta siitä tunnista, niin ainakin kauas kulkeutuvista tuoksuista. Vaaralalaisilla on kaupunginosassaan joitain palveluja, kuten pari päiväkotia, päiväkeskus ja pieni kauppa. Peruskoulut ja lukio sijaitsevat Hakunilassa, jonne alue tukeutuu muidenkin palvelujen osalta Tikkurilan lisäksi. Vaaralassa on vuonna 196 valmistunut, ekspressiivistä linjaa edustava kirkko, jonka teräväkulmaiset muodot ovat rakennuksen syntyajalle tyypillisiä. Kirkon suiposta, kolmionmuotoisesta tornista on tullut Vaaralan alueen toinen maamerkki. Kirkon purkamisesta keskusteltiin aikanaan, mutta lopulta päädyttiin rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokitellun kirkon säilyttämiseen ja kunnostamiseen. Kehityssuunnitelmat Kaupunginosaa kehitetään tiiviinä asuntoalueena. Parhaillaan kaupunki kaavailee Vaaralan pientaloalueen eteläosaan, lähelle Helsingin rajaa, lisää tilaa asuinrakentamiselle. Samalla tutkitaan mahdollisuutta pientaloasutuksen laajentamiseksi Vaaralanmäki-nimisen puistoalueen suuntaan. Lisäksi Vaaralassa on pientalotontteja, joilla on rakennusoikeutta jäljellä ja Kehä III:n eteläpuolella Lähdepuistossa on varauduttu asuntoalueen laajentamiseen. Vaaralaa kehitetään tulevaisuudessa myös työpaikka-alueena. Alue on pohjavesialuetta eikä kyseeseen tule raskas teollisuustoiminta. 255
93 Vaarala 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Vaarala Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 1865 86 4,6 199 228 1134 5 14 4,6 2 2731 135 49 119 4,4 48 1,8 21 2933 1455 5 112 3,8 223 7,6 215* 327 22* 32 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 554 35 89 3389 351 1991-546 451 111 4184 3978 21-9 14 382 92 3797 3947 Avopari ja 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 8 Aviopari ilman 32 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 1865 1 17 15 36 14 7 199 228 9 1 15 38 23 5 2 2731 11 11 1 34 27 6 21 2933 9 12 1 32 27 1 215* 327 9 1 1 29 28 14 22* 32 8 11 8 28 28 16 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 38 Enintään perusaste Avopari ilman 12 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Vaarala Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 476 86 3,2 199 683 88 3, 2 814 87 2,9 21 872 86 2,9 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 552 22 28 2 2 7 2 199 879 22 31 21 19 5 2 2 1114 26 34 19 15 5 2 21 1239 28 35 16 15 4 2 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 1 863 47 421 951 25 455 1995 1 939 46 935 672 24 26 2 2 15 61 782 24 28 736 28 2 235 73 323 29 32 87 256
93 Vaarala Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 929 13 28 33 2 5 1 199 1424 14 25 29 24 8 2 167 1 28 26 25 11 28 1624 8 24 31 23 15 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 119 13 23 26 28 1 2 1177 12 22 26 3 1 25 1251 11 22 26 29 12 21 132 11 21 26 3 13 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 1424 531 774 119 21 161 547 892 162 25 154 493 873 174 28 1624 564 871 153 36 199 2,6 73 3,6 2 2,5 78 33,2 21 2,4 81 35,4 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 12 1 195-69 373 24 34 41 197-79 22 2 3 49 198-89 39 31 63 5 199-99 235 14 71 14 2-8 143 34 66 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 79 79 1 1981-85 136 136 1 1986-9 234 234 1 1991-95 72 72 1 1996-121 52 43 69 57 21-5 5 5 1 26-9 5 5 1 2 1 3 2 5 2 1 5 1 5 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Vaarala 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 2275 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 6 7 8 257
