KAAVASELOSTUS - LUONNOS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
SISÄLLYSLUETTELO... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 6 1.1 TUNNISTETIEDOT...6 1.2 KAAVA ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS...6 1.3 KAAVAN TAUSTA JA TARKOITUS...8 2 TIIVISTELMÄ... 9 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...9 2.2 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ...9 3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 11 3.1 OSALLISET... 11 3.2 OSALLISTUMINEN... 12 4 TUULIVOIMAPUISTON YVA MENETTELY... 13 4.1 YVA MENETTELY LYHYESTI... 13 4.2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA MENETTELYYN... 13 4.2.1 YVA Vaihtoehdot... 13 4.3 ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET... 15 5 KAAVA ALUEEN NYKYTILANNE... 16 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET... 16 5.1.1 Maisemamaakunta ja maisema alueet... 17 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS... 17 5.3 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ... 18 5.3.1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet... 19 5.3.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt... 20 5.3.3 Maakunnallisesti merkittävät maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet... 20 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET... 21 5.5 VIRKISTYSKÄYTTÖ... 24 5.6 LIIKENNE... 25 5.6.1 Lentoliikenne... 25 5.7 ERITYISTOIMINNOT... 27 5.7.1 Maa ainestenotto alueella... 27 5.7.2 Kaivostoiminta... 28 5.8 MAANOMISTUS... 28 5.9 LUONNONYMPÄRISTÖ... 28 5.9.1 Maa ja kallioperä sekä topografia... 29 5.9.2 Pintavedet... 31 5.9.3 Pohjavedet... 32 5.9.4 Kasvillisuus ja luontokohteet... 33 5.9.5 Linnusto... 37 5.9.6 Muu eläimistö... 44 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2
5.9.7 Natura alueet ja muut suojelualueet... 46 6 LÄHTÖKOHTA AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 47 6.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT)... 47 6.2 MAAKUNTAKAAVA... 48 6.3 MAAKUNTAKAAVAN 4. VAIHEKAAVALUONNOS... 51 6.4 POHJOIS POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN MANNERALUEEN TUULIVOIMASELVITYS... 52 6.5 YLEISKAAVAT... 53 6.6 ASEMAKAAVAT... 54 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 56 7.1 TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISELLE... 56 7.2 LESTIJÄRVEN KUNNAN TAVOITTEET... 57 7.3 HANKKEESTA VASTAAVAN TAVOITTEET... 57 8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 58 8.1 MUUT TUULIVOIMAHANKKEET... 58 8.2 MUUT HANKKEET... 58 9 TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS... 59 9.1 TARVITTAVA MAA ALA... 59 9.2 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 59 9.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne... 59 9.2.2 Tuulivoimaloiden perustamistekniikat... 60 9.3 MUUNTOASEMA, SISÄISET JOHDOT JA KAAPELIT... 61 9.4 TUULIVOIMAPUISTON ULKOINEN SÄHKÖNSIIRTO... 61 9.5 YHDYSTIET... 64 9.6 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN... 64 9.6.1 Perustusten rakentaminen... 64 9.6.2 Tuulivoimaloiden kokoaminen... 65 9.7 HUOLTO JA YLLÄPITO... 65 9.8 KÄYTÖSTÄ POISTO... 65 10 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 67 10.1 KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (SYYSKUU 2013)... 67 10.2 KAAVALUONNOSVAIHE (MARRASKUU 2013 SYYSKUU 2014)... 67 10.3 KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKUU 2014 HELMIKUU 2015)... 69 10.4 HYVÄKSYMISVAIHE (MAALISKUU HUHTIKUU 2015)... 69 11 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 70 11.1 KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN SISÄLTÖ... 70 11.2 ALUEVARAUSMERKINNÄT... 70 11.3 OSA ALUEMERKINNÄT... 71 11.4 KOHDE JA VIIVAMERKINNÄT... 73 11.5 KOKO OSAYLEISKAAVA ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 74 12 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 75 12.1 TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 75 12.2 ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 75 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3
12.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN... 75 12.3.1 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset... 75 12.3.2 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset... 76 12.3.3 Tuulipuiston käytön jälkeiset vaikutukset... 78 12.3.4 Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 78 12.3.5 Louhinnan vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 80 12.4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN... 81 12.4.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 82 12.4.2 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset... 82 12.4.3 Tuulivoimaloiden näkyvyys... 83 12.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan etäisyysvyöhykkeittäin... 85 12.5 VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA ARVOKOHTEISIIN... 91 12.5.1 Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema alueet tai kulttuuriympäristöt (maakuntakaava ja RKY 1993 kohteet)... 91 12.5.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema alueet... 95 12.5.3 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt... 96 12.6 VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN... 96 12.7 VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA VESISTÖIHIN... 96 12.7.1 Maa ja kallioperä... 96 12.7.2 Pintavesistöt... 97 12.7.3 Pohjavedet... 100 12.8 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN... 101 12.8.1 Yleiset kasvillisuusvaikutukset... 101 12.8.2 Vaikutukset arvokkaille luontokohteille... 102 12.9 VAIKUTUKSET LINNUSTOON... 103 12.10 VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN... 107 12.10.1 Vaikutukset nisäkäslajistoon... 107 12.10.2 Hankkeen vaikutukset suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon:... 107 12.11 VAIKUTUKSET NATURA ALUEILLE JA SUOJELUALUEILLE... 108 12.11.1 Natura arviointi... 108 12.12 MELUVAIKUTUKSET... 109 12.12.1 Melun kokeminen... 109 12.12.2 Melun ohjearvot... 110 12.12.3 Tuulivoimaloiden rakentamisen aikainen melu... 111 12.12.4 Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu... 111 12.12.5 Matalataajuinen melu... 116 12.13 VARJOSTUSVAIKUTUKSET... 118 12.13.1 Varjon muodostumisen vaikutukset... 118 12.13.2 Korkeiden voimaloiden lentoestevalot ja niiden vaikutukset... 122 12.14 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA TIESTÖÖN... 122 12.15 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN... 124 12.15.1 Vaikutukset asumisviihtyvyyteen... 124 12.15.2 Vaikutukset virkistyskäyttöön ja metsästykselle... 125 12.15.3 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen... 126 12.15.4 Vaikutukset elinkeinoihin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen... 127 12.15.5 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon... 130 12.16 VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN... 130 12.16.1 Lentoestelupa... 130 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4
