Tuottavuusohjelman lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut Avopediatrian työryhmän alatyöryhmä
Tuottavuusohjelma 2013-> Kliiniset toimintaryhmät Mielenterveys Avopediatrinen työryhmä Avopediatrian työryhmän ja toimeksiannon laajentaminen 2014 : Tuottavuusohjelman avopediatrian työryhmän laajentaminen lasten ja nuorten mielenterveystyön avopalvelujen (KYS, Kuopio ja Siilinjärvi) sekä sosiaalitoimen edustajilla (lastensuojelu) Marraskuu 2014 alkaen 4 kokoontumista
Työryhmä Kaarina Kemppinen, osastonylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS, pj. Sami Remes, osastonylilääkäri, KYS Eila Laukkanen, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, KYS Kirsti Kumpulainen, ylilääkäri, lastenpsykiatria, KYS Saija Roine, apulaisylilääkäri, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, Kuopio Outi Heiskanen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Kuopio Marketta Kolari, lastensuojelupäällikkö, Kuopio Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio Hanna-Mari Tanninen, palveluesimies, Kuopio Mikko Korhonen, johtava lääkäri, Siilinjärvi Raija Voutilainen, hankepäällikkö, KYS Kristiina Nerg, hankesuunnittelija, KYS, sihteeri Työryhmän alueellisen edustavuuden varmistaminen Helena Lindman, perheneuvolan esimies, Ylä-Savon sote Pekka Harjuveteläinen, sairaanhoitaja, Kysteri Varkaus?
Työryhmän toimeksianto Lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelujen alueellinen kehittäminen Työnjaon suunnittelu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kesken optimaalinen hoidon porrastus ja vaikuttavuus huomioiden Nykyinen lasten ja nuorten mielenterveyden avopalvelujen palvelurakenteen kuvaus toiminnan, talouden ja henkilöstön näkökulmasta SWOT-analyysi vahvuuksista ja heikkouksista Nykyisen palvelumallin pohjalta luodaan uusi toimintamalli tuottavuus, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, henkilöstö ja talous huomioiden
Lasten ja nuorten palvelut omaksi kokonaisuudeksi Osastonylilääkäri Sami Remes: lastenlääkärit ja kouluterveydenhuollon lääkärit linkittyvät saumattomasti myös mielenterveyspuolelle ja kentälle suuntautuvaa työtä tehdään tulevaisuudessa entistä enemmän
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kartoitus Palvelujen selvitys aikaa vievää ja haastavaa Lastenpsykiatrian klinikan selvitys 4v sitten Simo Kokko, järjestämissuunnitelmatyöryhmä, kartoittanut 2013 lasten mielenterveyspalvelujen toimijoita Pohjois-Savon alueella Toive-työryhmä on kartoittanut aikuisten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja alueella Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja kunnissa tarjoavat perheneuvolat, erityistason lasten mielenterveyspalveluja on Kuopiossa (LNMY) ja Ylä- Savossa (lastenpsyk pkl)
Lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut Vahvuudet Heikkoudet Ammattitaitoinen, osaava, motivoitunut ja kehittämismyönteinen henkilökunta Hyvä alueen ja yhteistyökumppaneiden tuntemus Tarpeenmukaiset työskentelytavat ja monipuolinen hoitovalikko Toiminta lähellä perustasoa; jalkautuminen, konsultaatiot Verkostoituminen Koulutus- ja tieteellinen osaaminen Kuopiossa hyvä lähijohtaminen Siilinjärvellä lapsiperheiden palveluverkon kokonaisuus Iisalmessa hyvä paikallinen yhteistyö Henkilöstömäärän riittämättömyys, ikääntyminen ja henkilöstön vaihtuvuus Perustasolla lasten mielenterveysosaajien puute Rekrytointivaikeudet Haasteelliset rajapinnat (hoidon siirtymät) Tilaongelmat - muutot, remontit, sisäilmaongelmat, hajautetut toimipisteet Alueellinen epätasa-arvo hoidon saatavuudessa ja saavutettavuudessa Erilaisten toimintakäytäntöjen yhteen sovittaminen Riittämättömät terapiapalvelut alueella
Palvelujen tämänhetkinen tilanne Palvelut ovat hajanaisia ja monin eri tavoin järjestettyjä Pieniä yksiköitä haavoittuvuus, sidottuja yksittäisiin ihmisiin Muutokset vaikuttavat olennaisesti palvelujen saatavuuteen Ei aitoa moniammatillisuutta Vaikea selvittää Hoidon porrastuksen pitkäjänteinen suunnittelu ja toteutus haastavaa Perustason lasten mielenterveyspalveluja on vähän suhteessa lapsiväestöön Ei yhteistä työryhmän kantaa palvelujen järjestämisestä
Pohjois-Savon shp, väestöennuste, 0-15v, vv 2010-2040 2015 2020 2030 2040 0-15v 40 427 40 428 39 277 37 482
Palvelujen tarve Moniongelmaisuus Käytösongelmat Katkeavat ihmissuhteet Kiireelliset lähetteet lisääntyneet Lisääntynyt verkostoitumisen tarve Hoitomuotojen integraatio Psykiatrinen sairastavuus alueella Perheisiin liittyvät riskitekijät
SOTE Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset, laadukkaat palvelut koko maassa Peruspalvelujen vahvistaminen Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus Tuen ja osaamisen porrastus Universaalit palvelut Kohdennetut varhaisen tuen palvelut Erityistason palvelut Vaativimmat palvelut?
Integraatio PTH Sosiaalihuollon palv ESH Sosiaalihuollon erityispalvelut YO-sair Vaativat lastensuojelutoimet
PTH ESH Pediatria Lneu Fon YO-sair Aik psyk Gyn Integraatio Päivähoito Esikoulu Koulu Oppilashuolto Perheneuvola Kolmas sektori Sosiaalihuollon palv Sosiaalihuollon erityispalvelut Vaativat lastensuojelutoimet
PÄI VÄ HOI TO K O U L U N E U V O L A JA K O U L U T H JA A V O VO PERHE NEUVOLA LNMY LPSY-PKL Sairaalakoulu OPPILAS- HUOLTO Lastensuojelu Aikuispsykiatria L Ä H E T E Pediatria -pkl ja os:t R II-III R I Päivystys Virka-apupyyntö P K L Pikkul. tiimi THT 1 - Emot.häir. THT 2 -NEPSY THT 3 -LYSP, SYÖMISH Koti- ja akuuttihoito Kriisiosasto 6ss Oik.psyk Hoitotiimi Intensiivinen perhehoito Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss
Erityinen tuki KUOPION KAUPUNKI Lapsiperhepalvelut Kaupungin avopediatrian palvelut (0-15 v) Kuntoutus -puheterapia -fysioterapia -jne Neuvolan koti- ja perhetyö (0-6 v.) Neuvola (100%) -äitiys -lasten Lasten mielenterveysyksikkö (0-12 v) Perheneuvola (0-12 v.) Lähete / Tiivis yhteistyö Tehostettu tuki Oppilashuolto -koulupsykologit, koulukuraattorit Yleinen tuki Kouluterveydenhuolto (100%) Nuorten mielenterveysyksikkö (13-19 v) Sihti (13-19 v.) Opiskeluterveydenhuolto Lasten ja perheiden arki kotona Omalääkäritoiminta (100%) Lasten ja perheiden arjen kumppanit peruspalveluissa Päivähoito (60%) keltot, eltot Esikoulu (100%) keltot, eltot Perusopetus (100%), sisältäen nuorisotoimen ja erityisopetuksen Opiskelu -lukio - ammatillinen 2. aste
Kuopion kaupungin järjestämät lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut/saija Roine Perustason mielenterveyspalveluja lapsille (1 12- vuotiaat) tarjoaa perheneuvola. Erityistason palveluja lapsille tarjoaa lasten mielenterveysyksikkö (0 12-vuotiaat) ja nuorille nuorten mielenterveysyksikössä (13 19-vuotiaat) Sihti on lähetteetön nuorten vastaanottoyksikkö (13 22-vuotiaat). Perheneuvolassa on tällä hetkellä 6 työntekijää, kun suositusten mukaan pitäisi olla 20
Hoidon porrastus - Periaatteet Asiakaslähtöisyys Jatkuvuus Moniammatillisuus Verkostoituminen Jalkautuminen Kasvun ja kehityksen mahdollistaminen/ esteiden poistam./ vähentäm. Lapsen toimintakyky Perheen toimintakyky Moniongelmaisuus
LAPS Kaukonen ym. Lapsen Kehitys Toimintakyky kotona Toimintakyky ph:ssa, koulussa, oppiminen Toimintakyky sosiaalisissa suhteissa Vanhempien kyky säädellä lapsen tunne-elämää ja käytöstä Sisäänpäin suuntautuvat oireet Ulospäin suuntautuvat oireet Vakavan mielenterveyshäiriön epäily, itsetuhoisuus tai muiden vahingoittamisen riski Vanhempien/perheen Toimintakyky Päihteet Väkivalta Huoli lapsesta Suvun mt-häiriö Aiemmin todettu lapsen erityisen tuen tarve Onko vanhemmalla huolta lapsesta
PikkuLAPS Kaukonen ym. Lapsen Kehitys Somaattiset sairaudet Toimintakyky kotona Toimintakyky ph:ssa Ilottomuus, vetäyt., ahd., pelot ja leikin vähäisyys Liiall. aggr, uhmakkuus, levottomuus Vaara itselle/muille Merkittävän poikkeava kontaktikyky, käyttäytyminen, tunne-elämä, ajattelu Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksesta huoli (katsekontakti, puhe, fyysinen kontakti, tunteiden jakaminen, viestien ymmärtäminen) Vanhempien/perheen Toimintakyky Päihteet Väkivalta Huoli lapsesta Suvun mt-häiriö Onko vanhemmalla huolta lapsesta
Lapsen psykososiaalisen terveyden ja Jos pisteitä on <4 - ota huolet puheeksi toimintakyvyn arvio 4-7 - tee lisäselvittelyt ja järjestä tarvittaessa tuki >8 - harkitse lastenpsykiatristen palvelujen konsultaatiota/lähetettä A. huolet painottuvat lapsen oireisiin ja alentuneeseen toimintakykyyn (kysymykset LAPS 1-7, Pikku-LAPS 1-10) B. Kun oireet painottuvat perheen toimintakykyyn ja kuormitustekijöihin (kysymykset 9-14) pene Jos kyse on lapsen vakavasta mielenterveyshäiriöstä, psykoottisuudesta, itsetuhoisuudesta, muiden vahingoittamisesta tai huoli pikkulapsen merkittävästä poikkeavuudesta kontaktikyvyssä, tunne-elämässä, käyttäytymisessä tai ajattelussa ohjaa lastenpsykiatrialle erikoissairaanhoitoon
Lasten mielenterveyspalvelujen työntekijät PSSHP
