Dnro 1/031/2008 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Helsinki 2008
SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 3 1.1 JOHDON KATSAUS 3 1.2 VAIKUTTAVUUS 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 4 Tutkimusalue I Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva 5 Tutkimusalue II Verotus ja talouskasvu 5 Tutkimusalue III Ympäristö ja infrastruktuurit 6 Tutkimusalue IV Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys 7 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 8 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus 8 1.3.2 Toiminnan tuottavuus 9 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 10 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 11 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 12 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 12 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 14 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 14 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 16 1.6.1 Rahoituksen rakenne 16 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 16 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 17 1.6.4 Tase 17 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 17 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET 18 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ 18 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 19 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA 20 4. TASE 21 5. LIITETIEDOT 22 6. ALLEKIRJOITUS 25 TUOTOKSET 26 Yhteenveto julkaisuista 2007 48 2
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS VATT:n tutkimustoiminta painottuu julkisen talouden ajankohtaisia haasteita käsitteleviin kysymyksiin, ja on luonteeltaan soveltavaa tutkimusta. Toimintakertomusvuonna talouspoliittista päätöksentekoa tukevan tutkimuksen kysyntä jatkui vahvana, sillä uusia tietotarpeita on runsaasti tällä alueella. Näitä tietotarpeita synnyttävät niin ajankohtaiset uudistushankkeet julkisella sektorilla kuin toimenpiteet työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Verotutkimuksen kysyntää lisäävät väestön ikääntymisen mukanaan tuomat kasvavat julkisten menojen rahoituspaineet ja samanaikaiset globalisaation synnyttämät paineet useiden verokantojen laskuun kiristyvän verokilpailun oloissa. Verotukseen kohdistuu vahvoja odotuksia talouden ohjausvälineenä. Kansainvälinen yhteistyö globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi vaikuttaa merkittävästi kansalliseen talouspolitiikkaan ja lisää ilmastopolitiikan vaikutuksia koskevan tutkimustiedon kysyntää. Lainsäädännön ja politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja ennakoinnin kehittäminen ovat korostuneet valtion sektoritutkimuslaitosten tehtäväkenttänä. Lukuisat ajankohtaiset uudistukset mm. verotuksessa, sosiaaliturvassa, työmarkkinoiden instituutioissa ja ympäristöpolitiikan keinovalikoimassa kasvattavat sekä etukäteen että jälkikäteen tapahtuvaa politiikkatoimien monipuolista vaikuttavuuden arviointia kannustavuuden, tulonjaon ja kestävän kehityksen näkökulmista. Julkisen talouden tuottavuuskehityksen seuranta ja tutkimus tukevat politiikkaa, jossa pyritään mm. kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen. VATT:n toiminnassa julkisten palveluiden tuottavuus oli keskeinen kertomusvuoden tutkimuskohde. Painopiste oli koulutuspalveluissa. VATT:n vuosikirjassa julkaistiin yhteenveto laajasta koulutusjärjestelmää käsittelevästä tutkimushankkeesta ja arvioitiin myös laajemmin hyvinvointipalveluiden tuottavuuden kehitystä viimeisten 10 vuoden aikana. Vuosikirjan osakseen saama kiinnostus kuvaa aihepiirin keskeistä merkitystä julkisessa taloudessa ja talouspolitiikassa. Verotutkimuksessa painopiste oli yritys- ja pääomaverotuksessa. Tutkimuksissa tarkasteltiin mm. pohjoismaista tuloveromallia, yhteisöverotuoton kasvua, perintöverotuksen kehittämistarpeita, osinkoverotuksen käyttäytymisvaikutuksia ja EU:n verokoordinaatiota. VATT:n työmarkkinatutkimuksessa tarkasteltiin mm. soviteltujen työttömyysturvaetuuksien ja työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuutta. Tulonjakotutkimuksen tutkimuskohteita olivat tuloerojen kehitys, varallisuuserojen kasvu sekä tulonjaon eriytyminen alueiden välillä ja alueiden sisällä. Ympäristötalouden alalla keskeiset hankkeet käsittelivät kansallisen ilmastostrategian vaikutuksia. Ilmastostrategian valmistelua varten tehtävää tutkimusta on toteutettu myös kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston tilaamissa hankkeissa. Niiden tuloksia on esitelty ilmastopolitiikan valmistelijoille useissa yhteyksissä, ja niitä on käytetty laajasti politiikan valmistelussa hyväksi. Kertomusvuonna toteutettiin tutkimuskeskuksen ulkoinen arviointi. Arvioinnin suoritti neljän asiantuntijan ryhmä puheenjohtajanaan professori Tor Eriksson. Arviointiryhmän muut jäsenet olivat professorit Simon Burgess, Anni Huhtala ja Pentti Vartia. Valmistautuminen ulkoiseen arviointiin ja itse arviointiprosessi näkyivät tutkimuskeskuksen toiminnassa monin eri tavoin. Ulkoiseen arviointiin liittyi mm. tutkimuskeskuksen sisällä toteutettuja itsearviointeja ja henkilökunnalle järjestettiin useita siihen liittyneitä informaatio- ja keskustelutilaisuuksia. Mm. tutkimusalueilla toteutettiin SWOT-analyysi, joka omalta osaltaan loi hyvän pohjan arviointitulosten ja suositusten käsittelylle ulkoisen arvioinnin valmistuttua. 3
Ulkoinen arviointi suosituksineen tarjosi lähtökohdan tutkimuskeskuksen kehittämiselle, ja arvioinnin tuloksia alettiin hyödyntää jo kertomusvuoden aikana. Vuoden loppupuoliskolla valmisteltiin uusi organisaatiorakenne alkavaksi vuoden 2008 alusta. Uudessa organisaatiossa tutkimusalueita on entisten neljän alueen sijasta kolme. Tutkimusalueiden rinnalla toimii Päätöksenteon tuki- ja mallintaminen yksikkö. Sen tehtävänä on VATT:n kokonaistaloudellisten mallien ja niissä käytettävien tietokantojen ylläpito ja ko. mallien käytön laajentaminen tutkimuskeskuksen sisällä palvelemaan erilaisia tutkimuskysymyksiä. Kertomusvuoden lopulla valittiin myös uusi johto tutkimuksen uusille vastuualueille. Kertomusvuoden alussa aloitti toimintansa tutkimuskeskuksen uusi neuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokouksissa käsiteltiin muun muassa VATT:n ulkoista arviointia ja valtion sektoritutkimukseen liittyviä ajankohtaisia uudistuksia. Neuvottelukunnan asiantunteva ja monipuolinen kokoonpano tarjosi hyvän