Jyväskylän kaupungin kaavoitus ja viherpalvelut hyvinvoinnin näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka

Laadukas kaupunki- ja viherympäristö houkuttelee liikkumaan. Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari 2012

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Viherrakenne ja täydennysrakentaminen Jyväskylän esimerkkejä yleiskaavasta asemakaavoitukseen

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

Täydennysrakentaminen onnistuu

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

Ajankohtaista Jyväskylän suunnittelussa. Leila Strömberg, kaupunginarkkitehti Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Hyökännummen rakennuskaavan muutos ja laajennus/ Pyydyskorven asemakaava

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Kaupunkivihreän suunnittelun hyviä esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

Yleiskaavoituksen työohjelma

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

Luonto kaupunkisuunnittelussa

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Kirkonkylän osayleiskaava

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KANKAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ. Kankaan osayleiskaava Yleisötilaisuus Mervi Vallinkoski

PELKOSENNIEMEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Båssastranden asemakaava

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN VIHERPOLITIIKKA

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO , 24.2.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

AK254. Hyökännummen rakennuskaavan muutos/ Kortteli 134 osa Kaavaselostus

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

Kokonaisvaltaista asuinalueen kehittämistä infrastruktuurista palveluihin Kaukovainio

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Liikenne- ja viheralueet

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HANSAS II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitetty

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

T i k k a k o s k i k e h i t t y y!

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tornio. Asemakaavan muutos Pirkkiön kaupunginosa Kortteli 58, tontit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

Päätöksentekopuut aluekehityshankkeen riskien hallintaan. Eero Valtonen, Aalto-yliopisto

Millainen on laillinen (kunta)kaava

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo Elina Vehmasto, Luke

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Viherrakentamisen monet keinot - katot, kannet, sisäpihat, parvekkeet

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Vitsa-aavantien Kortelammin lähialueilla

RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Korttelin 4001 asemakaava

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja:

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

Transkriptio:

Jyväskylän kaupungin kaavoitus ja viherpalvelut hyvinvoinnin näkökulmasta 9.2.2012 Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki Kaavoitus

Kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 : Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää mm. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista 9 : Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. 39 : Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon mm. mahdollisuuden turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 54 : Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Kaavoitus Yleiskaavoitus ja asemakaavoitus Jyväskylässä Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa laaditaan parhaillaan kyläselvitykset asemakaavat mm. palvelutalojen kaavoituskohteita lukuisia viime aikoina kaavojen rinnalla laaditaan lähiympäristösuunnitelmia selvitykset, mm: sosiaalinen tila palveluverkkoselvitykset kaavojen vaikutusten arviointi sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA)

Elvyttävä ympäristö ja sen suunnittelu Rappe, Lindén, Koivunen (2003): Puisto, puutarha ja hyvinvointi elvyttävän ympäristön ominaisuudet Järjestäytynyt, selkeä ja riittävän monimuotoinen. Ymmärrettävä, antaa riittävät vihjeet onnistuneelle toiminnalle ja liikkumiselle eikä uhkaa. Huomion kiinnittävä piirre / piirteitä, jotka ylläpitävät tarkkaavaisuutta ja mielenkiintoa, ihastuttavat ja vievät ajatukset pois arkisista asioista. Sisältää salaperäisyyttä ja piirteitä, jotka voidaan liittää henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan niin, että ympäristö saa yksilöllisen merkityksen. Vastaa kokija aikomuksia ja valmiuksia eikä aseta liian kuormittavia vaatimuksia. Tarjoaa mahdollisuuden joko yksinoloon, toisten tarkkailuun tai yhdessäoloon.

Viherpalvelut ekosysteemipalvelut pihat (julkiset ja yksityiset) rakennetut puistot ja ulkoliikunta-alueet, katu- ja liikennevihreät metsät, niityt, pellot, viljelyspalstat ja laidunalueet (taajamissa ja haja-asutusalueilla) erityisalueet, kuten hautausmaat tai siirtolapuutarha luonnonsuojelualueet suojaviheralueet, (viheralueilla sijaitsevat) voimajohtoalueet, maanläjitysalueet yms viheralueilla kulkevat virkistysreitit kaavoitettujen viheralueiden lisäksi silmin nähtävät viheralueet sekä tonttivihreä kaupungin ja yksityisten omistuksessa olevat viheralueet