Pene ja perustason esh Oppilashuolto 0-13v as Kuopio 7 (3,5ps, 3,5sos) + 5 (1lääk, 3ps, 1sos) 6,5 ps, 6,1 kur 14990 Maaninka 0,5 sos 0,5kur 627 Tuusniemi 0,5 (sos) - 306 Juankoski, Kaavi, Rautavaara Pielavesi, Keitele, Terve, Vesanto 1,3(0,05lääk, 0,8ps) 1 kur 602+428+187=1217 2(4x0,5 sos) 1(4x0,25kur) Leppävirta 2(1ps, 1sos) - 1433 Siilinjärvi 6,5( 0,5lääk, 4ps, 2sos) 3 kur 4090 Lapinlahti 2,15(0,15lääk, 1ps,1sos) 1ps, 1kur 1593 Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Suonenjoki, Rautalampi Varkaus 12,35(1,9lääk, 5,9ps, 2,9sos, 2,65sh) + 2,3 (0,1lääk, 1ps, 1sos,0,2sh) + 0,2 (0,1ps, 0,1sos) 3 +1+0,5+05kur 666+296+156+248= 1366 3157+1262+585+566 =5570 2,8 (0,5lääk,1,5ps,0,8sh ) +0,2sh 0,5ps,1kur 990+447 =1437 3,2 (0,2lääk, 2ps, 1sos)+1,6 (0,1lääk, 0,5ps, 1sh) 2ps,2kur 2845
Nykyiset resurssit Sotkanet tilastoja Luvut vaativat lähempää tarkastelua Pienet kunnat yksittäinen lapsi vaikuttaa merkittävästi lukuihin Kaavio 1
Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat eri ikäryhmissä v 2013 0-6-vuotiaat 7-15-vuotiaat 16-21-vuotiaat Koko maa 11336 (29,8%) 23381 (61,4%) 3386 (8,9%) PSSHP 410 (15,8%) 1504 (57,8%) 686 (26,4%) Kuopio 30 (3,9%) 180 (23,9%) 525 (69,7%) Maaninka 15 42 4 Tuusniemi 2 10 1 Juankoski 4 29 8 Kaavi 1 18 7 Rautavaara 0 3 0 Pielavesi 11 23 4 Keitele 11 24 1 Tervo 2 7 1 Vesanto 7 20 3
Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaat eri ikäryhmissä 2013 0-6-vuotiaat 7-15-vuotiaat 16-21-vuotiaat Koko maa 11336 23381 3386 PSSHP 410 1504 686 Leppävirta 23 73 8 Siilinjärvi 89 (20,3%) 308 (70,2%) 42 (9,6%) Lapinlahti 45 108 4 Iisalmi 67 (20,8%) 224 (69,6%) 31 (9,6%) Kiuruvesi 14 70 6 Sonkajärvi 12 24 4 Vieremä 6 20 0 Suonenjoki 16 54 4 Rautalampi 5 14 1 Varkaus 50 (14,9%) 253 (75,5%) 32 (9,6%)
Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta 2011 2012 2013 Kuopio 63,8 53,2 37,5 Varkaus 155,0 217,9 204,6 Iisalmi 98,9 114,9 96,8 Jyväskylä 68,1 75,1 72,3 Tampere 57,0 60,8 61,1 Helsinki 74,2 72,7 75,1 Koko maa 72,0 74,0 74,2
Perheneuvolat 1 -Sotkanet 2013 Koko maassa asiakkaista 29,8%% alle kouluikäisiä, 61,4% peruskouluikäisiä, 8,9 % 16-21-vuotiaita Pohjois-Savossa 16-21-vuotiaiden osuus 26,4% Kuopiossa 23,9% peruskouluikäisiä ja 16-21-vuotiaita 69,7%, vaikka asiakaskunnaksi on rajattu 0-12-vuotiaat Kuopiossa käyntimäärät ovat vv.2011-2013 vähentyneet Kuopiossa peittävyys jää alle koko maan keskiarvon vv. 2011-2013, vaikka tarkastelussa on käytetty kahden korkeimman arvon saaneen vuoden keskiarvoa ja mukana on myös jonkun toisen yksikön käyntilukuja - peruskouluikäisten palvelut jäävät selvästi alle maan keskiarvon. Pienten ja keskisuurten kuntien perheneuvoloiden käyntiluvut ovat pieniä ja vaihtelevat vuosittain, peruskouluikäisten osuus asiakkaista vastaa useimmissa kunnissa koko maan tasoa
Perheneuvolat 2 - Sotkanet 2013 Perheneuvoloiden peittävyys koko maassa n 7,5%, Pohjois-Savossa n 20% Peittävyys on keskimääräistä laajempi Varkaudessa (n 21%) ja Siilinjärvellä (n 27%) Siilijärven peittävyyslukuihin sisältyy 2,5 työntekijän perheneuvolan asiakasjoukon lisäksi hyvinvointineuvolan selvästi laajempi, monipuolisempi asiakasjoukko Varkaudessa perheneuvolan kuuluvat perheneuvolan asiakkaiden lisäksi lasten ja nuorisopsykiatriset potilaat ja myös oppilashuollon asiakkaat Perheneuvolan peittävyys on yli 20% myös Maaningan, Keiteleen, Lapinlahden, Vesannon ja Suonenjoen kunnissa - liittyy myös yksiköiden toimenkuvaan ja asiakaskunnan ikäjakaumaan Peittävyys on alle keskiarvon myös Vieremällä ja Rautavaaralla (vuosista 2011-2013 2 kattavinta) Vieremä kuuluu Ylä-Savon soteen - sattuman tuomaa vaihtelua? Perheneuvoloissa moninaista ja toisistaan poikkeavaa toimintaa - tekee vertailun vaikeaksi Luvut sisältävät myös muuta kuin perinteistä perheneuvolatyötä ja ikäluokka ei rajaudu lapsiin
Kaavio 2 Avohoitokäynnit
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / yksi 0-12-vuotias 2011 2012 2013 Koko maa 0,21 0,22 0,23 PSSHP 0,25 0,28 0,27 Kuopio 0,39 0,44 0,38 Maaninka 0, 02 0, 06 0,10 Tuusniemi 0,61 0,55 0,38 Juankoski 0,28 0,40 0,34 Kaavi 0, 06 0, 09 0,18 Rautavaara 0,13 0,25 0,03 Pielavesi 0,13 0,19 0.15 Keitele 0,10 0,19 0,31 Tervo 0, 33 0,59 0,58 Vesanto 0,10 0,31 0,20
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0-12-vuotiasta 2011 2012 2013 Leppävirta 0,21 0,23 0,15 Siilinjärvi 0,12 0,14 0,14 Lapinlahti 0,15 0,15 0,24 Iisalmi 0.21 0,23 0,26 Kiuruvesi 0,21 0,21 0,25 Sonkajärvi 0,04 0,29 0,21 Vieremä 0,28 0,23 0,21 Suonenjoki 0, 04 0,04 0,06 Rautalampi 0,01 0, 02 0, 07 Varkaus 0, 03 0,06 0,16
ESH:n avohoitokäynnit Pohjois- Savossa, alle 13v Esh:n avohoitokäyntejä (0-12v) on vähän maan keskitasoa enemmän Yksilöterapiat toteutettu lastenpsykiatrian poliklinikan hoitotiimissä. Muualla maassa psykoterapiat pääsääntöisesti toteutetaan ostopalveluina eivätkä näy erikoissairaanhoidon käyntilukuina. Vaikuttaa avohoitokäyntien kokonaismäärään KYS:ssä, noin 25% poliklinikkakäynneistä yksilöterapiakäyntejä. Terapiassa käyvistä lapsista 3/4 kuopiolaisia, noin kolmasosa kuopiolaisten käynneistä yksilöterapiakäyntejä Terapiakäyntien merkittävä osuus selitti myös yliopistosairaaloiden Benchmarkingvertailussa (2010) keskuskaupunki Kuopion keskimääräistä suuremmat erikoissairaanhoidon käyntiluvut. Yksittäisen lapsen terapia muuttaa merkittävästi pienen kunnan käyntilukuja Etäisyys KYS:stä vaikuttaa erityisesti siihen, voiko lapsi käydä tiiviissä terapiassa Kunnan itse tuottamat/ostamat palvelu näkyvät luvuissa, esim Ylä-Sote tuottaa omia terapiapalveluita ja ostaa terapiapalveluja
Kaavio 3 Sairaalahoito
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 100 vastaavanikäistä 2011 2012 2013 Koko maa 0,48 0,45 0,44 PSSHP 0,73 0,56 0,51 Kuopio 0,84 0,58 0,47 Maaninka 0,62 Tuusniemi 1,13 Juankoski 2,02 1,10 Kaavi 0,86 1,07 Rautavaara 0,0 0,0 Pielavesi 0,96 0,55 Tervo 0,0 0,0
Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1 00 vastaavanikäistä 2011 2012 2013 Leppävirta 0,41 0,52 0,37 Siilinjärvi 0,57 0,38 0,49 Lapinlahti 0,43 0,67 0,59 Iisalmi 0,57 0,70 0,48 Kiuruvesi 1,01 0,46 0,71 Sonkajärvi 0,60 Vieremä 0,77 0,79 Suonenjoki 0,59 0,38 0,39 Rautalampi 0,0 1,05 Varkaus 0,67 0,62 0,77
Sairaalahoidot Tarkastelu koskee sekä lastenpsykiatrian ikäluokkaa että osaa nuorisopsykiatrian ikäluokasta (ikäryhmä alle 17v) PSSHP:n alueella osastohoidossa ollut suurempi osa lapsista/nuorista, Kuitenkin laskeva trendi ja Kuopion osalta v. 2013 osastohoitoon ohjautuvan osuus vastaa koko maan tasoa Avohoitopainotteisuutta on lisätty jo aiemmin nuorisopsykiatrialla (Välimaaston työryhmä) ja v 2015 myös lastenpsykiatrialla (Koti- ja akuuttihoito työryhmä). Erityisesti osastohoitoa kuvaavat luvut ovat pieniä ja pienten kuntien luvuissa vuosittaiset pienetkin, yksittäisin lapsiin liittyvät muutokset näkyvät merkittävinä muutoksina luvuissa Luvuista on vaikea tehdä johtopäätöksiä yhden tai kahden lapsen osastohoitoon ohjautuminen voi nostaa pienen kunnan tilaston kärkeen erityisesti kun tarkastellaan suhdelukuja
Haasteita ja tavoitteita Tieto-taito pienissä yksiköissä vaihtelee, henkilöstöllä osittain vähäinen lasten mielenterveysalan osaaminen Yllättävät muutokset organisaatioissa Henkilöstön muutokset Keskittämisen tarve Riittävän isoja yksikköjä Jalkautumisen lisääminen Konsultaatiot Jatkuvuutta Ammattitaidon ylläpitäminen Osaamisen turvaaminen Helpottaa rekrytointia
Huomioitava Lapsen ikä, kehitystaso Ongelma, sen vaikeusaste Lapsen toimintakyky Moniongelmaisuus Vanhempien voimavarat Perheen oman verkoston voimavarat Kaikki perheen kanssa toimijat Hoidon fokus
Lasten ja nuorten palvelut uudistuvat STM 2013:36 Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti S 126
Alle kouluikäiset (perhekeskus) Kouluikäiset Opiskeluikäiset Universaalit palvelut koko ikäluokalle Universaalit palvelut koko ikäluokalle Universaalit palvelut koko ikäluokalle -Äitiys- ja lastenneuvola -Esiopetuksen oppilashuolto Muut sote-palvelut -Ehkäisevä perhetyö -Kasvatus- ja perheneuvola -Lapsi- ja perhekohtainen ls -Sosiaalityö -Puheter, fysioter, toim ter,psykologipalvelut -Oppilashuolto -Kouluterveydenhuolto -Psykologi ja kurattoripalvelut -Ehkäisevä perhetyö -Kasvatus- ja perheneuvola -Lapsi- ja perhekohtainen ls -Sosiaalityö -Puheter, fysioter, toim ter,psykologipalvelut -Oppilashuolto -Kouluterveydenhuolto -Psykologi ja kurattoripalvelut -nuorisoasemat, muu nuorten päihdehuolto -Lapsi- ja perhekohtainen ls -Sosiaalityö -Puheter, fysioter, toim ter,psykologipalvelut Sairauksien hoito -pth -som ja psyk esh Vammaispalvelut Kasvatus- ja koulutuspalvelut -pth -som ja psyk esh -pth -som ja psyk esh - varhaiskasvatus -perusopetus -lukio ja ammatillinen koulutus Yhteistyössä -kolmas sektori, yksityiset palvelun tuottajat -nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, kolmas sektori, yksityiset palvelun tuottajat, poliisi -nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, kolmas sektori, yksityiset palvelun tuottajat, poliisi, TE-toimistot
Hoidon porrastus ja palvelujen porrastus Mitä lasten ja nuorten mielenterveyspulmia on hoidettava perustasolla alueellisesti mitkä ongelmat vaativat erityistason osaamista, keskittämistä ja selvittelyjä kiireettömän hoitoon lähettämisen ja hoidonporrastuksen kriteerit
Palvelukokonaisuus Lapsiperheiden, lasten ja nuorten sairauksien hoitoa kehitetään yhtenä kokonaisuutena lähipalveluista vaativaan erityistason hoitoon erityisosaamista tuetaan luomalla perheosaamista korostavia työnkuvia Sairauksien hoito järjestetään siten, että siihen sisältyvät asiakaslähtöisesti luodut hoito- ja palveluketjut sekä palveluohjaus.
