Kolmikantavalmistelu. Työmarkkinatoimittajaseminaari 28.8.2007

2007 Kolmikantavalmistelu Työmarkkinatoimittajaseminaari 28.8.2007

SAK Kolmikantavalmistelu 1 KOLMIKANTAVALMISTELU Työmarkkinatoimittajaseminaari 28.8.2007 SAK TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNON PARANTAMISESTA... 3 Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolle... 3 Uuden työn perässä muuttaville muuttoavustus ja asettautumisraha... 4 Oppisopimuskoulutuksen kiintiötä korotettava... 4 Nuorten matalapalkkatuki kohdennettava vajaakuntoisille ja vaikeimmin työllistyville... 5 Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erillinen määräraha... 5 Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava... 5 Työelämän kehittäminen... 6 Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettävä... 6 Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksen rahoituksessa... 7 Komennusmiesten verokohtelun kehittäminen... 7 Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuuden edellytyksiä... 7 Asuntopoliittisia toimenpiteitä... 7 Liite: Työmarkkinajärjestöjen kannanotto liikennehankkeista 21.8.2007... 8 SAK SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄ... 9 SAK:n näkemyksiä ja tavoitteita sosiaaliturvan uudistamisesta... 9 Köyhyyden vähentämisen keinoja... 10 Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu... 11 Verotus työllisyyttä tukevaksi... 12 Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät... 13 SAK:N TAVOITTEENA KATTAVA TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN AIKUISKOULUTUSMALLI... 14 Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia... 14 Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan... 15 Ennakoivaa muutosturvaa... 15 Maahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksia... 16 Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa... 16 Työehtosopimukset tukemaan oppimista... 17 Koulutuksen työelämävastaavuutta parannettava alueilla... 17 MENEILLÄÄN OLEVIA KOLMI- JA KAKSIKANTAISIA TYÖELÄMÄHANKKEITA... 18 Keskusjärjestösopimusten uudistaminen... 18 Vuokratyö... 18 Määräaikaisia työsuhteita selvittävä työryhmä... 18 Tupon juridiikkaselvitys... 18

2 SAK Kolmikantavalmistelu Samapalkkaisuusohjelma...18 Vuorotteluvapaa...19 Sähköisen viestinnän tunnistetiedot...19 Paikallisen sopimisen tutkiminen...19 YT-laki...19 Yhteistoimintalainsäädännön valvontajärjestelmän uudistaminen...19 Henkilöstöedustuksen järjestäminen pääomayhtiöiden rajat ylittävistä sulautumisista...19 Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön ja kuntotussäännösten uudistaminen...20 Kansalliset neuvottelut työperäistä stressiä koskevasta sopimuksesta...20 Työssä jatkaminen ja sairauslomakäytännöt (ns. JATS-työryhmä)...20 Työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja selvittävä työryhmä...20 Asetus sähkömagneettisesta säteilystä...20 Asetus optisesta säteilystä...21 Työvälineiden käyttöpäätösten uudistaminen...21 Nuorten työsuojelusäädösten tarkistaminen...21 Väkivaltaa ja yksintyöskentelyä koskevien asetusten valmistelu...21 EU:n komission työturvallisuus- ja työterveysstrategian 2007-2012 kansallinen toimeenpano...21 Työaikapankkityöryhmä...21 Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille Euroopan teemavuosi 2007..22 Luottotietojen käsittely työelämässä työryhmä...22

SAK Kolmikantavalmistelu 3 SAK TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNON PARANTAMISESTA Työllisyyden kasvu ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Suomen työmarkkinoilla on samanaikaisesti pulaa osaavasta työvoimasta, vaikka työttömyysaste on edelleen korkea. Voimakas talouskasvu ja väestön vanheneva ikärakenne heikentää työvoiman saatavuutta. Työllistymisen esteet liittyvät erityisesti osaamisen ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden puutteisiin. Työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteiden avulla on parannettava vaikeimmin työllistyvien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille. Työmarkkinajärjestöt luovuttivat huhtikuussa 2007 hallitusneuvottelijoille yhteisen listan toimista, joilla voidaan edistää työmarkkinoiden toimintaa ja löytää ratkaisuja ns. kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että työtilaisuudet ja työntekijät kohtaisivat nykyistä paremmin. Tässä muistiossa käsitellään toimenpiteitä, joita tarvitaan viimekeväisten esitysten ohella työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi. Tavoitteena on oltava, että omalla työllään tulee toimeen ja että työnteko kannattaa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemisen kannalta on keskeistä, että yritykset sijoittuvat alueille, joilla työvoimaa on tarjolla. Muun muassa elinkeino-, liikenne- ja kuntapolitiikan avulla on huolehdittava työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen edellytyksistä eri puolilla maata. Erityinen ongelmaryhmä on syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joilla ei ole työtä eikä koulutuspaikkaa. Heidän työllistymismahdollisuuksiaan voidaan parantaa muun muassa erilaisilla ammatillisen koulutuksen toimenpiteillä ja työllistämistukia kohdentamalla. Työuran aikainen koulutus on tärkeää ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämiseksi. Työnantajalla on keskeinen vastuu työntekijöiden koulutuksen järjestämisessä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistellaan kolmikantaisessa työryhmässä. SAK esittää seuraavia toimenpiteitä työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi: Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolle Aktiivisen työvoimapolitiikan avulla voidaan tukea työttömien uudelleen työllistymistä, mikä tukee korkeaa työllisyysastetta. Tämä edellyttää merkittävää lisäystä työvoimapolitiikan määrärahoihin, jotta mahdollisimman moni pääsee osaamista parantavien ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden piiriin. Myös vastentahtoista osa-aikatyötä tekeville on etsittävä kokoaikatyötä.