12.16.2 Tuulivoimaloiden lentoestevalojen infrapuna (IR) vaatimus... 130 12.16.3 Tutkavaikutukset... 131 12.17 VAIKUTUKSET RADIOJÄRJESTELMIIN... 131 12.18 VAIKUTUKSET SÄÄTUTKIIN... 132 13 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... 133 14 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 135 15 TOTEUTUS... 137 15.1.1 Rakentamisen vaiheistus... 137 16 YHTEYSTIEDOT... 138 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaupunki: Kaavan nimi: Kaavan laatija: Lestijärven kunta Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Kai Tolonen, arkkitehti SAFA Vireilletulosta ilmoitettu: Maaliskuu 2013 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Suunnitteilla oleva Lestijärven tuulivoimapuiston alue sijoittuu Lestijärven kunnan keskiosiin, Lestijärven länsi- ja eteläpuolille. Osayleiskaava-alue koostuu kahdesta osa-alueesta. Kantatie 58 (Lestijärventie-Kinnulantie) kulkee lännenpuoleisen osaalueen pohjoispuolella ja idänpuoleisen osa-alueen eteläpuolella sekä osa-alueiden välissä. Kaava-alueen länsipuolella kulkee seututie 751 (Halsuantie-Reisjärventie). Alueen itäosan pohjoisreunaa sivuaa lisäksi yhdystie 7594 (Itälahdentie). Kaava-alue sijaitsee Lestijärven kirkonkylän lounais-, etelä- ja kaakkoispuolella. Lähimmältä voimalalta on matkaa kantatien 58:n pohjoispuolella ja Lestijärven rannassa sijaitsevaan Lestijärven kirkonkylään noin 2,5 kilometriä. Lestijärven toiseksi suurin kylä, Yli-Lesti jää kaava-alueen osa-alueiden väliin siten, että idässä lähin voimala on reilun 1,5 kilometrin päässä, etelässä niin ikään reilun 1,5 kilometrin päässä ja lännessä reilun kilometrin päässä. Lähimmistä taajamista Kinnula sijaitsee noin 9 kilometrin päässä kaakossa, Sykäräinen noin 13 kilometrin päässä luoteessa, Reisjärvi noin 18 kilometrin päässä koillisessa, Halsua noin 23 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 26 kilometrin päässä etelässä, Pihtipudas noin 32 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 32 kilometrin päässä luoteessa. Lähialueiden vakituinen asutus on keskittynyt Lestijärven keskustaajamaan ja sen lähialueille sekä kantatien 58 varrelle. Lisäksi osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu seitsemän kylää, Yli-Lesti, Tuikka, Mattila, Tikka, Similä, Kangasvieri ja Mustikankylä. Kylien ympäristössä on viljeltyjä peltoalueita. Asutusta on myös Konttikoskentien varressa. Loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Osayleiskaava-alue on pääosin metsäistä, maastoltaan tasaista ja suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivat mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet ovat pääosin tavanomaisessa talouskäytössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviin metsiin. Lähempänä Lestijärveä ja harjujaksoa sijaitsevat Mattila-Tikan, Similän ja Mustikankylän peltoaukeat asutuksineen joki- tai purolaaksoissa. Osayleiskaava-alueen lounaisosaan sijoittuu pieni lampi; Rimpilampi ja alueen etelä- ja itäosiin sijoittuu kolme järveä, Saarinen, Ruutana ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6
Pikku-Vihtanen. Myös Iso-Vihtasen järvi jää puoliksi osayleiskaava-alueelle. Aluetta halkoo keskiosassa Lehtosenjoki, joka laskee Teerinevan ja Yli-Lestin kylän läpi Lestijärveen. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijaitsee Keski-Pohjanmaan alueella ja kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenjakajaseutua. Alueen korko merenpinnasta vaihtelee noin välillä 142 175 metriä. Alavammat alueet sijaitsevat metsä- ja peltoalueilla Lestijärven rannassa ja kaava-alueen länsisiassa sekä Lehtosenjoen varressa. Maa kohoaa siirryttäessä järvestä poispäin ja korkeimmat kohdat löytyvätkin kaava-alueen eteläosista Lehtosenkankaan ja Isonkankaan alueelta. Korkeampia paikkoja on myös kaava-alueen itäosissa, jossa maa nousee voimakkaasti heti järven rannasta. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee harju, jonka alueella maalajit ovat pääosin hiekkaa ja soraa. Kaakko-luodesuuntaisesti kulkevan harjualueen eteläpuolella maalajit ovat pääosin moreenia, hienoa hietaa ja karkeaa hietaa. Sara- ja rahkaturvemaita on erityisesti osayleiskaava-alueen länsipuolen eteläosassa sekä harjualueen pohjoispuolella osayleiskaava-alueen itäosassa. Kaava-alueen itäosissa on myös joitain kalliopaljastumia. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7
1.3 KAAVAN TAUSTA JA TARKOITUS Tämä kaavaselostus käsittelee Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavaa. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Lestijärven kunnan alueelle. Koska Lestijärven alueella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen toteuttaminen osayleiskaavan laatimista. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jonka pohjalta osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Kaavoitusmenettely on tavoitteena saada päätökseen syksyllä 2014. Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä Lestijärven tuulivoimapuiston läntiset osat on tunnistettu parhaaseen A-luokkaan, osa hyvien teknistaloudellisten ominaisuuksien ja vähäisten ympäristövaikutuksen ansiosta ja osa kohtalaisten teknistaloudellisten ominaisuuksien ja vähäisten linnusto- ja luontovaikutusten vuoksi. Tarkasteltavan osayleiskaavan alueista osa on esitetty 12.3.2013 esitellyssä Keski- Pohjanmaan maakuntakaavan IV vaihekaavaluonnoksessa maatuulivoimaloiden alueina. Hankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointi menettelynä. Lestijärven kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 5.3.2013 Lestijärven Tuulivoima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lestijärven tuulipuistoalueelle. Kaavoitus on tullut vireille Lestijärven Tuulivoima Oy:n aloitteesta. Hanke on siirtynyt YIT Rakennus Oy:n omistukseen syksyllä 2013. Kaavoitustyötä ohjaa Lestijärven kunta. Kaavaa laativa konsultti on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8
