SELVITYS KESKENERÄISISTÄ VALTUUSTOALOITTEISTA

SELVITYS KESKENERÄISISTÄ VALTUUSTOALOITTEISTA

1. LAPSET JA NUORET... 5 1.1. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite nuorisotilojen saaminen Piikkiön keskustaan ja Kaarinan kulttuuritalo hanke (26.9.2011 dnro 420/2011)... 5 1.2. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite päivähoitomaksujen veloitusperusteen muuttamisesta (4.3.2013 dnro 209/2013)... 6 1.3. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite yhteistyöryhmän kokoamisesta keskustaalueen levottomuuden vähentämiseksi (11.11.2013 dnro 649/2013)... 7 2. IKÄIHMISET... 9 2.1. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien 65+ kortin toteuttamista eläkeläisten liikuntaan (22.9.2008 Dnro 390/2008, uusi dnro 110/2012). 9 2.2. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite omaishoidon tuen myöntämisperusteiden uudelleenarvioinnista (4.3.2013 dnro 211/2013)... 10 2.3. Perussuomalaisten valtuustoaloite veteraanien jalkahoidon siirtämisestä palvelusetelin piiriin (27.5.2013 dnro 401/2013)... 11 2.4. Keskiryhmien valtuustoaloite sotaveteraanien avun ja palvelutarpeen kartoittamiseksi (17.6.2013 dnro 448/2013)... 12 2.5. Keskiryhmien valtuustoryhmän valtuustoaloite vapaaehtoistyöntekijöiden käytön mahdollisuuden selvittämisestä vanhuslain edellytysten täyttämiseksi (26.8.2013 dnro 26/2013)... 12 2.6. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite seniorikansalaisten hiihtoladusta Kuusistoon (27.1.2014 dnro 61/2014... 13 3. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ... 14 3.1. Keskiryhmien valtuustoaloite selvitystyöstä, joka koskee Kaarinan kaupungin edellytyksiä hakea kaksikielisen kunnan asemaa (11.11.2013 dnro 647/2013)... 14 3.2. Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite aloitekäytännön kehittämiseksi (11.11.2013 dnro 648/2013)... 15 4. LIIKENNE... 17 4.1. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite liikennemelusuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta koko Kaarinantielle (5.5.2008 Dnro 191/2008, uusi DA 117/2012)... 17 4.2. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite suojatien rakentamiseksi Rungontien ja Vanhan Viipurintien risteykseen (27.8.2012 dnro 433/2012)... 18 4.3. Vihreiden valtuustoryhmän aloite liikenne- ja pysäköintisuunnitelman laatimisesta Kaarinan keskusta-alueelle (27.8.2012 dnro 435/2012)... 18 4.4. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite Jussinpellontien ja Koronniityntie kunnon parantamisesta (24.9.2012 dnro 479/2012)... 19 4.5. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite pysäkkikatosten aikaansaamiseksi Rungontielle (24.9.2012 dnro 480/2012)... 20 4.6. Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite Ripsikujan ja Kaarinatien risteävän kevyen liikenteen väylän turvallisuuden parantamisesta (22.10.2012 dnro 539/20120)... 21 4.7. Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton valtuustoryhmien aloite Kaarinatien turvallisuustarkastelun laatimiseksi (12.11.2012 dnro 587/2012)... 22 4.8. Vasemmistoliiton valtuustoaloite seutulipun hinnan tukemiseksi koululaisille ja opiskelijoille (22.10.2012 dnro 536/2012)... 23 4.9. Perussuomalaisten aloite valaistuksesta kevyenliikenteen väylälle Ratatien ja Männistöntien välillä (4.3.2013 dnro 208/2013)... 23 4.10. Sos.dem. valtuustoryhmän aloite Littoisten alueen liikenneturvallisuuden kehittämisestä (4.3.2013 dnro 212/2013)... 24 2

4.11. Perussuomalaisten, keskiryhmien ja sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän valtuustoaloite liikennöintiselvityksestä ja -palveluiden toteuttamisesta (17.6.2013 dnro 450/2013)... 25 4.12. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite korotetun suojatien rakentamiseksi Rekolantielle (23.9.2013 dnro 558/2013)... 25 4.13. Keskiryhmien valtuustoaloite rollaattoria käyttävien bussimatkustajien vapauttamiseksi bussimaksuista (9.12.2013 dnro 678/2013)... 26 4.14. Keskiryhmien valtuustoaloite seudullisen joukkoliikenteen käynnistymiseen liittyvästä markkinointikampanjasta (27.1.2014 dnro 60/2014)... 26 4.15. Vihreän valtuustoryhmän aloite palvelulinjan käyttöasteen ja joustavuuden lisäämisestä sarjalipun käyttöönotolla (17.1.2014 dnro 62/2014)... 27 4.16. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite nopeusrajoituksen alentamiseksi Hepojoentiellä (26.5.2014 dnro 304/2014)... 27 4.17. Keskiryhmien valtuustoaloite kieroliittymän rakentamiseksi Raadelman risteykseen (25.8.2014 dnro 421/2014)... 28 4.18. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Krossin alueen katumerkintöjen selkeyttämiseksi (25.8.2014 dnro 423/2014)... 28 4.19. Kaarinan seudun perussuomalaiset ry:n aloite nopeusrajoituksen alentamiseksi ja varoitusliikennemerkin pystyttämiseksi Linnanrauniontiellä (25.8.2014 dnro 427/2014) 29 4.20. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite vallittomasta lumen aurauksesta (25.8.2014 dnro 426/2014)... 30 4.21. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite liikenneturvallisuuden parantamisesta Toivonlinnantiellä ( 22.9.2014 dnro 491/2014)... 30 5. MUUT... 31 5.1. Sos.dem. valtuustoryhmän aloite virkistysalueiden tulevaisuudesta (27.8.2007 Dnro 305/2007, uusi DA 119/2012)... 31 5.2. Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite, joka koskee Kaarinan uimahallin ja kuntokoulun laajentamista (5.5.2008 Dnro 193/2008, uusi DA 43/2010)... 32 5.3. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien sosiaalisen luototuksen käyttöönottoa (22.9.2008 Dnro 388/2008, uusi DA 434/2011)... 33 5.4. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite luottamushenkilöiden sidonnaisuustietojen ilmoittamisesta (27.8.2012 dnro 434/2012)... 34 5.5. Sos.dem valtuustoryhmän aloite kaupungin toimintojen siirtäminen pois Oskarinaukio 5:n vuokratiloista (21.1.2013 dnro 79/2013)... 35 5.6. Sos.dem. valtuustoryhmän aloite selvityksen tekemisestä kaupungin tiloista ja niiden käyttöasteen seurannasta (4.3.2013 dnro 210/2013)... 36 5.7. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite Kaarinan torin esiintymislavan kattamisesta (15.4.2013 dnro 312/2013)... 36 5.8. Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite hyvinvointipalveluiden palvelutasoraportista (15.4.2013 dnro 314/2013)... 37 5.9. Vihreä valtuustoryhmän aloite kaupungin omistamien Metso-kelpoisten metsien arvosta (15.4.2013 dnro 315/2013)... 37 5.10. Kokoomuksen valtuustoaloite yksityisen lääkäripalvelun käynnistämiseksi Kaarinan terveyskeskuksen tiloissa (17.6.2013 dnro 449/2013)... 38 5.11. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite virastotalon rakennusaikataulun kiirehtimisestä (11.11.2013 dnro 353/2013)... 39 5.12. Vihreän valtuustoryhmän aloite rakennuslupa-asioiden käsittelyn siirtymisestä sähköiseen verkkopalveluun (9.12.2013 dnro 679/2013)... 39 3

