Tunnetolkku Tunnetaitoja taidelähtöisin menetelmin Dynamo, D306 klo 14.40 16.00 (80min) Eeva Åkerblad (Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta) Uusi opetussuunnitelma tunnistaa myönteisten tunnekokemusten ja uutta luovan toiminnan roolit oppimisen edistäjinä. Millaisia luovan ilmaisun ja vuorovaikutuksen kanavia koulussa voisi mahdollistaa? Miten niiden avulla voisi huomioida, tunnistaa ja nimetä tunteita? Teemaa lähestytään työpajassa omaehtoisen kokeilun ja oppijalähtöisyyden kautta. Avainasioita tunnetaidoista: - Tunnetaitoja opitaan sekä arkisessa vuorovaikutuksessa että tietoisin ja tavoitteellisin harjoituksin. - Tunnetaidot yltävät tunteiden tunnistamiseen, sanoittamiseen, ilmaisuun ja säätelyyn. Jotta toisen asemaan voi asettua, on oltava ensin kosketuspinta omaan tunne-elämään. Reflektiotaitoja voi aina harjoitella. - Taide ja sen erilaiset muodot tarjoavat tunteiden tutkimiselle, ilmaisulle ja tulkinnalle monipuolisia kanavia. - On hyvä, että tunnetaitoja opettavalla on hyvät perustiedot tunteista ja niiden merkityksestä. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilta löytyy hyvää perustietoa ja tukimateriaalia: o (http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/tunteet -värinä-elämässä) Avainasioita draama- ja sanataideharjoitusten ohjaamisesta - Tärkeintä taidelähtöisiä menetelmiä ohjatessa on muistaa kannustavuus ja myönteisen ilmapiirin rakentaminen: jokainen osaa tehdä taidetta ja jokaisen kädenjälki on itsessään arvokas. Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta tai yhtä oikeaa tapaa tehdä. Tehtävänannot ovat aina lähtökohtia, eivät sääntöjä. - Prosessi on yhtä tärkeä, ellei jopa tärkeämpi, kuin sen synnyttämä teos. Lopputulosta ei tarvitse aina arvioida: tärkeintä on kannustaa heittäytymään luovaan prosessiin. - On hyvä muistaa vakava leikillisyys: työskentely voi olla muodoltaan leikillistä, mutta silti sen tarkoitus on täyttä totta. - Taidelähtöiset menetelmät ovat hyvä väylä myös reflektion harjoitteluun. Jo työskentelyprosessin aikana on paikallaan kysyä osallistujilta, millaisia ajatuksia ja tunteita heissä on herännyt. Tämä voidaan tehdä keskustelemalla tai toiminnallisesti. - Ohjaajan innostus ja usko tekemisen mielekkyyteen leviää myös osallistujiin!
Työpajan harjoitukset Peukkuväittämät - Osallistujilla silmät kiinni, vastataan väitteisiin laittamalla peukkua ylös, alas tai sille välille (väitteitä voi muokata ja keksiä lisää omille oppilaille) - Väitteet: o Ajattelen tunteita ja niiden merkitystä paljon. o Tähän työpajaan osallistuminen jännittää minua. o Saan ilmaista kaikenlaisia tunteita koulussa. o Usein työssäni piilotan, mitä oikeasti tunnen. o Minun on helppo puhua omista tunteistani rehellisesti. o Joskus on usein vaikea keksiä sanaa sille, mitä tunnen. o Koen omalla työllä tukevani ja edistäväni lasten luovuutta. o Minä ja oppilaani ovat usein väsyneitä ja huonolla tuulella. o Minusta on helppo asettua toisen ihmisen asemaan kaikenlaisissa tilanteissa. o Koen tunnetaitojen opettamisen olevan tärkeää. - Tavoitteet: Johdattaa teemaan, orientoida hetkeen, herättää ajatuksia ja antaa mahdollisuus reflektoida omia mielipiteitä ja tunteita ilman, että muut tarkkailevat. Lämmittelyleikki: Nimi ja liike - Seistään piirissä. Vuorollaan jokainen sanoo ääneen oman etunimensä ja keksii sen yhteyteen jonkin liikkeen. Muut toistavat nämä perässä. - Tavoitteet: lämmitellä ja vapauttaa kehoa ja mieltä, oppia nimiä, harjoitella heittäytymistä matalalla kynnyksellä Lämmittelyleikki: Tykkäämisiä - Seistään piirissä selkä piirin keskustaan. Osallistuja kerrallaan (vuoroja ei sovita etukäteen) sanoo ääneen asian, josta pitää (esim. Minä tykkään koirista ). Kaikki, jotka pitävät samasta