2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Lestijärven kunnanhallitus on kokouksessaan 5.3.2013 hyväksynyt Lestijärven Tuulivoima Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Lestijärven tuulipuistoalueelle. Kuulutus vireilletulosta ja OAS nähtävillä (Keski-Pohjanmaa ja Kuntatiedote 20.9.2013). Tiedote maanomistajille kirjeitse loka-marraskuussa 2013. Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 17.6.2014. Kunnanhallituksen päätöksellä 29.9.2014 kaavaluonnos asetetaan nähtävillä 6.10.2014 4.11.2014 väliseksi ajaksi (30 vrk). Kaavasta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä käsittelevä 2. viranomaisneuvottelu pidetään kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaehdotus tulee nähtäville kunnanhallituksen päätöksellä arviolta maalishuhtikuussa 2015. Osayleiskaavan hyväksytään Lestijärven kunnanvaltuustossa. Kaava lainvoimainen arviolta keväällä 2015. 2.2 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Tuulivoimapuistoalueesta on kaksi vaihtoehtoa. Molemmissa vaihtoehdoissa kaavaalueen pinta-ala on noin 84,3 km 2. Kaava-alueesta vain muutaman prosentin osuudelle osoitetaan rakentamista. Lestijärven Tuulivoima Oy:llä on alueen hallintaoikeus pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Maat jakautuvat kahteen alueeseen. Toinen niistä on Itäniemen Valkeisen välinen alue ja toinen sijoittuu Mattila Änäkkälä Konttikoski-alueelle. Osayleiskaavalla mahdollistetaan vaihtoehdossa yksi laajimmillaan 87 tuulivoimalan ja vaihtoehdossa kaksi laajimmillaan 118 tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto. Tuulivoimalan alustava yksikköteho on n. 3,5 MW (megawattia), jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho on vaihtoehdossa yksi enintään 304,5 MW ja vaihtoehdossa kaksi 423,5 MW. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9
Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavista sähköasemista, kytkinkentästä ja ilmajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Tuulivoimalla tuotettu sähkö tullaan siirtämään valtakunnan sähköverkkoon tuulivoimapuistoalueelta 110 kv voimajohdolla. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on n. 50 vuotta. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 240 metriä maanpinnasta. Muuntoasemia ja laitteistorakennusta varten on osoitettu EN-alue (energiahuollon alue). Uuden voimajohdon ja maakaapeleiden sekä uusien teiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Sijainnit voivat tarkentua tuulipuiston toteutussuunnittelun edetessä. Kaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet luo -merkinnällä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10
3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1 OSALLISET Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat siis suunnittelualueen sekä lähialueiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. YHTEISÖT, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Lestijärven kotiseutuyhdistys, Yli-Lestiseura Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennus-perinneyhdistykset; Lestijokiseudun Luonto ja Ympäristö ry, Keski- Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Lestijärven riistanhoitoyhdistys, Lestijärven metsästysyhdistys, Lestijärven kalastuskunta ja kalastusalue, Lestijärven ympäristöyhdistys ry Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Metsäpeuranmaan Matkailu ry, Metsähallitus Muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Fortum Oyj, Fingrid Oyj, wpd Finland Oy. VIRANOMAISET, JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Viranomaisneuvotteluihin osallistuvat Lestijärven kunnan, Keski-Pohjanmaan liiton, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY), Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston (AVI), Museoviraston, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon, Liikenneviraston, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, Finavia Oyj:n, Ilmavoimien, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen, Metsäkeskus Keski-Pohjanmaan, ProAgria Keski-Pohjanmaan sekä suunnittelutyötä tekevän konsultin edustajat. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11
3.2 OSALLISTUMINEN Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan vireilletulon yhteydessä on laadittu MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Suunnitelmassa on kerrottu suunnittelun tavoitteet, vaiheet ja aikataulu. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Kuva 2. Yleiskaavoituksen vaiheet sekä osallistumismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12
4 TUULIVOIMAPUISTON YVA -MENETTELY 4.1 YVA -MENETTELY LYHYESTI Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi, joka koostuu ohjelma- ja selostusvaiheista. YVA -ohjelmassa kuvaillaan alueen nykytilaa ja esitetään suunnitelma vaikutusten arvioimiseksi. Selostukseen kootaan lisäksi mm. tehdyt selvitykset ja arvioidut ympäristövaikutukset. YVA ei ole lupamenettely, eikä siinä tehdä hanketta koskevia päätöksiä. Tarkoituksena on selvittää ympäristön kannalta paras toteuttamisvaihtoehto sekä tuottaa lisää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua ja lupamenettelyjä varten. YVA-menettelyyn voivat osallistua kaikki, joiden etuihin tai oloihin hankkeella voi olla vaikutuksia. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, joissa kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitään sekä keskustella hankkeesta ja sen YVA-menettelystä. Hankkeen YVA-menettely alkoi heinäkuussa 2013, kun YVA-ohjelma toimitettiin yhteysviranomaisena toimivalle Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Arviointiohjelma oli nähtävillä 5.8.2013 13.9.2013, jonka jälkeen yhteysviranomainen antoi lausuntonsa 27.9.2011. YVA -selostus on tekeillä yhtä aikaa kaavaluonnoksen kanssa. Selostus tullaan toimittamaan ELY-keskukseen ja asettamaan julkisesti nähtäville ja hankkeeseen liittyviltä keskeisiltä tahoilta pyydetään lausunnot. Menettely päättyy yhteysviranomaisen YVA -selostuksesta antamaan lausuntoon. 4.2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN SUHDE YVA -MENETTELYYN Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin rinnan YVAmenettelyn kanssa. Tämä osayleiskaava perustuu YVA-menettelyn yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin ja vaikutusselvityksiin. Osayleiskaavan valmisteluaineisto on osittain laadittu samanaikaisesti YVA-selostuksen laadinnan kanssa. 4.2.1 YVA VAIHTOEHDOT YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi, sekä esittää yhtenä vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen. Lestijärven tuulivoimapuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodostamaan vaihtoehdot, jotka lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia. Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnittelussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevat luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Tuulivoimalat on pyritty sijoittamaan siten, että lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin on vähintään 1000 metrin etäisyys, mikä on rajoittanut alueille sijoitettavien voimaloiden lukumäärää. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltiin tuulivoimaloiden osalta kolmea vaihtoehtoa ja niin sanottua "nollavaihtoehtoa" eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Myös sähkönsiirron osalta tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa. Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava perustuu YVA -menettelyn yhteydessä tehtyyn vaihtoehtotarkasteluun. Osayleiskaavaluonnoksessa alueelle on sijoitettu vaihtoehdossa yksi 87 tuulivoimalaitosta ja vaihtoehdossa kaksi 118 voimalaitosta. Vaihtoehdot perustuvat YVA-vaiheessa tutkittuihin vaihtoehtoihin. Voimalavaihtoehdot VE 0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 137 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 2 Rakennetaan 118 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. VE 3 Rakennetaan 87 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 170 metriä ja yksikköteho 3,5 MW. Sähkönsiirto VE A YVA-vaiheessa mukana ollut sähkönsiirtovaihtoehto, josta on luovuttu YVA-prosessin aikana: Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin kuuden kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti noudattaa kuntarajaa. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 6 km. VE B Tuulivoimapuisto liitetään rakennettavalla noin neljän kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla hankealueen länsipuolella sijaitsevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 400/110 kv sähköasemalle. Sähköverkkoon liittymisen voima-johdon reitti on suorin mahdollinen reitti tuulivoimapuiston ja liittymispisteen välillä. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 4 km. VE C Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta 20/110 kv sähköasemalta ensin 110 kv ilmajohdolla luoteeseen olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle ja siitä 400 kv ilma-johdolla etelään Alajärven sähkö-asemalle. Rakennettava voimajohtoreitti sijoittuu olemassa olevan Fingrid Oyj:n 2 x 400 kv Pikkarala Alajärvi -voimajohtoreitin rinnalle. Voimajohtoreitin pituus osayleiskaava-alueen ulkopuolella on noin 58 km. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 14
4.3 ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET Kaavoituksen tausta-aineistona toimivat osayleiskaavan YVA -menettelyn yhteydessä tehdyt selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Muut osayleiskaava-aluetta koskevat selvitykset: Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. Keski-Pohjanmaan liitto 2011. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Keski-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pohjois- Pohjanmaan liitto 1993. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Museovirasto 2009. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 15
5 KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET Suunnitteilla oleva tuulipuisto sijoittuu Lestijärven etelä- ja lounaispuolille. Suomenselän alueella on vähän järviä ja Lestijärvi on yksi alueen parhaiten luonnontilassa säilyneitä suuria järviä. Lestijärvessä on useita pieniä saaria, joissa on luonnontilaisia vanhoja metsiä. Lestijärven maiseman keskeinen elementti on järven lounaisrannalla ja osin tuulipuiston osayleiskaava-alueella kulkeva monimuotoinen harjualue (Palokangas, Hietakangas-Tuikankangas ja Syrinharjun harjujakso). Järven rantaa ja harjujaksoa seurailee vanhan pitäjäntie, jonka varrelle on muodostunut asutuskeskittymät. Osayleiskaava-alue on pääosin metsäistä, maastoltaan tasaista ja suurelta osin soista. Metsäalueita luonnehtivat mäntykankaat sekä ojituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet ovat pääosin tavanomaisessa talouskäytössä ja iältään painottuvat nuoriin ja varttuviin metsiin. Lähempänä Lestijärveä ja harjujaksoa sijaitsevat Mattila-Tikan, Similän ja Mustikankylän peltoaukeat asutuksineen joki- tai purolaaksoissa. Osayleiskaava-alueen lounaisosaan sijoittuu pieni lampi; Rimpilampi ja alueen etelä- ja itäosiin sijoittuu kolme järveä, Saarinen, Ruutana ja Pikku-Vihtanen. Myös Iso-Vihtasen järvi jää puoliksi osayleiskaava-alueelle. Aluetta halkoo keskiosassa Lehtosenjoki, joka laskee Teerinevan ja Yli-Lestin kylän läpi Lestijärveen. Kuva 3. Maisemarakenne. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 16