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka TAUSTAA kaupunkistrategian toimenpide v. 2011 julkisten ulkotilojen ja viherrakenteen kohentaminen viheralueita koskeva poliittinen ohjelma päälinjaukset toimenpiteineen, aikatauluineen ja vastuutahoineen yhteiset toimintalinjat eri yksiköissä tapahtuvalle ohjelmoinnille, suunnittelulle sekä viheralueiden rakentamiselle ja ylläpidolle

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka VIHERALUEIDEN MERKITYS Hirschfelt 1700-luvulla (Puutarhataiteen teoria): Puistossa kävijälle tuli tarjota virkistystä ja mietiskelyyn innoittavaa luonnonnautintoa, häntä tuli sivistää, opettaa ja jalostaa. viheralueet yksi kaupungin vetovoimatekijöistä asukkaat kokevat ne asuinviihtyvyytensä kannalta tärkeiksi viheralueet ja niillä kulkevat reitit edistävät ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia viheralueet tarjoavat ulkoilumahdollisuuksia ja luontokokemuksia viheralueilla on kulttuurisia sekä luontoon ja maisemaan liittyviä arvoja viheralueiden läheisyys nostaa kiinteistöjen arvoa viheralueet tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kasvillisuuden merkitys tuulisuuden haittojen lieventämisessä hulevesien luonnonmukainen hallinta virkistysreitistö ja kevyen liikenteen edistäminen

Minna-Helena Malin Vuonna 2010 toteutetun Jyväskylän ulkoiluolosuhteiden asukaskyselyn (SULKA II) mukaan suosituimmat ulkoilulajit ovat kävelylenkkeily, hiihto, juoksulenkkeily, koiran ulkoiluttaminen sekä pyöräily. Nick Cavill / pyöräilyn olosuhteisiin panostaminen, Englanti - 1 pyöräilyolojen kohentamiseen sijoitettu euro toi 3 euroa vastaavat terveyshyödyt mm. kuolleisuuden alentumisen vuoksi Tarkkaavuushäiriöisillä lapsilla on havaittu sitä lievempiä oireita mitä luontomaisemmassa ympäristössä he ovat leikkineet. Kuo FE, Faber Taylor A (2004)

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka RAJAPINTOJA, esim. ILMASTO- OHJELMA YLEISKAAVA (VOYK) VIHERPALVELU- OHJELMA ARKKITEHTUURI- POLIITTINEN OHJELMA VIHERPOLITIIKKA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA LIIKUNTA- SUUNNITELMA METSÄ- SUUNNITELMA VAMMAIS- POLIITTINEN OHJELMA VANHUS- PALVELU- STRATEGIA

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka SISÄLTÖ viherpolitiikka nostaa esiin jo käynnissä olevia tärkeitä hankkeita (osana periaatteita) nykyisiä hyviä toimintatapoja uusia kehittämis- ja kärkihankkeita seitsemän periaatetta 26 kärkihanketta 22 jatkuvaa toimenpidettä toteutus v. 2012-2016 joitakin isoja hankkeita, joiden kesto riippuu investoinnin resursseista vuosittain

Jyväskylän kaupungin viherpolitiikka LÄPIKULKEVAT TEEMAT H yvinvointi ja terveys E steettömyys L uonnon monimuotoisuus Y lläpito Y mpäristötietoisuus T apahtumat ja matkailu H E L Y Y T Mervi Vallinkoski Jyväskylän kaupunki Kaavoitus

VIHERASIAT OVAT YHTEISIÄ yhteistyö asukkaiden ja yhdistysten kanssa, yhteisöllisyyden edistäminen talkoot ja niiden avustaminen, viherhoitosopimus, nimikkopuistotoiminta, osallistavat suunnittelu- ja ideointiprojektit, erityisryhmille suunnattu yhteistyö yritysyhteystyö esim. uudenlaisen kaupunkivihreän edistäminen, tempaukset muut sidosryhmät viherseminaarit, tiedotus, koulutus kaupungin sisäinen yhteistyö viherryhmä uudet toimintamallit palveluiden ohjelmointi, Kymppi R, laatukartta -työ (priorisoinnin avuksi) T T APAHTUMAT JA MATKAILU: Kaupunki tukee toiminnallaan tapahtumia puistoissa ja viheralueilla