4 SAK Kolmikantavalmistelu Uuden työn perässä muuttaville muuttoavustus ja asettautumisraha Tilanteissa, joissa kannattava suuri yritys irtisanoo henkilöstöään, on syytä edellyttää yhteiskuntavastuulle konkreettista sisältöä. Tähän kuuluu vähintäänkin työntekijöiden muuntokoulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattaminen ja muuttokustannusten korvaaminen sekä asettautumisrahan maksaminen, jos uusi työ edellyttää muuttoa toiselle paikkakunnalle. Mikäli irtisanovalla yrityksellä ei ole mahdollisuuksia edellä mainittuihin toimenpiteisiin, on turvauduttava valtion ja työnantajien yhteisrahoitukseen. Tämän vuoden valtion talousarvioon sisältyi muutosturvan osaksi tuleva harkinnanvarainen 700 euron muuttoavustus. Muuttoavustuksen määrä ei ole riittävä muuttokustannusten kattamiseksi. Avustusta tulisikin laajentaa 500 euron asettautumisrahalla, joka maksettaisiin uuden työn perässä muuttaville. Lisäksi muuttoavustuksen hakemisprosessia olisi virtaviivaistettava. Oppisopimuskoulutuksen kiintiötä korotettava Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaa ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiötä korotetaan ensi vuonna 1 600 henkilöllä. Kiintiö on nyt 25 000 oppisopimuspaikkaa ja sitä nostettiin 3 000 paikkaa viime syksyn kohtaantoesitysten pohjalta. Vähän koulutusta saaneiden osaamistason nostamiseen tarkoitettu Nosteohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Ohjelmaan kohdennettuja määrärahoja ei ole enää ensi vuonna käytössä. Samaan aikaan oppisopimuskoulutuksessa suosituin tutkinto on johtamisen erikoisammattitutkinto (JET). Näistä tutkinnon suorittajista merkittävä osa on korkeasti koulutettuja ja työmarkkinoilla esimiesasemassa toimivia. Lisäksi oppisopimuskoulutusväylä avataan virkasuhteessa työskenteleville, mikä todennäköisesti entisestään kohdentaa oppisopimuskoulutusta hyvin koulutetuille. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiötä on nostettava VM:n ja OPM:n ehdotusta enemmän. Samalla oppisopimuspaikkoja on kohdennettava erityisesti heikon koulutustason omaaville. Opetusministeriön on syytä ohjata oppisopimuspaikkojen käyttöä, niin etteivät ne liiaksi kohdennu korkeasti koulutetuille. SAK ehdottaa myös pikaisesti selvitettäväksi, että jatkossa kokonaan vailla ammatillista koulutusta olevat aikuiset pääsisivät aina oppisopimukseen kiintiömääristä riippumatta.

SAK Kolmikantavalmistelu 5 Nuorten matalapalkkatuki kohdennettava vajaakuntoisille ja vaikeimmin työllistyville Hallitusohjelman mukaisesti työnantajalle myönnettävää matalapalkkatukea ehdotetaan laajennettavaksi nuoriin. Vajaakuntoisille vastaava tuki toteutettaisiin työllistämisen tukijärjestelmän kautta. Näihin tarkoituksiin on ensi vuodelle varattu 50 miljoonan euron määrärahalisäys. Nuorten työttömyys väheni viime vuonna lähes kolme kertaa nopeammin kuin kokonaistyöttömyys. Nuorten työttömyyden nopea alentuminen on jatkunut myös tänä vuonna. Tyypillisesti nuorten työttömyys on lyhytkestoista, alle 20-vuotiailla keskimäärin 8 viikkoa ja 20-24-vuotiailla 12 viikkoa viime vuoden aikana. Nuorten yhteiskuntatakuun piirissä (työttömyys kestänyt yli kolme kuukautta) oli alle 20-vuotiaista työttömistä 15,8 % ja 20-24- vuotiaista 29,5 %. Noin 47 % nuorista työttömistä oli vailla ammatillista tutkintoa. Vahvan ammatillisen osaamisen koulutuksessa saaneet nuoret työllistyvät tällä hetkellä hyvin ja melko nopeasti. Kaikille nuorille suunnatulla matalapalkkatuella tuskin onkaan kovin merkittäviä työllisyysvaikutuksia, vaan se on enemmän yritystukea. SAK ehdottaa, että matalapalkkatuen laajentamiseen varattu määrärahalisäys kohdennettaisiin vammaisten ja vajaakuntoisten lisäksi työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten koulutukseen, tukityöllistämiseen ja muihin tukitoimiin kuten työpajatoimintaan. Ensisijaista olisi saada mahdollisimman suurelle osalle nuoria hyvät ammatilliset valmiudet työllistymisen tukemiseksi. Siksi tarvitaan opetus- ja työhallinnon yhteisiä toimia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erillinen määräraha Ammatilliseen aikuiskoulutukseen erikoistuneiden koulutuksen järjestäjien verkostolle tulee ohjata erillinen määräraha (50-60milj euroa) käytettäväksi yhteistyöhankkeiden luomiseen, jossa tutkintoa vailla olevia ja ammatinvaihtajia ohjattaisiin koulutuksen kautta uusiin työtehtäviin niille aloille, joilla on pulaa osaavista työntekijöistä. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on suuri määrä nuoria, joiden ohjaaminen ammatilliseen koulutukseen edellyttää lisäpanostuksia. Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava Muutosturvan avulla on annettava vähemmän koulutetuille mahdollisuus nykyistä pitempään omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuksia muutosturvaan on helpotettava yhdenmukaistamalla ja väljentämällä työhistoriavaatimuksia. Muutosturvaan tarvitaan myös valmiussuunnitelmia, joiden avulla voidaan paikallisesti varautua tuotannon lopettamis- tai irtisanomistilanteisiin.