lähtökohdan sen toiminnalle. Kokemukset toisista sektoritutkimuslaitoksista ja korkeakoulusta ovat hyödyllisiä mm. tutkimuksen laadun ja organisoinnin kysymyksissä, ja asiakasministeriöistä saatu palaute on puolestaan tärkeä politiikkarelevantin tutkimusotteen säilyttämisen kannalta. Kertomusvuoteen ajoittui valtion sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ja sen eri jaostojen perustaminen. Muutokset valtion sektoritutkimuksen organisoinnissa ovat edellyttäneet mm. muutosten seurantaa ja osallistumista uudistustyöhön liittyvään yhteydenpitoon tutkimuslaitosten kesken. Uudistukset korostavat poikkihallinnollisen tutkimuksen merkitystä. Tämä vahvistaa tutkimuskeskuksen olemassa olevien yhteistyöverkostojen ja vahvuuksien merkitystä. Näihin vahvuuksiin kuuluu mm. koko talouden tasolla tapahtuva vaikutusten arviointi ja menetelmäosaaminen politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Hallinnon kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota VATT:ia virastona ohjaaviin normeihin hyvän hallinnon periaatteista. Kertomusvuoteen on ajoittunut useita hallinnon kehittämishankkeita. Ne ovat liittyneet mm. palkkausjärjestelmän ja siihen liittyvän palkkauskäsikirjan päivittämiseen. Niin ikään on uudistettu tutkimuskeskuksen työjärjestys ja taloussääntö, ja tutkimuskeskuksen suunnittelu- ja tulossopimusasiakirjat on uudistettu tulosprisman mukaisiksi. VATT:n ja valtiovarainministeriön vuorovaikutusta on tiivistetty myös tutkimuksen painopisteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tutkimuskeskuksen talous oli kertomusvuonna tasapainossa. VATT:n talousarviomäärärahan ulkopuolinen rahoitus koostui pääosin yhdessä eri ministeriöiden kanssa toteutetuista yhteisprojekteista. Muiden virastojen momenttien kautta käytettävissä olevaa rahoitusta oli edellisvuotta enemmän, ja kokonaisuutena ulkoisen rahoituksen määrä säilyi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Vuodelle 2008 siirtynyt toimintomenomääräraha oli jonkin verran edellisvuotta suurempi ja yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus koheni. 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Kertomusvuosi oli kolmivuotisen tutkimusohjelman Tuottavuus, palvelut ja hyvinvointi toinen toteuttamisvuosi. Tutkimustoimintaa toteutettiin neljällä tutkimusalueella tutkimusprojekteissa, joiden keskeisimpiä tuloksia on seuraavassa tarkasteltu alueittain. Keskeisten tulosten jälkeen on raportoitu tulosten käyttöä mm. talouspolitiikan valmistelussa ja laajemmin tutkimuskeskuksen toimintaa kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. 4
Tutkimusalue I Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi ja työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi ovat keskeisiä, sillä väestön ikääntyminen tulee kääntämään työikäisen väestön määrän laskuun ja saattaa heikentää myös tuottavuuden kehitystä. Sosiaaliturva on myös muutosten kohteena ja tavoitteena on sekä työn kannustavuuden parantaminen että köyhyyden vähentäminen. Nämä tekijät ovat omalta osaltaan vaikuttaneet tutkimuskysymyksiin, jotka tutkimusalueella I ovat olleet kertomusvuoden tutkimuskohteina. Tutkimusalueen hankkeet ryhmiteltiin kahteen projektikokonaisuuteen: i) työmarkkinat ja työvoimapolitiikka sekä ii) verotus, tulonsiirrot ja tulonjako. Tutkimuksessa Ovatko vaikuttavuusarviot kohdallaan tarkasteltiin työvoimapolitiikan politiikkamuutosten arvioinnin luotettavuutta. Työterveyslaitoksessa tehtyjen satunnaistettujen kenttäkokeiden tuloksia hyödynnettiin testattaessa ns. ei-kokeellisten arviointimenetelmien luotettavuutta. Ko. arviointimenetelmien havaittiin olevan enemmän tai vähemmän harhaisia riippuen toimenpiteeseen valikoitumista määrittävästä prosessista. Tutkimusalueen rekrytointeja koskevat tutkimustulokset olivat esillä mm. VATT:n yhdessä Talousneuvoston sihteeristön kanssa järjestämässä seminaarissa. Tutkimusalueella tuotettiin myös laskelmia samapalkkaisuusohjelmaa varten liittyen miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventamiseen julkisella sektorilla. Soviteltua työttömyysturvaa käsittelevässä tutkimusprojektissa taustoitettiin osittaisen työttömyyden ja soviteltujen työttömyysetuuksien kehitystä Suomessa sekä vertailtiin osittaisen työttömyyden laajuutta ja järjestelmiä myös kansainvälisestä näkökulmasta. Projektissa selvitettiin keitä osittain työllistyneet ovat, minkä työttömyysetuuslajien piiriin he kuuluvat ja mikä heidän toimeentulonsa on verrattuna muihin työttömiin, työllisiin ja omaehtoisesti työaikaansa lyhentäneisiin. Osittaisen työllistymisen havaittiin parantavan työttömien henkilökohtaista asemaa kokonaan työttömiin verrattuna, mutta perhetasolla tulokset eivät olleet mm. työttömyyslajien erilaisen kohdentumisen takia yhtä selvät. Tulonjakotutkimuksen tuloksia esiteltiin laajasti mm. Talouskasvun hedelmät kirjahankkeessa. Tutkimukset käsittelivät tuloerojen kehitystä ja verotusta, varallisuuserojen kasvua sekä tulonjaon eriytymistä alueiden välillä ja alueiden sisällä. Tulokset osoittavat kansalaisten keskimääräisten nettotulojen ja nettovarallisuuden kasvaneen. Erityisen paljon on kasvanut rikkaiden saama tulo-osuus. Samalla tuloköyhyys on kasvanut etenkin alueiden sisällä. Tutkimusalue II Verotus ja talouskasvu Tutkimusalueen toiminta oli organisoitu edellisvuoden tapaan kolmeen projektikokonaisuuteen, jotka olivat: i) Kasvu ja kilpailukyky, ii) Verotus ja elinkeinopolitiikka sekä iii) VATT:n yhteiset hankkeet. Ensimmäisen ryhmän työ keskittyi julkisen talouden kestävyyden ja finanssipolitiikan sääntöjen arviointiin. Toisessa projektiryhmässä tarkasteltiin mm. arvonlisäverotukseen ja yritys- ja pääomaverotukseen liittyviä kysymyksiä. Ryhmän tehtäviin kuului lisäksi veropolitiikan toimintaympäristön seuranta sekä tutkimuksissa hyödynnettävien tietokantojen ylläpito ja kehittäminen. Kolmas projektikokonaisuus sisälsi Talouden rakenteet -julkaisun toimittamisen. Tutkimusalueen julkaisutuotanto painottui kertomusvuonna verotutkimukseen. Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamista tarkastelleen laajan yhteistyöhankkeen loppuraportti ilmestyi alkuvuodesta Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT-raportteja sarjassa. Lisäksi tuloverotuksen kehittämistä tarkasteleva artikkelikokoelma Verotus uusiksi? 5
