Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Samankaltaiset tiedostot
Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Tavoitteena cleantechin liikevaihdon tuplaus millä keinoin? Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti

Tuotantotukilain muutokset

Energia- ja ilmastostrategia, kansallisen tiekartan 2050 valmistelu ja uusiutuvan energian tukeminen

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Työpaja Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) tavoitteet ja. käsitteet, suuntaviivat kansallisella tasolla

Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan

Energiapoliittisia linjauksia

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

BIOKAASUENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Uusien energiainvestointien avustus- ja tukipolitiikka Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Mikkeli

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

BIOKAASU PUHDAS LIIKENTEEN POLTTOAINE

BIOKAASUN NESTEYTYS JA MUUT AJANKOHTAISET KAASUHANKKEET

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät Radisson Blu Hotel Oulu

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys - mitä uutta Suomelle? Turun Energiapäivä

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Talousvaliokunta Maiju Westergren

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet 2030, odotukset bioenergialle VTT 2G Biofuels Seminaari

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Energiatuki Kati Veijonen

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsäpäivä Kuhmo Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1

Suomi 2030-luvulla energia- ja ilmastostrategian vaikutukset. Teollisuusneuvos Timo Ritonummi

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Ajankohtaista energiasta

Ajankohtaista kotimaisen ja uusiutuvan energian politiikasta Suomessa

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

EU:n energiaunioni ja liikenne

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

Ministeriön terveiset. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät , Mikkeli

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Transkriptio:

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012

EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta, Suomelle päästökauppasektorin velvoite 21 % ja ei-päästökauppasektorin -16 % 2005 tasosta mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään, vähennystavoite 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä kehittyneiden maiden tulisi vähentää päästöjä 60-80 % Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvan energian tavoite: EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020, Suomelle 38 % liikenteen uusiutuvat min. 10 % vuonna 2020, kaikille sama

Biopolttoaineiden jakeluvelvoite velvoite-% 25,0 20,0 18,0 20,0 15,0 15,0 12,0 10,0 8,0 10,0 6,0 6,0 6,0 6,0 5,0 4,0 4,0 2,0 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Hallitusohjelman energiapoliittiset linjaukset ja niiden vaikuttamiset TEM-konsernissa Hallitusohjelman mukaan päivitetään energia- ja ilmastostrategia (TEM) ja laaditaan EU-strategia ilmasto- ja energia-asioista (VNK) vuoden 2012 loppuun mennessä Strategioiden pohjalta laaditaan vuonna 2013 Suomen tiekartta vuoteen 2050 Energia- ja ilmastostrategian osana: Öljyriippuvuuden vähentäminen EU:n 30 % päästövähennysvaihtoehdon vaikutukset Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuuden sekä energian säästön lisääminen keskeisessä osassa Energian huoltovarmuutta, energiamarkkinoiden toimivuutta ja kohtuullisen energian hinnan tärkeyttä ei unohdeta

Nykyarvioita tavoitteiden saavuttamisesta Ilmastotavoitteet päästökauppajärjestelmä varmistaa päästökauppasektorin tavoitteen saavuttamisen päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden velvoite -16 % on saavutettavissa vaatii joko joustomekanismien käyttöä tai lisätoimia päästöjen vähentämiseksi Uusiutuva energia kokonaisuutena kehitysuralla, tukijärjestelmät eivät kaikilta osin toimineet oletetusti (biokaasuvoimalat, puuta käyttävä pien- CHP) epävarmuustekijöinä tulossa olevat kiinteän biomassan kestävyyskriteerit ja biopolttoaineiden ILUC-esitys