5.13. Sos.dem. valtuustoryhmän aloite vuokra-asuntojen määrän lisäämisestä Kaarinaan (26.5.2014 dnro 303/2014)... 40 5.14. Eri valtuustoryhmien valtuutettujen aloite ympäristötoimialan jakamisesta tukipalveluiden ja perustoimintojen toimialoiksi (26.5.2014 dnro 305/2014)... 40 5.15. Keskiryhmien valtuustoaloite Kaarinan nostamisesta johtavaksi aurinkoenergian käyttäjäksi (25.8.2014 dnro 422/2014)... 41 5.16. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite Huttalanmäen portaiden kunnostamisesta (25.8.2014 dnro 424/2014)... 42 5.17. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite puistomuuntajien siistimisestä (25.8.2014 dnro 425/2014)... 43 5.18. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite EU:n avustuksiin perehtyneen henkilön palkkaamiseksi Kaarinan Kehityksen kautta (22.9.2014 dnro 492/2014)... 43 4

5 1. LAPSET JA NUORET 1.1. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite nuorisotilojen saaminen Piikkiön keskustaan ja Kaarinan kulttuuritalo hanke (26.9.2011 dnro 420/2011) "Piikkiön nuorisotalo Pontela sijaitsee Katarin urheilukentän vieressä Pontelanmäellä. Nuorisotilan sijainti on epätarkoituksenmukainen nähden nuorison liikkumiseen ja missä nuoriso nykyisin viettää aikansa. Piikkiön keskustassa nuoriso on valloittanut keskustan kauppojen edustajat ja näiden asiakkaat, kuten kauppiaat ovat voimattomia asian kanssa. Nuorisolta puuttuu Piikkiön keskustasta virikkeellistä toimintaa ja siksi olisikin selvitettävä nuorisotilan siirtäminen Pontelanmäeltä tyhjiin liiketiloihin esim. kirjaston yläkerran vapaana oleviin tiloihin. Kaarinan keskustassa toteutettiin vastaavanlaisesti tällä vaalikaudella kaupunginhallituksen päätöksellä Koriston nuorisotilan siirtäminen tyhjillä oleviin keskustan liiketiloihin. Vastustus nuorisotilan siirtämiselle oli melko suurta kaupungin päätöksenteossa, mutta ratkaisu voinee pitää hyvin onnistuneena. Sillä nuokkarin saamisella kaupungin keskustaan oli liiketiloja rauhoittava vaikutus. Yhtään valitusta tästä ratkaisusta ei ole näkynyt paikallisessa mediassa. Esitän, että kansalaistoiminnan lautakunta selvittää nuorisotilan siirtämisen Pontelasta Piikkiön keskustaan. Mitä tehdä Pontelan tiloilla, mikäli nuorisotila siirtyy sieltä pois. Kaarinan taloussuunnitelmissa on ollut vuosia määrärahavaraukset oman kulttuuritalon toteuttamiselle. Summat ovat liikkuneet useissa miljoonissa. Me kaikki tiedämme, että kaupungin oman alkuperäisen ajatuksen mukaisen kulttuuritalon toteuttamiseen ei ole minkäänlaisia taloudellisia mahdollisuuksia. Toisaalta tuskin enää on tarvettakaan laajoja tiloja sisältävään kulttuuritaloon, kun Kaarina Teatterin peruskorjaus ja laajennus on saatu toteutettua kaupunginvaltuuston myötämielisellä vaikutuksella. Kansalaistoiminnan lautakunnan tulisi laatia hankesuunnitelma ja kustannusarvio Pontelan muuttamiseksi Kaarinan kultuuritaloksi yhdessä teknisen lautakunnan kanssa. Pontelalla on historiallisesti pitkät perinteet yhdistysten kulttuuritalona ja myöhemmin julkisomisteisena kulttuuri- ja nuorisotalona. Johtoryhmä osoitti aloitteen Hyvinvoinnin edistäminen -vastuualueen (kansalaistoiminnan johtaja) valmisteluun. Tavoitteena on, että aloite valmistellaan luottamushenkilökäsittelyyn vuoden 2011 kuluessa. Tilanne 31.12.2011 Tilanne 31.12.2012