ilmestyi kolmen tutkimuslaitoksen yhteisjulkaisuna. Tutkimusalue II:lla oli merkittävä panos kummankin julkaisun synnyssä. VATT-keskustelualoitteita -sarjassa ilmestyi kaikkiaan kuusi yritys- ja pääomaverotusta käsittelevää tutkimusta. Niissä tarkasteltiin mm. pohjoismaista tuloveromallia, yhteisöverotuoton kasvua, perintöverotukseen kehittämistarpeita, osinkoverotuksen käyttäytymisvaikutuksia ja EU:n verokoordinaatiota. Lisäksi valmistui vuosittainen arvio verotukien määristä. Uutena toimintamuotona aloitettiin verotietokannan kehittäminen, johon kootaan informaatiota veroparametreista, verorasitusindikaattoreista ja verotilastoista pitkinä aikasarjoina. Tietokannan ensimmäinen versio esiteltiin joulukuussa VM:n osastojen edustajille. Elinkeinopolitiikan alueella valmistui vertaileva tutkimus T&K-menojen tuottavuudesta kolmessa Euroopan maassa. Elinkeinopolitiikkaan kytkeytyy myös tutkimus kauppapolitiikan vaikutuksista kehitysmaaympäristössä. VATT-tutkimuksia sarjassa julkaistiin taloushistorian alaan kuuluva väitöskirjatutkimus Suomen kasvu- ja rakennepolitiikasta. Alkuvuodesta ilmestyi lisäksi selvitys julkisen talouden liikkumavarasta. VATT-päivänä esiteltiin Talouden rakenteet julkaisun päivitetty versio. Teos laaditaan jatkuvana koko talon yhteistyöhankkeena ja sen toimitustyössä tutkimusalueella II on keskeinen rooli. Tutkimusalue III Ympäristö ja infrastruktuurit Ympäristö ja infrastruktuurit tutkimusalueen keskeiset hankkeet ovat koskeneet kansallisen ilmastostrategian vaikutuslaskelmia sekä liikenteen infrastruktuurien pääomaa ja infrastruktuurihankkeiden rahoitusta. Kertomusvuonna ilmestyi alueellisen tasapainomallihankkeen loppuraportti, jossa tarkasteltiin alueellistamisen vaikutuksia maakuntatasolla. Hankkeen keskeinen tulos oli, että alueellistaminen kompensoi osittain julkisella sektorilla tapahtuvan eläköitymisen vaikutuksia. Hankkeen perusteella on kuitenkin ilmeistä, ettei tuottavuusohjelman suuresta merkityksestä huolimatta sen alueellisia vaikutuksia ole mahdollista arvioida kovin tarkasti. Alue osallistui myös varsin suurella panoksella valtiovarainministeriön kansantalousosaston Talouden Strategia 2007 julkaisun ja sen taustalaskelmien toteuttamiseen. Laskelmissa arvioitiin EU:n komission esittämien, vuoteen 2020 ulottuvien, tiukkojen päästöjen vähennystavoitteiden vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Ilmastopolitiikan vaikutuksia on tarkasteltu myös Bioenergian vaikutukset -hankkeessa, jossa on arvioitu EU:n tavoitteita uusiutuvan energian osuuden lisäämiselle. Hanke jatkuu vuonna 2008 ja sen tavoitteena on arvioida myös EU:n vuodelle 2020 asettamien päästö- ja energiansäästötavoitteiden yhteisvaikutuksia. Vuonna 2008 jatkuvassa TOLERATE-hankkeessa on tarkasteltu ilmastonmuutoksen ja siihen varautumisen kustannuksia Suomessa uusien ilmastonlämpenemisarvioiden pohjalta. Tulosten mukaan ilmaston ääri-ilmiöihin varautuminen nostaa ilmastonmuutoksen kustannuksia aiemmin arvioitua enemmän. Liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama kolmivuotinen tutkimusohjelma päättyi vuoden lopussa. Sen yhteydessä toteutetuissa hankkeissa on tarkasteltu liikenteen ja liikenneinfrastruktuurin merkitystä kansantaloudelle eri näkökulmista. Hankkeen keskeiset tulokset ovat koskeneet väyläpääoman arvottamista, infrastruktuuri-investointien kansantaloudellisia vaikutuksia ja infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon uusien toiminta- ja rahoitusmallien vaikutuksia kustannustehokkuuteen. Loppuvuodesta ilmestyi raportti Suomen tiepääomasta, jossa arvioitiin tiepääoman arvoa tien kunnossapidon huomioivan teoreettisen mallin avulla. Hankkeen tulosten perusteella näyttää tiestön arvo tulevan kirjanpidollisin laskentamallein aliarvioiduksi kunnossapitoon perustuvaan arvioon verrattuna. Hankkeen loppuraportti julkaistaan kevään 2008 aikana LVM:n julkaisusarjassa. 6
Tutkimusalue IV Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys Tutkimusalueen työ koostui kolmesta projektikokonaisuudesta: (i) julkiset palvelut ja ikääntyminen, (ii) kuntatalous sekä (iii) aluetalous ja asuntomarkkinat. Tutkimusalue panosti etenkin hyvinvointipalvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden tutkimiseen. VATT-vuosikirja keskittyi koulutuspalvelujen tehokkuus- ja tuttavuustutkimuksiin. Lisäksi kirjassa oli tiivis yhteenveto viimeaikaisista kaikkien hyvinvointipalvelujen tuottavuustutkimuksista Suomessa. Koulutustutkimuksessa yliopistohanke ja ammattikorkeakoulusektorin tuottavuus- ja tehokkuushanke jatkuivat suunnitellusti. Mittava perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen tuottavuus ja tehokkuus hanke valmistui ja sen loppuraportti julkaistiin kesäkuussa. Peruskoulutuksen ja lukioiden keskimääräinen tehottomuus oli tutkimusten mukaan alle kymmenen prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa järjestäjien toiminnassa arvioitiin olevan keskimäärin 17 28 prosenttiyksikköä tehottomuutta, joka ei johdu oppilaitosten välisistä olosuhde-eroista. Terveyspalveluiden tutkimuksissa valmistui hanke terveyskeskuskuntayhtymien purkautumisten taloudellisista vaikutuksista. Tulosten mukaan kuntayhtymien purkautuminen on nostanut kuntien terveysmenoja. Kuntatalouden projektikokonaisuudessa viimeisteltiin hanketta peruskouluverkon muutosten taloudellisista vaikutuksista. Lisäksi valmistui hanke, jossa verrataan Ruotsin kuntien valtionosuusjärjestelmää ja erityisesti verotulojen tasausjärjestelmää Suomen vastaavaan järjestelmään. Aluekehityksen projektikokonaisuudessa suunniteltiin hanketta aluepolitiikan vaikuttavuudesta yhdessä sisäasiainministeriön kanssa. Hanke koostuu useista osahankkeista, ja tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia esiteltiin aluetaloustieteen tutkijatapaamisessa ERSA:ssa. Yhteistyössä Päätöksen teon tuki ja mallinnus -yksikön kanssa jatketaan aluetutkimusta, jossa hyödynnetään alueellista yleisen tasapainon mallia ja tutkitaan muun muassa infrastruktuurin aluevaikutuksia ja taajamarakenteen kehitystä. Asuntomarkkinoiden projektikokonaisuudessa viimeisteltiin Suomen Akatemian rahoittamaan hanketta "Asumisen talous", jossa yhteistyökumppaneina ovat Helsingin ja Joensuun yliopistot ja Helsingin kaupungin tietokeskus. Hankkeessa valmistui rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron vaikutusten tutkimus. Tulosten mukaan vero lisää asuntorakentamista. Lisäksi jatkettiin hanketta asumistuen vaikutuksista vuokra-asujien vuokran tasoon. Tulosten mukaan asumistuki nostaa vuokra-asujien vuokratasoa. Tulosten käyttö, asiantuntijatehtävät ja kansainvälinen