Hoito porrastetaan tarkoituksenmukaisesti Lähipalveluna tarjottavissa ehkäisevissä palveluissa aloitetaan määräaikaisten seurantojen ja lisäkäyntien yhteydessä tuen ja hoidon tarpeen selvittely sekä tarvittaessa varhainen tuki ja hoito; LAPS/Pikku-LAPS <4 Lähipalveluna toteutettava lasten perustason sairauksien hoito, jossa hyödynnetään nykyistä enemmän erikoislääkäritason konsultatiivisia palveluja (nyk. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdessä lähipalveluna); LAPS/Pikku-LAPS 5-7 Keskitettynä järjestetyt erikoissairaanhoidon palvelut; LAPS/Pikku- LAPS >8 Valtakunnallisesti ja erva-alueittain keskitetysti hoidettavat sairaudet.
PÄI VÄ HOI TO K O U L U N E U V O L A JA K O U L U T H JA A V O VO PERHE NEUVOLA LNMY LPSY-PKL Sairaalakoulu OPPILAS- HUOLTO Lastensuojelu Aikuispsykiatria L Ä H E T E Pediatria -pkl ja os:t R II-III R I Päivystys Virka-apupyyntö P K L Pikkul. tiimi THT 1 - Emot.häir. THT 2 -NEPSY THT 3 -LYSP, SYÖMISH Koti- ja akuuttihoito Kriisiosasto 6ss Oik.psyk Hoitotiimi Intensiivinen perhehoito Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss
PÄI VÄ HOI TO K O U L U N E U V O L A JA K O U L U T H JA A V O VO PERHE NEUVOLA LNMY LPSY-PKL Sairaalakoulu OPPILAS- HUOLTO Lastensuojelu Aikuispsykiatria L Ä H E T E Pediatria -pkl ja os:t R II-III R I Päivystys Virka-apupyyntö P K L Pikkul. tiimi THT 1 - Emot.häir. THT 2 -NEPSY THT 3 -LYSP, SYÖMISH Koti- ja akuuttihoito Kriisiosasto 6ss Oik.psyk Hoitotiimi Intensiivinen perhehoito Tutkimus- ja hoitoosasto, 8+8ss
1. Lähipalvelut: Äitiys- ja lastenneuvola/ kouluth ja oppilashuolto 2. Seudulliset/alueelliset palvelut 3. Yhteiset/keskitetyt Erikoissairaanhoito Aluepoliklinikat Keskitetyt palvelut
Erityisosaamista ja keskittämistä vaativat Vaikeat, pitkittyvät ja/tai merkittävästi toimintakykyyn vaikuttavat lapsen oireet ja vuorovaikutusongelmat Psykoosi Vaikeat diagnostiset ongelmat Vaativat hoidot Neuropsykiatrinen erityisosaaminen Lasten yleissairaalapsykiatria Intensiivinen perhehoito Osastotutkimus ja hoito Oikeuspsykiatria valtion rahoitus
Esh - alueellinen taso Eteläinen aluepkl Keskinen aluepkl Pohjoinen aluepkl Varkaus Kuopio Yla-Savon sote Leppävirta Siilinjärvi Kysteri (Koillinen) Suonenjoki, Rautalampi Kysteri, Nilakka 1/3 alue-pkl Konsultaatio, yhteis-vo Konsultaatio, yhteis-vo Lapinlahti 3/5 1/5 pikkulapsitiimi 1/5 neuropsykiatrinen tiimi 1/5 emotionaaliset häiriöt 1/3 alue-pkl Konsultaatio, yhteis-vo Konsultaatio, yhteis-vo 5X6 työntekijää= 40
Perheneuvolat-alueellinen taso - suositusten mukaan po 50 työntekijää =25 työparia? Eteläinen aluepkl Keskinen aluepkl Pohjoinen aluepkl Varkaus Kuopio Yla-Savon sote Leppävirta Siilinjärvi Kysteri (Koillinen) 2X2+2=6 Lapinlahti 4x2+2=10 18 avohoidon työntekijää 10?+4?+2=16 40+36+18= 94 vs n 90 aiempi resurssi (huom erityisesti Kuopion vaje) Suonenjoki, Rautalampi Kysteri, Nilakka 2+2=4 Yhteensä 10 työntekijää 16 10 Yhteensä 36 työntekijää
Erva-alueella keskitetysti hoidettavat Lapsen psykoosin diagnostiikka ja muut vaikeat diagnostiset ongelmat Vaativien hoitojen suunnittelu ja seuranta Osastotutkimus ja hoito Kriisiosastohoito ja päivystys Oikeuspsykiatria
Puheterapeutti Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti Äitiys- ja lastenneuvola -th & lääk. Lapsi ja perhe Poliisi Päivähoito Oikeuspsykiatria Tk-vastaanotto Lastenlääkäri ja lastenneurologi YH Aikuisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvola Lastensuojelun avohuolto (perhetyö) Lasten yleissair.psyk Alue-pkl -Sairauksien tutkiminen ja hoito -Neuropsykiatria -Pikkulapsipsykiatria -Konsultointi -Yhteisvastaanotot Yleiset perhepalvelut Järjestöt, kolmas sektori Lastentaudit ja lastenneurologia Tutkimus ja konsultoin -vaikeat häiriöt -erityisosaaminen -päivystys Koti- ja akuuttihoito Intensiivinen perhetyö Osastot Ls:n vireilletulo ja arviointi + Sijaishuollon ja perhehoidon sijaishuoltoja avohuolto yksikkö Perhekuntoutus Lastensuojelun vastaanotto + kuntoutuslaitos YH YH Sos.päivystys
Puheterapeutti Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti Koulu Kouluterveyden huolto -th & lääk. Lapsi ja perhe Poliisi Oikeuspsykiatria Tk-vastaanotto Lastenlääkäri ja lastenneurologi YH Aikuisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvola Oppilashuolto Lastensuojelun avohuolto (perhetyö) Lasten yleissair.psyk Alue-pkl -Sairauksien tutkiminen ja hoito -Neuropsykiatria -Konsultointi -Yhteisvastaanotot Yleiset perhepalvelut Järjestöt, kolmas sektori Lastentaudit ja lastenneurologia Tutkimus ja konsultoin -vaikeat häiriöt -erityisosaaminen -päivystys Koti- ja akuuttihoito Intensiivinen perhetyö Osastot Ls:n vireilletulo ja arviointi + Sijaishuollon ja perhehoidon sijaishuoltoja avohuolto yksikkö Perhekuntoutus Lastensuojelun vastaanotto + kuntoutuslaitos YH YH Sos.päivystys
Kuopio kaavailuja Tiivis yhteys varhaiskasvatukseen ja kouluun Tiimiorganisaatio: alle kouluikäisten ydintiimi neuvola ja päivähoito Kouluikäisten- ydintiimi koulu, nuorisotoimi ja oppilashuolto Nuorten ydintiimi oppilaitokset, nuorisotoimi, opiskelijahuolto Konsultoivien erityispalvelujen tiimi- muut palvelut Hyvinvointijohtamisen malli lnp moniammatillinen johtoryhmä Organisaatiot 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue ydintiimit ja konsultatiiviset erityispalvelut 2. Perheiden palvelut vastuualue - ei päivähoito ja koulut 3. Ydintiimit yhteen ja kons erityispalvelut kahdelle eri vastuualueelle
Ylä-Savo Tyytyväisyyttä tämän hetken tilanteeseen Kehittänyt matalan kynnyksen palveluja ja yhteistyötä
PERHENEUVOLAPALVELUT KUOPIO, NILSIÄ JA MAANINKA
KUOPION PALVELURAKENNE / LAPSET JA NUORET
TAUSTAA KUOPIOSSA Palvelualueuudistuksen tavoitteista perheneuvolan asemointiin Asiakaslähtöinen prosessiajattelu perinteisen professiolähtöisen ajattelun sijaan Voimavarojen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäisevän työn suuntaan Perheneuvolapalvelut mahdollisimman lähelle 0-12 vuotiaiden lasten peruspalveluita (varhaiskasvatus, lastenneuvola, perusopetus ja kouluterveydenhuolto) Perheneuvolapalvelut sijoitettiin Kasvun ja oppimisen palvelualueelle, jonne myös lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu Kolmiportainen hoidon porrastus perheneuvolan ja lasten mielenterveysyksikön työnjakoon
KUOPION YKSIKKÖ Ma.palveluesimies/sosiaalityöntekijä Lisäksi 2 sosiaalityöntekijää ja tulossa määräaikainen sosiaalityöntekijä 31.12.15 saakka 3 psykologia Maaningalta psykologi 2 pv / vko Asiakkaina 0 12 v. lapset ja heidän perheensä Puhelinpalvelu / ajanvaraus ma- pe klo 12-13 Konsultaatiopuhelin yhteistyötahoille to 12.30-13.30
NILSIÄN YKSIKKÖ Psykologi / koulupsykologi Sosiaalityöntekijä / koulukuraattori Ei varsinaista puhelinaikaa, ma-pe klo 8-16 0-17- v. lapset ja nuoret sekä heidän perheensä
MAANINGAN YKSIKKÖ Psykologi / koulupsykologi Sosiaalityöntekijä / koulukuraattori Ei varsinaista puhelinaikaa, ma-pe klo 8-16 0-17 v. lapset ja nuoret sekä heidän perheensä
KUOPION PERHENEUVOLA Lähetteetön matalan kynnyksen palvelu Alle esikouluikäisten kehitystasotutkimukset lääkärin lähetteellä Ohjaus, neuvonta, hoito, tuki ja asiantuntija-apu ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä Puhelinneuvonta, hoidon alkuarvio ja ohjaus perheille sekä esim. päivähoidolle, lastensuojelulle ja lastenneuvolalle
YHTEYTTÄ VOI OTTAA Huoli lapsen tunne-elämään, käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvissä asioissa Vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä Perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita Avioerotilanteisiin liittyvissä kysymyksissä
KASVATUS- JA PERHENEUVONTA TULEVASSA SOTESSA? Minne asemoituu jatkossa? Onko mielenterveys- ja kuntoutustyön yhteydessä vai sosiaalitoimen palveluissa? Entä mitä ennaltaehkäiseviä palveluita jää kuntiin? Kuopion kaupungin aiemmat suunnitelmat elämänkaarimallin mukaisesta organisaatiosta ja integraatiosta joka kattaa palvelut laajemmin, kuin vain sote-palvelut Tärkeintä on jatkossa saada palvelut asiakkaiden näkökulmasta toimiviksi sekä ylläpitää/kehittää yhteyttä sote-palveluiden sekä päivähoidon ja perusopetuksen kanssa monialaisten yhteistyökäytäntöjen edelleen kehittäminen!