45 Suomi ja uusiutuvan energian tavoite (osuus loppukulutuksesta %, uusi perusskenaarioluonnos) UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, osuus (%) loppukulutuksesta 40 35 30 Skenaariolaskenta RES direktiivin mukainen tavoite Eurostat 38% 25 20 15 10 5 Suomi etenee toistaiseksi tavoiteuralla metsähakesähkö noussut nopeasti talouden alavire vähentänyt lauhdesähköä Mutta haasteita viimeisille vuosille Skenaariolaskenta metsähakesähkön RES-direktiivin lisäysmahdollisuus mukainen tavoite rajallinen tuulivoimaa tarvitaan vähintään suunniteltu Eurostat tuulivoimahankkeet juuttuneet byrokratiaan, täytyy saada liikkeelle 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035

Metsähakkeen käyttö lisääntynyt odotetusti Metsähakkeen käyttö korvannut turvetta ja metsähakkeen lisäys tavoiteuralla Tukijärjestelmässä 3 TWh metsähakesähköä Tukitaso nyt 18 /MWh,e eli 6 /MWh,res K Tuotantotukitilanne 14.9.2012

Tuotantotuki tuulivoimalle Syöttötariffi on tavoitehinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus, tavoitehinta 2015 loppuun 105,3 euroa/mwh (max 3 v), tämän jälkeen 83,5 euroa/mwh Maksetaan uusille tuulivoimaloille (>500 kva) 12 vuoden ajan Järjestelmä sulkeutuu, kun kapasiteettia 2500 MVA. Vuonna 2013 valmistellaan muutoksia lakiin Periaatteet, joilla 2500 MVA kiintiö jaetaan Lisätään mahdollisuus myöntää merituulivoimademolle syöttötariffin lisäksi investointitukea (ko. hanke edellyttää case-bycase valtiontukihyväksyntää) Tuulivoimahankkeita vireillä 7800 MW edestä, joista 3000 MW merellä Tuulivoiman edistämistyöryhmä ja ministeriöt toimeenpanevat Lauri Tarastin ehdotuksia

Miten? Puhtaan energian ohjelma: 2025-tavoitteiden suuntaviivoja (osana energia- ja ilmastostrategian päivitystä) ÖLJY: vähennetään n. 20% (nykyarvo n. 1 mrd /v) KIVIHIILI: voimalakäyttö syrjäytetään pääosin (nykyarvo n. 300 milj /v) SÄHKÖN TUONTI: syrjäytyy pääosin* (nykyarvo n. 600 milj /v) MAAKAASU: korvataan n.10% (nykyarvo n. 100 milj /v) Tieliikenne ratkaisee (3/4 vähennyksestä), loppu pääosin öljylämmityksen korvaamisesta. Lisätään panostusta kotimaisten biopolttoaineiden kehityshankkeisiin. Tuetaan uuden moottoritekniikan käyttöönottoa: infrastruktuuri sähköautoilulle, kannusteet auton ostajalle Syrjäytetään hiililauhde päästöttömällä sähköntuotannolla (ydinvoima, tuulivoima). Korvataan pääosa kaupunkien lämmöntuotannon hiilen käytöstä biovoimalla. Hyödynnetään lämpöpumppujen, aurinkolämmön ja kiinteistöjen lämpötehokkuuden mahdollisuudet. Varmistetaan kohtuuhintaisen kotimaisen sähkön saatavuus hyväksyttyjen uusien ydinvoimaloiden toteuttamisella ja tuulivoiman rakentamisella. Vuodelle 2025 korkeampi tuulivoimatavoite, n. 9 TWh. Kiinteistökohtaisen pientuotannon (aurinko- ja tuulivoima) ja kiinteistöjen energiatehokkuuden edistämisellä vähennetään ns. päivätuonnin tarvetta. Tuetaan biomassapohjaisia ratkaisuja (esim. metsäpohjainen biokaasun, bio-sng), jotka mahdollistavat tuontikaasun korvaamisen hyödyntäen nykyistä kaasuputkistoa ja voimalaitoksia. *Huom. Huippukulutuksessa ja hyvänä vesivuonna Suomi toisi jatkossakin, vastaavasti kesällä ja huonona vesivuonna veisi sähköä. 9