yhteistyö Tutkimustulokset ovat monipuolisesti hyödynnettäviä talouspolitiikan valmistelussa. Esimerkiksi päästöjen vähennystavoitteiden talousvaikutuksia käsitteleviä tuloksia on laajasti käytetty kansallisessa politiikkavalmistelussa. Niitä on hyödynnetty mm. valtiovarainministeriön kansantalousosaston Talouden Strategia 2007 julkaisun laatimisen yhteydessä. Tuottavuustutkimuksen tulokset ovat puolestaan hyödyttäneet hallituksen tuottavuusohjelman toteutusta, ja tutkijoiden asiantuntemusta on käytetty myös valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tuottavuusohjelmien työryhmissä, opetusministeriön Kunta- ja palvelurakennetyön työryhmässä ja OECD:n paikallistalouden rahoitusmalleja käsittelevässä työssä. Myös monet muut tutkimustulokset ovat ajankohtaisten uudistushankkeiden kannalta käyttökelpoisia. Esimerkiksi soviteltua työttömyysetuutta koskevat selvitykset soveltuvat suoraan sosiaaliturvan uudistusta käsittelevän komitean työskentelyyn. Politiikka-arviointien luotettavuutta koskevat tulokset ovat hyödynnettävissä mm. politiikkamuutosten arviointihankkeita suunniteltaessa. Tutkijat ovat kirjoittaneet runsaasti erilaisia lausuntoja eduskunnalle, ministeriöille ja muille yhteistyötahoille. Tietoa tutkimustuloksista on levitetty mm. lukuisten sidosryhmätapaamisten yhteydessä. Ko. tapaamisia on ollut mm. Tilastokeskuksen johdon, Helsingin kaupungin tietokeskuksen, 7
Kuluttajatutkimuskeskuksen, työministeriön analyysiyksikön, valtiovarainministeriön veroosaston ja Kansanterveyslaitoksen kanssa. Lokakuussa järjestetyssä VATT-päivässä esiteltiin VATT:n tuottavuustutkimusta ja sen viimeaikaisia tutkimustuloksia. VATT järjestää joka viikko seminaarin, jossa VATT:n omat tutkijat sekä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijat esittelevät ajankohtaisia tutkimustuloksiaan. Vuonna 2007 seminaareja järjestettiin 33 kertaa. Seminaareja on järjestetty myös yhteistyössä muiden laitosten, mm. Stakesin terveystaloustieteen yksikön CHESS:in, kanssa. Kansainvälisen toiminnan muotoja ovat olleet kansainvälisten konferenssiesitelmien lisäksi vierailut ulkomaisiin yliopistoihin ja toisaalta ulkomaisten kollegojen vierailut VATT:ssa. Vuoden aikana tutkimuskeskuksessa tutkimusvierailulla olivat mm. professorit Peter Dixon ja Mark Horridge. Tutkimusvierailujen ohella tutkimuskeskuksessa ovat vierailleet mm. OECD:n ekonomistidelegaatio ja EU:n komission yrityspääosaston edustajat. Neuvottelukunta VATT:n neuvottelukunta kokoontui vuonna 2007 kolme kertaa. Neuvottelukunta käsitteli kokouksissaan mm. VATT:n arviointia, arvioinnin suositusten pohjalta tehtyä tutkimustoiminnan uudelleen organisointia ja sektoritutkimusta. Vuonna 2007 nimetyn neuvottelukunnan toimikausi on vuoden 2009 loppuun. Puheenjohtaja: Ylijohtaja Jukka Pekkarinen, valtiovarainministeriö Jäsenet: Ylijohtaja Seija Ilmakunnas, VATT Pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus Erikoistutkija Ville Mälkönen, VATT Tutkimusprofessori Markku Pekurinen, STAKES Professori Matti Pohjola, Helsingin kauppakorkeakoulu Neuvotteleva virkamies Heli Saijets, työministeriö Kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö Sihteeri: Viestintäpäällikkö Leena Saarinen, VATT 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Tutkimustoiminnan kustannukset jakaantuvat tutkimusprojekteista ja muusta tutkimustoiminnasta aiheutuneisiin välittömiin kustannuksiin (erilliskustannukset) sekä muista tutkimustoimintaan välillisesti kohdennettavista kustannuksista (yhteiskustannukset). 8
Vuoden 2007 tutkimustoiminnan kustannukset muodostuivat seuraavasti: 2007 2006 2005 Tutkimustoiminnan erilliskustannukset Palkat ja palkkiot 2 294 735 2 304 251 2 406 961 Matkat 61 913 48 186 56 251 Palvelujen ostot 267 969 276 142 352 026 Muut erilliskulut 30 218 40 860 44 556 Yhteensä 2 654 825 57,3 % 2 669 439 55,4 % 2 859 794 57,8 % Tutkimustoiminnan yhteiskustannukset Muut palkat ja palkkio 814 840 959 263 971 543 Poistot 108 177 117 632 116 723 Korot 4 818 3 671 5 133 Muut yhteiskustannukset 1 048 678 1 068 559 997 883 Yhteensä 1 976 512 42,7 % 2 149 125 44,6 % 2 091 282 42,2 % Tutkimustoiminnan kustannukset yhteensä 4 631 337 100 % 4 818 564 100 % 4 951 076 100 % Tutkimustoimintaan kohdennettavia välillisiä kustannuksia ovat muut palkka- ja yhteiskustannukset, joita ei ole suoraan kohdistettu tutkimusprojekteille. Toimintavuonna suoraan tutkimusprojekteille kohdistettavien kustannusten osuus oli hieman edellisvuotta suurempi, mikä johtuu mm. menojen tiliöintikäytäntöjen tarkentumisesta. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset olivat alhaisemmat kuin aiempina tarkasteluvuosina. Toiminnan taloudellisuutta koskevan tiedon raportointi on keskeinen kehittämiskohde, joka on tarkoituksenmukaista ajoittaa vuoden 2008 tilinpäätöksen valmistelun yhteyteen johtuen tutkimustoiminnan uudelleenorganisoinnista. 1.3.2 Toiminnan tuottavuus Yleistä Johtavana ajatuksena on saada aikaan tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Keskeistä on varmistaa mm. se, että tukitoiminnot ovat tehokkaasti järjestettyjä siten, että voimavarat voidaan suunnata varsinaiseen ydintehtävään eli tutkimustoimintaan. Tutkimusorganisaatioille tyypillisenä ilmiönä myös VATT:ssa vuosittaiset vaihtelut tuottavuuskehityksessä ovat merkittävät. Vaikeutena on haaste samanaikaisesti parantaa sekä tutkimuksen laatua että määrää. Niin ikään vaikeutena on löytää tuottavuutta mitattaessa hyvin erimitallisille suoritteille oikeat painot, koska tutkimuskeskuksella on varsinaisen tutkimustehtävän ohella runsaasti erilaisia asiantuntijatehtäviä. VATT:n ulkoisessa arvioinnissa kiinnitettiin huomiota tuottavuusindeksin rakenteeseen. Tästä ja vuonna 2008 toteutettavasta julkaisu-uudistuksesta johtuen indeksin rakennetta on tarpeen tarkistaa. Ydintoiminto Suoritteiden lukumäärän lasku (ks. kohta 1.4.1) näkyy tuotosindeksin runsaan 15 % laskuna ja kokonaistuottavuusindeksin liki vastaavan suurena laskuna (14,6 %). Kolmen viime vuoden keskiarvoksi muodostuu tällöin liki 5 prosentin lasku, jonka arvioidaan kuitenkin jäävän tilapäiseksi. Suoritteiden määrään vaikuttaneita tilapäistekijöitä on tarkasteltu kohdassa 1.4.1. 9