Kuva 4. Maisemalle on ominaista suhteellisen tasainen maasto. Kuvassa maakunnallisesti merkittävä Similänperän peltoaukea. 5.1.1 MAISEMAMAAKUNTA JA MAISEMA-ALUEET Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Lestijärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi- Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenjakajaseutua. Karu ja laakea vedenjakajaseutu jakaa vedet Pohjanmaan jokiin ja Järvi-Suomen vesistöihin. Maisemamaakunnan alueosajaossa Lestijärven seutu sijoittuu Suomenselän suolakeuksiin. Alueella Keski-Suomen järvimaisema vähitellen avautuu Pohjanmaan tasaiseksi lakeudeksi. Maisemalle on ominaista suhteellisen tasainen maasto ja luodekaakkosuuntaiset murroslaaksot. Alueen halki kulkee luode-kaakkosuunnassa matalia harjuja, jotka eivät juuri erotu maisemassa. Alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kasvillisuus on yleensä karua ja niukkaa. Ympäristölle ovat ominaisia karut mäntykankaat ja suot, joita on paljon. Suomenselän seudun asutus on ollut aina harvaa. Kylät ovat pieniä ja sijoittuvat vesistöjen tuntumaan. Peltoalaa alueella on niukalti. Harjut ovat toimineet vanhastaan kulkureitteinä. Luonnon- ja maisemasuojelun kannalta merkittäviä ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita ovat alueella Hietakangas-Tuikankangas ja Valkeisen harjualue sekä 3 kilometrin etäisyydellä alueesta Syrinharju. Harjut ovat osa Lestijärven maisemia hallitsevaa, kaakosta luoteeseen suuntautuvaa muodostumajaksoa, joka käsittää varsin muhkeita selänteitä ja laajoja tasanteita. 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS Lestijärven kunnan asutus on pääosin sijoittunut kunnan keskustaajaman (etäisyys lähimmästä voimalasta noin 2,5 kilometriä) ja sen läheisyyteen sekä Lestijärventien eli kantatien 58 varrelle. Lestijärven kunnan väestön määrä on ollut laskussa viime vuosikymmeninä. Kunnassa asui vuoden 2011 lopussa 847 ihmistä. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu seitsemän kylää, Yli-Lesti, Tuikka, Mattila, Tikka, Similä, Kangasvieri ja Mustikankylä. Tuulipuiston pohjoispuolella, 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Kangasvieren kylä, joka on asuttu 1700-luvulta lähtien. Kylä on säilyttänyt hyvin alkuperäisen muotonsa. Yli-Lestin kylä sijaitsee tuuli- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17
puiston osa-alueiden välissä ja Tuikan kylä läntisen osa-alueen pohjoispuolella. Kylät ovat sijoittuneet Hietakankangas-Tuikankangas harjualueen reunalle. Tuikan kylän asutus alkoi muodostua 1600-luvulla ja kylän perinteinen rakenne on säilynyt hyvin, vaikka osa vanhoista asuinrakennuksista on nykyään asumattomia. Yli-Lestin kylän rakennusryhmittymät ja pellot muodostavat pienipiirteisen viljelysmaiseman Lehtosenjoen varrelle. Kinnulan kunnassa, joka sijaitsee suunniteltujen tuulivoimaloiden kaakkoispuolella, asutus on sijoittunut niin ikään kantatien 58 varrelle ja Kinnulan kunnan taajamaan. Osayleiskaavan itäosassa on kaksi vakituisessa asuinkäytössä olevaa pihapiiriä; Koivukangas (Itälahdentie 409, kiinteistö 421-401-174-3) ja Törtti (Itälahdentie 717, kiinteistö 421-401-38-1). Muuten kaava-alueella ei ole vakituista asutusta. Lähialueen loma-asutus on keskittynyt Lestijärven rannoille. Myös pienempien järvien rannoilla on joitakin loma-asuntoja. Lähimmät varsinaiset taajamat ovat Kinnula noin 9 kilometrin päässä kaakossa, Sykäräinen noin 13 kilometrin päässä luoteessa, Reisjärvi noin 18 kilometrin päässä koillisessa, Halsua noin 23 kilometrin päässä lännessä, Perho noin 26 kilometrin päässä etelässä, Pihtipudas noin 32 kilometrin päässä idässä ja Toholampi noin 32 kilometrin päässä luoteessa. YVA-avaiheessa tehtyjen selvitysten perusteella noin kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista asuu noin 40 asukasta. Tälle alueelle sijoittuu maastotietokannan mukaan 11 asuinrakennusta ja viisi vapaa-ajan asuntoa. Vastaavasti viiden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista asuu noin 790 henkilöä, ja alueelle sijoittuu 375 asuinrakennusta ja runsaat 300 vapaa-ajanasuntoa. Suunniteltu sähkönsiirtoreitti VEB sijoittuu lähinnä maa- ja metsätalousalueelle Lestijärven kunnan alueella. Sen läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä asutuskeskittymiä. Sähkönsiirtoreitti VEC sijoittuu Lestijärven, Halsuan, Perhon ja Vimpelin kuntien sekä Alajärven kaupungin alueelle. Suunniteltu sähkösiirtoreitti VEC sijoittuu olemassa olevan voimajohtoreittien rinnalle pääosin maa- ja metsätalousalueille. Nykyiset voimajohtoreitit sijoittuvat pääsääntöisesti asutuskeskittymien ulkopuolelle. Näin ollen sähkönsiirtoreitin VEC läheisyyteen ei myöskään sijoitu merkittäviä taajamia tai muita asutuskeskittymiä. 5.3 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kulttuurimaiseman kannalta Lestijärven merkittävimmät kokonaisuudet ovat Kirkonkylän raitti sekä Kangasvieren, Tuikan ja Yli-Lestin kylät. Näistä erityisesti Lestijärven kirkonkylältä ja Tuikan kylältä avautuu kauniita järvinäkymiä. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sijoittuu Lestijärven Kirkonkylän raitti ja sen varren merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet mm. vanhan kiviaidan ympäröimä kirkko, pappila, kotiseutumuseon alue, vanha koulu ja kunnantalo. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18
Kuvat 5. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Tuulivoimapuiston aluerajaus on kuvassa YVA-vaiheen mukainen. 5.3.1 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Osayleiskaava-alue ei sijaitse valtakunnallisella maisema-alueella. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Reisjärven Keskikylä ja Kangaskylä, etäisyys lähimmillään 7 kilometriä. Reisjärven kirkonkylä on syntynyt perinteiselle asuinpaikalle kolmen järven, Reisjärven, Kiljanjärven ja Vuohtajärven väliselle harjukannakselle. Kauniin ja monipuolisen maisemakokonaisuuden muodostavat selvästi ympäristöstään kohoava harjuselänne, Reisjärven kirkko, vanha asutus, järvet ja jokilaakso sekä ympärillä levittäytyvät pellot. Keskikylän luoteispuolella Kangaskylään tultaessa harjumuodostuma mataloituu ja kulttuurimaiseman muodostavat Kangaspäänjärven ympäröivät viljelykset ja asutus. Tuulipuistosta 13 kilometrin etäisyydellä sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Muurasjärven kulttuurimaisema. Kohde edustaa Suomenselän tyypillistä kulttuurimaisemaa, jossa 1940-luvulla muodostunut rakennuskanta kuvaa aidosti sodanjälkeistä pika-asutusta. Maisemakuvalle ovat ominaista loivasti kumpuilevia melko laajat ja viljavia peltoalueet sekä laitumet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 19