LIIKKEELLE LÄHIYMPÄRISTÖÖN lähiliikuntakohteiden ohjelmointi ja yhteishankkeet lähiliikuntaohjelman laatiminen ja toteutuksen aloitus mukana tasapuolisesti keskusta, taajamat, asuinalueet ja kylät yhtenä kärkihankkeena: Pohjanlampi, Kuokkalassa Pihalla-ryhmän toiminta/ lähiliikuntatoimintamallin kehittäminen kyläympäristöjen kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa H YVINVOINTI JA TERVEYS: edistää erityisesti lasten ja ikääntyneiden hyvinvointia H

LIIKKEELLE LÄHIYMPÄRISTÖÖN ikääntyneiden lähiympäristöt palvelutalojen ja niiden lähiympäristöjen toimenpideselvitys palvelutalo-pilotti kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja rakentajien kehitystyö virkistysreittien toteutusohjelma reittien toteutuksen 10vohjelmointi eri vastuutahoiden yhteistyönä yhtenä osana mm. Helpot Ladut - projekti lähimetsien hoito - helppokulkuisuus Y Y LLÄPITO: tärkeimmät lähireitit ja virkistysyhteydet ovat myös talvella laadukkaasti ylläpidettyjä ja valaistuja

Suunnittelun puutarhaterapeuttisia tavoitteita Rappe, Lindén, Koivunen (2003): Puisto, puutarha ja hyvinvointi monipuolisten aistielämysten tarjoaminen muistojen, tunteiden ja ajatusten herättämiseksi kognitiivisten toimintojen harjoittaminen itsetunnon parantaminen, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisääminen, tarpeellisuudentunteen luominen Liikkuvuuden ylläpito ja kaatumisen ehkäisy motoriikan, lihasvoiman ja tasapainon harjoittamisella kuntoutus Vuorovaikutuksen lisääminen Tekemättömyyden katkaisu kiinnostavalla tavalla

PÄIJÄNTEELLE Päijänteen kehittäminen yhteistyössä alueellisten viranomaisten, yritysten ym kanssa näkökulmana: asukkaat, yritykset, retkeilijät ja matkailijat läheltä ja kaukaa kaupunki kehittää ja ylläpitää mm. palveluita (reitit, rantautumispaikat, opastus, satamat, näköalapaikat) sekä tiedottaa näistä Päijänteen virkistys-, maisema- ja luontoarvojen säilyttäminen mm. kaavoituksen keinoin erityiskohteita: Naissaari, Jääskelä Y E E STEETTÖMYYS: Naissaaren esteetön reitti Y MPÄRISTÖ- TIETOISUUS: kohteista ja niiden ympäristöarvoista kertova mobiilipalvelusovellus

KEHÄ VIHREÄ JA KEHÄT SINISET yleiskaavan raamilause: Kehä Siniset virkistyskäyttöön Kehä Vihreän kehittämissuunnitelma Tuomiojärven rantaraitin toteutuksen aloitus Haukanniemen kehittäminen opastuksen kehittäminen mobiilisovellus E STEETTÖMYYS: Haukanniemen esteetön nuotiopaikka E H H YVINVOINTI JA TERVEYS: erinomaisesti ulkoilua ja liikuntaa palvelevia reittejä

UUDENLAISTA KAUPUNKIVIHREÄÄ viherkatot, viherseinät, luonnonmukainen hulevesien hallinta, lähiviljely, uudet toiminnot, kaupunki/ympäristötaide Kankaan alue maisema-arkkitehtikilpailu alueellinen ylläpidon toimintamalli rajaton vihreä vihertehokkuus (Green Factor) -pilotti asuntomessut v. 2014 yksityinen ja julkinen sektori asukkaiden yhteisöllisyys, osallistuminen ja ideaaloitteet tapahtumat, kampanjat esim. kaupunkiviljely viheralueiden väliaikainen käyttö Green Care? 0,6 H YVINVOINTI JA TERVEYS: lähiviljely tukee ihmisten hyvinvointia L UONNON MONIMUOTOISUUS: vihertehokkuus lisää rakennetun ympäristön monimuotoisuutta 0,2 L 0,2 0,7 1,0 0,7 H 1,0 0,3