6 SAK Kolmikantavalmistelu Työttömyysturvan omavastuuaikaa lyhentämällä, lomakorvausten jaksottamisen sekä sovitellun päivärahan enimmäisajan poistamisella voidaan helpottaa lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista. Ikääntyneille työttömille on taattava oikeus työpaikkaan. Asumis- ym. tukien yhteensovittamista on lievennettävä niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan. Työelämän kehittäminen Muuttohalukkuutta vähentää ja työnantajien rekrytointiongelmia aiheuttaa myös se, että tarjolla on vain tilapäisiä pätkätyösuhteita. Työsuhteita ja työoloja parantamalla voidaan lisätä ihmisten halua muuttaa tai vaihtaa ammattia. Työelämän kehittämishankkeiden rahoituksesta on huolehdittava. Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettävä Työvoiman alueellisen liikkuvuuden helpottaminen on edelleen tärkeää työllisyyden parantamiseksi. Matkakuluvähennyksen korkean omavastuun johdosta vain osa palkansaajista saa vähennyksen asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista. Vuodelta 2005 toimitetussa verotuksessa noin 760000 tulonsaajaa sai vähennyksen. Vähennys oli keskimäärin 1350 euroa. Vähennyksen yhteismäärä oli runsas 1 mrd. euroa. Matkakustannukset asunnolta työpaikalle ja takaisin voidaan vähentää verotuksessa vain halvimman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien kustannusten mukaan. Tavallisesti halvimpana kulkuneuvona pidetään julkista kulkuneuvoa. Oman auton hyväksyminen halvimmaksi kulkuneuvoksi edellyttää yleensä vähintään kolmen kilometrin kävelymatkaa julkisen liikenteen reitin varteen tai vähintään kahden tunnin odotusaikaa edestakaisella matkalla. Oman auton käytön edellytykset sopivat huonosti nykypäivän työ- ja toimintaympäristöön. Asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen verovähennystä tulisi yksinkertaistaa siten, että sekä verovelvollisten että verohallinnon työ helpottuisi. Vähennyksen tulisi olla kaavamainen. Lisäksi matkakuluvähennyksen omavastuuta tulisi pienentää. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut pitäisi voida vähentää verotuksessa. On tarpeen selvittää asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävän matkakuluvähennyksen kehittämistä siten, että omavastuu pienenee ja järjestelmä yksinkertaistuu. Ensisijaisena lähtökohtana on selvitettävä mahdollisuus tehdä vähennys verosta. Vähennyksen korjaaminen ei saa merkittävästi pienentää minkään palkansaajaryhmän matkakuluvähennystä.

SAK Kolmikantavalmistelu 7 Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksen rahoituksessa Palkansaajan tulonhankkimiskulut vähennetään sairausvakuutuksen päivärahan perusteena olevasta palkasta ennen päivärahan määrittelyä. Tulonhankkimiskuluja ei kuitenkaan vähennetä päivärahamaksua laskettaessa, joten palkansaajan maksu muodostuu liian suureksi. Tämä epäkohta on erityisesti suurten matkakustannusten vuoksi liikkuvuuden este. Komennusmiesten verokohtelun kehittäminen Komennusmiesten verokohtelua muutettiin vuoden 2006 alussa voimaantulleella lailla. Matkatyötä tekevien verokohteluun liittyy edelleen ongelmakohtia. Esimerkiksi työmatkan käsite on ongelmallinen tilanteessa, jossa työntekijä työskentelee muualla kuin oman työnantajan toimitiloissa, mutta työkohteet vaihtuvat. Komennusmiestyöryhmä teki toimenpide-ehdotuksia verotuskohtelun muuttamiseksi joulukuussa 2006. Työryhmän ehdotusten pohjalta on haettava sopiva malli ongelmien ratkaisemiseksi. Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuuden edellytyksiä Liikenneinvestointien, perusväylänpidon ja joukkoliikenteen määrärahoja on lisättävä. Erityisen tärkeää on saada liikkeelle kehäradan toteuttaminen, joka on pääkaupunkiseudun työpaikkaliikenteen, asuntopolitiikan ja kestävän liikennepolitiikan kannalta keskeinen hanke. Liite. Työmarkkinajärjestöjen kannanotto liikennehankkeista 21.8.2007 Asuntopoliittisia toimenpiteitä Työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös asuntopolitiikan toimenpiteitä. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi tarjolla on oltava riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotuotannon lisääminen edellyttää valtiovallalta konkreettisia toimia ja rahoituksen lisäämistä. Esimerkiksi korkotukijärjestelmää on uudistettava omavastuukorkoa alentamalla. Erityinen tarve tähän on pääkaupunkiseudulla. Myös ARA:n tulorajoja on tarkistettava. Rakentamattomalle tonttimaalle on asetettava ylimääräinen vero. Kuntien on kannettava vastuunsa, jotta asuntorakentamiseen saadaan riittävästi kaavoitettuja tontteja. Myös valtion maita on käytettävä tonttipulan helpottamiseen.

8 SAK Kolmikantavalmistelu Liite: Työmarkkinajärjestöjen kannanotto liikennehankkeista 21.8.2007 TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT: LIIKENTEESEEN LISÄVAROJA BUDJETTIRIIHESSÄ Hallituksen on syytä aloittaa pitkäjänteinen liikenteen kehittäminen heti ensimmäisestä budjetistaan, toteavat työmarkkinakeskusjärjestöt yhteisenä kantanaan, ja odottavat hallitukselta lisää määrärahoja liikenneväyliin elokuun lopun budjettiriihessä. Toimiva logistinen järjestelmä on keskeinen edellytys suomalaisen kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Yritysten kuljetukset ja työvoiman liikkuminen edellyttävät tasaista ennakoitavaa palvelutasoa kaikkina aikoina koko liikenneverkolla. Perusväylänpidon rahoitustaso on vuosikausia ollut riittämätön, vajaus on jopa viidennes tarpeesta. Huonokuntoisten teiden ja ratojen määrä lisääntyy kymmenellä prosentilla vaalikaudessa. Perusväylänpidon laiminlyöntien vaikutukset ovat dramaattisia pitemmällä aikajänteellä. Liikenteen tehokkuus ja turvallisuus heikkenevät peruskorjausten ja ylläpidon puutteessa. E18-moottoritien Turusta Vaalimaalle on määrä valmistua seuraavan kahden hallituskauden aikana, vuoteen 2015 mennessä. Kyseessä on investointi liikenneturvallisuuteen sekä koko kansainvälisen kilpailukyvyn ja erityisesti Venäjän kaupan vahvistamiseen. Yhteysvälin Helsinki Vaalimaa (ml. Kehä III) parantamisesta tarvitaan päätös ja varat suunnittelun käynnistämiseen. Kehärata on tärkeä pääkaupunkiseudun työpaikkaliikenteen, työvoiman liikkumisen, asuntopolitiikan ja kestävän kaupunkiliikkumisen kannalta. Kehäradan suunnittelu on käynnistettävä mahdollisimman pian, eikä hanketta saa enää lykätä. Merkittäviä liikenneinvestointeja on päättymässä vuoden 2008 aikana, mikä vapauttaa voimavaroja uusiin hankkeisiin tulevina vuosina. Työmarkkinajärjestöjen mielestä budjettiriihessä on käsiteltävä myös meriväylien kehittämistä. Meriliikenteeltä on kerätty liikaa väylänmaksua usean vuoden ajan. Väylämaksun suuruus määräytyy lain mukaan vesiväylänpidon kustannusten perusteella. Ylimääräiset jo kerätyt varat tulee kohdentaa vesiväylien ylläpitoon ja kehittämiseen. EK SAK STTK AKAVA KT KiT