asiasta, kääntyvät kohti piirin keskustaa. Sitten käännytään takaisin, ja on jonkun toisen vuoro. Leikissä ei puhuta muulloin kuin omalla vuorolla. - Tavoitteet: tutustuttaa osallistujia toisiinsa, harjoitella kuuntelemista ja keskittymistä, tarjota mahdollisuus matalan kynnyksen osallistumiseen Draamaharjoitus: Tunnerivi - Osallistujat seisovat rivissä kasvot ohjaajaan päin. Tarkoituksena on ilmaista jotakin tunnetta niin, että se lähtee rivin toisesta päästä vaimeana ja vahvistuu vähitellen, kunnes se rivin toisessa päässä on voimakkaimmillaan. - Tavoitteet: leikitellä tunneilmaisulla, tuoda esiin tunteiden ja tunnesanojen kirjo, tuoda esiin tunteiden kehollisuus Draamaharjoitus: Kävelyä tilassa - VAIHE 1: Kävellään sikin sokin tilassa omana itsenä, omassa tahdissa. Ohjaaja antaa ohjeen kuulostella omaa vireystilaa, tunnetilaa ja tuntemuksia kehossa. Osallistuja miettii mielessään sanan, joka kuvaa tämän hetkistä tunnetta. o Tavoitteet: Orientoituminen tilaan ja hetkeen, keskittymisen harjoittelu, oman itsen kuuntelemisen harjoittelu, kehotietoisuuden harjoittelu
- VAIHE 2: Kävellään edelleen sikin sokin tilassa. Aina kun ohjaaja taputtaa käsiä, jähmettyvät osallistujat siihen asentoon, jossa sattuvat olemaan. Sitten ohjaaja antaa tunnetilan, jossa uuden taputuksen jälkeen jatketaan tilassa kävelyä. Tunnetila saa näkyä kävelyssä, kasvoilla, äänissä jne. Jatketaan näin myös muilla tunnetiloilla (ei kuitenkaan niin monella, että jännite ehtii kadota). Vähitellen aletaan myös huomioida muita tilassa olijoita esimerkiksi tervehtimällä. o Tavoitteet: Eläytyä ja heittäytyä eri tunnetiloihin ja leikitellä niillä ilman, että tarvitsee esiintyä tai olla muiden katseiden alla. Draamaharjoitus: Pikapatsaat - Jaetaan osallistujat 4 5 henkilön ryhmiin (tämän voi tehdä jatkumona edellisestä harjoituksesta niin, että pyydetään tietyn lukumäärän verran ruumiinosia koskettamaan toisiaan, kuten tehkää ryhmä, jossa neljä selkää koskee toisiinsa ) - Tehdään pienryhmissä pikapatsaita, eli pysäytyskuvia tai abstrakteja tulkintoja ohjaajan antamista aiheista. Patsas on jähmettynyt, eikä siitä kuulu ääniä. Pikapatsaita ei tarvitse suunnitella etukäteen vaan niihin heittäydytään nopeasti. Patsaiden aiheet ovat eri tunteita. Tehdään n. viisi pikapatsasta peräjälkeen, ohjaaja voi käydä vilkuilemassa ja ihailemassa valmiita. - Tavoitteet: tutkia tunteita kehollisesti, tuoda esiin tunteiden kirjo, tarjota kokemus matalan kynnyksen draamaosallistumisesta Draamaharjoitus: Patsas ryhmän valitsemasta tunteesta - Jokainen pienryhmä valitsee yhden tunteen ja suunnittelee siitä patsaan. Ryhmät esittävät patsaat vuorollaan muille (valmistelun aikana muut sulkevat silmänsä). Muut yrittävät arvata, mikä tunne on kyseessä, ja tulkitsevat patsaan herättämiä merkityksiä. Ohjaaja voi esittää avuksi kysymyksiä. - Tavoitteet: tutkia ja tulkita tunteita kehollisesti, harjoitella taiteen tulkintaa ja merkitysten rakentumista Improvisaatioteatteriharjoitus: Tulkki ja puheenpitäjä - Jos impro on uusi työskentelymuoto, voi ohjaaja etukäteen ohjeistaa sen perusperiaatteista, eli muiden osallistujien ideoiden hyväksymisestä (joo-periaate) ja kuuntelemisesta. - Pyydetään lavalle kaksi vapaaehtoista osallistujaa. Heistä toinen on puheenpitäjä, joka puhuu jotakin sellaista kieltä, jota kukaan yleisössä ei osaa puhua tai ymmärrä. Puheenpitäjällä on mukanaan tulkki, joka vähän kerrallaan tulkkaa yleisölle, mitä puheenpitäjä sanoo. Puheelle voidaan arpoa aiheeksi tunnetila tai se voidaan pyytää yleisöstä. - Tavoitteet: tutkia tunteita leikin varjolla, harjoitella muiden ideoiden hyväksymistä, harjoitella heittäytymistä ja läsnäoloa Improvisaatioteatteriharjoitus: Diakuvat - (Tätä ei tehty työpajassa) - 4 5 osallistujan ryhmä tulee kerrallaan lavalle. Ryhmä saa tunnetilan, josta pitää esitelmän, joka koostuu kolmesta valokuvasta (tai diakuvasta). Yksi ryhmän jäsenistä toimii juontajana, joka kertoo yleisölle, mitä kuvassa näkyy. Valokuvat tehdään samalla tavalla kuin pikapatsaat. Valokuva voidaan muodostaa niin, että