2014 YHTEYDENOTON SYY SOSIAALIPÄIVYSTYKSEEN KUNNITTAIN Yhteydenoton syy Joroi- Juan- Kaavi Kuopio Leppä- Maa- Muut Rauta- Siilin- Suonen- Tervo Tuus- Varkaus Vesanto nen koski virta ninka kunnat lampi järvi joki niemi yht Perheväkivalta tai sen uhka 3 9 18 169 10 17 10 47 7 2 26 69 11 398 Muu ilmoitusperuste 6 5 162 1 2 3 13 10 1 13 216 Vanhemman/pien päihteidenkäyttö 5 7 99 1 8 11 5 16 11 14 17 194 Lapsen päihteidenkayttö tai käyttöepäily 3 4 1 61 2 2 8 3 13 14 7 29 147 Lapsen turvattomuus 3 1 82 7 3 13 1 5 7 1 11 134 Lapsen huolto- ja tapaamisasia 3 7 6 42 4 9 3 1 13 88 Vanhushuolto 1 73 3 1 3 1 1 2 1 86 Vanhemman/pien psyykkinen terveys 3 3 39 1 2 3 8 2 1 14 76 Lapsen ja vanhemman/pien väliset ristiriidat 3 1 2 25 3 1 2 5 1 3 46 Majoitustarve 21 4 3 4 2 34 Lapsen rikollisuus 21 2 3 1 1 3 31 Perheristiriidat 1 10 2 2 3 7 2 27 Vanhemman/pien jaksaminen 1 21 1 4 27 Lapsen väkivaltainen käyttäytyminen 14 2 2 1 1 1 5 26 Perheen kriisitilanne 2 11 1 10 2 26 Mielenterveystyö 1 1 16 2 2 3 25 Kuolemantilanne 4 9 2 1 1 3 20 Muualla asuvan vanhemman aiheuttama ongelma 7 3 3 2 3 2 20 Lapsen psyykkinen vointi 10 2 1 3 16 Päihdehuolto 1 9 1 1 1 1 14 Vammaispalvelu 11 1 1 13 Puutteet lapsen perushoidossa 2 6 2 10 Taloudelliset vaikeudet 2 6 1 9 Lapsen väkivaltakokemus 1 1 1 1 2 1 1 1 9 Vanhemman/pien ja lapsen välinen vuorovaikutus 1 6 1 8 Lapsen itsetuhoinen käyttäytyminen 4 2 2 8 Lapsen pahoinpitelyn epäily 1 3 1 1 1 7 Lapsen jääminen vaille huoltajaa 7 7 Lapsen pahoinpitely 2 1 2 5 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1 2 1 4 Vanhemman/pien kasvatustapa 3 3 Pienen lapsen itkuisuus 3 3 Lapsen kaverisuhteet 1 1 1 3 Vanhemman/pien fyysinen terveys 2 2 Asumiseen liittyvät tekijät 2 2 Lapsen fyysinen vointi 1 1 2 Lapsen ikätasoinen kehitys 1 1 Lapsen mielenterveysongelmat 1 1 yht 28 38 49 961 42 20 83 30 147 74 6 56 202 12 1748
KOULUKURAATTORIN TYÖ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA K A S V U N J A O P P I M I S E N T U K I, K U O P I O N K A U P U N K I
KURAATTORITIIMI Kuraattoreja Kuopiossa 7 ja yhdistelmätehtäviä 3, joista kahdella kuraattorilla tehtäviin sisältyy 50 % perheneuvolatyötä (Nilsiä ja Maaninka) yhdellä kuraattorilla tehtäviin sisältyy 40 % lastensuojelun sosiaalityötä (Karttula) RESURSSI ON YHTEENSÄ 8,4 KURAATTORIA Perusopetuksen oppilaita 9872 + yksityiset 278 (syksy 2014) = 10150 oppilasta Esiopetuksessa n. 1000 lasta n. 1327 esikoululaista ja perusopetuksen oppilasta / kuraattori 2-5 koulua + alueen esiopetusyksiköt, joita useita / kuraattori
KOULUKURAATTORILLE OHJAUTUMISEN SYYT KOULUNKÄYNTI koulutyön laiminlyönti levottomuus, käyttäytymisen pulmat koulussa poissaolot koulumotivaatio SOSIAALISET SUHTEET kiusaaminen kaverisuhteet ryhmään liittyminen KASVUUN JA KEHITYKSEEN LIITTYVÄ TUEN TARVE murrosikään kuuluvat tunteet, alakuloisuus, väsymys itsetunto ja itsetuntemus PERHE oppilaan elämässä tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat koulunkäyntiin vaikeudet kotona: riitely, väkivalta, alkoholinkäyttö, avioero tai läheisen kuolema VAPAA-AIKA harrastusten puute pelaaminen päihteet seurusteluun liittyvät asiat
YHTEYDENOTON SYYT TILASTOT 2013 Käyttäytyminen 47% Motivaatio-ongelmat Keskittymisvaikeudet Poissaolot Uhmakkuus, sääntöjen rikkominen Koulutyön laiminlyönti Väkivaltaisuus Päihteet Tunne-elämä 20 % Masentuneisuus / alakuloisuus Oman kasvun ja kehityksen tuki Ahdistuneisuus / pelot Arkuus / jännittäminen Sosiaaliset suhteet 18 % Kaverisuhdeongelmat Kiusaamistilanteet Yksinäisyys / vetäytyminen Ryhmään sopeutumisvaikeudet Seurusteluasiat Perhe 10 % Vuorovaikutusvaikeudet tai ristiriidat perheessä Hoitoon, huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvät asiat Perherakenteen muutokset ja huoltajuus Perheen kriisitilanne Turvattomuus
ASIAKASTYÖN SISÄLTÖJÄ Sosiaaliset selvitykset kartoitetaan lapsen/nuoren koulunkäyntiä, opiskelua, verkostoa, vapaa-aikaa, kotitilannetta, mielialaa, jaksamista ja voimavaroja. Oppilaiden psykososiaalinen tukeminen keskustelut, ohjaus ja toiminnalliset menetelmät Yhteistyö ja verkostot lapsen/nuoren asioissa vanhempien, opetushenkilöstön, muiden oppilashuollon toimijoiden ja palveluverkostojen kanssa Vanhempien tukeminen, ohjaus ja neuvonta Ohjaaminen tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoihin sekä muiden palveluiden piiriin Konsultaation tarjoaminen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle Osallistuminen yksilökohtaisiin asiantuntijaryhmiin Osallistuminen moniammatillisiin ryhmiin (konsultatiivinen työ pedagogisissa asioissa)
YHTEISÖLLINEN TYÖ Työskentely luokkien ja oppilasryhmien kanssa esim. ryhmäyttäminen, oppitunnit eri teemoista, työskentely ryhmädynaamisten ongelmien ratkaisemiseksi, teemaryhmät, luokan työrauhaan ja ilmapiiriin liittyvät kartoitukset, ongelmakeskeinen työskentely, ennaltaehkäisevät Lions Quest-, FRIENDS-, KiVa- ja, Askeleittain-ohjelmat Yhteisölliseen oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmäntyöskentelyyn osallistuminen Ennaltaehkäiseminen, hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä Koulujen kriisityöhön osallistuminen Vanhempainillat Osallistuminen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen (ops-työ, työryhmät) Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen alueellisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa (erilaiset työryhmät ja yhteistyöfoorumit)
Nuorten mielenterveyspalvelut sote-lainsäädännön viitekehyksessä Prof., ylilääkäri Eila Laukkanen
Nuorten mielenterveyspalveluiden merkitys 20-25%:lla nuorista on mielenterveyden häiriöitä Nuorista 10% tarvitsee mielenterveyspalveluita, heistä 5% erikoissairaanhoidon palveluita 75% aikuisiän mielenterveyden häiriöstä voidaan todeta ennen 25 vuoden ikää Nuoren hyvä hoito on aikuisiän ja seuraavan sukupolven häiriöiden preventiota
Psykiatrisen hoidon tarve Suomessa 2010 nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon palveluita käytti 3% 13-22- vuotiaista Lastensuojelun nuorista 42% oli ollut psykiatrisessa avohoidossa ja 36% osastohoidossa Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä oli 45,1%, mutta osuus terveydenhuollon menoista oli 6,5%
Nuorisopsykiatrian palveluiden kysyntä Vuosina 1987-2010 nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien määrä on kasvanut 600% Maassa on 100 nuorten avohoitotiimiä, voimavarat 2010 olivat 8,5/10 000 13-22v. nuorta, suositus olisi 13/10 000. Vain 70% 13-22 vuotiaista oli v. 2010 oikeutettu nuorisopsykiatrian palveluihin runsaan kysynnän vuoksi
Nuorten tarpeen mukaisen, kustannustehokkaan ja laadukkaan psykiatrisen palvelujärjestelmän edellytykset SOTE viitekehyksessä 1. Erityisosaamisen turvaaminen Sisältää nuorten psyykkisen kasvun, mielenterveydenhäiriöiden ja niihin käytettyjen hoitomenetelmien tuntemuksen. Hoidossa keskeisiä ovat näyttöön perustuvat hoitomenetelmät, sisältäen sekä lääkehoidon, psykoterapiamenetelmät että verkostoitumista edellyttävät kuntoutusmenetelmät. Konsultaatio- ja koulutustyössä tarvitaan nuorisopsykiatrian osaamista. 2. Nuorten mielenterveyspalveluiden tuottaminen edellyttää erikoisalan toiminnallista kokonaisuutta erityisvastuualueella Toiminnallinen kokonaisuus muodostuu alueella yhdessä sovituista hoitoketjuista. Monipuoliset avohoidon palvelut ovat lähellä väestöä. Palveluketjussa on erityisosaamista vaativia eritysyksiköissä, jotka myös tuovat osaamisensa ketjun muiden palvelun tuottajien käyttöön.