SAK Kolmikantavalmistelu 9 SAK SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄ Valtioneuvosto asetti kesäkuussa sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonka toimikausi kestää 31.12.2009 saakka. Komitean perustamisesta päätettiin pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman mukaan sosiaaliturvauudistus käynnistetään vaiheittain ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean asettamispäätöksessä todetaan mm. seuraavaa. Uudistustyössä on otettava huomioon ikärakenteen ja työmarkkinoiden muutokset sekä globaalin talouden vaikutukset. Tavoitteena on kattava, kannustava ja hallittava sosiaaliturva. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan (ml. asumistuki) sekä työttömyysturvan uudistaminen. Etuudensaajien asemaa parannetaan yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistus toteutetaan siten, että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ovat tarkemmin liitteessä. Komitean kokoonpano Komitean puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Komiteassa ja sen jaostoissa on myös palkansaajien edustus. SAK:n edustajana komiteassa on Sinikka Näätsaari. Komitealla on neljä jaostoa. Niistä ansioturvajaostossa SAK:n edustaja on Janne Metsämäki. Kolmessa muussa jaostossa palkansaajilla on vain yksi yhteinen edustaja: rahoitus- ja kannustavuusjaostossa Kaija Kallinen SAK:sta, perusturvajaostossa Leila Kostiainen STTK:sta ja hallinto- ja prosessijaostossa Paula Ilveskivi Akavasta. SAK:n näkemyksiä ja tavoitteita sosiaaliturvan uudistamisesta SAK:n tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Kansalaisten tulee voida elättää itsensä ja perheensä työllä. SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää, jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim. työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen) perusteella, ja jossa

10 SAK Kolmikantavalmistelu ansioturva ja vähimmäisturva muodostavat toimivan ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden. Työelämää ja sosiaalivakuutusta on voitu uudistaa muuttuvien olosuhteiden mukaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken. Esimerkiksi pätkätyöläisten asemaan on tehty lukuisia parannuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana 1 ja tätä työtä on jatkettava myös tulevaisuudessa. Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on ja tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntien vastuulla. Päivähoidossa on säilytettävä ns. nollamaksuluokka, jotta kaikilla lapsilla on jatkossakin mahdollisuus päivähoitoon ja mm. kannustinongelmat työn vastaanottamiseen eivät lisäänny. Työ- ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi tarvitaan työaikajoustoja, työajan lyhentämismahdollisuuksia ja taloudellisten tukien, esimerkiksi osittaisen hoitorahan parantamista sekä lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä. Ansioturvalla on myös kannustinvaikutuksia. Ansiosidonnainen sosiaalivakuutus kannustaa työn tekemiseen ja takaa sen, että ihmisillä on kohtuullinen toimeentulo mm. työttömyyden, sairauden, vanhemmuuden tai vanhuuden kohdatessa. Köyhyyden vähentämisen keinoja Köyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmän varhaista puuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esimerkki varhaisesta puuttumisesta ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten, että se mahdollistaa pitempiaikaisen koulutuksen. Tarvitaan lisää voimavaroja työvoimapalveluihin sekä eri tahojen saumatonta yhteistyötä, jotta työttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikaisin. Erityishuomiota tulee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirtymävaiheisiin sekä työelämässä jatkamiseen nykyistä pitempään. Työn saaminen ja kohtuullinen työstä saatava palkka on parasta köyhyyden torjuntaa. Jos työnteko on työttömyyden tai esimerkiksi sairauden takia estynyt, ansiosidonnainen sosiaaliturva on tarkoitettu paikkaamaan palkan menetystä. Työttömyysturvan omavastuuta tuleekin lyhentää sekä poistaa lomakorvausten jaksottaminen ja sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäisaika. Näin helpotetaan lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista. Eri työttömyyskassojen välistä jäsenmaksujen tasausta on edelleen jatkettava. Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain vaatimaton. SAK:n mielestä sitä tulee nostaa. 1 Mm. työeläkeuudistus ja työeläkkeen kertyminen myös alle kuukauden työsuhteista, sairausajan palkanmaksu alle kuukaudenkin työsuhteissa, ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsyn helpottaminen, vähimmäistyöaika, ketjuttamiskiellot.

