Kokemuksia palvelusetelin käytöstä Harjavallassa ja Kuusamossa Vesa Isoviita Kehitysjohtaja, Kuusamo 9.11.2010
Palvelusetelin tarkoitus lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia parantaa palvelujen saatavuutta monipuolistaa palvelurakennetta sekä edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä
Uuden lain keskeiset muutokset PS:ä koskevat jo olemassa olevat säännökset koottiin uuteen PS -lakiin Uuteen lakiin säännökset myös PS:n arvon määräytymisestä SV -lakia täsmennettiin PS:n käyttöön liittyvien matkakustannusten osalta (korvataan lähimpään) Kunnilla oikeus päättää PS järjestelmän käyttöönotosta + minkä palvelujen hankkimiseksi PS:ä voitaisiin käyttää.
Uuden lain keskeiset muutokset Kunta hyväksyy tuottajat ja pitää rekisteriä PS:n arvo määrättävä kohtuulliseksi / tosiasiallinen mahdollisuus Asiakkaan omavastuuta ei sidota asiakasmaksulakiin, vaan omavastuu voi ylittää laissa säännellyt enimmäismäärät
Uuden lain keskeiset muutokset Maksuttomiksi säädettyjen palveluiden kohdalla PS:n arvo määrättävä sellaiseksi, ettei asiakas joudu maksamaan palveluista Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen PS:n tavanomaisen apuvälineen arvoa Kunnalla mahdollisuus määritellä PS:n arvo yksittäistapauksissa korkeammaksi
Kunnat ja palveluseteli Kunnilla merkittävä vastuu alueensa palvelumarkkinoiden kehittämisessä ja palvelujen tuotantorakenteen monipuolistamisessa Yksi PS:n käyttöönoton tavoite on lisätä yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Pienissä kunnissa vähän palvelun tuottajia: elinkeinotoimen ja sote:n yhteistyöllä voidaan edistää sopivan yrityskulttuurin luomista alueelle. PS:llä voidaan edesauttaa markkinoiden kehittymistä ja pienyrittäjyyttä.
Kuntien kustannukset ja PS Oletus: kunnat määrittävät PS:n arvon hieman alhaisemmaksi kuin oman tuotannon menot > mahdollisuus lisätä tarjontaa lisäämättä kustannuksia PS:n käyttöönotto lisää kustannustietoisuutta sekä palvelujen rahoituksen läpinäkyvyyttä PS mahdollistaa kasvaviin tarpeisiin vastaamisen ilman lisäinvestointeja Palvelujen tuottajia voidaan käyttää joustavasti palvelujen kysynnän ja tarjonnan mukaan
Kuntien kustannukset PS:n käyttöönotosta Asiakkaan palvelun tarpeen arviointi > ei lisäkustannuksia Palvelujärjestelmän hallinnointikustannukset, ohjaus, neuvonta, laadunvalvonta ja palveluntuottajien hyväksymismenettely > tulee vaihtelevia lisäkustannuksia Lähtökohta: kustannukset eivät ylitä PS järjestelmän mukanaan tuomia säästöjä.
PS:n vaikutukset viranomaistoimintaan PS:n käyttöönotolla vain vähäisiä vaikutuksia kunnan oman henkilöstön määrään, saatavuuteen ja työtyytyväisyyteen PS mahdollisuus vastata eläköitymispaineisiin PS lisää kuntien tietoisuutta palvelutarjonnasta ja helpottaa mm. tarjouskilpailujen toteuttamista Jatkossa kunta enemmän valvoo ja ohjaa sitä, että palvelutuotanto kehittyy vastaamaan palvelukysyntää Ostopalvelut vähenevät > PS lisääntyy
Palveluntuottajien valinta Listautumismalli (hyväksytään kaikki ehdot täyttävät tuottajat) Kilpailutusmalli Sekamalli Molemmat mallit?
Jos PS ei ole käytössä? Mikäli kunta ei ole ottanut palveluseteliä käyttöön, tai mikäli palveluseteli on otettu käyttöön vain joissakin palveluluissa, voi asiakas vaatia palvelusetelin käyttöön ottoa kunnan sisällä demokraattisen päätöksenteon keinoin, esimerkiksi tekemällä kuntalain (365/1995) 28 :ssä tarkoitetun aloitteen.