E R I K O I S O S A A M I N E N VALTAKUNNALLINEN TASO ERIKOISSAIRAANHOITO Vakavat häiriöt/hoito Koulutus Hoitomenetelmien kehittäminen Tutkimus Toiminnallinen kokonaisuus tuotantovastuualueella ja valtakunnallisesti Kuntoutus /työvoima palvelut/ Kela TERTIÄÄRI- PALVELUT NUORISOPSYKIATRINEN OSASTOHOITO Lastensuojelu erityistaso AVOHOITO liikkuva, paikallinen, keskitetty Järjestöt Konsultaatio Työnohjaus Koulutus MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT PERUSTASO SEULONTA LYHYET INTERVENTIOT KASVUN TUKEMINEN, VARHAINEN PUUTTUMINEN, LASTENSUOJELU HOITOON OHJAUS / JATKOHOITO KOULUT, TERVEYSKESKUS, KASVATUS-JAPERHENEUVOLA NUORISOTYÖ, PÄIHDEPALVELUT, KOLMAS SEKTORI
Palvelujärjestelmä jatk. 3. Nuorisopsykiatrian palvelut tulisi kohdentaa kaikille 13-22- vuotiaille. Nuoren psyykkinen ja biologinen kypsymisen jatkuu yli 20-vuotiaaksi, nuorisopsykiatrian osaaminen tulisi kohdentua koko ikäryhmään. Usein hyvin alkanut hoito ja kuntoutuminen kärsii hoitotahon vaihdoksesta. 4. Erikoisalalla täytyy olla asiantuntijajohto Nuorten psykiatristen palveluiden tehokas ja laadukas tuottaminen edellyttää selkeää erikoisalan johtoa tuotantovastuualueen tasolla. Näin turvataan erityisosaamisen ylläpito, monipuolinen palveluvalikoima, henkilöstön koulutus ja kliininen työnohjaus. 5. Tarvitaan tuotantovastuualuepalveluja tukevia valtakunnallisesti keskitettyjä palveluja Nuorten tertiääriset palvelut esim. vaikeahoitoisten osastot, transsukupuolisuus tutkimukset
Palvelujärjestelmä jatk. 6.Nuorten psykiatria on avohoitopainotteista Nuorten psykiatriset palvelut ovat rakentuneet vahvan avohoitopainotteiseksi ja painottuvat lähipalveluina tuotetuista erikoisosaamista edellyttävistä palveluketjuista. Sairaalahoidon osuus on minimaalinen. Kustannustehokkuus muodostuu osaavan henkilöstön toteuttamasta avohoidosta, joka on verrattavissa perusterveydenhuoltoon kustannustensa suhteen, siihen ei liity erityisiä erikoissairaanhoidon kustannuksia. 7. Lastensuojelun kanssa tarvitaan toimiva yhteistyötä Lastensuojelun asiakkaista v. 2012 yli 9% oli 16-17-vuotiaista ja yli 8% 13-15- vuotiaista nuorista. Lastensuojelun laitoshoidossa oli 6750 alle 18-vuotiasta nuorta (=1,4%). Jatkossa on syytä pohtia yhteistyöyksikköä.
Palvelujärjestelmä jatk. 8. Yhteistyö aikuispsykiatrian kanssa on tärkeä Osa nuoruusiässä psyykkisesti sairastuneista siirtyy aikuispsykiatrian potilaiksi (esim. psykoosit). Lisäksi osa nuorten psyykkisistä häiriöistä on pitkäaikaisia ja vaatii monipuolisia hoito- ja kuntoutusjärjestelyjä (esim. neuropsykiatriset häiriöt, pitkittyneet syömishäiriöt). 9. Oikeus käydä sairaalakoulua täytyy turvata myös nuorisopsykiatrisen avohoidon potilaille
Uhkakuvana paluu menneisyyteen Kun nuorille ei ollut omaa mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta, se jakautui lasten- ja aikuispsykiatriaan - ei ollut painopistettä nuorten tarpeissa - ei toiminnallista kokonaisuutta eikä rahoitusta - ei nuorten mielenterveyden erityisosaamista - ei kertynyt nuoria koskevaa tutkimustietoa tai hoitomenetelmiä - ei tarjontaa nuorten tarpeisiin, nuoret eivät käyttäneet palveluita, vaikka tutkimustieto kertoi, että nuorilla on mielenterveysongelmia
Mahdollisuutena Nuorten ongelmiin puututaan ajoissa, tehdään välittömästi interventio On olemassa yhdessä sovitut ja toimivat hoitoketjut Rajapinnat ja siirtymät hoidetaan hyvin (lastenpsykiatria/nuorisopsykiatria/aikuispsykiatria) Palvelu tuotetaan lähellä nuorta, mutta laadukkaasti Vaativan lastensuojelun kanssa syntyy toimivat yhteistyö esim. sijoitusasioissa, käytös- ja päihdehäiriöisten nuorten kanssa Koulutus ja konsultaatio toimii
Resurssit perusterveydenhuollossa / kliininen työ Lääkäri Psykologi Sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja Sos.tt Iisalmi 1 2 4 sh 0,5 Kuopio - Sihti 1 pv / vk 1 2 th 1 - Nuorten tr 0,5 (1) 2,5 (3) 2 Leppävirta *Nilakka 1 sh Ei omaa sh Suonenjoki 1 vk / kk 1 1 Toimintaterapeutti Varkaus 3 pv / vk 1 1 (täyttölupa) 0,5 12 17.4.2015
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit kunnittain (kymmenen suurinta) vuosina 2011-2014 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Juankoski 371 444 360 351 Kaavi 86 185 292 240 Kuopio 7 772 8 556 8 796 9 612 Lapinlahti 282 341 370 419 Leppävirta 132 230 297 457 Pielavesi 106 169 130 121 Siilinjärvi 1 404 1 489 1 727 2 085 Suonenjoki 90 121 103 121 Tuusniemi 111 86 184 138 Varkaus 40 43 84 348 Muut (9) kunnat yht. Ulkokunnat yhteensä Käynnit yhteensä 305 374 214 228 253 283 402 475 10 952 12 321 12 959 14 595 13 17.4.2015
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian hoitopäivät kunnittain (kaksitoista suurinta) vuosina 2011-2014 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Juankoski 31 150 13 35 Iisalmi 142 159 275 147 Kaavi 123 149 1 Kiuruvesi 156 118 86 82 Kuopio 2 127 1577 1177 1 404 Lapinlahti 62 197 79 204 Leppävirta 84 98 49 109 Pielavesi 30 39 39 145 Rautalampi 19 68 113 Siilinjärvi 168 296 379 285 Suonenjoki 159 63 116 90 Varkaus 220 259 759 239 Muut (7) kunnat yht. Ulkokunnat yhteensä Hoitopäivät yhteensä 91 118 114 156 1 099 900 1 524 1 822 4 369 4 116 4827 4 832 14 17.4.2015
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYSin nuorisopsykiatrian hoitopäivät kunnittain (kaksitoista suurinta) vuosina 2011-2014 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Juankoski 31 150 13 35 Iisalmi 142 159 275 147 Kaavi 123 149 1 Kiuruvesi 156 118 86 82 Kuopio 2 127 1577 1177 1 404 Lapinlahti 62 197 79 204 Leppävirta 84 98 49 109 Pielavesi 30 39 39 145 Rautalampi 19 68 113 Siilinjärvi 168 296 379 285 Suonenjoki 159 63 116 90 Varkaus 220 259 759 239 Muut (7) kunnat yht. Ulkokunnat yhteensä Hoitopäivät yhteensä 91 118 114 156 1 099 900 1 524 1 822 4 369 4 116 4827 4 832 15 17.4.2015
18-19-vuotiaiden hoitojaksot nuorisopsykiatrian osastoilla vuosina 2011-2014 Kaavi 1 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Kiuruvesi 1 Kuopio 3 1 4 9 Lapinlahti 1 Siilinjärvi 1 1 Suonenjoki 1 Ulkokunta 1 Yhteensä 4 2 7 11 16 17.4.2015
18-19-vuotiaiden hoitojaksot nuorisopsykiatrian osastoilla vuosina 2011-2014 Kaavi 1 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Kiuruvesi 1 Kuopio 3 1 4 9 Lapinlahti 1 Siilinjärvi 1 1 Suonenjoki 1 Ulkokunta 1 Yhteensä 4 2 7 11 17 17.4.2015
Yhteistyön kehittäminen Kumppanuusvirat ja koulutusvirat tärkeitä Nuorisopsykiatria toteutti 2014 kuntakierroksen, jossa esiteltiin ehdotus hoitopoluksi nuoren masennuksen ja psykoosin hoidossa. Tavoitteena oli saada käsitys miten toimia yhteen. Tämän seurauksena on suunniteltu vuodelle 2016 (alku 2015) koulutus/työnohjaus/yhteistyön rakentamisen koulutushanke. Tavoitteena yhteen toimiminen sekä perustason kesken että erikoissairaanhoidon ja perustason kesken.
Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta 31.1.2014/ tarja nylund ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Perhepalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja koko Eksoten vahvimmin integroitunut palvelualue : sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaista toimintaa, integroitu myös perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa 0-22vuotiaiden psykososiaaliset palvelut ovat Perhepalveluissa ; Nuorten kuntouttava päiväyksikkö sijoittuu hallinnollisesti Aikuisten psykososiaalisiin palveluihin, mutta on toiminnallinen osa nuorisopsykiatriaa (Perhepalvelut) lastentaudit ja lastenneurologia kuuluvat Terveys- ja vanhustenpalvelujen vastuualueelle; lasten kehitystutkimuksissa ( neuropsykiatriset ) tiivis yhteistyö lastenneurologian ja perhepalvelujen kesken Noin 360 työntekijää, joista ehkäisevä n 100, tutkimus ja hoito n 100 ja lastensuojelu n 160 Toimintamenot 2014: Ehkäisevät palvelut tulosyksikkö n. 7 m, tutkimukselliset ja hoidolliset palvelut n. 8,5m ja lastensuojelu n. 15,7m ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund Lasten ja nuorten ehkäisevät Palvelut Ylilääkäri Leena Suomalainen Lasten ja nuorten tutkimukselliset ja hoidolliset Palvelut oto. perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund Lastensuojelu Palvelupäällikkö Raija Kojo Neuvolat Ylilääkäri Reima Santala Oppilashuollo n palvelut Palveluesimies Timo Suhola Opiskelu- Terveys Yhteistyöylilääkäri Johanna Tulonen- Tapio (0.5) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI TuKeVa Tuki kehitykseen ja vanhemmuuteen Palveluesimies Tiina Vormisto Kasvuympäristössä tehtävä työ(lapsiperh. kotipalvelu, ehkäisevä perhetyö) Palveluesimies Ulla Jäppinen Lastenpsykiatria Ylilääkäri ( avoin) hall. sij. Palveluesimies/oh Ulla Jäppinen Nuorisopsykiatria Ylilääkäri Antti Henttonen Avohuolto Palveluesimies Merja Saarinen Sijaishuolto Palveluesimies Marja- Leena Aarnio Lastensuojelun Tukipalvelut Palveluesimies Kaarina Vapaakallio
toimintaperiaatteita Peruspalvelujen vahvistaminen Osallisuus ja oma hoito Lähiverkoston hyödyntäminen Sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin kehittäminen Peruspalvelut eli neuvola ja päivähoito vastinpareina sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat ensisijaiset toimijat Erityisen tuen piirissä ollessaankin lapset ja nuoret ovat myös peruspalveluissa, joten riittävä tiedonkulku on avainasemassa Monialainen yhteistyö, verkostot, vastuut ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Lasten ja nuorten talossa Matalan kynnyksen vastaanotto ja hoidollinen alkuarviointi Kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä, tukihenkilö/-perhetoiminnan koordinaatio Adoptioneuvontaa Perheoikeudelliset asiat( isyys, huoltajuus, olosuhdeselvitykset) Nuorten oikeusedustaja Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitystutkimukset ( lastenlääkäri, puheterapiaa, toimintaterapiaa, fysioterapiaa, psykologin tutkimukset) Lastenpsykiatria ja pikkulapsipsykiatria Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut Lastensuojelun avohuolto ja sijaishuollon koordinaatio Nuorten kuntouttava päiväyksikkö N. 120 työntekijää ( lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, toimistotyöntekijöitä, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, fysioterapeutteja, virastomestareita) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Lasten ja nuorten talon toiminnallisia tavoitteita Matalan kynnyksen palvelutarpeen arvio ja palveluun pääsy viiveettä Lyhytkestoinen hoidollinen arviointi ( 1-5 x ) kaikille, ellei ohituskaistalle suoraan ( esim. lastensuojeluilmoitus) Lapsen, nuoren ja perheen ensikontakti taloon on tärkeä- luotu luottamus voidaan siirtää ja usein talon ilmapiiri on aistittavissa jo ovella Fokus eniten toimintakykyä ja yhteiskunnassa selviytymistä haittaaviin asioihin; Ei pompottelua: ei sanota, että ei kuulu meille tai ei ole motivoitunut vaan on suunniteltava kesytys ja riittävä seuranta Vastuuhenkilö koordinoi perheen, lapsen tai nuoren asiaa Kehitysympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö ovat keskeisiä työmenetelmiä Hoidon kannalta riittävä tiedonvaihto, koska lapsi on yleensä erityispalveluissakin ollessaan myös peruspalvelujen piirissä Koko perheen tilanteen huomioiminen, ei vain indikaattoriasiakkaan/potilaan Räätälöidyt hoitosuunnitelmat ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Yleinen tuki Tehostettu tuki VNA:n mukaan jo erityistä tukea Erityinen tuki Määräaikaiset terveystarkastukset VNA 338/2011 Laajat terveystarkastukset VNA 338/2011 *Neuvolan perheohjaus ensimmäistä lastaan odottaville *Lapsiperheiden kotipalvelu *Lapsiperheiden neuvontapiste *Perhevalmennus *Äitiyspoliklinikka ja synnytykset (erikoissairaanhoidos sa) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Neuvolan perheohjaus Neuvolapsykologi Koulu/opiskelukuraattori Koulu/opiskelupsykologi Neuvola/koulu/opiskeluterveydenhoitaja Neuvola-/ koulu- /opiskeluterveydenhuollon lääkäri *Lisäkäynti *Kotikäynti *Lapsiperheiden kotipalvelu *Ryhmätoiminnot ( Mie ite, Maltti, painonhallinta ym. ) - yhteinen työ päivähoidon ja oppilaitosten henkilöstön kanssa Lasten ja nuorten talon palvelut Lyhytkestoinen hoidollinen interventio ja kriisityö Tehostettu kasvatusohjaus ja arjen tuki (perheneuvonta, perhetyö, tukihenkilö, perheoikeudelliset asiat) Kehitystutkimukset ja -kuntoutus Lasten mielenterveyspalvelut ja pikkulapsipsykiatria Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut Lastensuojelu - Kaikissa apuna verkostotyö, kehitysympäristössä tehtävä työ ja hoidon räätälöinti Somaattinen erikoissairaanhoito Lastentaudit, lastenneurologia Äitiyspoliklinikka Aikuisten palvelut Perhetiimi Nuorten kuntouttava päiväyksikkö APsy-SAS
PERHEPALVELUJEN ARVOT Lapsi ja nuori on ensin Asiakaslähtöisyys : matala kynnys, tarpeen mukaiset palvelut joustavasti, oikea apu oikeaan aikaan Vastuullisuus: palveluohjaus toimii, koordinaatio toimii, yhteistyöhön ja tehtyihin sopimuksiin sitoudutaan Oikeudenmukaisuus: tarpeen mukaisten palvelujen järjestäminen koko Eksoten alueelle, yhtenäisillä sovituilla toimintamalleilla luodaan laatua Avoimuus: riittävä tieto siirtyy vanhemmille ja viranomaisten kesken, toimintamallit ja käytännöt ovat tiedossa Tuloksellisuus: päällekkäisyyksien purkaminen, jonojen parempi hallinta, resurssien kohdentaminen Arvot ohjaavat päätöksentekoa tilanteissa, joihin ei ole pystytty vielä luomaan toimintamallia. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Eksoten palveluverkkomuutos ja prosessit koskettavat myös Perhepalveluja Hyvinvointiasemat (Lasten ja nuorten talo) Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus, yhteyskeskus (Lasten ja nuorten talo) Sähköinen asiointi (Perhepalvelut) Laitoshoidon vähentäminen ja kotona asumisen tuki (Lasten ja nuorten talo, lastensuojelun laitosostojen vähentäminen sekä lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastohoitojen vähentäminen )- lasten ja nuorten osalta kehitystason mukaisen kasvun, kehityksen ja elämän tukeminen Työelämän osallisuus ( nuorten syrjäytymisen ehkäisy) Kuntoutus (tukee laitoshoidon vähentämistä) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Puhelu (05-3522360) Kävely Sähköinen yhteydenotto Esitietolomake (yksi lomake) Lupa monialaisen tiimin tiedonvaihtoon Palveluohjaaja =1.vastuuhenkilö palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Lyhytkestoinen hoidollinen Interventio 1-5 x Konsultaatiokäytännöt Liikkuva työ Verkostotyö (Monialaisuus) Perheen osallisuus Tarkistuslista, seulat Monialaisuuden hyödyntäminen ohituskaista Huoli jää Lyhyt Inter ventio Iso Tiimi - Räätälöity tutkimus- ja hoitosuunnitel ma monialaisuus Kasvuympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö Huoli väistynyt Perheneuvola työ, kehitystutkim ukset, perheoikeude lliset asiat Verkostotyö Räätälöity hoito Potilassegmentointi työn alla Lasten- ja nuorisopsykiatria lastensuojelu Kontakti päättyy Verkostotyö Vastuuhenkil ö Vaikuttavuusarvio Yhteistyö, perhetiimi Koti, päivähoito, koulut, oppilaitokset, neuvolat, oppilashuollon palvelut ja opiskeluterveys Ylei ne n tuk i * Aikui sten palve lut *huoli jää 23v-, Nuorten kuntoutu s p a l v e l u o h a j u s ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Palvelut koko Eksoten alueelle Yhden jonon periaate (uutena esim. puheterapia, toimintaterapia ) Neuropsykiatrisen hoitopolun selkiyttäminen ja kehittäminen - sisältää myös lasten kehitystutkimukset-- ( yksi ovi, josta työnjako ) - tiivis yhteistyö lastenneurologian kanssa mm. työnjaon suhteen, myös resurssijakoa mietittävä Konsultaatiorakenteet peruspalveluille osin kesken: VVY, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, ehkäisevä sosiaalityö Kasvuympäristössä tehtävän työn kehittäminen laitospaikkojen purkamisella : intensiiviset hoitojaksot kouluissa ja kotona? Linkit aikuisten palvelut ( perhetiimi, nuorten kuntouttava päiväyksikkö) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI pepa Kasvo Lpr Kuntien perusopetus Pepaverkostokartta päiväho idot Aikuisten psykosos lastentaudit Äitiyspkl Lasten neurologia vammaispal velut Kehitys vamma pkl srk Järjestöt E-K-Ptyö Sampo Hallinnon ylätaso Asiakastyö Johtoryhmä Monialainen työryhmä, osin asiakaspinnassa Ohr Ohr,kun nat ohr Perhetii mi, Nuorten päiväyks Perheasi oiden neuvotte lu hallitu s Sos. ped. perso jory Neuro Psyk.tii mi Ohja us ryh mä Per so yths palvelu ohjaaaja neuvot teluku nta ostopal velut Eevahanke TEkeskus kuntoutus TYP KELA Seulonn at, lähettee t, VVY Lähetteet Verkost o Hus Carea Niu va Poliisi
Kotona tehtävä työ 1. Matalan kynnyksen perhetyö ( yleinen tuki) a. Lapsiperheiden kotipalvelu perhe voi hakea suoraan, tehdään päätös b. Neuvolan perheohjaus tietyssä elämänvaiheessa universaalia ( ensimmäistä lasta tai ens. yhteistä lasta odottaville kuuluu terveystarkastusten runko-ohjelmaan) - määräkestoista tehostettua tukea osana neuvolassa tehtävää yksilöllistä hoitosuunnitelmaa 2. Lasten ja nuorten talon perhetyö (tehostettu tuki) - toteutetaan kasvatukseen ja perheneuvontaan liittyvinä palveluina Lasten ja nuorten talosta käsin, tarvittaessa monialaisella yhteistyöllä( terveydenhuollon ja /tai sosiaalialan koulutuksen saaneet työtekijät ) - perhe voi hakeutua lasten ja nuorten taloon myös ilman lähetettä - räätälöity hoitosuunnitelma 3. Lastensuojelun perhetyö (erityinen tuki) - lastensuojelun asiakkaille - tehdään sosiaalityöntekijän päätös ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköinen ilmoittautuminen Kansalaisen ajanvaraus, aikojen peruutus ja muuttaminen Yhteydenottopyyntö Esitietolomakkeet Omahoidon vahvistaminen Hyvis.fi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Lasten ja nuorten talo ja talli Perusperiaate on, että tilat ovat monikäyttöisiä ja yhteiskäytössä Avotoimistot kirjaamista varten, vastaanotto- ja neuvotteluhuoneet varataan kalenterista, samoin autot Löytyy myös pieniä kirjaamishuoneita Peilihuoneet Tallissa terapiatilat ja ryhmätiloja Saman katon alla oleminen mahdollistaa työvälineiden yhteiskäytön ( esim. psykologin tutkimusvälineet ), helpommat konsultaatiot, joustavamman työn ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Asiakkaat Kiittelyä talosta ja asiakaspalvelusta Kirjallista palautetta tullut niukasti Matala kynnys näyttäisi toteutuvan: Alkuarviointiin tulee n. 40 nuorta/ kk, vuosi sitten keskimäärin 22 /kk Lapsiperheet tulevat enemmän ammattilaisten kautta n. 20-30 /viikko( määrä noin 2-3 x viime vuoteen verrattuna ), oma-aloitteisesti uusia yhteydenottoja keskimäärin 5 / viikko ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Henkilöstö ja esimiestyö Ajattelun laajentaminen omasta yksiköstä koko talon toimijoihin vie aikaa Uusia mahdollisuuksia on löytynyt, konsultaatiot helpompia, ajansäästöä siirtymisistä, uudenlaista yhteishenkeä ; myös sekaannuksia, väärinymmärryksiä, kateutta ja itsekkyyttäkin Henkilöstön joustavampi käyttö mahdollistuu: esim. lyhytkestoinen hoidollinen arviointityöryhmä on koottu viiden eri yksikön työntekijöistä ja lisäksi on sovittu konsultaatiokäytännöt ohituskaistoilta Hoitosuunnitelmien räätälöinti mahdollista yli yksiköitten tehtävän työn Palveluohjaajat saavat asiakkailta kiitosta ensikontaktista Erityistä huomiota kiinnitettävä : läpinäkyvyyteen, oikeudenmukaisuuteen, päätösten perusteluihin, tiedottamiseen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Käytännön ongelmia tiedonvaihtoon liittyvät asiat: kirjalliset luvat huoltajilta ( joskus toinen asuu Vaasassa tai ulkomailla )- apua tähän vapaakuntakokeilusta? Terveys-efficaan tuotu uudet lomakkeet: Lasten ja nuorten arviointityö sekä Perheneuvolan yhteistyölehti Tutustumistoiveita tulvii, yhdistyksille vedetty tiukempaa linjaa, keskitettyjä infoja organisoitava ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
talous Kustannusten jako on tehty vielä pääosin vanhan käytännön mukaan Palvelutarve näyttää kasvavan ja painottuvan aiemmasta poiketen Isompien kokonaisuuksien hahmottaminen on esimiehille ja työntekijöille opettelun paikka: mm. koulutussuunnitelmat ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
haasteita Yhteisen työn ja näkemyksen löytäminen hankalien potilaiden/asiakkaiden osalta liittyy juuri monialaiseen yhteistyöhön ja erilaisiin odotuksiin toisten tekemisiin ja vastuihin liittyen toimintatavat ja ajattelu ovat joissakin yksiköissä tiukasti vanhoissa kaavoissa Vaikuttavuuden mittaaminen: 2 viimeisen vuoden aikana Lappeenrannan alueella niiden lasten määrä, joista on tehty lastensuojeluilmoitus oli v. 2011 1003, v. 2012 956 ja v. 2013 868, ilmoitusten määrä on hieman vähentynyt vuoden 2012 tasosta ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kiitos!