Tukitoiminnot VATT:ssa on toimintavuonna käynnistetty kattavasti virastohallinnon kehittämistyö ottamalla huomioon sisäisen valvonnan vaatimukset. Hallinnollisten tukitoimintojen uusilla tehtäväjärjestelyillä pyritään siihen, että ko. toiminnot palvelevat mahdollisimman tehokkaasti ydintehtävää ja ovat tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Projektihallinto on keskeisiä kehittämiskohteita. Tietohallinto Tietohallinnossa toteutettiin lähiverkon palvelin- ja kytkinarkkitehtuurin uudistaminen sekä tietoturvakokonaisuuden kehittäminen. Active Directory -hallinnointijärjestelmän käyttöönotto aloitettiin, mikä parantaa jatkossa tuottavuutta. Tietoturvallisuuden parantamiseksi on aloitettu kehittyneiden palomuuriratkaisujen valmistelutoimet, mm. etäyhteyksien tietoturvaa on parannettu. Lisäksi eräissä hallinnollisissa järjestelmissä on otettu käyttöön toimikorttitunnistautuminen. Talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen järjestäminen Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen hankinnan valmistelu on käynnistynyt yhteistyössä Joensuussa sijaitsevan palvelukeskuksen kanssa. Valinnan perusteena oli palvelukeskuksen kanssa yhteensopivat talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät, mikä takaa kokonaistaloudellisen ratkaisun. Asiakkuus alkaa 1.5.2008. VATT:ssa on otettu käyttöön 1.11.2007 alkaen Personec Travel -matkanhallintajärjestelmä. Tiedotus ja tietopalvelu VATT:n laadukkaan ulkoisen viestinnän kannalta keskeistä VATT NYT asiakaslehteä on uudistettu. Toimintavuonna panostettiin verkkoviestinnän kehittämiseen, jonka tuloksena valmistuivat uusitut VATT:n www-sivut. Näin voidaan välittää VATT:n toiminnasta tietoa entistä tehokkaammin ja reaaliaikaisesti ulkopuolisille toimijoille. Tietopalvelun elektronisten palveluiden ohjeistukset käyttäjille päivitettiin intraan. Tiedonhallintakoulutus siirtyy toteutettavaksi vuonna 2008. Asiakirjahallinnon kokonaisuuden asianmukaiseksi järjestämiseksi VATT:iin palkattiin osaaikainen asiantuntija, jonka työn kohteina ovat olleet arkiston järjestäminen ja arkistonmuodostussuunnitelman päivittäminen. Työ jatkuu vuonna 2008. Toimitilojen kehittäminen Toimitilat vastaavat VATT:n tarpeita. Hankintatoimen kehittäminen Hankintatoimessa lähtökohtana on hyödyntää Hanselin puitesopimuksia. VATT teki sopimuksen matkatoimistopalvelujen ostosta ja monitoimilaitteiden vuokrauksesta Hansel sopimusten puitteissa. Kokonaisvaltaista hankintatoimen kehittämistyötä jatketaan. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat toimintavuonna yhteensä 74 011,66 euroa. Maksullinen toiminta oli niin vähäistä, ettei kustannusvastaavuuslaskelmaa edellytetä laadittavan. Maksullisen tutkimustoiminnan vuosittaiset tuottoerot ovat merkittäviä. Mm. tästä syystä VATT valmistelee maksullisen tutkimustoiminnan strategian vuoden 2008 aikana. 10
Tutkimustoiminnan osuus tuloista oli 64 795 euroa ja loput tuloista muodostuivat pääosin julkaisujen myynnistä. Julkaisujen myyntitulot kasvoivat edellisvuodesta yli 50 %:ia. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus VATT:n tutkimustoiminnassa panostetaan yhteisrahoitteisiin tutkimusprojekteihin muiden sidosryhmien kanssa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulotavoite sisältyi vuoden 2007 talousarvion muun toiminnan tulotavoitteeseen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 545 675 euroa. Kustannusvastaavuus on kehittynyt tarkasteluvuosina myönteiseen suuntaan ja oli v. 2007 yli 50 %:ia. Suurin osa yhteisrahoitteisesta tutkimustoiminnasta tapahtui valtion virastojen ja laitosten kanssa yhteistyössä, joista merkittävimpiä olivat ministeriöt (KTM, LVM, MMM ja YM). Toimintavuonna käytettävissä ei ollut EU-rahoitusta, mutta tutkimuskeskuksessa valmisteltiin rahoitushakemuksia EU-rahoituksen saamiseksi tutkimusstrategian mukaisiin tutkimusteemoihin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot 2007 2006 2005 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatu - rahoitus 472 375 559 190 959 007 - EU:lta saatu rahoitus 0 11 638 79 957 valtionhallinnon ulkopuolinen - rahoitus 73 300 106 100 189 409 Tuotot yhteensä 545 675 676 928 1 228 373 Kustannukset Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - henkilöstökustannukset 465 998 753 852 946 418 - palvelujen ostot 156 093 166 531 223 238 - muut erilliskustannukset 648 3 733 37 685 Erilliskustannukset yhteensä 622 739 924 116 1 207 341 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 193 918 308 830 379 035 - poistot 21 992 37 877 45 543 - muut yhteiskustannukset 213 196 366 215 413 295 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 429 107 712 923 837 873 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 051 845 1 637 039 2 045 214 Kustannusvastaavuus -506 170-960 111-816 841 Kustannusvastaavuus % 51,9 48,5 39,9 11
1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Liitteessä 1 on esitetty kertomusvuoden suoritteiden lukumäärät sekä suoritteet myös yksityiskohtaisesti. VATT tuottaa julkishyödykkeinä tutkimuksia internet-verkkoon. Verkossa olevat julkaisut ovat ilmaisia, mutta julkaisujen painetun version erilliskustannukset laskutetaan asiakkaalta. Merkittävä julkishyödyke on Talouden rakenteet -julkaisu, joka myös on vapaasti verkosta saatavilla. Omissa julkaisusarjoissa julkaistujen tutkimusten määrä on säilynyt suunnilleen edellisvuoden tasolla samoin kuin akateemisten asiantuntijatehtävien määrä, mutta tutkimuskeskuksen ulkopuolisten julkaisujen ja mm. esitelmien määrä on pienentynyt. Suoritteiden lukumäärän kehitystä selittävät erilaiset, osin tilapäiset tekijät. Ulkoiseen arvioinnin läpikäymiseen liittyen joitain keskeisiä uusrekrytointeja siirrettiin ja voimavaroja suunnattiin pidemmän aikavälin toimintaedellytyksiä parantaviin kehityshankkeisiin. Toimintavuonna panostettiin myös mm. uutena toimintamuotona verotietokannan rakentamiseen. Omalta osaltaan suoritteiden lukumäärässä heijastuu myös pyrkimys suoritteiden laadun jatkuvaan parantamiseen. Vuodelle 2007 asetettuina erityisinä tulostavoitteina asetetut hankkeet ovat toteutuneet seuraavasti: Tutkimusalue I Työmarkkinat, verotus ja sosiaaliturva Eläkkeelle siirtyminen kotitalouksissa Hanke toteutuu vuoden 2008 aikana. Ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikutus työttömien työllistymiseen Hanke on raportoitu VATT:n keskustelualoitteessa (nro 432). Hanke on toteutunut. Displacement costs to the individuals heterogeneity and business-cycle dependence Hanketta on esitelty kansainvälisissä konferensseissa ja ensimmäiset tulokset on julkaistu VATT:n keskustelualoitteessa (nro 422). Lopullinen julkaisutuote ilmestyy vuoden 2008 aikana. Eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytymisen taloudelliset ulottuvuudet Hanketta on raportoitu VATT:n tutkimuksia sarjassa (nro 130) sekä VATT:n keskustelualoitteessa (nro 418). Lisäksi projektin tiimoilta valmisteltiin kaikkiaan kolme tutkimusta Talouskasvun hedelmät julkaisuun. Hanke on toteutunut. Soviteltu työttömyysetuus Hanke raportoitu STM:n selvityksiä sarjassa (2007:40) sekä VATT:n keskustelualoitteissa (nro 430 ja 431). Hanke on toteutunut. Tutkimusalue II Verotus ja talouskasvu Finanssipolitiikan kurinalaisuus ja kansalliset finanssipoliittiset säännöt EU:ssa Hankkeessa on tarkasteltu kansallisten finanssipoliittisten käytäntöjen ja sääntöjen merkitystä julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa. Julkaisun valmistuminen on hieman viivästynyt. Valmistuu vuonna 2008. 12