6 Kaupunginvaltuusto on 21.1.2013 käsitellyt aloitetta ja päättänyt, että Piispanlähteen osalta aloite on loppuun käsitelty ja Piikkiön nuorisotilan osalta aloitteen valmistelu jatkuu. Kansalaistoiminnan lautakunta on kokouksessaan 4.6.2013 käsitellyt asiaa ja päättänyt olla esittämättä tässä vaiheessa uusien tilojen hankkimista, koska paremman työntekijätilanteen takia asia ei ole nyt akuutti. Lautakunta palaa asiaan vuoden 2015 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Pontela jatkaa nykyisellään. 1.2. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite päivähoitomaksujen veloitusperusteen muuttamisesta (4.3.2013 dnro 209/2013) Kaarinan kaupunki veloittaa nykyisellään päivähoitomaksuissa täyden tuloihin perustuvan hinnan huolimatta toteutuneesta hoitoajasta. Vasta 11 päivän kuukausittaisen poissaolon jälkeen on mahdollisuus saada maksuissa huojennusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että edes koulujen lomaviikkojen aikana kotona hoidettavista lapsista ei ole mahdollista saada alennettua kuukausimaksua. Esimerkkinä kaksilapsinen perhe, jonka tulojen vuoksi veloitetaan täysi maksu ohessa. Päivähoitomaksu on kuukaudessa kahdelta lapselta 502 euroa. Hiihtolomaviikko on vuosittain viikko 8 helmikuussa. Tämä on myös yleinen talvilomaviikko lapsiperheille. Kun päivähoitomaksun jakaa helmikuun hoitopäivien mukaan (esimerkissä vuosi 2013) tulee yhden päivän hinnaksi 12,55 per lapsi, eli 25,1 kaksilapsiselle perheelle. Tällöin kotona hoidettavista lapsista joutuu edelleen maksamaan Kaarinan kaupungille 125,5 vaikka kyseisenä ajankohtana lastenhoitopalvelua ei käytä hyödykseen. Vastaava laskelma joulukuulle; 17 arkipäivää, jolloin päiväperusteinen hinta on 29,5 kahdelta lapselta. Pitämällä välipäivät ja itsenäisyyspäivän jälkeinen perjantai vapaata, jää hoitopäiviä vain 13 kappaletta. Maksu kotona vietetyistä hoitopäivistä on 118,1. Syysloma on lokakuussa ja tuolloin laskennallisia hoitopäiviä on 23. Viettämällä syysloman kotona säästö olisi 109 euroa. Esitämme Kaarinan siirtyvän kohti päiväperusteista päivähoitomaksua. Koska kaupungin on vaikea reagoida lyhyellä aikavälillä tapahtuviin poisjäänteihin tulisi lapsen kotiin jäämisestä tulla ilmoitus 6 viikkoa ennen poissaoloa saadakseen hyvityksen. Tällöin päivähoidon esimiehillä jää aikaa luoda työvuorolistansa huomioiden hoidossa olevien lasten määrän sekä mahdollisesti keskittää loma-aikoja kuten nykyään tehdään ala- ja yläkouluissa. Nykyiselläänkin päiväkodista tulee kysely vanhemmille lasten lomista ennen syys-, joulu- ja hiihtolomia, mutta se ei kuitenkaan johda toimenpiteisiin. Jyväskylässä on jo siirrytty tuntiperusteiseen veloitukseen, jolloin vanhemmat maksavat varatuista päivähoitotunneista. Palaute on ollut pääosin positiivista. Esitän Kaarinan kaupungin siirtyvän päiväkohtaiseen maksuperusteeseen seuraavan päivähoitokauden alkaessa elokuussa 2013 ja tuntiperusteiseen siirtymisestä elokuusta 2014. Asteittain siirtyminen antaa mahdollisuuden luoda järkevän poissaoloilmoitusjärjestelmän rauhassa.

7 Aloite osoitettiin sivistyspalveluihin valmisteluun. Aloitteen käsittelyajaksi sovittiin puoli vuotta. Varhaiskasvatuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistaminen on tuomassa valtakunnallisesti käyttöön myös tuntiperusteiset päivähoitomaksut, mutta tämän hetken tiedon mukaan vasta vuonna 2015. Varhaiskasvatuksessa asiaan ollaan valmistautumassa vuonna 2014 siten, että selvitystyö tuntiperusteisen laskutuksen toteuttamisesta ja läsnäoloaikojen sähköisestä kirjaamisesta aloitetaan yhdessä tietohallinnon kanssa. Myös Turun seudun opetustoimen foorumin alaisessa varhaiskasvatusryhmässä on perustettu työryhmä miettimään tuntilaskutusasiaa koko Turun seudulla. Kaarinassa on muiden Turun seudun kuntien tapaan käytössään seudullinen maksutaksa. 1.3. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite yhteistyöryhmän kokoamisesta keskusta-alueen levottomuuden vähentämiseksi (11.11.2013 dnro 649/2013) Kaarinan keskustan ja erityisesti torin ja Kaarina-Centerin edustalla on pitkään oleillut nuorisoa myöhään iltaisin ja yöaikaan. Lähitalojen asukkaat ovat valittaneet nuorison aiheuttamasta metelistä klo 22 jälkeen ja aivan aamuyöhön saakka. Viritettyjen mopojen ja mopoautojen ääni on todella melkoinen yöaikaan, jolloin lähitalojen asukkaiden pitäisi saada nukkua. Nyt olemme valitettavasti saaneet lukea sanomalehdistä myös vielä paljon huolestuttavimmista asioista mitä on tapahtunut keskustan alueella. Teini-ikäiset, 14-15- vuotiaat, henkilöt ovat tuhonneet tahallisesti torin valaisimia ja muuta torin materiaalia. Sen lisäksi tämän viikon alussa 4 teini-ikäistä oli Kallenraitilla ryöstänyt vanhuksen lyöden häntä ensin mopokypärällä päähän niin että hän oli kaatunut maahan ja nuoret sen jälkeen olivat varastaneet hänen lompakkonsa. Kaarinan Perussuomalaisten valtuustoryhmä tekee aloitteen, että nuorisotoimi kokoaisi yhteen `yhteistyöryhmän, johon valittaisiin sekä joitakin luottamushenkilöitä, poliisin, sosiaalityön, keskustan yrittäjien edustajia, kaupungin ja seurakunnan nuorisotyön edustajia ja tietenkin joukko nuoria, joilla on paras näkemys heidän omiin asioihinsa. Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi hakea ratkaisukeinoja vallitsevan tilanteen parantamiseksi ja nuorison harrastusmahdollisuuksien kehittämiseksi. Ongelmat ovat jatkuneet jo turhankin pitkään, nyt niihin on puututtava kaupungin taholta. Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin kolme kuukautta.

8 Kansalaistoiminnan lautakunta on 3.12.2013 69 käsitellyt asiaa päätti esittää tekniselle lautakunnalle 1-2 valvontakameran hankkimista Kaarinan torille sekä torin valaistuksen parantamista. Valvontakamerat yhdistetään kaupungin nettisivuille.