94 Hakunila Hakunila Pinta-ala (km²) 3,1 24,4 Väestö 1.1.21 1117 197 636 Asukkaita / km² 3597 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 25,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 18,8 Työttömyysaste 29 () 14,8 Työllisyysaste 28 () 67, 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 3,7 14,1 Aluekuvaus ja historia Hakunilan kaupunginosa sijaitsee Lahdenväylän ja Kehä III:n risteyksen koillispuolella. Idässä alue ulottuu Kormuniitynojaan ja pohjoisessa kaupunginosa sivuaa Itä- Hakkilan omakotialuetta. Hakunilan yhdyskuntarakennetta muokkaavat useat isot tiet. Alueen läpi kulkee Lahdentie sekä hieman pienemmät Hakunilantie, Sotungintie ja Jokiniementie. Maiseman pääpiirteet muodostavat korkea ja kallioinen, pohjois-etelä -suuntainen selänne kahden laaksopainanteen välissä. Mäki on rinteiltään jyrkähkö ja päältä suhteellisen tasainen, joten sille on ollut helppo rakentaa. Loivimmin rinne laskee idässä kohti Kormuniitynojaan. Hakunilan vanhin asutus on sijoittunut juuri Kormuniitynojan laakson reunalle ja se on n vanhimpia kylänpaikkoja. Tuolloin alue kuitenkin tunnettiin Sotungin kylänä. Seudulla on kukoistanut myös kartanokulttuuri. Ojan eteläpuolelle, nykyiseen Ojangon kaupunginosaan, syntyi 16-luvun puolivälin tienoilla Håkansbölen kartano. Pohjoispuolelle, laskuojan varrelle rakennettiin Nissbackan kartano, jonka omistajia on pystytty jäljittämään 15-luvulle saakka. Nissbackan kartanon vanha emipiretyylinen päärakennus valmistui 17-luvun lopulla, mutta vuonna 1913 rakennettiin hieman pohjoi- 258
alueittain 21 94 Hakunila semmaksi uusi päärakennus. Uudesta päärakennuksesta ei ehditty kauan nauttia, koska se tuhoutui tulipalossa vuonna 1934. Päärakennuksesta on kartanon metsikössä enää rauniot jäljellä ja nykyisin päärakennuksena toimii entinen tilanhoitajan asuintalo 192-luvulta. Nissbacka toimii tätä nykyä kuvanveistäjä Laila Pullisen työtilana ja taidemuseona. Kesäateljeena toimii pääosin tuhoutuneen navetan kaunis pääty, josta on vielä nähtävissä C.L. Engelin empirearkkitehtuuria jäljittelevä rakennustapa. Upeassa 192-luvulta peräisin olevassa mukulakivisessä, suojellussa viljamakasiinissa on näytteillä taiteilijan veistoksia. Pullisen töiden ohella esillä on myös vierailevien taiteilijoiden teoksia ja järjestetäänpä kartanon alueella erilaisia tapahtumiakin. Kartanon puisto vuosisatoja vanhoine tammineen, lehmuksineen ja veistoksineen on kesäisin avoinna yleisölle. Luonto ja elinympäristö Moninaisesta rakentamisesta huolimatta Hakunilassa on myös luontoarvoja. Nissbackan kartanon alue on kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisema-aluetta, josta pieni osa, Nissbackan männikkö, on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Rauhoituksella pyritään turvaamaan alueen kilpikaarnamännikkö. Alueen halki kulkeva Kormuniitynoja on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Lisäksi Hakunilan ja Sotungin rajamailla oleva Kyrkberget on sekä kasvistoltaan että eläimistöltään arvokas alue. Rajaseudulla sijaitsevat lehtorinteet ja ketokasvillisuus ovat myös näkemisen arvoisia. Hakunilan urheilupuisto on monipuolinen liikunta- ja urheilukeskus, jossa pääsee näyttämään taitonsa esimerkiksi jalkapallon tai yleisurheilun parissa. Kentän tuntumasta on myös helppo lähteä niin juoksu-, sauvakävely- kuin hiihtolenkillekin. Ulkoilureitit risteilevät