Arvonlisäverotuksen vaikutukset yritysten kasvuun ja työllistämiseen Hankkeessa on seurattu arvonlisäverotuksen vuonna 2004 käyttöönotetun alarajahuojennuksen käytön laajuutta sekä tutkitaan huojennuksen vaikutuksia pk-yritysten kasvuun. Seurannan tuloksia on raportoitu vuosittain vero-osastolle ja esitelty kahdessa seminaarissa. Varsinainen tutkimusraportti on viimeistelyvaiheessa. Valmistuu vuonna 2008. Vuoden 2005 yritys- ja pääomaverouudistuksen taloudellisten vaikutusten arviointi Hankkeessa on tutkittu vuoden 2005 osinkoveromuutosten vaikutuksia yritysten päätöksiin. Ensimmäinen tutkimusraportti ilmestyi VATT-keskustelualoitteita sarjassa (nro 426) lokakuussa 2007. Hanke on toteutunut. Verodatapankin suunnittelu ja kehittäminen Tietokannan ensimmäinen versio valmistui loppuvuodesta ja sitä esiteltiin VM:n edustajille VATT:ssa 17.12.2007. Hanke on toteutunut. Verotuet ja niihin liittyvät selvitykset Verotukiselvitys valmistui ja toimitettiin VM:ään sovitussa aikataulussa maaliskuun lopussa. Hanke on toteutunut. Talouden rakenteet Talouden rakenteet 2007 -julkaisu ilmestyi kirjana ja nettiversiona VATT-vuosipäivän yhteydessä 2.10.2007. Hanke on toteutunut. Tutkimusalue III Ympäristö ja infrastruktuurit Bioenergian kehittämisen kansantaloudelliset vaikutukset Hanke on toimeksiantajan (Energiaosasto/TEM) aloitteesta laajentunut bioenergian lisäksi käsittämään koko energia- ja ilmastostrategian vaikutusarvioinnin. Laajennettu hanke valmistuu kesäkuussa 2008. TOLERATE (Ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöihin varautuminen) Hanke on toteutunut suunnitellusti. Hanke jatkuu vuonna 2008. Liikenneinfrastruktuurin ja logistiikkajärjestelmän vaikutukset Hanke on päättynyt ja sen loppuraportti julkaistaan kevään 2008 aikana Liikenneministeriön julkaisusarjassa. Markkinamekanismit julkisten palvelujen tuotannossa Hanke on edennyt suunnitellusti ja valmistuu vuoden 2008 aikana. VATT:n numeerisen yleisen tasapainon mallin kehittäminen Hankkeen suuntaus painottui Talouden strategia-julkaisun vaatimaan, laajaan laskentaan. Hankkeen tietokannan kuvaus on kuitenkin valmistunut ja mallin kuvaus valmistuu kevään 2008 aikana. Alueellinen tasapainomalli Hanke on toteutunut suunnitellusti. Hankeen ensimmäisten vaiheiden loppuraportti julkaistiin VATT:n keskustelualoitteena (nro 427). Tutkimusalue IV Hyvinvointipalvelut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulujen tuottavuus Hankkeessa on tarkasteltu ammattikorkeakoulujen tehokkuutta ja tuottavuutta ja rakennetaan tuottavuuden seurantajärjestelmää. Hanke valmistuu huhtikuussa 2008. 13
VATT-vuosikirja Vuosikirja (VATT-julkaisuja 46) käsitteli hyvinvointipalvelujen tuottavuutta ja tehokkuutta keskittyen koulutuspalveluihin. Hanke on valmistunut. Kuntien valtionosuusjärjestelmä Hankkeessa vertailtiin Suomen ja Ruotsin valtionosuusjärjestelmiä ja tehtiin analyysia Suomen valtionosuusjärjestelmän uudistusvaihtoehdoista (VATT-keskustelualoitteita 413). Hankkeesta tavoitellaan monivuotista ja aluksi painopiste on opetustoimen valtionosuuksissa. Hanke on valmistunut 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukykyä on käsitelty kohdassa 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus. Toimintavuonna toteutetun tutkimuskeskuksen ulkoisen arvioinnin tulosten mukaan tutkimuksen laatu on parantunut sitten edellisen arvioinnin vuonna 1995 (Report from the VATT evaluation panel 2007, VATT-muistioita 78). Ulkoisen arvioinnin mukaan laadun parantamista on syytä edelleen jatkaa ja TTS-kaudelle 2009-2012 on asetettu tämä tavoite. Välineitä laadun parantamisessa ovat tutkimuksen entistä tiiviimpi fokusointi, synergian syventäminen mallityön ja muun tutkimustoiminnan välillä ja osaamisen vahvistaminen mm. rekrytointien avulla sekä sisäisten laadunvarmistuskäytäntöjen laajentaminen. 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN VATT:n henkilöstömäärä vuoden 2007 lopussa oli 58 henkilöä. Muutos edellisvuoteen oli yhden henkilön lisäys. Todellista työpanosta mittaava henkilötyövuosimäärä oli 56,2, kun se v. 2006 oli 55,8 htv. V. 2005 henkilömäärä oli 61 ja henkilötyövuosimäärä 59. Henkilötyövuosien käyttö 2005-2007: 2007 2006 2005 htv htv htv Tutkimusprojektit 28,3 26,6 29,7 Muut tutkimustoiminta 1) 3,8 5,3 3,8 Muu työaika 24,1 23,9 25,5 Yhteensä 56,2 55,8 59,0 Muun työajan jakautuminen hallinto 2) 10,5 10,7 12,0 saatu koulutus 1,1 2,6 2,4 lomat 7,7 7,7 8,4 sairauspoissaolot 2,7 2,2 2,1 muu 2,0 0,7 0,6 1) Muu tutkimustoiminta koostuu pääosin tutkimusprojektien ulkopuolisiin asiantuntijatehtäviin käytetystä työajasta 2) Hallintotyöhön kirjataan perushallintotehtävien lisäksi tietopalvelu ja tietohallinto sekä johtaminen. Tutkimusprojekteihin käytetty työaika on hieman noussut edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstön keski-ikä oli 46,6 vuotta. Keski-ikä nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. Keski-ikä vuonna 2006 oli 46,1 vuotta ja vuonna 2005 se oli 44,5 vuotta. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 38 % ja miesten 62 %. Naisten osuus vuonna 2006 oli 35,1 % ja vuonna 2005 se oli 32,8 %. 14