9 2. IKÄIHMISET 2.1. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite koskien 65+ kortin toteuttamista eläkeläisten liikuntaan (22.9.2008 Dnro 390/2008, uusi dnro 110/2012) Me allekirjoittaneet Kaarinan Sos.dem. valtuustoryhmän jäsenet esitämme, että Kaarinan kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin jotta 65+ kortti olisi pian mahdollinen. Eläkeläisten liikunnan lisäämiseksi pian eläkkeelle jäämisen jälkeen olisi suotavaa, että liikuntaa mahdollistava kortti olisi jo mahdollista saada 65+. Eläkkeelle jääminen on jo riski joidenkin kohdalla syrjäytyä muista, kun ei ole työyhteisöä tukena arjessa. Liikunta lisää niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Uusien ystävien löytäminen hyvän liikunnallisen harrastuksen parissa luo mielekkyyttä oman kuntonsa kohentamiseen. Tutkimuksissa on todettu, että ikääntyvien liikunnalla on myönteinen vaikutus toimintakykyyn ja sen edistämiseen ja sen kautta kansanterveyteen. Laajenevan kaupungin valmisteleva johtoryhmä osoitti aloitteen 23.9.2008 liikuntatoimen johtajalle valmisteltavaksi. Kevään 2009 aikana erityisliikunnan suunnittelija selvittää koko Kaarinan 60+ liikunnallisen tarjonnan. Syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana Hyvinvoinnin edistämispalveluissa tehdään päätökset, mihin terveyttä edistäviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin ryhdytään ja että tässä yhteydessä päätetään myös 65+ kortin mahdollisesta käyttöönotosta, sen sisällöstä ja taloudellisista vaikutuksista. Aloitteen valmistelua jatketaan. Aloite on edelleen valmistelussa, asia etenemistä hidasti erityisliikunnan suunnittelijan vuorotteluvapaa. Tavoite on valmistella asia lautakunnalle kevään 2010 aikana. Aloite on käsitelty kansalaistoiminnan lautakunnassa 24.2.2009 ja 31.8.2010. Lautakunta päätti palauttaa aloitteen valmisteltavaksi terveyden edistämispalveluille kokonaisselvityksen tekemiseksi. Tilanne 31.12.2011 65+ korttiasiaa on käsitelty Turun liikunnan seutuhankkeessa. Yllä mainittua kansalaistoiminnan lautakunnan 31.8.2010 esittämää kokonaisselvitystä on tehty. Tilanne 31.12.2012 Käsitellään Turun Seudun liikuntahankkeen yhtenä yhteisenä asiana, koska päätös on seudullinen.

10 Asia tulee KAL:n käsittelyyn 11.3. / 6.5.2014. Seudullisesti päätöksen ovat tehneet Raisio ja Paimio. 2.2. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite omaishoidon tuen myöntämisperusteiden uudelleenarvioinnista (4.3.2013 dnro 211/2013) Perusturvalautakunta on 20.11.2012 tarkentanut eli tiukentanut omaishoidon tuen myöntämisperusteita 0 17 -vuotiaiden osalta. Lähtökohtana olivat valtakunnallinen vertailutieto alaikäisten hoidettavien osuudesta omaishoidon tuen piirissä ja alaikäisten hoidettavien suhteellinen osuus Kaarinan väestörakennetta vastaavissa kunnissa. Valtakunnallisesti alaikäisiä hoidettavia on noin 14 %. Kaarinassa heitä on noin 32 %. Vertailukunnissa alaikäisten prosentuaalinen osuus kaikista omaishoidon tuen piirissä olevista oli pienempi kuin Kaarinassa. Halutut perustelut löytyivät. Liitteet ja esittelyteksti tietoineen ovat puutteelliset. Missään ei ole mainintaa siitä, minkä verran kyseisissä kunnissa tai koko maassa on erityislapsia. Emme mitenkään usko, että syntymästään asti erityiset lapset ja onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena vammautuvat lapset jakautuvat prosentuaalisesti tasan jokaiseen Suomen kuntaan pystyen lisäksi huomioimaan erityislapsiperheiden muuttoliikenteen kuntarajojen yli. Analyysissä ei mitenkään tuotu esille sitä, millaisilla kriteereillä vertailukunnissa omaishoidon tukea myönnetään 0 17 -vuotiaille lapsille. Esimerkiksi Raision 3,5 % osuus hoidettavista eli 7 lasta omaishoidon tuen piirissä antaa sellaisen kuvan, että useammallekin kuin yhdelle nimeltä mainitsemattomalle perheelle on todettu tuen kuuluvan vain vanhuksille. Kysymys kuuluukin: onko yhdenvertaisen kohtelun mukaista tiukentaa kriteereitä vain yhden ikäluokan eli vammaisten tai sairaiden lasten kohdalla. Perustuslain 2 luvun 6 toisessa momentissa todetaan, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista toteaa 5. artiklassa seuraavaa: sopimuspuolet tunnustavat, että kaikki henkilöt ovat yhdenvertaisia lain edessä ja lain mukaan ja ovat oikeutettuja yhdenvertaiseen oikeussuojaan ja yhdenvertaisiin lakiin perustuviin etuihin ilman minkäänlaista syrjintää. Kaarinan kaupungin omaishoidon tuen kriteerit ovat osin kyseenalaisia. Rovaniemen hallinto-oikeudelta löytyy ennakkopäätös, jossa kaavamainen tuen määrän vähentäminen on lainvastaista. Silti tämä vähennys mainitaan jokaisen tukiluokkamme kriteereissä. Myös sosiaaliportin internet-sivulta löytyvässä vammaispalveluiden käsikirjassa todetaan, että hoitopalkkiota ei voida alentaa silloin, jos hoidettava on keskimäärin seitsemän tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana. Ymmärrämme, että kaupungin täytyy säästää, mutta Perusturvalautakunnan kiristettyä huomattavasti omaishoidon tuen kriteereitä erityisesti Specsarviointilomakkeen pisteytyksen osalta ovat viranomaiset joutuneet tekemään