kun ohjaaja taputtaa käsiään, se on valmis ja osallistujat jähmettyvät. - Voi olla paikallaan muistuttaa joo-periaatteesta, sillä usein juontajan ajatukset kuvan sisällöstä ovat erilaisia kuin kuvassa olijoilla. - Jos juontajalla on vaikeuksia keksiä sisältöä kuvista, voi ohjaaja tai yleisö esittää siitä kysymyksiä. - Paikallaan voi olla myös muistuttaa, että valokuvissa osallistujat ovat fiktiivisiä henkilöitä, eivät omia itsejään. - Tavoitteet: tutkia tunteita leikin varjolla, harjoitella muiden ideoiden hyväksymistä, harjoitella heittäytymistä ja läsnäoloa
Sanataideharjoituksia tunteista Lämmittelyharjoitus: listarunot - Osallistujilla on edessään kynä ja paperia. - Ohjaaja antaa aiheita, joista osallistujat kirjoittavat 1 2 minuuttia kerrallaan. Aika voidaan katsoa tarkasti kellosta. Paperille listataan vapaasti kaikki, mitä mieleen tulee, eikä sitä tarvitse näyttää myöhemmin muille (edes ohjaajalle). - Voi olla paikallaan muistuttaa, että runo ei tarkoita sitä, että tekstissä pitäisi olla riimejä tai loppusointuja, vaan se on vapaamuotoinen teksti. - Aiheita: o Asioita, jotka ärsyttävät minua: o Asioita, jotka naurattavat minua: o Asioita, jotka pelottavat minua: o Asioita, jotka saavat minut nauramaan: - Tavoitteet: lämmitellä, vapauttaa mielikuvitusta, reflektoida omia tunteita ja ajatuksia ilman pelkoa arvostelusta Tunnerunot - Osallistuja valitsee yhden tunteen (apuna voi käyttää Suomen Mielenterveysseuran Tunteiden tuulimylly -kuvaa). - Tunne kirjoitetaan runon otsikoksi. - Osallistuja kopioi alla olevat säkeiden alut (yksi säe/rivi) paperille ja jatkaa niitä haluamallaan tavalla (vähintään yhdellä sanalla). Voi olla paikallaan muistuttaa, ettei oikeita vastauksia ole, vaan tunnetta voi lähestyä taiteen keinoin myös leikitellen ja kokeillen. Runo voi olla syvällinen, absurdi tai pöhkö millainen tahansa. - Alut: o On väriltään... Kuulostaa Näyttää Tuoksuu Etsii Tuntuu kehossa Kertoo Yrittää On aina Ei koskaan - Tavoitteet: syventyä johonkin tunteeseen ja tutkia sitä sanataiteen keinoin, luoda taiteellinen teksti matalalla kynnyksellä Musiikki sanoiksi Ennen harjoituksen aloittamista voidaan keskustella yhteisesti siitä, miten tunteet ja musiikki liittyvät toisiinsa. Onko osallistujilla tapana kuunnella musiikkia tietyssä mielentilassa? Miten musiikilla voi säädellä ja käsitellä tunteita? Mihin musiikin ja tunteiden yhteys perustuu? Kuunnellaan instrumentaalikappale (esim. Child of Light Aurora s theme) Samaan aikaan kun kappale soi, osallistujat kirjoittavat paperille musiikista ja sen tunnelmasta mieleen tulevia sanoja. Esimerkiksi tunteita, paikkoja, henkilöitä, tilanteita, värejä, tuoksuja, makuja, hajuja, tapahtumia Tämän jälkeen ohjaaja pyytää osallistujia valitsemaan listaltaan yhden sanan ja kertomaan sen muille. Ohjaaja kirjoittaa sanat taululle. Tämän jälkeen osallistujat saavat tehtäväksi kirjoittaa musiikin ja sanojen pohjalta kertomuksen tai runon, jonka pohjana käytetään itselle kirjattuja ja/tai yhteisesti koottuja sanoja.
Kaikkia ei tarvitse käyttää Muitakin sanoja saa olla Sanoja saa taivuttaa Kun osallistujat kirjoittavat, voidaan laulu laittaa taustalle soimaan uudestaan Lopuksi osallistuja keksii tekstilleen nimen. Tavoitteet: tutkia taiteen rakentamia tunnetiloja ja tunnelmia sekä rakentaa sellaisia itse, luoda vapaamuotoinen taiteellinen teksti toisen taiteenlajin pohjalta ja yhdessä luodun virikemateriaalin tuella