Henkilöstön lukumäärä vakinaisten ja määräaikaisten osalta sekä miesten ja naisten osuus kummassakin ryhmässä Henkilömäärät eri ikäryhmissä 65-0 1 60-64 1 6 55-59 6 50-54 1 2 45-49 4 5 40-44 4 5 35-39 2 30-34 1 6 25-29 0 3 20-24 1 2 15-19 0 0 1 2 3 4 5 6 7 miehet naiset vakinaisia 42 miehiä 25 naisia 17 määräaikaisia 16 miehiä 11 naisia 5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 27,6 % koko henkilöstöstä, mikä johtuu pääosin tutkimushenkilöstön määräaikaisista projektitehtävistä sekä säädösten perusteella määräaikaisista virkasuhteista. Vuonna 2006 määräaikaisen henkilöstön osuus oli 28,1 % ja 2005 osuus oli 36,1 % koko henkilöstöstä. Koulutusrakenne 5 % 31 % 14 % 5 % 2 % perusaste keskiaste alin korkea-aste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutus 43 % Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,5 ja oli sama kuin edellisvuonna. Henkilöstöstä oli v. 2007 tutkijakoulutuksen saaneita (tohtori tai lisensiaatti) 31 %. Naisten ja miesten koulutustasoindeksin ero on merkittävä, mikä johtuu naisten suuremmasta osuudesta tukitehtävissä. Naisten koulutustasoindeksi oli 5,6 ja miesten 7,0. VATT:n koulutustasoindeksi tulee nousemaan rekrytoimalla pääsääntöisesti tutkijakoulutettuja eläköityvien tilalle. Henkilöstön koulutus ja osaamisprofiilien laajentaminen on otettu huomioon arvioinnin tulosten perusteella tehtävässä jatkotyössä. Tukitehtävissä osaamista on hankittu määräaikaisella henkilöstöllä ja ostopalveluna. Näillä ratkaisuilla saadaan samassa yhteydessä perehdytettyä VATT:n nykyistä henkilöstöä, jolloin vältytään uusrekrytoinneilta tarpeellisen osaamisen saamiseksi. VATT käyttää työhyvinvointikokonaisuuden viitekehikkona Valtiokonttorin KAIKU-talomallia. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on keskitytty työssä suoriutumiseen ja jaksamiseen painottamalla ennalta ehkäiseviä toimia (mm. malli varhaisesta puuttumisesta). Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa on lisätty kumppanuusperiaatteella. Ensimmäinen KAIKU-kehittäjä on aloittanut koulutuksen. Vuoden 2007 aikana on kehitetty palkkausjärjestelmää sekä päivitetty palkkauskäsikirja. Erityisesti VATT:ssa panostetaan kehityskeskusteluihin. Vuonna 2008 kehityskeskustelut käydään uudistetun mallin mukaisesti ja esimiestyö nousee entistä keskeisempään 15
asemaan. Palkkausjärjestelmän kehittämistyötä jatketaan edelleen siten, että se kannustaa hyvään työssäsuoriutumiseen. Sairauspoissaolot olivat 11,8 pv/htv. Vuonna 2006 sairauspoissaolot olivat 10,1 pv/htv ja vuonna 2005 vastaavasti 8,6 pv/htv. Kaikkien sairauspoissaolojen määrissä vuosittaiset vaihtelut voivat olla merkittäviä johtuen VATT:n pienestä henkilömäärästä ja yksittäisten henkilöiden pitkistä sairaslomista. Painopiste poissaolojen seurannassa on lyhyissä poissaoloissa ennalta ehkäisevänä toimena. Johtamisen kehittämistyö käynnistetään vuoden 2008 mm. johtajistossa tapahtuneista henkilövaihdoksista ja organisaatiomuutoksesta johtuen. 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 1.6.1 Rahoituksen rakenne VATT:lla oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 5,656 milj. euroa, johon sisältyi muiden virastojen momenttien käyttöä 0,256 milj. euroa. VATT:n käytettävissä oleva rahoitus jakaantui 2005-2007 seuraavasti: 2007 2006 2005 1 000 1 000 1 000 Toimintamenomääräraha 3 842 3 762 3 768 Siirtynyt toimintamenorahoitus 884 936 672 Toimintamenorahoitus yhteensä 4 726 4 704 4 440 Maksullisen toiminnan tuotot 74 292 174 Muut toiminnan tuotot 600 624 1 223 Tuotot yhteensä 674 916 1 397 Muiden virastojen momenttien käyttö opetusministeriö 192 87 12 valtiovarainministeriö 50 työministeriö 14 Yhteensä 256 87 12 Rahoituksesta suurin osa (3, 8 milj. euroa) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Lisäksi käytettävissä oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa 883 605,19 euroa. Käytettävissä olevan kokonaisrahoituksen määrä on pysynyt lähes samanlaisena edellisvuoteen verrattuna. Ulkopuolinen rahoitus muodostui yhteisrahoitteisista tutkimushankkeista. Maksullinen toiminta on vähentynyt edellisvuosista. Muiden virastojen momenttien kautta käytettävissä olevaa rahoitusta oli selvästi edellisvuosia enemmän. Opetusministeriön ja valtiovarainministeriön momenttien käyttö oli kohdistettu tutkimustoimintaan. Valtiovarainministeriön rahoitus oli osa usean hallinnonalan yhteistä tutkimushanketta. Työministeriön momentin käyttö kohdentui vajaakuntoisen työllistämisen palkkausmenoihin. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Toimintavuonna VATT sai valtion talousarviosta rahoitusta kaikkiaan 3 842 000 euroa ja edelliseltä vuodelta siirtynyt toimintamenorahoitus oli 883 605,19 euroa. 16
VATT:n rahoitus oli vuonna 2007 tasapainossa. VATT:n bruttomenot olivat kaikkiaan 4 425 919,06 euroa. Vuodelle 2008 siirtyvä toimintamenomääräraha oli 931 153,41 euroa, johon sisältyi vuoden 2007 palkkojen yleiskorotus 28 000 euroa. Vuodelle 2007 siirtynyt erä oli hieman edellisvuotta pienempi, mutta selvästi arvioitua suurempi. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma VATT:n tuotto- ja kululaskelma vuodelta 2007 osoittaa 673 815,78 euroa toiminnan tuottoja. Tuotot jäivät alle edellisvuoden tuotoista. Tuottojen lasku johtui vähentyneestä maksullisesta tutkimustoiminnasta. Sen sijaan yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tuotot olivat lähes edellisen vuoden tasoa. Toiminnan kulut olivat 4 737 136,48 euroa, mikä oli vähemmän kuin edellisvuonna. Toiminnan kuluista suurin erä oli henkilöstökulut 3 224 021,47 euroa, missä kasvua on vain 1 % edellisvuoteen verrattuna. Merkittävin muutos tapahtui matkustuspalveluissa, jotka vähenivät 45 % edellisvuodesta. Vuokrakulut kasvoivat indeksitarkistuksen verran ja olivat 435 509,52 euroa. Palvelujen ostot ovat VATT:n suurin kuluerä henkilöstömenojen jälkeen. Vuonna 2007 ne olivat 718 791,51 euroa, mikä on lähes vuoden 2006 tasoa. Palveluiden ostosta olivat edelleen suurin yksittäinen kuluerä asiantuntija- ja tutkimuspalvelut (221 984,84 euroa). 1.6.4 Tase VATT:n taseen loppusumma oli 446 509,52 euroa. Käyttöomaisuuden arvo oli 149 125,75 euroa, mikä muodostuu pääosin it-laitteista ja kalusteista. Poistot olivat 108 176,96 euroa. Vieraan pääoman eristä taseen vastattavaa puolella on merkittävin erä oli 470 911,76 euron siirtovelat, joka muodostui pääosin lomapalkkavelasta henkilöstölle. 