11 lastensuojeluilmoituksen eräästä perheestä perheen luvalla. Perhe ei saa enää omaishoidon tukea, jolloin loppuvat myös omaishoidon vapaat, joten perhe ei saa erityislastaan kodin ulkopuoliseen hoitoon ollenkaan. Ennen kalenterikuukauteen sisältyi yhden viikonlopun mittainen hengähdystauko. Viranomaisilla ja perheellä itsellään on huoli perheen loppuun palamisesta ja perheen jaksamisesta. Epäilemme, että tämä perhe ei jää ainoaksi, josta ilmoitus täytyy tehdä. Säästöjä ei synny siirtämällä erityislapsiperheet omaishoidon tuen piiristä lastensuojelun piiriin. Olemme huolissamme erityislapsiperheiden jaksamisesta ja odotamme yhdenvertaista kohtelua kaikille. Peräänkuulutamme myös ennaltaehkäisevää työtä. Siksi Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Kaarinan kaupungin omaishoidon tuen myöntämisperusteet tarkistetaan uudelleen. Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluiden valmisteluun. Käsittelyajaksi sovittiin toukokuulle. Perusturvalautakunta on käsitellyt asiaa 21.5.2013 52. Kaupunginhallitus päätti 3.6.2013 243 palauttaa asian uudelleen perusturvalautakunnan valmisteluun lisäselvityksiä varten. 2.3. Perussuomalaisten valtuustoaloite veteraanien jalkahoidon siirtämisestä palvelusetelin piiriin (27.5.2013 dnro 401/2013) "Suomessa sotiemme veteraaneilla on oikeus kolmeen (3) jalkahoitoon vuosittain ja Kaarina on tarjonnut jalkahoitoja viisi (5) kappaletta vuodessa. Useampi veteraani on ottanut yhteyttä jalkahoidon siirtämisestä palvelusetelin piiriin, jolloin palvelun tarjoajan, hoitopaikan ja hoitoajan voi valita itse. Nykyisellään jalkahoitoon ohjataan vain yhteen paikkaan. Veteraanien kulkeminen on valmiiksi hankalaa. Kaarinan kaupunki on pintaalaltaan 179,50 neliökilometriä. Palvelusetelin avulla olisi esimerkiksi mahdollista valita jalkahoito läheltä kotia tai tilata hoitaja kotiin. Palveluseteli myös selkiyttäisi jalkahoidon tilaamista. Täten esitämme, että Kaarinan kaupunki siirtää veteraanien jalkahoidot palvelusetelien piiriin." Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin vuoden loppuun mennessä.

12 2.4. Keskiryhmien valtuustoaloite sotaveteraanien avun ja palvelutarpeen kartoittamiseksi (17.6.2013 dnro 448/2013) "Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt määrärahan jaettavaksi kunnille kunnassa asuvien sotaveteraanien määrän perusteella. Määräraha on tarkoitettu veteraanien kotona asumisen helpottamiseksi. Kunnat ovat suhtautuneet hyvin eri tavalla määrärahan jakoon. Eräät kunnat ovat jakaneet koko määrärahan ko. tarkoitukseen. Toiset kunnat ovat jääneet odottamaan veteraaneilta anomuksia. Jos niitä ei ole tullut riittävästi, on lähetetty osa määrärahasta takaisin valtionkonttoriin. Hyvä tarkoitus ei toteudu jos näin jatketaan. Veteraanien keski-ikä on 90 vuotta. Kaikki heistä eivät pysty itse huolehtimaan omista eduistaan. Siksi kuntien on toimittava veteraanien luomassa hengessä "veljeä ei jätetä". Jotkut kunnat ovat hoitaneet asian siten että jokaisen luona on käyty ja on tehty päätös miten hänen kohdallaan toimitaan. Toiset kunnat ovat kääntyneet kirjeellä veteraanien puoleen, kertoneet mitä palveluita voisi saada ja liitteenä on lähetetty anomuskaavake. Ehdotamme kunnioittavasti, että Kaarinan kaupunki tekisi päätöksen, jonka mukaisesti jokaisen sotaveteraaniin luona käytäisiin ja kartoitettaisiin avun ja palvelun tarve." Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluiden valmisteluun. Aloitteen valmisteluajaksi sovittiin kolme kuukautta. Perusturvalautakunta 19.11.2013 130. Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2013 156 palauttaa asian uudelleen valmisteluun. 2.5. Keskiryhmien valtuustoryhmän valtuustoaloite vapaaehtoistyöntekijöiden käytön mahdollisuuden selvittämisestä vanhuslain edellytysten täyttämiseksi (26.8.2013 dnro 26/2013) "Hallitukselta on pyydetty rahoitusta omaishoitajien vapaapäiviin, vastaus oli kielteinen. Kuntien taloudellinen tilanne peruspalveluiden osalta on vakava - rahoitusta ei tahdo löytyä. Lähtökohtaisesti vanhusten hoitoon ei varoja tunnu löytyvän. Kuntien tulee valmistautua "uuteen" vanhuspalvelulakiin, joka astui voimaan 1.7.2013. Siinä ikääntyvän väestön toimintakykyä koetetaan tukea, sekä auttaa mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lain tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia ja kaventaa hyvinvoinnin eroja, sekä tukea itsenäistä suoriutumista ennakoivalla puuttumisella toimintakyvyn heikkenemiseen. Lisäksi

13 lailla turvataan palvelutarpeen arviointi ja pyritään turvaamaan määrältään ja laadultaan riittävät palvelut. Varttuneempien hoitamiseen ja kustannusten säästämiseen voitaisiin pyrkiä edullisesti myös vapaaehtoisen palvelu toiminnan avulla. Mielestämme palvelut tulisi tuottaa lähellä asiakasta ja ennaltaehkäisevästi. Edellä mainituilla perusteilla me allekirjoittaneet valtuutetut pyydämme kaupungin hallitusta ryhtymään toimiin, jotta saataisiin selvitettyä vapaaehtoistyöntekijöiden käytön mahdollisuus, viranomaisten ja hoitohenkilökunnan rinnalla. Esimerkkinä voisimme mainita juuri työelämästä irtautuneet aktiiviset henkilöt, jotka etsivät tekemistä ja haluaisivat auttaa. Tämä olisi edullinen ja välttämätön apu, jotta vanhuuslain edellytykset voidaan kunnassamme jalkauttaa ja kaikki voimavarat hyödyntää". Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Aloitteen valmisteluajaksi sovittiin vuoden 2013 loppuun mennessä. 2.6. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite seniorikansalaisten hiihtoladusta Kuusistoon (27.1.2014 dnro 61/2014 Kuusiston hiihtomajan tuntumassa on hieno latu. Raskaiden maasto-olosuhteidensa vuoksi sitä ei kuitenkaan voi käyttää iäkkäät eivätkä liikuntarajoitteiset henkilöt, joilla on esim. nivelrikko, polvi- tai lonkkavaivoja. Kuusiston koulun lähellä on ollut lyhyt latu, mutta siinäkin ojan ja tien ylitykset tuottavat liikuntarajoitteiselle henkilölle vaikeuksia. Sopiva reitti hiihtoladulle olisi Sipintien luota lähtevä, Koivukankareelle asti ulottuva latu, jolle kertyisi mittaa n. viisi kilometriä. Reitin varrella olevasta Lomakeskuksesta löytyisi sopiva kahvipaikkakin. Autot puolestaan voisi jättää parkkiin Kuusiston kirkon tai koulun parkkipaikalle. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää yllämainituin perustein, että lumitilanteen niin salliessa, Kaarinan kaupunki vetää Kuusistoon hiihtoladun riittävän helppokulkuiseen maastoon, jotta sitä kykenevät käyttämään erilaisista liikuntarajoitteista kärsivät ihmiset. Aloite osoitettiin hyvinvointipalveluihin valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin maaliskuun 2014 loppuun mennessä.