Hakunilan ja Ojangon alueilla ja pystyypä latuverkostoa pitkin hiihtämään aina Keravalle asti. Kerran vuodessa urheilupuistoon kokoontuvat musiikin ystävät, kun alueella järjestetään Myötätuulirock. Asuminen ja väestö Kartanoiden maisema ei enää nykyisin ole hallitseva Hakunilassa. Aluerakentamisen tuloksena on korkealle kallioselänteelle noussut 197-luvun tasakattoisten ja laatikkomaisten kerrostalojen alue - en keskus. Vieri vieressä nousevat talot, jotka välillä yltävät yli kymmenen kerroksen korkeuteen. 198-luvulla uusi entistä monimuotoisempi kerrostalorakentaminen eteni pohjoisemmaksi. Keskustan ostoskeskus, kirkko ja parisenkymmentä taloa ovat saaneet perusparannuksen myötä uutta ilmettä. Kerrostaloja on vuorattu uudelleen ja kirkon kylkeen on rakennettu lisäsiipi ja torni. Historiallista syvyyttä kerrostaloalueelle antaa vanha myöhäisempiretyylinen Skomarsin torppa, jota voi vuokrata pieniin tilaisuuksiin. Hakunilan kerrostaloasutusta ympäröi länsisuuntaa lukuun ottamatta pientaloasutus. Itäosassa sijaitsee laajahko Nissaksen pientaloalue. Erityisen viehättäviä ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita ovat Vuorilehdonkujan ja Hevoshaantien matalien, tasakattoisten puutalojen rivitaloalueet. Vaikka rakennuksiin on tehty muutoksia, on niissä onnistuttu säilyttämään rakentamisajan henki. Rivitaloalueiden viihtyisyyttä ja vahvaa ominaislaatua lisäävät korttelialueiden runsaat ja rehevät istutukset. Hakunila on väestömäärältään n kolmanneksi ja asukastiheydeltään viidenneksi suurin kaupunginosa. Asukkaita vuoden 211 alussa oli lähes 11 2. Hakunilan kerrostalovaltaisessa asuntokannassa asuu paljon yksin asuvia ja puolet asunnoista on vuokra-asuntoja. Alueen väestöstä viidennes on vieraskielisiä. Elinkeinoelämä Hakunilan työpaikkamäärissä tapahtuneet muutokset ovat varsin pieniä verrattuna moniin muihin vantaalaisiin alueisiin. Vuoden 28 tietojen mukaan alueella oli runsaat 1 6 työpaikkaa. Työtarjonta on hyvin palveluvaltaista, sillä 9 prosenttia työpaikoista löytyy palvelualoilta. Hakunilan kaupunginosa on laajan alueen kaupallisten ja osin myös julkisten palveluiden keskus. Kaupunginosassa on useita päiväkoteja, kouluja, kaksi palvelutaloa, kirjasto, nuorisotila, neuvola ja uimahalli. Lisäksi alueella on Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto, sosiaali- ja terveysasema, kirkko ja kirkkoherranvirasto. Kaupalliset palvelut löytyvät pääosin alueen ostoskeskuksesta ja sen ympäristöstä. Kehityssuunnitelmat Hakunilan kehittämistavoitteita ovat ympäristön perusparantamisen lisäksi merkittävä täydennysrakentaminen keskustan yhteyteen. Tavoitteena on saada vähenevä väestönkehitys käännettyä nousuun ja alueen palvelut turvattua. Alueella sijaitseva Hakunilan linja-autovarikko on tarkoitus korvata kauppakeskuksella ja asuinkerrostaloilla. Keskustan tuntumassa on myös toteutumattomia rakennustontteja. Tulevaisuuden suunnitelmissa kaupan lisärakentamisen painopisteen on ajateltu siirtyvän idemmäksi Porttipuiston alueelle. Hakunilan keskustan tuntumaan rakennetaan asuntoja vanhuksille. Hakunilan Urheilupuiston lounaispuolella on varauduttu pientalojen rakentamiseen ja Saagapuiston eteläpuolella sijaitseva asuinalue voi tulevaisuudessa laajentua Nissaksenpuistoon. 259