SAK Kolmikantavalmistelu 11 Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin lamavuosina päivärahoja leikkaava prosenttivähennys. Tästä vähennyksestä on luovuttava asteittain. Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia työuransa aikana. Koulutuksen aikaisia tukia on kehitettävä niin, että uuden ammatin hankkiminen on käytännössä mahdollista. Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan. Suomalaisen sosiaalipoliittisen mallin kannatus on laajaa, koska kaikki kansalaisryhmät ovat sen piirissä. Kaikki maksavat maksuja ja kaikki saavat sosiaaliturvaa sitä tarvitessaan. Jos siirryttäisiin siihen, että yhteisesti kustannettaisiin vain pelkkä vähimmäisturva, yleinen maksuhalukkuus mm. verojen kautta vähenisi ja vähimmäisturvaankin olisi käytettävissä vähemmän rahaa kuin kattavammassa sosiaaliturvajärjestelmässä. Maissa, joissa lakisääteistä sosiaaliturvaa saavat vain huono-osaisimmat tai joissa sosiaaliturva perustuu täysin tarveharkintaan, etuuksien taso on matala ja riittämätön. Maissa, joissa puolestaan on laaja ja kattava sosiaaliturva koko väestölle, on myös paras vähimmäisturva. Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu Palkkaan sidotut sairaus-, työttömyys-, äitiys- ja vanhempainrahat sekä työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksuilla. Tapaturmavakuutuksen rahoitus on kokonaan työnantajien vastuulla. Valtio vastaa pitkälti vähimmäisturvan kustannuksista, kun taas palvelujen rahoittajia ovat kunnat, valtio ja palvelujen käyttäjät. Monet sosiaalivakuutuksen rahoitusjärjestelmät on viime vuosina uudistettu ja selkeytetty vakuutusperiaatetta korostaen. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksessa järjestelmä jaettiin työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Jatkossa myös työnantajien tulee osallistua sairaanhoitovakuutukseen rahoitukseen, koska työnantajat hyötyvät välillisesti sairaanhoitovakuutuksen korvauksista. Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi vanhempainvakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasaukset tulee rahoittaa työnantajien keskinäisillä maksuilla.

12 SAK Kolmikantavalmistelu Verotus työllisyyttä tukevaksi Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää toimivaa verojärjestelmää. Hyvinvointipalvelut ja vähimmäisturva rahoitetaan pääosin verovaroilla. Vuodesta 1996 lähtien on työn verotuksen keventäminen ollut veropolitiikan päälinjoja. Työn verotuksen keventäminen on selvitysten perusteella 2 vähentänyt merkittävästi ns. työttömyys- ja kannustinloukkuja. Työllisyyden parantamisessa yksi keskeinen toimintalinja tulisikin yhä olla matalapalkkaisen työn verotuksen keventäminen. Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää suuren määrän veropoliittisia toimenpiteitä, joista suurin osa ei liity työllisyyden parantamiseen. Työllisyyttä edistävän veropolitiikan idean ei kuitenkaan pitäisi antaa hämärtyä pienempien osahankkeiden keskellä. Pienituloisille palkansaajille kohdistetut veronkevennykset ovat edelleen sekä oikeudenmukaisuuden että työllisyyden edistämisen vuoksi perusteltuja. Eräät nykyisen hallituksen esittämät veroja maksupolitiikan linjaukset voivat toteutuessaan kuitenkin vähentää työnteon kannustimia ja lisätä tuloloukkuja. Tällaisia olisivat toteutuessaan mm. päivähoitomaksujen kiristäminen ja liian vaatimattomat inflaatiotarkistukset työn verotukseen. 2 Kts. esim. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 5/2007: Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus.

SAK Kolmikantavalmistelu 13 Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät Asettamispäätöksen ja hallitusohjelman mukaan komitean tehtävänä on laatia ehdotus perusturvan uudistamisesta siten, että perusturvan taso on riittävä erilaisissa elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen ja että järjestelmä on selkeä ja tekee mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen nykyistä paremmin, kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaavasta mallista, hoitotukien, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamisesta saumattomalla tavalla, sosiaalietuuksien verotuksesta ja asiakasmaksuista, ansioturvan ja erityisesti työttömyysturvan kehittämisestä siten, että sosiaaliturva tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Selvitettäviä asioita ovat mm. työttömyysturvan kehittämistarpeet, aikuiskoulutus- ja kuntoutusajan toimeentuloturva, työvuorottelu, työllistämistoimenpiteiden työttömyysturvan ja muutosturvan toimivuuden parantaminen ja välityömarkkinoiden toimeentuloturva, sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi ja työn vastaanottamisen helpottamiseksi tarkastelemalla erityisesti sosiaaliturvan, verotuksen, asiakasmaksujen sekä työstä saatavan ansiotulojen yhteisvaikutuksia, lainsäädännön, hallinnollisten prosessien ja menettelytapojen yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä erityisesti kansalaisten kannalta ja järjestelmän läpinäkyvyyden parantamisesta, sosiaaliturvan myöntämiskäytäntöjen ja maksatusten parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi siten, että kansalainen saa etuutensa viivytyksettä eikä toimeentuloon tule katkoksia, sen varmistamisesta, että sosiaaliturvan rahoitus on kestävällä pohjalla pitkälläkin tähtäimellä. Toimeksiannossa todetaan lisäksi, että komitean ensimmäiset esitykset valmistellaan siten, että ne on mahdollista tuoda eduskunnalle jo syysistuntokaudella 2008.

14 SAK Kolmikantavalmistelu SAK:N TAVOITTEENA KATTAVA TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN AIKUISKOULUTUSMALLI Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että ammatillisesti suuntautuneessa aikuiskoulutuksessa toteutetaan kokonaisuudistus, jolla selkiytetään hajanainen hallinto, rahoitus, etuudet ja koulutustarjonta. Opetusministeriö asetti 17.8.2007 johtoryhmän valmistelemaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa. Johtoryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.12.2010 mennessä. Valmistelutyö tulee kuitenkin organisoida niin, että uudistuksen toimeenpano voi alkaa 1.1.2009 ja uudistuksen vaikutukset voidaan ottaa huomioon vuoden 2009 valtion talousarvion ja tarvittavan lainsäädännön valmistelussa. Johtoryhmän on tehtävä ehdotus ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen hallinnollisesta selkiyttämisestä ja ohjauksen kehittämisestä, rahoituspohjan laajentamisesta ja uudistamisesta tukemaan ammatillista liikkuvuutta sekä kannustamaan työnantajia koulutuksen järjestämiseen ja yksilöitä oman osaamisen kehittämiseen. Työryhmä tekee myös ehdotuksen työvoimapoliittisen koulutuksen asemasta, tehtävistä, roolista ja hallinnosta. Lisäksi johtoryhmän tulee tehdä ehdotus oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä, koulutuksen tarjonnan laajuudesta ja suuntaamisesta sekä aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien selkiyttämisestä ja aikuisopiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien uudistamisesta yhteistyössä sosiaaliturvakomitean kanssa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Heljä Misukka ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Harri Skog. SAK:n edustajana johtoryhmässä on koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen. Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia Ammatillisesta osaamisesta on tullut yhä merkittävämpi kilpailutekijä työmarkkinoilla. Koulutuksella ja osaamisella on vaikutuksia yksilön työllistymiseen, ammatilliseen liikkuvuuteen, mutta myös yritysten tuottavuuteen. Suomi on monella mittarilla mitattuna koulutuksen mallimaa. Peruskoulun jälkeen kansalaisten koulutusurat kuitenkin eriytyvät ja koulutus kasautuu ennestään hyvin koulutetuille. Koulutuksen kasautuminen jatkuu työelämässä. Monien palkansaajien koulutus ei enää vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia.