Yrityksen hyväksyntä Merkitty ennakkoperintärekisteriin Ei edellytä kuulumista yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin (siivous yms. firmat) Yritys / terveydenhuollon ammattihenkilöt > terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin kuuluttava Täyttää kyseiselle toiminnalle yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa (603/1996) ja yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) asetetut vaatimukset Potilasvahinkolain mukainen vakuutus tai vastaava Palvelun tason vastattava vähintään kunnallista toimintaa
Palveluntuottajarekisteri Kunnan tulee pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista sekä palvelujen hinnoista. Tietojen tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla Esim. apteekki, terveyskeskus tai sosiaalitoimisto
Asiakkaan asema Asiakkaalla ei subjektiivista oikeutta PS:iin Myös terveydentila voi olla este setelin saamiselle Kunnan kerrottava asiakkaalle palvelusetelin arvo, palvelun tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet sekä vastaavasta palvelusta asiakasmaksulain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Julkinen palvelu / aiemmin ei kuluttajansuojalaki, kokonaan yksityinen / kyllä
Asiakkaan asema PS arvosta tehtävä päätös / tulosidonnainen seteli Tasasuuruisesta setelistä merkintä sairaskertomukseen / sosiaalihuollon palvelupäätökseen Palvelun tarve arvioitava / tuottaja voi olla mukana (esim. palveluasumispäätös) Palvelusetelistä voi kieltäytyä Ei SV -korvausta, paitsi matkoista
ALV Pääsääntö: sosiaalihuoltona järjestetyt sosiaali- ja terveyspalvelut vapautettu alv:stä. Itse maksettuna verollista mutta kotitalousvähennys. Yksityiset ja tukipalvelut: verottomuuden edellytyksenä merkitseminen yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin Jos ostaa yksityiseltä enemmän kuin PS palveluja, palvelut oltava palvelusuunnitelmassa. Piilevä ALV / 5% palautus
Palvelusetelin arvo Määriteltävä asiakkaan kannalta kohtuulliseksi Kertaluonteinen tai jatkuvaan palvelutarpeeseen Maksuttomaksi säädetyt palvelut / riittävän suuri setelin arvo Lääkinnällinen kuntoutus / riitettävä tavanomaiseen apuvälineeseen Kerryttää maksukattoa
ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen
Prosessi Potilaan hoidon tarve arvioidaan TK:ssa tai OYS:ssa tai kaihin osalta silmätautien erikoislääkäri PS:n tarjoamisesta potilaalle päättää TK:n ylilääkäri Potilasta informoidaan PS:n arvosta, palveluntuottajien leikkaushinnoista ja omavastuuosuudesta Potilas ottaa setelin vastaan tai kieltäytyy siitä Jos ottaa vastaan > valitsee itse palveluntuottajan Jos kieltäytyy > hoitoon julkiselle palveluntuottajalle Ylilääkäri voi sopia potilaan kanssa, että tarpeelliset asiakirjat toimitetaan palveluntuottajalle TK:n toimesta. Potilas voi myös itse toimittaa sairautta koskevat asiakirjat. Palvelusetelipäätöksistä pidetään luetteloa.
Palvelut ja setelien hinnat Kaihileikkaus Yksi silmä, 1.350 Kaksi silmää 2.100, sis. jälkikontrollin Käsikirurgia Käden yleiskirurgia 1.050 Käsikirurginen päiväkirurgia 1.350 Käsikirurginen lyhytkirurgia 1.875 Vaativa käsikirurgia I, 2.670 ja II 3.640 Polvikirurgia Polvi I, 1.540 ja Polvi II 3.520 Olkapääkirurgia Olka I, 2.275 ja Olka II 3.675 Polven tai lonkan tekonivelleikkaus 9.000 (sis. prepoli, leikkaus, 3-5 pv kuntoutus ja postoperatiivisen käynnin) Lihavuusleikkaus 9.000 (sis. valmistavat tutkimukset ja erikoislääk. arv., leikkauksen ja vos. 3-5 pv)
Palveluseteli, talous ja hoitoon pääsy Asiakkaan omavastuu arviolta noin 25% toimenpiteen hinnasta. Kilpailu voi alentaa omavastuuta. Kunnalle PS aina halvempi kuin vastaava toimenpide OYS:ssa PS:n valitseva asiakas pääsee hoitoon nopeammin ja valinnanvapaus lisääntyy Asiakas poistuu julkisen th:n potilasjonosta ja muutkin pääsevät hoitoon nopeammin
Palveluntuottajat ODL terveys Oy Suomen terveystalo Oy Orto-lääkärit Lääkäriasema Oy Sairaala ORTON Oy Madilaser Oy Terveyspuiston kirurginen sairaala Oy Tekonivelsairaala Coxa Mehiläinen Oy
Systematic Follow-up of Service Providing System as an Practical Tool for Empowering Patients Freedom of Choice RATIONAL RENWAL PLAN FOR HIP- AND KNEE REPLACEMENT IN FINLAND Ilmo Parvinen February 2008 SOURCE : PERFECT Artificial joint surgery (AJS) AJS costs and outcomes WORKING PAPERS 29/2007, Stakes [ IN FINNISH]