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Yleistä Vuonna 2007 panostettiin hallinnon kehittämistoimiin, joiden tarkoituksena vahvistaa hyvän hallinnon periaatteita ja lisätä johdon tietoisuutta sisäisen valvonnan merkityksestä. VATT:n sisäisen valvonnan tilan arvioinnissa on käytetty soveltuvin osin viitekehyksenä valtiovarainministeriön sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta antamaan suositukseen sisältyvää arviointikehikkoa. Erityisen haasteen riskienhallinnalle antaa VATT:n koko virastona. Kehittämistoimenpiteet VATT:n yleisenä periaatteena on toimivan tiedonkulun ja avoimen vuorovaikutuksen edistäminen, mitä on toteutettu tiivistämällä yhteistoimintaa ja hyvällä asioiden valmistelulla johtoryhmätyöskentelyssä. Erityisesti on tehty monia toimenpiteitä yhteisistä toimintamalleista, joiden tarkoituksena huolehtia mm. yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi on sisäistä organisaatiorakennetta uudistettu. Työjärjestys ja taloussääntö on päivitetty tukemaan hyvän hallinnon toteutumista. VATT:n ja valtiovarainministeriön välistä tulosohjausta ja yhteistyötä on jäntevöitetty. VATT:n suunnittelu- ja tulossopimusasiakirjat on uudistettu tulosprisman mukaisesti. Seurantaraportointi yhdenmukaistetaan suunnitteluasiakirjojen mukaisiksi. Talousseurannan ohella on johtoryhmässä otettu käyttöön säännöllinen henkilöstöasioiden raportointi sekä vuosi 2008 tutkimusprojektien kustannusten ja työajanseuranta. VATT:n siirtyminen vuonna 2008 palvelukeskuksen asiakkaaksi vähentää osaltaan talous- ja henkilöstöhallinnon riskitekijöitä, joista keskeisenä ovat ns. vaaralliset työyhdistelmät pie- 17
nessä organisaatiossa. Käteiskassan lakkauttaminen vuonna 2007 oli yksi riskejä eliminoiva toimenpide. Kehittämistarpeet Toimintojen sisäisen arvioinnin perusteella on tunnistettavissa kehittämistarpeita, joihin VATT:ssa kiinnitetään erityistä huomiota. Hallinnon keskeisin kehittämiskohde on henkilöstöhallinto. Loppuvuodesta 2007 tehtiin osaamista vahvistavia toimia, jotka toteutetaan pääosin vuoden 2008 aikana. Hankintatoiminnan ja omaisuuden rekisteröinnin kehittämistyöhön tullaan kohdentamaan voimavaroja. Tietoturvariskien hallinnan kehittämistyötä jatketaan. Asiakokonaisuuden laajuudesta johtuen toimenpiteet ulottuvat usealle vuodelle. Tutkimushankkeiden hallinnointia on kehitetty toimintavuonna ja kehittämistyö jatkuu edelleen mm. maksullisen tutkimuksen osalta. Em. kokonaisuuteen sisältyy tilinpäätökseen kuuluvan taloudellisuustietojen raportoinnin kehittäminen. VATT:n tukitehtäviä koskeva selvitystyö on aloitettu. Tarkoituksena on luoda tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla ydintehtäviä. Lisäksi uusilla tehtäväjärjestelyillä turvataan välttämättömien toimien osaaminen ja sijaistaminen eri tilanteissa. Yhteenvetona todetaan, että VATT:n sisäinen valvonta on kehittynyt ja siihen liittyvä riskienhallinta täyttää tyydyttävästi valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET Kertomusvuonna suoritetun tutkimuskeskuksen ulkoisen arvioinnin tulokset ovat raportoitu VATT:n Muistioita sarjassa julkaistussa raportissa Report from the VATT evaluation panel 2007 (VATT-muistioita 78). Arviointiraportissa todettiin tutkimuksen määrän ja laadun kehittyneen suotuisasti sitten edellisen arvioinnin, joka tehtiin vuonna 1995. Raportin mukaan on kuitenkin tarvetta myös toiminnan edelleen kehittämiseen, ja siihen sisältyi suosituksia koskien muun muassa tutkimuksen fokusointia. Niin ikään arvioinnissa tuotiin esille tutkimustulosten julkaisukanavien monipuolistamisen tarve. Omissa tutkimussarjoissa julkaisemisen rinnalle tuloksia tulisi esitellä myös muissa kotimaisissa ja erityisesti myös kansainvälisissä julkaisuissa. Niin ikään huomiota tulisi edelleen kiinnittää tutkijoiden kannustinjärjestelmiin ja tiiviimpään verkostoitumiseen yliopistojen suuntaan. 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuodelta ei ole raportoitavaa. 18
2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 Tilinpäätös 2007 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 11.04.01 Arvonlisäverotulot Tuloarviotilit yhteensä 7855,78 6 277,65 6277,65 0,00 100 % 7855,78 6 277,65 6277,65 0,00 100% Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 Talousarvion määrärahojen käyttö vuonna 2007 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2007 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä vuonna 2007 Käyttö vuonna 2007 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 28.01.29 Valtiovarainministeriön 3 988 792,18 4 069 604,93 3 138 451,52 931 153,41 4 069 604,93 0,00 933 605,19 4 775 605,19 3 844 451,78 931 153,41 hallinnonalan arvonlisäveromenot 226 792,18 227 604,93 227 604,93 0,00 28.03.21 Toimintamenot (S2v) 227 604,93 0,00 28.03.21.1 Toimintamenot 3 762 000,00 3 842 000,00 2 910 846,59 931 153,41 3 842 000,00-883 605,19 4 725 605,19 3 794 451,78 931 153,41 28.01.21.9 Valtiovarainministeriön toimintamenot (S2V) 28.01.21.9.3 Kehittämis- ja koulutustoiminta 0,00 0,00 0,00 0,00 50 000,00 50 000,00 50 000,00 0,00 28. Opetusministeriön hallinnonala 120 361,67 54,15 54,15 0,00-192 000,00 192 000,00 192 000,00 0,00 54,15 29.01.29 Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 41,67 54,15 54,15 0,00 29.10.22 Yliopistolaitoksen yhteiset menot (S3V) 29.10.22.1 tutkimus- ja kehittämismenot 29.20.22 Amm.kork.koululait.yhteiset 54,15 0,00 0,00 0,00 0,00-95 000,00 95 000,00 95 000,00 0,00 menot (S3V) 97 000,00 0,00 0,00 0,00-97 000,00 97 000,00 97 000,00 0,00 0,00 29.88.50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 23 320,00 0,00 0,00 0,00-34. Työministeriön hallinnonala 0,00 13 520,67 13 520,67 0,00 13 520,67 0,00 34.06.51.2.1 työllistäminen valtionhallintoon 0,00 13 520,67 13 520,67 0,00 13 520,67 0,00 Määrärahatilit yhteensä 4 109 153,85 4 083 179,75 3 152 026,34 931 153,41 4 083 179,75 1 125 605,19 4 967 605,19 4 036 451,78 931 153,41 19
3. TUOTTO- JA KULULASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.2007 1.1.-31.12.2006 Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot 74 011,66 291 723,82 Vuokrat ja käyttökorv. 1 480,00 680,00 Muut toiminnan tuotot 598 324,12 673 815,78 665 810,88 958 214,70 Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana -130 848,17-130 627,25 Henkilöstökulut -3 224 021,47-3 198 343,38 Vuokrat -435 417,21-427 330,50 Palvelujen ostot -718 791,51-719 465,15 Muut kulut -97 690,78-177 520,17 Valmistevaraston muutos 3 829,66 0,00 Poistot -108 176,96-117 631,56 Sisäiset kulut -26 020,04-4 737 136,48-47 647,05-4 818 565,06 Jäämä I -4 063 320,70-3 860 350,36 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituskulut -122,55-164,49 Jäämä II -4 063 443,25-3 860 514,85 Siirtotalouden tuotot ja kulut Siirrot kotitalouksille 0,00-7 000,00 Jäämä lll -4 063 443,25-3 867 514,85 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista Perityt arvonlisäverot 6277,65 7 855,78 Suoritetut arvonlisäverot -227659,08-221 381,43-226 833,85-218 978,07 Tilikauden kulujäämä -4 284 824,68-4 086 492,92 20