14 3. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 3.1. Keskiryhmien valtuustoaloite selvitystyöstä, joka koskee Kaarinan kaupungin edellytyksiä hakea kaksikielisen kunnan asemaa (11.11.2013 dnro 647/2013) Kaarinan kaupunki on viime vuosikymmeninä voimakkaasti kasvanut ruotsinkielisten kaupunkilaisten osalta. Kaarinalaisten ruotsinkielisten määrä on valtakunnallisessa vertailussa kasvanut poikkeuksellisen paljon, kolmesta neljään prosenttiin 1990 2012 välisenä aikana. Suomesta on vaikea löytää montaa muuta yksikielisesti suomenkielistä kuntaa joissa ruotsinkielisten määrä olisi kasvanut yhtä paljon. Ruotsinkielisten kaarinalaisten määrä koko kaupungin väestöstä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvanut noin 74 %, kun kaarinalaisten määrä kokonaisuudessaan on kasvanut 29 %. Kaupunki tuottaa jo nyt paljon palveluja ruotsin kielellä, ja kaupungissa on tehty hyvää ja suunnitelmallista työtä tarpeiden kartoittamiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Kielilain mukaan kunta voi vapaa-ehtoisesti hakea kaksikielisen kunnan asemaa. Tämä mahdollisuus on kirjattu kielilain (423/2003) 5 :ään jossa säädetään; Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tästä on esimerkkinä Lohja, jossa näin on toimittu. Virallisesti kunta on kaksikielinen kun 8 % tai 3000 asukasta puhuvat toista kotimaista kieltä äidinkielenään. Vuonna 2012 ruotsia puhui kaarinalaisista äidinkielenään 1261 henkilöä, joka on noin 4% kaikista kaarinalaisista. Kunta on siis noin puolessavälissä irrallista kaksikielisyyttä silmälläpitäen. Kaksikielinen kunta saa myös tällä hetkellä valtionosuuksiin lisää kaksikielisyyden perusteella. Kaarinan osalta lisää tulisi vuonna 2013 nykyisillä valtionosuuksien laskentamalleilla reilu miljoona euroa vuodessa. Mielestämme Kaarinan kaupungilla on kaikki edellytykset toimia ja kehittyä niin, että kaupunki voi olla virallisesti kaksikielinen. Esitämme, että kaupunki käynnistää selvitystyön Kaarinan kaupungin edellytyksistä hakea kaksikielisen kunnan asemaa. S:t Karins stad har under de senaste decennierna kraftigt vuxit när det gäller de svenskspråkigas andel i staden. De svenskspråkiga invånarnas andel har i nationell jämförelse ökat exceptionellt mycket, från tre till fyra procentenheter mellan år 1990 och 2012. Det är svårt att hitta andra enspråkigt finska kommuner där de svenskspråkigas andel skulle ha ökat lika mycket. De svenskspråkiga i S:t Karins har under de senaste tjugo åren ökat med ca 74 %, medan S:t Karins-borna som helhet ökat med 29 %. Staden producerar redan nu mycket service på svenska och har gjort ett mycket gott och långsiktigt arbete för att kartlägga behoven och utveckla servicen. Enligt språklagen kan en kommun frivilligt söka om att få status som tvåspråkig. Denna möjlighet finns inskriven i språklagens (423/2003) 5 där det står; Om fullmäktige i en kommun begär det, kan statsrådet genom förordning bestämma att kommunen är tvåspråkig under följande tioårsperiod även om den annars skulle vara enspråkig. Ett exempel på detta är Lojo. Officiellt är en kommun tvåspråkig när 8 % eller 3000 invånare talar det andra inhemska språket som sitt modersmål. År 2012 var 1261 personer, ca 4 %,

15 registrerade som svenskspråkiga i S:t Karins. Staden är således ungefär halvvägs i förhållande till kriteriet för automatiskt officiell tvåspråkighet. En tvåspråkig kommun får för tillfället tvåspråkighetstillägg på statsandelarna. År 2013 skulle S:t Karins stad med nuvarande beräkningsmodell få ca en miljon euro per år. Vi anser, att S:t Karins stad har alla förutsättningar att verka och utvecklas så, att staden på sikt kan bli officiellt tvåspråkig. Vi föreslår, att staden inleder ett utredningsarbete i syfte att klarlägga S:t Karins förutsättningar för att söka om status som tvåspråkig kommun. Aloite osoitettiin hallintojohtajalle valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin puoli vuotta. Hallintojohtaja on vieraillut Lohjan kaupungissa ja kartoittanut kaupungin näkemyksiä ja kokemuksia vapaaehtoisesta kaksikielisyydestä. 3.2. Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite aloitekäytännön kehittämiseksi (11.11.2013 dnro 648/2013) Kaarinan kaupunginvaltuustossa on tänä vuonna jätetty 27 aloitetta ja kaiken kaikkiaan avoimia valtuustoaloitteita on 56 kappaletta. Osa valtuustoaloitteista on laaja-alaisia sekä periaatteellisia, mutta valitettavan moni koskee hyvin yksityiskohtaista asiaa, joka hoituisi kuntoon usein huomattavasti kevyemmälläkin tavalla. Esimerkiksi alikulkutunnelin kunnostus, suojatien rakentaminen yms. eivät ole valtuuston toimivallan alaisia päätöksiä vaan usein päätökset tehdään lautakunnassa tai viranhaltijan toimesta. Kaarinassa ei ole selvitetty valtuustoaloitteelle hintalappua, mutta Espoossa kaupungin taloushallinto oli arvioinut yhden valtuustoaloitteen vaatima valmistelu ja käsittely nielevät helposti vähintään tuhansia, pahimmillaan kymmeniäkin tuhansia euroja. Laskelma on tosin summittainen, mutta se osoittaa, että yhden aloitteen vaatiman työn hinta nousee helposti vähintään 8 000 euroon: - valmistelijan palkkoihin menee selvitys- ja valmistelutyön aikana helposti ainakin tuhat euroa, usein enemmänkin. - aloitteet kiertävät valmistelun jälkeen lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Tällä kierroksella aloitteen hintaan tulee luottamushenkilöiden palkkioita ja korvauksista lähes 3 000 euroa. - toinen,3 000-4 000 euron kuluerä kertyy käsittelyyn virkansa puolesta osallistuvien virkamiesten palkkioista ja kulukorvauksista. Ja hinta tietysti nousee entisestään jos aloite palautetaan uuteen valmisteluun.