SAK Kolmikantavalmistelu 15 Ammatillista aikuiskoulutusta laajennetaan niin, että osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata ja työmarkkinoiden toimivuutta parantaa. SAK ehdottaa seuraavia toimia ammatillisen aikuiskoulutuksen laajentamiseksi: ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiöitä nostetaan koulutuksen järjestäjille maksettavaa yksikköhintaa korotetaan vailla ammatillista tutkintoa olevien kohdalla edellä mainitusta kohderyhmästä koulutukseen hakeutuvia ei huomioida ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksen kiintiöissä työnantajille voidaan tietyin edellytyksin maksaa nykyistä suurempaa koulutuskorvausta. Vähäisen koulutustaustan omaavilla on usein korkea kynnys hakeutua koulutukseen. Noste-ohjelmasta saadut kokemukset osoittavat, että työnantajan sitoutuminen madaltaa työntekijän osallistumiskynnystä koulutukseen. Siksi erityisesti aikuisten oppisopimuskoulutusta on laajennettava. Oppisopimuskoulutuksen laajentamisen rinnalla on varmistettava työpaikkojen kyky tarjota laadukas oppimisympäristö ja ohjaus tarvittavan ammattitaidon saavuttamiseksi. Oppisopimuskoulutusta järjestäville työpaikoille on luotava kattava laadunseurantajärjestelmä. Samalla on myös lisättävä vahvan työkokemuksen omaavien työntekijöiden kouluttamista työpaikkaohjaajiksi. Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan Vailla ammatillista koulutusta olevien erityistoimia osaamisen parantamiseksi on jatkettava. Viisivuotinen Noste-ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa, eikä jatkotoimista ole päätöksiä. SAK ehdottaa, että vailla ammatillista tutkintoa olevien kohderyhmää laajennetaan koskemaan henkilöitä, joiden ammatillinen osaaminen on vanhentunut. Näiltä henkilöiltä ei perittäisi maksuja koulutukseen osallistumisesta ja koulutuksen järjestäjille on osoitettava tätä tarkoitusta varten riittävästi rahoitusta. Noste-ohjelmassa kehitetty koulutukseen hakeutumista edistävä toiminta on laajennettava kaikkeen ammatilliseen aikuiskoulutukseen koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön vahvistamiseksi. Ennakoivaa muutosturvaa Koko henkilöstön osaamisen parantamisesta on tultava kiinteä osa yritysten strategista kehittämistä. SAK ehdottaa, että Suomeen rakennetaan ennakoivan muutosturvan malli, jossa: tuetaan pk-yrityksiä kasvun tukemiseksi koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille suunnataan tähän tarkoitukseen rahoitusta, jolla tuetaan yritysten osaamistarpeiden selvittämistä ja työntekijöiden osaamisen parantamista siirretään merkittävä osa oppimisesta työpaikoilla tapahtuvaksi

16 SAK Kolmikantavalmistelu parannetaan työntekijöiden taloudellisia kannustimia osaamisen parantamiseen osoitetaan lisärahoitusta ammatillisten oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään Maahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksia Maassa jo oleskelevien maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleen erittäin korkea. Heidän työllistymisensä tukemiseksi tarvitaan lisää toimia koulutukseen. Myös maahanmuuttajien kohdalla on edistettävä oppisopimuskoulutuksen käyttöä työelämään kiinnittymisen tukemiseksi. Työnantajien kannustimia ottaa maahanmuuttajia oppisopimuskoulutukseen on lisättävä. Vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden parantamiseksi työnantajille on maksettava korkeinta korotettua palkkatukea samoilla perusteilla kuin muille erityisryhmille. Toimivan työperäisen maahanmuuton yksi keskeinen edellytys on kotouttava kielikoulutus. Tähän liittyen on ratkaistava kolmikantaisesti kuinka maahanmuuttajatyövoimaa rekrytoivat työnantajat osallistuvat kieliopetuksen ja ammatillisen perehdyttämisen kustannuksiin. Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa Työpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen on yhä useamman palkansaajan todellisuutta. Siksi on tärkeää, että omaehtoiseen ammatilliseen kouluttautumiseen on tarjolla riittävästi mahdollisuuksia. Erityisesti on kehitettävä koulutuksen aikaisen toimeentulon turvaavia tukia, niin että myös pidempikestoinen ammatillinen koulutus on aikuisiällä mahdollista. Työntekijöiden kannustimia hakeutua koulutukseen on parannettava seuraavin toimin: aikuiskoulutustuen tasoa nostetaan aikuisten koulutuksen aikaisia tukia uudistetaan niin, että myös alle kahden kuukauden mittaiset opinnot, esimerkiksi palkattomat työssäoppimisjaksot ja näyttötutkintotilaisuudet oikeuttavat tukeen laajennetaan Koulutusrahaston etuuksia niin, että oppisopimuskouluttajina toimiville työnantajille voidaan maksaa tukea, jos työnantaja maksaa palkkaa opiskelijalle myös teoriajaksojen ajalta. Työttömien koulutusmahdollisuuksia rajoittavat osittain vanhentuneet ja epäjohdonmukaiset säännökset erityisesti sivutoimisen opiskelun ja työttömyysturvan yhteensovittamisesta. Koulutuksen on aina oltava kannattava vaihtoehto passiiviselle työttömyydelle. Erityisesti vähän koulutusta saaneiden työttömien omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia on lisättävä. Muutosturvan toimintamallia on laajennettava niin, että vähäisen koulutustaustan omaavilla on taloudelliset edellytykset pidempikestoiseen ammatilliseen koulutukseen.