5.3.2 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Osayleiskaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Tuulivoimapuiston vaikutusalueella 0-25 kilometrin etäisyydellä sijaitsee yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Halsuan kirkkotie ja kirkonseutu. Halsuan kirkonmäki on osa Venetjoen ja Halsuanjärven välissä sijaitsevaa Kirkkoharjua. Halsuan kirkonseutu kuvastaa vaatimatonta, 1820-luvulla Pohjanmaan suhteellisen syrjäiselle ja karulle, pääliikenneväyliltä etäälle syntynyttä pienimittakaavaista rukoushuoneen ympäristöä, johon kuuluu tunnetun pohjalaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun rakentama kirkko ja tapuli, lainamakasiini, hautausmaa sekä harjun lakea pitkin kulkeva kirkkotie. 5.3.3 MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT MAISEMA- JA KULTTUURIHISTORIALLI- SET KOHTEET Osayleiskaava-alueella ei sijaitse maakunnallisesti merkittäviä maisema- ja kulttuurihistoriallisia kohteita. RKY 1993 -kohteista osayleiskaava-alueen läheisyydessä sijaitsee 2,5 km:n etäisyydellä Lestijärvenkirkko ja 10 km:n etäisyydellä Lestijoen kulttuurimaisema. Lestijärven puukirkon (vuodelta 1827) ympäristöön liittyy länsitorni vuodelta 1901, kirkkomaata ympäröivä vanha kiviaita, vanha pappila ja pihapiiri 1890-luvulta sekä kotiseutumuseon alue. Lestijoen kulttuurimaisema alkaa Lestijärven kunnan länsiosasta, Syrin kylän alueelta, ja ulottuu Kannuksen eteläpuolelle Riuttaan saakka. Kulttuurimaisemalle ovat ominaisia kumpareiset tasangot ja mäkikumpareille sijoittuvat yhtenäiset rakennusryhmät. Kuvat 6 ja 7. Lestijärven kirkko ja ympäristön kyläraitti. Maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita osayleiskaava-alueen lähialueella alle 1 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Valkealammineva-Lehtosenjärvi, Similänperän peltoaukea, Lestijärvi ja Lestijärven kulttuurimaisema-alue. Valkealamminneva-Lehtosenjärvi maiseman muodostaa järvien luonnontilainen ympäristö. Lestijärven maisema-alueen muodostaa Keski-Pohjanmaalle harvinaisen suuri järvi ja sen maisemallisesti tärkeät saaret ja rantavyöhyke. Lestijärven kulttuurimaisema kyläasutuksineen ja peltoineen myötäilee harjua Syristä Valkeiselle saakka. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20
Tuulipuiston eteläpuolelle 2,5 km:n etäisyydelle sijoittuu maakunnallisesti merkittävä Kinnulan Kangaskylän maisema-alue. Kohde on maisemallisesti eheä sodan jälkeisten rintamamiestilojen maaseutumaisema peltoineen ja järvinäkymineen harjujakson ohessa. Kuvat 8 ja 9. Kinnulan maakunnallisesti arvokkaan Kangaskylän maisema-alue: näkymä Karkausjärvelle ja Kettula-Lepistöntielle. Etäämmälle sijoittuvia maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ovat 6,5 km:n etäisyydellä oleva Syrin kylämaisema ja 8,5 km:n etäisyydelle oleva Perhon järvimaisema-alue. Syrin kylän kulttuurimaisemassa asutus sijoittuu nauhamaisesti pitäjäntien varteen, peltoaukeiden ja mäntymetsän ympäröimänä. Perhon järvimaisema-alueen maisemakuva muodostuu järvi- ja harjujaksosta asutuksineen. Kuva 10. Maakunnallisesti merkittävä Syrin kylämaisema. 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET Osayleiskaava-aluetta koskevat muinaisjäännöstiedot on koottu aiempien alueella tehtyjen arkeologisten tutkimusten ja selvitysten tuloksista, jotka perustuvat lähinnä inventointeihin. Lisäksi alueen voimalapaikoilla on aloitettu keväällä 2013 maastoinventointi, josta vastaa Keskipohjanmaan ArkeologiaPalvelu / arkeologi Jaana Itäpalo. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 21
Pääosa tunnetuista esihistoriallisista asuinpaikoista ja yksittäisistä esineiden irtolöytöpaikoista keskittyy Lestijärven etelä-länsipuolella sijaitsevalle harjulle Kirkonkylän ja Yli-Lestin kyläkeskusten tienoille. Harjulla sijaitsee myös noin 2 4 kilometrin etäisyydellä järven eteläpuolella kaksi laajaa pyyntikuoppajärjestelmää, jotka ovat Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas. Esihistoriallisia esinelöytöjä ja/tai merkkejä toimintapaikoista on tullut esiin myös järven pohjoisrannalta Kiiskilänlahden itärannalta ja Yli-Lestin Valkeisjärven ympäristöstä. Lestijärvessä saarilla on ajoittamattomia ja funktioltaan määrittelemättömiä kivirakenteita, mm. röykkiöitä. Muualta kuin saarilta tunnetut röykkiöt ovat mahdollisesti kaikki kaski- ja peltoröykkiöitä. Näitä muodostelmia sijaitsee yhdeksässä kohteessa. Taulukko 1. Muinaisjäännöskohteet osayleiskaava-alueen läheisyydessä. Kohde Tyyppi Sijainti / etäisyys voimalaan Yli-Lesti / Linjakangas kaskiröykkiö osayleiskaava-alueella, n. 1,7 km Syväojankangas kivikautiset asuinpaikat sähkönsiirtoreitin läheisyydessä Yli-Lesti/Välivainio kivirakenteet n. 1,7 km Kirkonkylä/Kusiaisneva asuinpaikat n. 2,5 km Niemelä kivirakenteet n. 4 km Kirkonkylä/Siltala - n. 2,5 km Leskelä A ja B työ- ja valmistuspaikat n. 2 km Jokitalo/Sammalisniemi A asuinpaikat n. 3 km Kirkonkylä/Pikku-Kannus asuinpaikat n. 3 km Kirkonkylä/Änäkkälä kivirakenteet n. 2,6 km Yli-Lesti/Jokela asuinpaikat n. 2 km Yli-Lesti/Antila W asuinpaikat n. 2 km Yli-Lesti/Anttila asuinpaikat n. 1,9 km Yli-Lesti/Harjula asuinpaikat n. 1,8 km Yli-Lesti/Uusipaikka asuinpaikat n. 1,5 km Yli-Lesti/Puroaho asuinpaikat n. 1,3 km Yli-Lesti/Kasalankangas työ- ja valmistuspaikat n. 1,6 km Kinnulankangas työ- ja valmistuspaikat n. 2,2 km Mustikankylä/Valkeinen NW asuinpaikat n. 2,1 km Mustikankylä/Valkeinen W kivirakenteet n. 3,2 km Vittasenkivi kivirakenteet n. 2,3 km Jääskänniemi kivirakenteet n.3,6 km Osayleiskaava-alueelle sijoittuu yksi muinaisjäännöskohde, jotka on Yli- Lesti/Linjakankaan kaskiröykkiöalue. Osayleiskaava-alueen tuntumassa on useita kohteita Yli-Lestin kylässä. Niistä pääosa sijaitsee Lestijärven muinaisilla rantatörmillä ja nykyisillä pelloilla asutuksen keskellä tai sen läheisyydessä, Kinnulankankaan pyyntikuopat kuitenkin näistä etäämmällä Valkeisjärven luoteispuolella. Osayleiskaava-alueelle sijoittuvan ylilesti/linjakankaan läheisyyteen ei ole suunnitteilla tuulivoimaloita. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä on myös kaksi muinaisjäännösaluetta; Yli-Lesti/Kasalankangas ja Kinnulankangas. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22