16 Kaarinassa valtuuston työjärjestys sekä johtoryhmän linjaus käsittelevät aloitteita. Työjärjestyksen mukaan aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi ja johtoryhmä määrittelee tavoiteaikataulun päättäessään aloitetta valmistelevasta tahosta. Esitys: Valtuuston työjärjestystä ja muita tarvittavia johtosääntöjä sekä johtoryhmän linjausta muutetaan siten, että kaupunginhallitukselle annetaan päätösvalta siitä, mitkä kaikki aloitteet voidaan käsitellä ja todeta loppuun käsitellyksi joko toimivaltaisessa lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa, ja mitkä aloitteet palaavat valtuustoon asti todettavaksi loppuun käsitellyksi. Valtuustolle toimitetaan edelleen vuosittain maaliskuun loppuun mennessä listaus aloitteista, joita ei ole todettu loppuun käsitellyiksi, ja listaus niistä aloitteista, jotka on todettu loppuun käsitellyiksi joko lautakunnassa tai kaupunginhallituksessa. Aloite osoitettiin hallintojohtajalle valmisteluun. Valmisteluajaksi sovittiin kolme kuukautta.

17 4. LIIKENNE 4.1. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite liikennemelusuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta koko Kaarinantielle (5.5.2008 Dnro 191/2008, uusi DA 117/2012) Vilkkaan Kaarinantien lähialueen asukkaat ovat huolissaan liikenteen turvallisuudesta, mutta erityisesti myös liikenteen aiheuttamasta melusta. Kaarinan Sos.dem. valtuustoryhmä esittää, että Kaarinan kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin liikenteen aiheuttaman melun vähentämiseksi esim. meluvallein, istutuksin sekä muiden käytettävissä olevin keinoin. Kaarinantien mahdolliset uudet tulevat melu-vallit ym. ovat myös maisemallisesti merkittäviä. Esitämme, että KHA tutkii kokonaisvaltaisen liikennemelusuunnitelman laatimista ja toteuttamista koko Kaarinantielle arkkitehtikilpailun muodossa. Tunnemme Tiehallinnon niukat resurssit, niin tulee myös selvittää toteutettavan liikennemelusuunnitelman mahdolliset muut yhteisrahoitukset. Tietojen mukaan valtatie 8:lla on toteutettu yhteisrahoituksella melusuojauksia. Tulevaisuudessa osa tai koko Kaarinantie tulee mahdollisesti olemaan Kaarinan kaupungin ylläpitämä tie. Johtoryhmä osoitti 6.5.2008 aloitteen ympäristöpalveluihin valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta käsitteli aloitetta kokouksessaan 19.5.2009 89 ja päätti, että aloitteen valmistelua jatketaan. Ely-keskuksen ilmoituksen mukaan Kaarinantien meluselvitys tehdään vuoden 2011 aikana. Suojauksen tarve määräytyy selvityksen perusteella. Tilanne 31.12.2012 Liikenneviraston sekä alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yhteistyönä laadittu meluselvitys valmistui vuonna 2012. Raportti ja meluselvityskartat löytyvät osoitteesta: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ymparisto_turvallisuus/vaylanpito_ymparisto/melu/ meluselvitykset Raportin mukaan melukuorman suuruutta tarkastelemalla koko Suomesta muodostui reilut tuhat liikennemelultaan pahaa kohdetta. Toimintasuunnitelmassa meluntorjunta suunnitellaan noin 50-60 meluisimpaan kohteeseen. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistuu kesällä 2013. Aloitteen valmistelua jatketaan edelleen.

18 Ympäristönsuojelulautakunta on tilannut Akukon Oy:ltä Kaarinan päätieverkoston meluselvityksen, koska aiemmat selvitykset on laadittu 1990- luvun puolivälissä ja ne ovat vanhentuneet. Selvitys valmistuu vuodenvaihteessa 2013-14. 4.2. Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite suojatien rakentamiseksi Rungontien ja Vanhan Viipurintien risteykseen (27.8.2012 dnro 433/2012) Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Kaarinan kaupunki ryhtyy yhdessä tielaitoksen kanssa toimenpiteisiin jotta Rungontien ja Vanhan Viipurintien risteykseen saadaan suojatie. Suojatietä pitkin Rungontien ylittäminen Vanhan Viipurintien suutaan turvaisi kevyen liikenteen turvallisen sujumisen. Aloite osoitettiin ympäristöpalveluihin valmisteluun. Aloite sovittiin valmisteltavaksi niin, että se voidaan käsitellä tammikuun 2013 valtuustossa. Tilanne 31.12.2012 Rungontie on Ely-keskuksen hallinnoima tie, josta syystä esitettyä toimenpidettä ei voida toteuttaa ilman Ely-keskuksen lupaa. Aloite on lähetetty Ely-keskukselle kannanottoa varten. Aloite on lähetetty Ely-keskukselle kannanottoa varten. 4.3. Vihreiden valtuustoryhmän aloite liikenne- ja pysäköintisuunnitelman laatimisesta Kaarinan keskusta-alueelle (27.8.2012 dnro 435/2012) Kaarinan keskusta alueelle on laadittu ideasuunnitelma, jonka pohjalta alueen kaavoitusta on toteutettu ja toteutetaan tulevaisuudessa. Kuitenkaan alueen liikennejärjestelyjen ja pysäköinnin suunnittelua ei ole toteutettu vastaavalla tavalla tulevaisuutta miettien. Jotta Kaarinan keskusta alue säilyy vireänä ja vetovoimaisena, on pikaisesti laadittava yhtenäinen suunnitelma siitä, miten tulevaisuudessa liikenne ja pysäköinti järjestetään keskusta-alueella. Liikennesuunnittelussa tulee huomioida kaupungin keskustan lävitse kulkevat palvelulinjat ja julkisen liikenteen linja-autoreitit, kevyen liikenteen reitit, suojatiejärjestelyt, risteysjärjestelyt, mahdolliset kiertoliittymät sekä uudet mahdolliset liittymät ja tielinjaukset. Optiona tulee huomioida myös mahdollinen tuleva raideliikenne Turun keskustaan raitiotieyhteydellä noudattaen seudullisia tavoitteita. Pysäköintisuunnitelmassa tulee tutkia, miten tulevaisuudessa järjestetään keskusta-alueen liikkeiden, kauppojen, torin ja julkisten