SAK Kolmikantavalmistelu 17 Työehtosopimukset tukemaan oppimista Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen on luotava uusia kannustimia työehtosopimuksia uudistamalla. Mahdollisuudesta oman osaamisen parantamiseen on sovittava työehtosopimuksissa. Esimerkiksi Tanskassa tehdasteollisuuden sopimuksessa on sovittu, että työntekijöillä on oikeus osallistua työhön liittyvään koulutukseen kaksi viikkoa vuodessa täydellä palkalla. On arvioitu, että ammattitaitoinen metallityöntekijä osallistuu Tanskassa koulutukseen vuoden aikana noin viikon ajan. Suomessa yli puolet työntekijätason tehtävissä toimivista ei osallistu vuoden aikana koulutukseen lainkaan. Ammatillisten tutkintojen suorittaminen olisi myös huomioitava työntekijän palkkauksessa. Työpaikoilla tarvitaisiin myös osaamisvaltuutettuja, jotka toimivat henkilöstön edustajina osaamisen kehittämistä koskevissa kysymyksissä ja joiden asemasta on sovittu työehtosopimuksissa. Koulutuksen työelämävastaavuutta parannettava alueilla Työelämäosapuolten osallistumista ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, organisointiin, tavoitteiden asettamiseen ja laadun varmistukseen erityisesti alue- ja maakuntatasolla on lisättävä. Näin voidaan varmistaa, että koulutus vastaa työmarkkinoiden, yritysten ja yksilöiden tarpeisiin ja että eri tahot sitoutuvat osaamisen parantamiseen.

18 SAK Kolmikantavalmistelu MENEILLÄÄN OLEVIA KOLMI- JA KAKSIKANTAISIA TYÖELÄMÄHANKKEITA Keskusjärjestösopimusten uudistaminen SAK:n ja EK:n väliset neuvottelut aloitettu kevättalvella. Työryhmä on arvioinut SAK-TT ja SAK-PT -sopimusten sisältöä. Neuvotteluissa on esillä yhteensä kuusi sopimusta, joissa käsitellään mm. yhteistoimintaa työpaikalla, luottamushenkilöiden oikeuksia, koulutusta, tiedottamista ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Neuvotteluryhmästä on valmistunut selvitys, jossa on arvioitu yhdistämisen edellytyksiä. Työ jatkunee syyskuussa. Tavoitteena on aikaansaada yksi sopimus SAK:n ja EK:n välille siten, että se voitaisiin ottaa käyttöön seuraavalla sopimuskierroksella. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly. Vuokratyö Työministeriön kolmikantaisen työryhmän määräaika on lokakuun lopussa. Tavoitteena on parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa muun muassa vakituisen työsuhteen ja työsuhdeturvan osalta sekä työjaksojen väliin jäävän palkan osalta. Samalla on turvattava käyttäjäyritysten työntekijöiden asemaa vuokratyövoimaa käytettäessä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly. Määräaikaisia työsuhteita selvittävä työryhmä Työryhmä sai esitykset valmiiksi toukokuussa. Lakiesitykset tullevat syksyn alussa eduskuntaan. Ne sisältävät esitykset mm. määräaikaisen työsuhteiden perustelematta jättämisen kriminalisoinnista ja työsuojeluviranomaisten toimintavaltuuksien laajentamisesta. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto. Tupon juridiikkaselvitys Työryhmä käy läpi työ- ja virkasuhteiden päättämiseen liittyviä tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita sekä uudelleenkoulutus ja - sijoitusvelvoitteita. Määräaika 2006 11/2007. Työryhmän pj. Kari-Pekka Tiitinen. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Samapalkkaisuusohjelma Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Ohjelma sisältää noin 30 eri hanketta liittyen tasa-arvon edistämiseen laajemminkin. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Ihalainen ja Marja Erkkilä.

SAK Kolmikantavalmistelu 19 Vuorotteluvapaa Kolmikantainen työryhmä, joka sai työnsä valmiiksi keväällä 2007, esitti vuorotteluvapaata vakinaistettavaksi. Rahoitus jäi auki. Se käsitellään sosiaalikomitean ansioturvaa koskevassa työryhmässä. Laki esitetään vielä määräaikaisena kahden vuoden budjettilakina. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jari-Pekka Jyrkänne ja Anu-Tuija Lehto. Sähköisen viestinnän tunnistetiedot Lakiesitys valmisteilla LVM:ssä työmarkkinajärjestöjen (EK, SAK, STTK) esityksen pohjalta. Annettaneen eduskunnalle syyskuussa. Lakiesityksessä säädetään siitä, millainen rajattu oikeus työantajalla on selvittää työntekijän sähköpostin tunnistetietoja. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Paikallisen sopimisen tutkiminen Turun yliopistossa on meneillään Tupon 2005-2007 mukainen tutkimustyö (Turun yliopisto, Kairinen, Uhmavaara). Aineistona on yrityksiin sekä julkisen sektorin työyhteisöihin tehty kyselytutkimus, yrityksissä/ työpaikoilla tehtävät haastattelut, asiantuntijahaastattelut ja erilaisista paikallisen sopimisen juridisista yksityiskohdista tehtävät (opinnäyte)tutkimukset. Yksityisiä aloja (palvelut, liikenne, teollisuus) koskeva raportti valmistuu lokakuussa 2007, kunnan alaa koskeva raportti vuoden 2007 lopussa ja valtionalojen raportti vuoden 2008 alussa. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jyrki Helin. YT-laki Laki astui voimaan 1.7.2007. Laajenee 1.1.2008 alusta lukien myös 20-29 hengen yrityksiin. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Lyly. Yhteistoimintalainsäädännön valvontajärjestelmän uudistaminen Työryhmä selvittää työpaikan yhteistoimintaa ja työntekijöiden osallistumisoikeuksia koskevan lainsäädännön valvonnan nykytilaa ja tekee ehdotukset tarvittaviksi säännösmuutoksiksi, toimikausi 06/2007 05/2008. Työryhmän pj. Raila Kangasperko, TM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Henkilöstöedustuksen järjestäminen pääomayhtiöiden rajat ylittävistä sulautumisista Direktiivi implementoitava 15.12.2007 mennessä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anu-Tuija Lehto.