YLI-LESTI / LINJAKANGAS Linjakankaan kaskiröykkiöalue sijaitsee Lestijärven eteläpuolella n. 100 m etelään Itälahdentieltä. Alue on noin 50 x 100 m laaja hiekkakumpare. Paikalla on 50 60 röykkiötä, jotka sijaitsevat tiheässä. Ne ovat suurimmaksi osaksi pieniä, halkaisijaltaan 1 3 metriä, pohja-alaltaan pyöreitä sekä laakeita. Joukossa on muutamia pitkänomaisia, kooltaan noin 1 2 x 3 5 m olevia. Kookkain röykkiö sijaitsee kumpareen luoteispäässä. Se on suorakulmainen, kooltaan 4 x 5 m ja vajaa 1 m korkea. SYVÄOJANKANGAS Syväojankangas sijaitsee Reisjärventien varrella olevan Pitkäkankaan itälaidalla ja siitä kaakkoon ulottuvalla, Syväojankankaalle päättyvällä noin 700 metriä pitkällä suurimmilla 120 metriä leveällä kaistalla. Lännessä on laaja hiekkakuoppa-alue, jonka kauimmaksi itään ulottuva osa on jossain määrin tuhonnut muinaisjäännöstä. Kuoppa on ainakin osittain poistettu käytöstä ja maisemoitu. Aikaisemmin tehdyissä inventoinneissa alueelta on löytynyt merkkejä asuinpaikasta, lähinnä kvartsi-iskoksia ja myös mahdollisia asumuspainanteita. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi alueella on mahdollisesti siihen liittyviä kuoppajäännöksiä. MUINAISMUISTO-INVENTOINNIN TULOKSET YVA- Inventoinnissa paikannettiin 15 uutta muinaisjäännöstä, joista 14 on tervahautoja ja yksi puuhiilen valmistuspaikka, jonka tulkinta jäi kuitenkin hieman avoimeksi. Tervahaudoista 5 on merkitty nykyisille peruskartoille, 5 löytyi intensiiviinventoinnin avulla ja 4 laserkeilausaineiston avulla. Muita inventointihavaintoja olivat yksi metsäkämpän pohja, kivien ottopaikka ja muutamia resenttejä hiilikuoppia, joita ei nuoren ikänsä takia tulkittu muinaisjäännöksiksi. Kaikkiaan näistä yhdeksän sijoittuu osayleiskaava-alueelle. Suhteellisen runsas määrä uusia tervahautoja oli ennakko-odotusten mukainen tulos, sillä Lestijärvi lukeutuu niihin alueisiin, missä tervantuotanto oli voimakasta. Esihistoriallisten kohteiden puuttumista selittää maaperä ja alueen sijaintikorkeus. Tämän tyyppisestä maastosta mesoliittisen jakson alkupuolelle ajoittuvilta merenrantakorkeuksilta tunnetaan Pohjanmaalta harvoja arkeologisia kohteita. Tervahautakohteissa Hittisenkangas, Kusiaisnenä, Hautamaankangas, Ruutana ja Teeriaho etäisyys suunniteltuihin tuulivoimaloihin on n. 70-120 m. Inventoinnin pohjana käytetyn sijoittelun toteutuessa voi olla, että rakentamisella olisi suoria vaikutuksia joihinkin näihin kohteisiin. Hankealueella sijaitseva Kasalankankaan pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee n. 600 metrin etäisyydellä, hankealueen tuntumaan sijoittuva Kinnulankankaan pyyntikuopasto lähes kahden kilometrin ja Linjakankaan kaskiröykkiöt yli kahden kilometrin etäisyydellä lähimmistä suunnitelluista voimaloista, joten etäisyys on riittävä. Viitasaaren tien varrella Lestijärven kirkonkylässä, Yli-Lestin kylässä sekä hankealueen kaakkoisosassa Valkeisjärven lähistöllä sijaitse- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23
vat kohteet eivät vaarannu, jos voimaloiden suunniteltu sijoittelu toteutuu. Voimalat voivat näkyä joillekin muinaisjäännöskohteille, mutta tässä arvioidaan, että se ei vaikuta muinaisjäännöksiin eikä vähennä muinaisjäännösten arvoa. Muinaisjäännösalueet ja -keskittymät sijaitsevat paikoilla, joihin on jo kohdistunut monenlaista maankäyttöä, ja pelloilla sijaitsevat asuinpaikkapinnat voivat olla jopa kokonaan tuhoutuneita, Anttilan pronssikautisen asuinpaikan aluetta on jäljellä. Parhaiten on säilynyt Kasalankankaan pyyntikuoppajärjestelmä. Koska tämä inventointi kohdistui voimalapaikoille, voi jatkossa ehkä olla tarpeen arvioida vielä joillakin paikoilla tiestön rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön ja suorittaa mahdolliset lisäkartoitukset maastossa. Kaikki yhdeksän osayleiskaava-alueelle sijoittunutta kohdetta on merkitty kaavakartalle 5.5 VIRKISTYSKÄYTTÖ Kuva 11. Alueen virkistysreitit ja reitteihin liittyvät palvelut. Kartassa on kuvattu lisäksi 1 kilometrin etäisyysvyöhyke suunnitelluista tuulivoimaloista. Aluetta käytetään perinteiseen virkistyskäyttöön kuten marjastukseen, sienestykseen ja metsästykseen. Osayleiskaava-alue kuuluu Lestijärven Metsästysyhdistys ry:n metsästysvuokra-alueisiin. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen sen itäpuolelle sijoittuu Peuranpolun runkoreitti sekä Hirvaan kierros. Peuranpolku on noin 115 kilometrin mittainen retkeilyreitistö Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Suomeen ja se sijoittuu Perhon, Kinnulan, Kivijärven, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 24
Lestijärven ja Reisjärven kuntien alueelle. Polku on eteläisen ja läntisen Suomen pisin retkeilyreitti. Polku mutkittelee tavanomaisten talousmetsien lisäksi luonnontilaisten ja suojeltujen maiden halki Salamanperän luonnonpuistossa ja Etelä- Sydänmaan suojelualueella sekä Salamajärven kansallispuistossa. Osayleiskaavaalueen läheisyydessä on Peuranpolun reitistön lisäksi melko runsaasti retkeilyä palvelevia rakenteita mm. opastetauluja, laavuja ja tulentekopaikkoja. Osayleiskaavaalueen itäosien läpi kulkee myös Lestijärven moottorikelkkaura, jonka pituus 82 km. 5.6 LIIKENNE Osayleiskaava- alueiden osa-alueiden välistä kulkee kantatie 58 (Lestijärventie / Kinnulantie). Kantatie 58 kulkee lännenpuoleisen osa-alueen pohjoispuolitse ja idänpuoleisen osa-alueen eteläpuolitse. Muita osayleiskaava-alueen lähiympäristössä olevia maanteitä ovat seututie 751 (Halsuantie), joka sivuaa alueen länsiosan pohjoisreunaa, sekä yhdystie 7594 (Itälahdentie), joka sivuaa alueen itäosan pohjoisreunaa. Kulku osayleiskaava-alueelle on näiltä kolmelta maantieltä. Kantatien 58 liikennemäärät osayleiskaava-alueen kohdalla ovat 500 840 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus 10 12 %. Seututien 751 liikennemäärä on noin 560 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus noin 12 %. Yhdystien 7594 liikennemäärä on noin 110 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen osuus noin 7 %. Kokonaisuutena teiden liikennemäärät ovat matalia, mutta raskaan liikenteen suhteellinen osuus on verrattain suuri. Kantatie 58 ja seututie 751 ovat osayleiskaava-alueen kohdalla päällystettyjä. Sen sijaan yhdystie 7594 on suurimmalta osin sorapintainen. Osayleiskaava-alueen kohdalla maanteiden nopeusrajoitus on pääsääntöisesti 80 km/h. Ainoastaan Ylilestin kylän kohdalla sekä kantatien 58 ja seututeiden 751 ja 775 liittymässä on paikallinen 60 km/h nopeusrajoitus. Suunniteltu voimajohto risteää voimajohdon vaihtoehdossa VEB ainoastaan seututien 751 kanssa. Vaihtoehdossa VEC voimajohto risteää tämän lisäksi valtateiden 13 ja 16 sekä yhdysteiden 7370 ja 17803 kanssa. Näistä valtatiet 13 ja 16 ovat osa suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoa. Osayleiskaava-alueelle on osoitettu yksi uusi tiehanke Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihekaavassa. Kantatielle 58 on osoitettu uusi linjaus Lestijärven itäpuolitse kaava-alueen halki. Lisäksi Iisalmi Ylivieska -rata on osoitettu Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihekaavan luonnoksessa merkittävästi parannettavana ratana. 5.6.1 LENTOLIIKENNE Lestijärven tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen pohjoispuolella, Tuikankankaalla, on entinen lentokenttä, joka on nykyisin poistettu käytöstä. Tuikankankaan lentokenttä on osoitettu Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa lentokenttänä. Merkintä tullaan poistamaan maakuntakaavasta. Lähin käytössä oleva FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 25
lentokenttä on Vetelin Sulkaharjun yksityinen kenttä, joka sijaitsee noin 30 km osayleiskaava-alueen länsipuolella. Lähin lentoasema on Kokkola-Pietarsaari, joka sijaitsee noin 75 km alueen länsipuolella. Kuva 12. Kokkola-Pietarsaaren ja Kauhavan lentoasemien korkeusrajoitusalueet ja Lestijärven tuulivoimapuiston sijoittuminen suhteessa niihin. Tuulivoimapuiston aluerajaus on kuvassa YVA-vaiheen mukainen. Kuva 13. Lestijärven lentokenttä on poistettu käytöstä. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26
Lentoestelupa tarvitaan jokaiselle ilmailulain 165 mukaiselle rakenteelle erikseen kohteen koordinaatit, toteutusaikataulu ym. tiedot tarkasti yksilöiden. Tuulivoimapuistoa varten haettavaa lentoestelupaa varten pyydetään Finavia Oyj:n lausunto. Tämä lausunto liitetään Liikenteen turvallisuusvirasto TraFille osoitettuun lentoestelupahakemukseen. Trafi on 14.12.2011 hyväksynyt lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi 15.12.2011. Finavia on julkaissut 15.12.2011 uudet paikkatietokannat tähän liittyen. Lentoesterajoituksia ja lentoestelupakäytäntöä on kuvattu tarkemmin mm. Finavian Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa: http://www.finavia.fi/fi/lentoesteet/ 5.7 ERITYISTOIMINNOT 5.7.1 MAA-AINESTENOTTO ALUEELLA Tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella on kolme olemassa olevaa maa-aineisten ottolupaa. Lisäksi alueen läheisyydessä on yksi voimassa oleva ottolupa. Kuva 14. Maa-ainesten otto osayleiskaava-alueella (Tukes, 23.6.2014). Tuulivoimapuiston aluerajaus on kuvassa YVA-vaiheen mukainen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 27
5.7.2 KAIVOSTOIMINTA Kuva 15. Osayleiskaava-alueelle ja sen läheisyyteen sijoittuvat kaivosvaraukset (Tukes, 23.6.2014). Kaivosrekisterin karttapalvelun mukaan osayleiskaava-alueen länsiosa kuluu alueeseen, josta on Kalvinit Oy:n voimassa oleva kaivosvarausilmoitus (nikkeli, rauta, kupari, palladium, platina, apatiitti, fosfori, ilmeniitti, iridium, litium, osmium, rodium, rutenium ja titaani), josta on annettu päätös 28.10.2013 ja joka on voimassa 4.3.2015 saakka. Alueen lounaispuolella on Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivosvarausilmoitus (kulta ja kupari), josta on annettu päätös 11.3.2013 ja joka oli voimassa 2.7.2014 saakka. 5.8 MAANOMISTUS Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat osittain Lestijärven kunnan ja osittain yksityisessä omistuksessa. YIT rakennus Oy:llä on alueen hallintaoikeus pitkäaikaisten vuokrasopimusten nojalla. Maat jakautuvat kahteen alueeseen. Toinen niistä on Itäniemen Valkeisen välinen alue ja toinen sijoittuu Mattilan Änäkkälän Konttikoskenalueelle. 5.9 LUONNONYMPÄRISTÖ Lestijärven osayleiskaavassa esitettävät luonto- ja linnustoselvitykset sekä nykytilan kuvaukset perustuvat hankkeen YYA-menettelyn aikana laadittuihin selvityksiin, jotka on kuvattu yksityiskohtaisemmin luonto- ja linnustoselvitysten erillisraportissa sekä siihen liittyvissä liitteissä (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 28
5.9.1 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA Osayleiskaava-alueen läpi kulkee harju, jonka alueella maalajit ovat pääosin hiekkaa ja soraa. Kaakko-luodesuuntaisesti kulkevan harjualueen eteläpuolella maalajit ovat pääosin moreenia ja hienoa tai karkeaa hietaa. Sara- ja rahkaturvemaita on erityisesti osayleiskaava-alueen länsipuolen eteläosassa sekä harjualueen pohjoispuolella kaava-alueen itäosassa. Kaava-alueen itäosissa on myös joitain kalliopaljastumia. Osayleiskaava-alue sijoittuu Keski-Suomen granitoidikompleksin alueelle. Kallioperä kaava-alueella on pääosin granodioriittia. Alueen länsiosassa on porfyyristä eli hajarakeita sisältävää granodioriittia. Alueen kaakkoisosassa on kvartsidioriittia ja alueella esiintyy myös pienemmillä alueilla gabroa. Lisäksi alueella esiintyy myös kiillegneissiä. Sähkönsiirtoreittien varrella kivilajit ovat granodioriitti, hapan vulkaniitti, sulfidirikas hapanindermediäärinen vulkaniitti, metagrauvakka, mafinen vulkaniitti ja indermediäärinen vulkaniitti. Osayleiskaava-alueen korkeimmat kohdat ovat noin 175 m ja sijaitsevat alueen eteläosassa Lehtosenkankaan ja Isokankaan alueella. Korkeudet kaava-alueella vaihtelevat noin välillä 142 175 m. Alueen länsipuoli on itäpuolta alavampaa. Kuva 16. Suunnittelualueen maaperä (GTK maaperäkartta 1:20 000, 2014d). Maaperäkartta-aineisto 1:20 000 ei kata koko hankealuetta. Tuulivoimapuiston aluerajaus on kuvassa YVA-vaiheen mukainen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 29