19 palvelujen asiakas-, työpaikka- ja asukaspysäköinnit. Suunnitelma takaa keskustan elinvoimaisuuden ja mahdollistaa erilaisten asukkaiden ja toimintojen sijoittumisen. Kaarinan vihreä valtuusto ryhmä esittää, että Kaarinan keskusta-alueelle laaditaan liikenne- ja pysäköintisuunnitelma, jonka pohjalta aluetta kehitetään pidemmällä aikavälillä. Aloite osoitettiin ympäristöpalveluihin valmisteluun. Aloite sovittiin valmisteltavaksi niin, että se voidaan käsitellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Tilanne 31.12.2012 Keskusta-alueen liikenne- ja pysäköintisuunnitelman laadinta on käynnissä ja työ valmistuu kevään 2013 aikana. Valtuustoaloitteen valmistelua jatketaan edelleen (kv 4.3.13 54) Keskusta-alueen liikenne- ja pysäköintisuunnitelman valmistui kesällä 2013. Suunnitelma on hyväksytty teknisen lautakunnan kokouksessa 10.12.2013 171 ja valtuustossa 27.1.2014. Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. 4.4. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite Jussinpellontien ja Koronniityntie kunnon parantamisesta (24.9.2012 dnro 479/2012) "Ovatko kaupungin vanhojen asuntoalueiden kadut jääneet kunnostuksen osalta unholaan? Näin on käynyt ainakin Jussinpellontielle ja Koronniityntien eteläiselle osalle, joiden kunto on hälyttävän huono. Molemmilla teillä on asfalttipinnoitteen lisäksi myös pätkä sorapintaa. Niin asfaltissa kuin sorapinnoitteessa on syviä kuoppia, jotka ovat vaaraksi liikenteelle. Varsinkin kouluun pyöräilevät lapset ovat vaarassa, koska veden täyttämään kuoppaan on houkuttelevaa ajaa, eivätkä lapset ajattele, että kuoppa saattaa olla syväkin. Kuopista ei myöskään varoiteta mitenkään. Koronniityntien eteläpää on kapea, huonokuntoinen ja päättyy jyrkkään mutkaan, jossa näkyvyys on todella huono, johtuen tien reunaan saakka kasvavista puista. Ko. osuudelle on tullut runsaasti uutta asutusta. Lisäksi, juuri mutkan kohdalla, sijaitsee lasten ryhmäpäiväkoti. Lapsista ei varoiteta edes liikennemerkillä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää että: 1. Asfaltoidaan Jussinpellontie 110-tieltä Hankikadun risteykseen saakka, sekä Koronniityntien osa välillä Koronniityntie 21 - Jussinrinteen risteys. 2. Hankitaan lapsista varoittava liikennemerkki Koronniityntie 3 sijaitsevan ryhmäpäiväkodin kohdalle. 3. Näkyvyyden parantamiseksi Koronniityntiellä raivataan puustoa sisäkurvin puolelta.

20 Aloite osoitettiin ympäristöpalveluihin valmisteltavaksi. Aloitteen käsittelyajaksi sovittiin maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Tilanne 31.12.2012 Aloite käsitellään teknisessä lautakunnassa maaliskuussa 2013. Tekninen lautakunta antoi kokouksessaan 5.3.2013 31 asiasta seuraavan päätöksen: 1. tekninen lautakunta ottaa valtuustoaloitteessa olevan asuntoalueen saneeraukseen kantaa vuoden 2015 talousarvion laadinnan yhteydessä ja, että 2. lapsista varoittavat liikennemerkit on asennettu Koronniityntielle syksyllä 2012 ja, että 3. puuston raivaus katualueelta voidaan toteuttaa sen jälkeen, kun katualue on haltuun otettu. 4.5. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite pysäkkikatosten aikaansaamiseksi Rungontielle (24.9.2012 dnro 480/2012) "Piikkiöstä kulkee päivittäin kasvava joukko pendelöintimatkustajia Kaarinan keskustaan tai eteenpäin. Kuvaamme tässä tilannetta Rungontiellä, osuudella Hadvalantie - Rungontien tienhaarasta Rungontie - 110-tien tienhaaraan. Päivittäismatkustajien määrä on selvästi kasvanut rakenteilla olevien uusien asuntoalueiden, Teppalan ja Tuomolan valmistumisen myötä. Esimerkiksi Kaarinan lukiota käyvien opiskelijoiden määrä on merkittävä. Osuuden alku- ja päätepisteessä on menosuunnalla Kaarinaa kohti pysäkkikatokset, vastakkaisella puolella ei. Järjestelmän perusteluna on, että menosuuntaan matkustavat saattavat joutua odottamaan auton tuloa pidemmän aikaa. Pohjoisviima puree ja sade piiskaa odottavaa matkustajaa. Sitä vastoin vastakkaiselle puolelle jäävät, kotiin saapuvat matkustajat jatkavat matkaa välittömästi auton pysähdyttyä eikä katos silloin ole niin tarpeellinen. Mainitulla osuudella on kolme pysäkkiä, joissa katosta ei ole kummallakaan puolella tietä. Nämä ovat Rungontie - Kärmäntien risteys, Rungontie - Littoistentien risteys ja Rungontie - Vanha Viipurintien risteys, joista kaikista on yhteys asuntoalueille. Vastaavia ilman katosta olevia pysäkkejä on myös 110-tiellä. Pysäkkien rakentaminen 110-tien varrelle on tietääksemme Tielaitoksen vastuulla. Esitämme, että mainituille Rungontien kolmelle pysäkille pystytetään pysäkkikatokset menosuunnalla Piikkiö -