20 SAK Kolmikantavalmistelu Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön ja kuntotussäännösten uudistaminen Työryhmä valmistelee tapaturma- ja ammattitautilainsäännön kokonaisuudistuksen. Määräaika on kaksivaiheinen: vuonna 2007 selvitysmuistio uudistustarpeista, vuonna 2008 tarpeelliset säännösmuutosehdotukset. Pj. Jaakko Hannula, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Pirjo Väänänen ja Timo Koskinen, lääkäriryhmässä Kari Haring. Kansalliset neuvottelut työperäistä stressiä koskevasta sopimuksesta Euroopan työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen lokakuussa 2004. Kansalliset neuvottelut aloitettiin keväällä 2006. Neuvotteluissa luonnostellaan yhteistä suositusta työperäisestä stressistä. Tavoitteena on saada työnantajapuoli sitoutumaan työperäisen stressin seurantaan ja yhteisiin hankkeisiin valtakunnallisella tasolla. Neuvottelujen määräaika on lokakuu 2007. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki, Anne-Mari Mäkinen ja Nikolas Elomaa. Työssä jatkaminen ja sairauslomakäytännöt (ns. JATStyöryhmä) Työryhmä valmistelee työssä jatkamisen tukemiseen ja ennalta ehkäisyyn suuntautuvia toimenpidemalleja ja käytännön toimintaohjeita sairauslomakäytäntöjen kehittämiseksi (liittyy osasairaspäivärahaan ja korvaavaan työhön). Määräaika 2006 2008. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Kari Haring. Työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja selvittävä työryhmä STM:n työryhmä selvittää tarvetta täydentää työpaikkojen majoitus-, leposekä henkilöstötiloja koskevia säännöksiä, mm. liikkuvan työn lisääntymisen myötä. Toimikausi 2007-2008. Työryhmän pj. Leo Suomaa/STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen. Asetus sähkömagneettisesta säteilystä Työryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen sähkömagneettista säteilyä koskevaksi säädökseksi. Määräaika 2005 - syksy 2008 (jatkettiin uuden TTN:n 1/07päätöksellä, koska ongelmia implementoinnissa säteilypoikkeusten osalta mm. hoidollisten laitteiden osalta). Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.

SAK Kolmikantavalmistelu 21 Asetus optisesta säteilystä Työryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen optista säteilyä koskevaksi säädökseksi. Määräaika syksy 2008, aloittanee työskentelynsä syksyllä 2007. Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen. Työvälineiden käyttöpäätösten uudistaminen Työryhmä valmistelee uudistetun kaikkien työssä käytettävien työvälineiden ja koneiden hankintaa, käyttöä ja tarkastusta koskevan säädöksen (ns. käyttöpäätös). Määräaika 2005 syksy 2007 (jatkettu 2 krt.). Pj. Tuiri Kerttula, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa Timo Koskinen. Nuorten työsuojelusäädösten tarkistaminen Työryhmä aloittanee valmistelunsa nuorten työntekijöiden säännösten selkeyttämistä ja vaarallisten/kiellettyjen töiden listasta sekä työaikalain soveltamista työssäoppijoihin jms. Pj. Antti Posio, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen. Väkivaltaa ja yksintyöskentelyä koskevien asetusten valmistelu Kansallisesti on keskusteltu tarpeellisuudesta laatia tarkempia säädöksiä väkivallan uhan ja yksintyöskentelyn osalta. Keskusteluja käydään parhaillaan työmarkkinajärjestöjen kesken valmistelutyön aloittamiseksi. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anne-Mari Mäkinen. EU:n komission työturvallisuus- ja työterveysstrategian 2007-2012 kansallinen toimeenpano STM aloittaa työmarkkinaosapuolten kanssa yhteisten konkreettisten toimenpiteiden määrittelyn ja työturvallisuus- ja työterveysstrategian valmistelun. Strategiassa on tavoitteena mm. työtapaturmien vähentäminen 25 % vuoteen 2012 mennessä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki. Työaikapankkityöryhmä Keskusjärjestöjen työaikatyöryhmä tekee esitteen työaikapankkikäytännöistä. Valmistunee alkuvuodesta 2008. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Juha Antila.

22 SAK Kolmikantavalmistelu Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille Euroopan teemavuosi 2007 Teemavuoden tavoitteena on oikeudenmukaisen yhteiskunnan toteutuminen neuvoston päätöksen mukaisesti. Kussakin EU-maassa on johtoryhmä ja valmisteluryhmä, joka tekee analyysin syrjinnästä sekä esittää toimet ja aloitteet, joilla näitä ongelmia voidaan ratkaista (ks. yhdenvertaisuusdirektiivi, tasa-arvoasiat lähinnä läpäisyperiaatteella). Suomessa hankkeeseen osallistuu TM (täytäntöönpanoelin) sekä lukuisa määrä kansalaisjärjestöjä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anu-Tuija Lehto ja Helena Hämäläinen. Luottotietojen käsittely työelämässä työryhmä Valmistelee säännökset työntekijöiden luottotietojen saanti- ja käsittelyoikeudesta työelämässä työelämän tietosuojalakiin. Määräaika tammikuu 2007 lokakuu 2007. Pj. Raila Kangasperko, TM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen ja Nikolas Elomaa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI-00531 Helsinki puh. +358 20 774 000 fax +358 20 774 0225 www.sak.fi