20.4.2015 PoSoTe 1
KUOPION SOSIAALIPÄIVYSTYS VIRKA- AJAN ULKOPUOLELLA 1.9.2011 ALKAEN l l l l Toimipaikka on Kuopiossa, päivystysalueena Juankoski, Joroinen, Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto yht. 195 518 asukasta 31.12.2014. Päivystäjinä 5 viranomaisvaltuudet omaavaa sosiaalityöntekijää: Maarit Antikainen, Ulla-Maija Huttunen, Vuokko Kämäräinen, Mira Luukkonen ja Anneli Ollikainen. Arkisin klo 15-08, pe klo 15 alkaen ma klo 8 saakka Päivystys aina virka-ajan ulkopuolella viranomaisnumerossa l 044 718 1315 l Kuntalainen saa yhteyden sosiaalipäivystykseen numerosta 112 20.4.2015 PoSoTe 2
POHDINTAA l Ympärivuorokautinen (24/7) l Sijainti l -jonkin toimivan yksikön yhteydessä l -erillinen yksikkö l Yhdistetty sosiaali- ja kriisipäivystys l Henkilöstön määrä ja rakenne l -sosiaalityöntekijä(päätökset)/sosionomi työpari l Yhteydet kuntiin 20.4.2015 PoSoTe 3
KUOPION SOSIAALIPÄIVYSTYS l l l l l Ulla-Maija Huttunen Vastaava sosiaalityöntekijä Kuopion sosiaalipääivystys Lastentie 1 A D-ovi, Kuopio sosiaalipaivystys@kuopio.fi 20.4.2015 PoSoTe 4
TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN OPISKELUHUOLTO PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELU T
OPISKELUHUOLLON PERUSTA 1.8.2014 voimaan tulleen opiskelijahuoltolain mukaisesti Kuopion kaupunki järjestää alueellaan toimiville toisen asteen oppilaitoksille kuraattori- ja psykologipalvelut (opetussuunnitelmaperusteiset opiskelijat). Opiskelijahuolto tukee opiskelijoiden yksilöllistä sekä oppilaitoksen yhteisöllistä hyvinvointia, opiskelijoiden mielenterveyttä, turvallista oppimisympäristöä sekä pyrkii ehkäisemään tai lieventämään opiskeluun liittyviä ongelmia. Kuraattorin ja psykologin työ on varhaista puuttumista, joka pyrkii vähentämään opintojen keskeytymisiä ja ehkäisemään syrjäytymistä.
o Henkilökohtaisen vastaanoton lisäksi kuraattorit ja psykologit osallistuvat opiskeluhuollollisiin ryhmiin sekä tarvittaessa opiskelijoiden hoitokokouksiin, asiakassuunnitelmaneuvotteluihin, kuntoutuksen suunnitteluun ja muihin opiskelijahuollon asiantuntemusta tarvitseviin oppilaitoksen ulkopuolisiin asiakastilanteisiin. o 2. asteella työskentelee yhteensä 5 kuraattoria ja 4 psykologia. Työntekijäkohtainen opiskelijamäärä on tällä hetkellä noin 1400. Työssä painottuu myös kouluyhteisöille annettu konsultatiivinen työ ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa o Psykologin ja kuraattorin työnjako on yksilöllisesti harkittavissa tärkeintä on, että nuori ohjautuu opiskeluhuollon piiriin tukea tarvitessaan.
PSYKOLOGI tarjoaa tukea haasteellisissa elämäntilanteissa ja erilaisissa mielenterveyden pulmissa. Hän on myös mukana oppimis- ja keskittymisvaikeuksien tunnistamisessa ja niissä tukemisen suunnittelussa. tekee asiakastyötä terveydenhuollon ammattihenkilönä. Käyntien määrä ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin tai hoitoon tai muihin palveluihin.
PSYKOLOGIIN VOI OLLA YHTEYDESSÄ ESIMERKIKSI SEURAAVISSA ASIOISSA: Opiskeluun liittyvä stressi Masentuneisuus Ahdistuneisuus Yleiset pahan olon tunteet Perhe- ja muihin ihmissuhteisiin liittyvät huolet Erilaiset kriisitilanteet Oppimisen pulmat
KURAATTORI Kuraattorit vastaavat oppilaitoksen sosiaalityön palveluista. He ohjaavat ja auttavat opiskelijaa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten itsenäistymiseen, asumiseen, toimeentuloon, mielenterveyteen, arjenhallintaan, opiskelukuntoon ja opiskeluvalmiuksiin liittyvissä asioissa. Kuraattorit tiedottavat opiskelijoiden käytettävissä olevista palveluista sekä tarvittaessa ohjaavat opiskelijoita erilaisten palveluiden piiriin ja työkunnon arviointiin.
KURAATTORIIN VOI OLLA YHTEYDESSÄ ESIMERKIKSI SEURAAVISSA ASIOISSA: Poissaolot Opiskelumotivaatio Asumiseen ja toimeentuloon liittyvät asiat Elämän kriisitilanteet Päihdeasiat Elämänhallinta Ihmissuhteet
YHTEYDENOTOT Opiskelija voi itse varata ajan tai Vastaanotolle voi hakeutua esim. vanhemman, terveydenhoitajan, erityisopettajan tai opintoohjaajan kautta
Äitiyshuollon tuottavuusohjelma v2013-/psshp PoSoTe /Perheiden, lasten ja nuorten työryhmälle 13.4.2015 Leea Keski-Nisula, ma. ylil Synnytys- ja naistentautien klinikka,kys
Äitiyshuollon tuottavuusohjelman työryhmä Kokoontumiset v2013-2015 5+3+1= 9 kertaa, viimeksi 2/2015 Läsnä edustajia Ylä-Savon sote, KYS, PTH, Kysteri, Kuopion tk, tietyistä kunnista: Siilinjärvi, Pielavesi Puheenjohtajana yl prof ylil Seppo Heinonen ad kevät 2014, sen jälkeen ayl Maija-Riitta Orden
Tuote/Mittarit Tuote normaaliraskaus/ riskiraskaus Mittarit: Poliklinikkakäynnit, Päivystyskäynnit
Tavoite/toimeksianto Äitiysneuvolatoiminnan ja KYS:n synnytysklinikan alueellinen kehittäminen ja yhdessä toimiminen. Pyrkimyksenä mm. äitiyshuollon päivystyskäyntien hillintä, hoitojaksojen lyhentäminen, hoidon keventäminen, hoidon ja tutkimusten päällekkäisyyksien poisto, jako matalan ja korkean riskin synnyttäjiin (potilashotelli vs osastoseuranta)
Synnytystoiminnan tausta Pystyttävä tarjoamaan 24/7 päivystysvalmiudessa Tarvitaan riittävä henkilökunta mutta sille on oltava käyttöä myös elektiivisesti
Synnytystoiminnan laatu KYSissä Maan huipputasoa Synnytyksiä v2012-2014 2418-2382 Sektioprosentti yliopistosairaaloista maan matalin 12.9%, perinataalikuolleisuus ja sairastavuus matala Äitiyspoliklinikkakäyntejä n 7100/v Antenataalihoitojaksoja 770/v Lapsivuodeosastolla 2200 hoitojaksoa/v Synnytyksen jälkeinen seurannat 3.5pv/synnyttäjä (koko maa n 2.9pv) Lapsia kotiutus n 6-8/pv
Ongelmat Synnyttäjät sairaampia, vanhempia, lihavampia, vaativampia, moniongelmaisia (psyyke- ja päihdeongelmat)-matalan riskin synnyttäjiä vain n 10-15% Kokematon ja nuori henkilökunta (tällä hetkellä n 20-30% naisten akuuttikeskuksen hoitajahenkilökunnasta työkokemusta max 1v) Laajat synnytyspuolen toiminnan muutokset KYSissä v2014-2015 resurssiselvittelyt, työnkuvan uudelleen suunnittelu KYSissä v2013 päivystyskäyntien määrä /synnytys suurempi kuin muissa shp:ssä (3.4 vrs oys 2.6)
Päivystyskävijät synnytysvastaanotolla 50% kuopiolaisia- 1800/v Päivystyskäynti n 2x kalliimpi kuin sovittu käynti pkl pyrkimys vähentää raskaana olevien päivystyskäyntejä (varsinkin kuopiolaiset) Terveydenhoitajan puhelinpalvelu aamuisin (KK) Synnytyssalissa triagekätilö joka tekee minimaalisen uätutkimuksen gravidalle ylimääräiseen uätutkimukseen hakeutuvuus vähentynyt?