94 Hakunila 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Hakunila Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 817 258 3,2 199 115 5298 52 36 3, 2 11117 5824 52 278 2,5 943 8,5 21 1117 5829 52 245 2,2 244 18,3 215* 1942 22* 11231 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 1857 18 293 1446 1411 1991-1297 1937 481 28 2959 21-9 -13 1428 56 1895 19975 Avopari ja 9 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 23 Aviopari ja 26 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Aviopari ilman 29 Avopari ilman 13 Korkea-aste Hakunila Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 817 15 18 13 44 8 2 199 115 12 14 14 41 16 4 2 11117 11 13 12 32 26 6 21 1117 9 11 13 28 29 11 215* 1942 8 1 13 26 27 16 22* 11231 9 9 11 28 25 19 Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 2227 88 3,3 199 2987 88 3, 2 341 8 2,9 21 2994 75 2,8 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 2686 16 22 27 26 7 2 199 432 26 29 21 18 5 1 2 497 37 29 16 12 4 2 21 5477 43 31 12 9 3 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 7 758 175 183 613 22 581 1995 8 152 16 362 633 19 672 2 8 542 184 717 278 21 625 28 8 672 23 6 146 23 478 26
94 Hakunila Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 443 14 47 27 9 3 199 5972 17 3 31 18 4 2 5672 14 24 26 26 1 28 5387 13 22 23 24 18 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 538 15 39 3 15 2 2 5187 14 39 3 15 2 25 5522 14 39 3 15 2 21 5689 13 39 3 15 3 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 5972 2585 2986 41 21 5773 2596 262 575 25 514 2425 2222 493 28 5387 262 223 438 126 199 2,5 65 26,6 2 2,2 65 3,3 21 2, 66 33,4 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 4 1 195-69 95 36 59 197-79 2729 5 95 198-89 127 1 15 75 199-99 174 3 16 82 2-8 515 17 23 61 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 865 141 16 724 84 1981-85 541 221 41 32 59 1986-9 725 241 33 484 67 1991-95 746 535 72 211 28 1996-296 281 95 15 5 21-5 167 136 81 31 19 26-9 156 64 41 92 59 2 1 2 1 5 1 5 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Hakunila 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 1655 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 261
95 Rajakylä Rajakylä Pinta-ala (km²) 1,4 24,4 Väestö 1.1.21 386 197 636 Asukkaita / km² 276 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 23,2 27,3 Vieraskieliset 21 () 6,9 Työttömyysaste 29 () 6,3 Työllisyysaste 28 () 79,3 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 11,6 14,1 Aluekuvaus ja historia Rajakylä on pieni ja tiivis pientalovaltainen alue Porvoonväylän ja kaupungin rajan välissä. Yhtenäinen pientaloalue jatkuu Rajakylästä Helsingin puolelle. Seutu liittyy toiminnallisesti Helsingin Vesalaan ja yhteys itäiseen Länsimäen kerrostaloalueeseen on myös saumaton. Rajakylä on luultavasti saanut nimensä sijainnistaan Helsingin seudun rajalla. Alueen teillä on hyvin urheilulliset nimet, esimerkiksi Keihästie, Kiekkotie, Seivästie, Hiihtotie ja Maratontie. Rajakylä muistuttaa pinnanmuodoiltaan muita itäisen n kaupunginosia. Alue on vaihtelevaa mäkimaata, jossa korkeimmilla kohdilla pistää esiin kallio. Mäkimaan halkaisee pohjois-eteläsuuntainen savikkolaakso, joka on aikanaan ollut takamaapeltoa syrjässä asutuksesta. Rajakylässä, kuten naapurikaupunginosa Länsimäessäkin, on useita osia linnoituslaiteketjuista, jotka rakennettiin I maailmansodan aikana Pietarin puolustusta vahvistamaan. Nämä sodanaikaiset varustukset ja linnoituslaitteet, kuten taisteluasemat ja juoksuhaudat, on suojeltu muinaismuistolailla kiinteinä muinaismuistoina. 262