renewal % 10.0 E-Karjala 8.0 Oulaskangas Lappi 6.0 L-Pohja HYKS Orton Keski-Poh. Kymenl. TYKS Muut julkiset 4.0 Satakunta Jorvi Kanta-Häme Keski-Suomi Turun tk. KYS 2.0 Porvoo Mikkeli P-Karjala Coxa Peijas Etelä-Poh. ODL Hyvinkää OYKS Muut yksityiset Loimaa Päijät-Häme 0.0 0 Jämsä 200 400 600 800 1 000 n
RENWAL PLAN In Addition: Stand alone or network based private enterprises are marked with Y+ O E K+P C T PKS II P+M PKS I
renewal % 10.0 8.0 FUTURE 6.0 4.0 2.0 0.0 T P+M O PKS I PKS II C K+P E Y+ 0 500 1 000 1 500 2 000 n
renewal % 12.0 L-Pohja 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 Porvoo Keski-Suomi Päijät-Häme Jämsä E-Karjala Reuma OYKS Kanta-Häme Lappi Kymenl. Savonlinna Iisalmi Lohja Turun tk. ODL Jorvi Keski-Poh. Salo Kainuu Muut yksityiset Orton Hyvinkää Mikkeli Eira Peijas Kemijärven tk. Pulssi TYKS Etelä-Poh. P-Karjala Satakunta 0 100 Loimaa 200 300 400 500 600 700 lkm n HYKS KYS Coxa Muut julkiset
renewal % 12.0 10.0 FUTURE 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 O P+M T K+P E Y+ PKS II C PKS I 0 500 1 000 1 500 2 000 n
renewal % 10.0 E-Karjala 8.0 Oulaskangas Lappi 6.0 4.0 2.0 Coxa Muut yksityiset HYKS P-Karjala Keski-Poh. Satakunta KYS Kanta-Häme Porvoo ODL OYKS Jorvi Orton TYKS Keski-Suomi Mikkeli Etelä-Poh. Hyvinkää Peijas Muut julkiset L-Pohja Kymenl. Turun tk. 0.0 Loimaa Päijät-Häme Jämsä 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 9500 10000
renewal % 10.0 8.0 FUTURE 6.0 4.0 2.0 T PKS II PKS I P+M C O Y+ K+P E 0.0 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 9500 10000 2003 money value]
renewal % 12.0 L-Pohja 10.0 8.0 Porvoo Keski-Suomi Päijät-Häme Jämsä OYKS 6.0 Kanta-Häme Reuma Kymenl. TYKS E-Karjala Savonlinna Lappi 4.0 Iisalmi Muut julkiset Lohja KYS Turun tk. 2.0 Muut yksityiset P-Karjala Jorvi Kainuu Keski-Poh. Coxa Satakunta ODL Salo HYKS Etelä-Poh. Hyvinkää Orton Peijas Pulssi Eira Mikkeli 0.0 Kemijärven tk. Loimaa 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 8 000 8 500 9 000 9 500 10 000
renewal % 12.0 10.0 FUTURE 8.0 6.0 4.0 2.0 PKS II T O K+P Y+ C P+M 0.0 PKS I E 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 8 000 8 500 9 000 9 500 10 000 [2003 money value]
HIP renewal % KNEE Lapin shp 0-1.0 Lapin shp Länsi-Pohjan shp 1.1-2.5 2.6 3.0 Länsi-Pohjan shp Pohjois-Pohjanmaan shp 3.1 5.0 Pohjois-Pohjanmaan shp Keski-Pohjanmaan shp Kainuun shp 5.1 - Keski-Pohjanmaan shp Kainuun shp Pohjois-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Vaasan shp Keski-Suomen shp Itä-Savon shp Pirkanmaan shp Etelä-Savon shp Satakunnan shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Kymenlaakson shp Helsingin ja Uudenmaan shp Pohjois-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Vaasan shp Keski-Suomen shp Itä-Savon shp Pirkanmaan shp Etelä-Savon shp Satakunnan shp Päijät-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Kymenlaakson shp Helsingin ja Uudenmaan shp Genimap 29.3.2002/AA
CONCLUSIONS AND REMARKS STARTING POINT There are no possibilities to create a comprehensive Artificial Joint Surgery (AJS) service plan with present heavily fragmented providing. It is too ineffective and unequal by quality and cost-efficacy. RE-ENGINEERING To create a new high standard, the best quality top operating teams should be allowed to establish centers of excellence and effective networking. Smaller innovative developing centers should also be allowed. An average size of a cost-effective & profitable center is apprx. > 2000 operations/year. They are very suitable for teaching and learning purposes as well. Geographic realities must be combined to the existence of present best surgeons locations. It leads to simulations where only eight centers (and a couple of innovative small private centers) will be active after 5 years transition period. This catalyzes nicely larger scale manpower reallocation processes, which urgently are needed due to the limitations of total professional personal supply. Creating a modern transparent and incentive based system give rise to closing today's poor quality performance as soon as possible not least due to ethical demands. EQUALITY OF CARE The inequality in our country must be abolished and the results of this must be assured. The purchaser-provider -model (and voucher) is an optimal tool developing AJS activities. Centers of excellence and innovative top-level centers are creating an solid nationwide platform for competition and outcome based service model. Freedom of choice by patients must be a corner stone for future surgical service & rehabilitation in Finland.