Kumppanuusgynekologi Kuopion kaupungin kanssa (ei toteutunut 1/2014), nyt kuitenkin gynekologi aloittanut virassa Kuopion tkssa yhteistyön toiminnan selvittäminen ja järkeistäminen Kumppanuuskätilö muuttui kotikätilö (KYS); toiminta alkoi 3/2014; toimintaa jouduttu supistamaan isojen synnytysklinikan toiminnan muutosten+ henkilöstöresurssien vuoksi
Muita yrityksiä Potilashotelli-tyyppinen lapsivuodehoito matalan riskin synnyttäjille (resurssien kohdentaminen riskisynnyttäjille) ei toteutumassa tilalle perhehuoneiden lisääminen vuodeosastolla Keskusneuvola (Kuopio) KYS:n hoito-ohjeiden saatavuus avoterveydenhuollossa (yhteiset hoitomallit) Mahdollisimman varhainen kotiuttaminen ja sujuva tiedonkulku
Päivystyskäynteihin liittyviä asioita Käyty läpi päivystykävijöiden hoitopolkua 20% ilman lähetettä Uuden neuvolaoppaan mukana avopuolen käyntien määrä jakaantui eri lailla riskittömien ja riskillisille neuvolakäyntien kokonaismäärä ei kuitenkaan vähentynyt Tietojärjestelmäongelmat: dg koodeja ei saada ulos miksi käyneet volla (avopuolella)
Päivystyskäyntien määrä laskenut muilla mutta ei kuopiolaisilla potilaat ensin puhelimella yhteyttä triagekätilöön, tilannearvion perusteella vastaanotolle nla/sairaala
Kuopiolaiset Kuopiolaiset potilaat 1-8 2013 2014 Muutos% Päivystyskäynnit synnytyssali/gynpkl 1464 1524 4.1 Käynnit äpolilla 2310 2145-7.1 Hoitopäivät 2301 1857 1832-1.3 Hoitopäivät 2302 1227 1016-17.2 Hoitojaksojen kesto 2301 3.49 3.4-2.6 Hoitojaksojen kesto 2302 4.98 3.89-22
Muita ideoita Sähköinen uäkuvakonsultaatio Konsultaatiomahdollisuuksien parantaminen Ketjulähettitoiminta ulkopuolisten tutustumisjaksot eri hoitoyksiköihin Synnytysvalmennuksen kehittäminen
6.5.2015 MK 1
LASTENSUOJELUN TULEVAISUUSODOTUKSIA, MUUTOS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTARPEITA POSOTE 20.4.2015 6.5.2015 MK 2
6.5.2015 MK 3
Kuopiossa, Suomen kahdeksanneksi suurimmassa kaupungissa, on yli 111 000 asukasta ja koko Kuopion vaikutusalueella elää 600 000 ihmistä. 6.5.2015 MK 4
LAPSIPERHEPALVELUJEN PROSESSIT L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö STRATEGIAT, ARVOT JA VISIO LASTEN JA PERHEIDEN TARPEET YKSILÖ-JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON SOSIAALITYÖ TUKIPALVELUINEEN LASTENSUOJELUN TARPEEN ARVIOINTI OHJAUS JA NEUVONTA (PALVELUOHJAUS) SUUNNITELMALLINEN JA TAVOITTEELLINEN TUKEMINEN YHDESSÄ SIDOSRYHMIEN (MM. KOTIPALVELU JA PERHETYÖ) KANSSA AKUUTTI TYÖ JÄLKIHUOLTO PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT KRIISITYÖ SEUDULLINEN SOSIAALIPÄIVYSTYS (12 KUNTAA) PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ RIITA- JA RIKOSASIOIDEN SOVITTELU (POHJOIS-SAVO) LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO PERHEHOITO AMMATILLINEN PERHEHOITO AMMATILLISET PERHEKODIT LAITOSHUOLTO (OMA JA OSTOPALVELUT) 6.5.2015 MK JOHTAMINEN JA MUU TOIMINNAN TUKI VOIMAANTUNEET, ILMAN LASTENSUOJELULLISTA TUKEA SELVIYTYVÄT LAPSET JA PERHEET 5
6.5.2015 MK 6
Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden tilanteesta Lastensuojeluilmoitusten määrä on hieman noussut edellisestä vuodesta. Samoin kuin pyynnöt lastensuojelutarpeen arvioimiseksi ovat kasvaneet vuosittain vuodesta 2012 (100 pyyntöä) vuoteen 2014 (207 pyyntöä). Myös ennakolliset lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut kasvussa (v. 2012 44, v.2014 52). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 - vuotiaiden lasten määrä on Kuopiossa korkea (2,2% vastaavanikäisestä väestöstä). 1,4 1,5 1,5 1,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 2,2 2,2 2,1 2,0 2,0 2,0 2,0 1,9 1,8 1,8 1,8 1,8 1,8 1,7 1,7 1,7 1,7 Oulu Tampere Lahti Turku Jyväskylä Kuopio Joensuu 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piiriin ohjautuvien 0-17- vuotiaiden määrä 11,2% vastaavanikäisestä väestöstä (THL) (2013) on suurin suhteessa vertailukaupunkeihin. Tukitoimien piiriin ohjautuvien prosentuaalinen osuus on kasvanut koko ajan vuodesta 2009. 6.5.2015 MK 7
Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman lasten ja nuorten avomielenterveyspalvelut työryhmä Alueen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kartoittamisen ongelmana on, että yksiköt ja niiden tarjoamat palvelut, toimintaprofiilit ja myös tilastointi eroavat kunnittain. Yhteinen ongelma on pienten yksiköiden haavoittuvuus; yksittäiset henkilömuutokset vaikuttavat toimintaan, eivätkä yksiköt ole myöskään aidosti moniammatillisia. Palvelujen tarjonta ja käyttö ei jakaudu tasaisesti, eivätkä palvelut ole tasalaatuisia. Pohjois-Savon lapsimäärästä noin puolet asuu Kuopion alueella ja Kuopion lasten mielenterveyspalveluihin liittyvät pulmat vaikuttavat merkittävästi koko alueen tarkasteltuihin lukuihin. Lapsiin kohdistuvat palvelut Kuopiossa ovat paljon vähäisemmät kuin muualla Suomessa. 6.5.2015 MK 8
Perheneuvolapalvelut (Sotka) Peittävyys alle koko maan keskiarvon Kuopio (n. 6 %) Vieremä pienen kunnan luvut voivat vaihdella paljon Rautavaara ei ilmoitettua perheneuvolan työntekijää Lähellä maan keskiarvoa (n 10%) Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Kaavi, Rautalampi Peittävyys yli Pohjois-Savon keskiarvon (yli 20%) Siilinjärvi: peittävyys n. 27% - sisältää hyvinvointineuvolan moninaisemman asiakasjoukon, ei ainoastaan lasten mielenterveystyötä tekevän 2,5 hengen perheneuvolan asiakkaita Varkaus: peittävyys n. 21% - sisältää sekä perheneuvolan asiakkaita, lasten ja nuorisopsykiatrian potilaita että oppilashuollon asiakkaat Maaninka, Keitele, Lapinlahti, Vesanto, Suonenjoki Mitä palveluja ja asiakasryhmiä peittävyysluvut sisältävät? Perheneuvoloiden asiakkaiden ikäjakauma ja kohderyhmä vaihtelee paljon eri kuntien välillä ja peittävyyttä kuvaavat luvut sisältävät usein muutakin kuin kunnan järjestämiä 0-13-vuotiaiden lasten mielenterveyspalveluja 6.5.2015 MK 9
KUOPION KAUPUNGIN TUOTTAVUUSOHJELMA 2012-2015 l l l l l Kuopion kaupungin tuottavuutta parantavat yhteiset toimenpiteet perustuvat - palvelualueuudistukseen - toimintakatteen kasvurajoitteelle - tuottavuutta parantavaan keinovalikoimaan Palvelualueilla on lisäksi omia tuottavuustavoitteita ja niihin kohdistuvia toimenpiteitä. 6.5.2015 MK 10
TAVOITTEET Painopistettä siirretään yhä enemmän l l l l l l asiakassegmentointiin ja uudenlaiseen palvelutarpeiden arviointiin tuote- ja palveluinnovaatioihin palveluntuottamismallien tuottavuutta kuvaaviin vertailumalleihin eri kustannustekijöiden merkitykseen palveluntuottamismallien vertailuissa suunnittelu- ja seurantaprosessien kehittämiseen palvelualueilla yli sektorirajojen menevien asiakasprosessien tuotteistukseen ja mittarointiin 6.5.2015 MK 11
LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISHAASTEITA l l l l l Tietoon perustuva ohjaus ja johtaminen - indikaattorit Monialaisuus ja monitoimijaisuus sektori- ja organisaatiorajat ylittävänä sekä varhaisessa tukemisessa että korjaavissa palveluissa l - kumppanuuksien asiakaslähtöinen, lapsen kasvua ja kehitystä tukeva tai perheen/kuntalaisen hyvinvointia edistävä kehittäminen muiden julkisten toimijoiden, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa - tietosuoja - tilaratkaisut Sähköiset palvelut Prosessien hallitsevuudesta laadun ja sisällön varmistamiseen Dokumentaatio - riittävää ja oikeaa, mutta ei hallitsevaa, kohtaamista estävää 6.5.2015 MK 12
Kunnan moniulotteisen toiminnan ja vähenevien resurssien oikea, asiakkaiden muuttuviakin tarpeita vastaava kohdentaminen Notkeus Uusien välineiden ja menetelmien hyödyntäminen etenkin lasten ja nuorten kanssa toimittaessa / osallisuuden edistämisessä 6.5.2015 MK 13
KUMPPANUUDEN PERIAATTEET l l l l l l 6.5.2015 Kaikki mukaan toimimaan omaksi ja yhteiseksi hyväksi Kumppaneina rooleja kunnioittaen ja toisiaan täydentäen Yhteisellä asialla yhteistyössä Osaaminen ja asiantuntemus laajasti käyttöön toiminnallisia ja hallinnollisia esteitä karsien Selvät pelisäännöt auttamistyöhön, palvelutuotantoon ja edunvalvontaan Talous ja työnjako kunnossa sekä tehtävät tasapainossa (STM) MK 14
NUMEERISIA INDIKAATTOREITA LASTENSUOJELUUN l l l l Kuopiossa lähdetty luomaan uudenlaista lähestymistapaa ensin kotihoidossa Lapsiperhepalveluissa on hyödynnetty kotihoidon luomaa pohjaa, mutta huomioitu lapsi ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti ottaen mukaan kullekin vaiheelle keskeiset asiat Tavoitteena sähköinen yhteinen arviointiväline, jolla kunnan eri toiminnot/yksiköt määrittävät asiakkaana olevan lapsen, isän ja äidin kulloisenkin tuen tarpeen ja sen kohdentumisen Tulevaisuudessa myös asiakkaat itse ja yksityiset palveluntuottajat arviointivälineen käyttäjiksi 6.5.2015 MK 15
Arviointivälineen toiminnallisuus pyritään rakentamaan sellaiseksi, että se mahdollisimman monen asiakkaan kohdalla pystyy ehdottamaan asiakkaan tuen/palvelutarpeen näkökulmasta sopivinta palvelupakettia ja siihen liittyvää etenemismallia sekä menetelmiä. Tällä toimintamallilla räätälöidään palveluja ja toisaalta tuetaan asiakkaiden tasalaatuisempaa palvelua. Samalla yhtenäistetään myös sosiaalityöntekijöiden arviointi- ja toimintamalleja. 6.5.2015 MK 16
OIKEASSA PAIKASSA, OIKEA-AIKAISESTI, OIKEIN KEINOIN JA OIKEIN KOHDENNETUSTI OSALLISTAEN HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE 6.5.2015 MK 17
KIITOS JA INNOSTUSTA MEILLE KAIKILLE JATKOON! 6.5.2015 MK 18
KOULUPSYKOLOGIN TYÖ ESI- JA PERUSOPETUKSESSA K A S V U N J A O P P I M I S E N T U K I, K U O P I O N K A U P U N K I