Puhdas Itämeri -uutiset 3 / 2014 Hannu kähönen Itämeri-viestijät ovat koonneet vinkkivihkoon käytännön ohjeita Itämeren tilan parantamiseksi Itämeren suojeluvinkit -opas löytyy säätiön verkkosivuilta RAJAVARTIOLAITOS Kesä 2014: kaksi merta Viime kesänä rikottiin ennätyksiä hyvässä ja pahassa. Idässä eli Suomenlahdella koettiin ennätyskirkkaat vedet, kun taas Hangon länsipuolella velloivat kilometrien pituiset sinilevälautat. Pääsyynä lännen katastrofiin oli Itämeren pääaltaan syvänteisiin ajan kuluessa kerääntynyt suuri fosforivaranto, jonka alkuvuoden talvimyrskyt sysäsivät liikkeelle. Sinilevät tarvitsevat fosforia kasvaakseen ja toisena tekijänä sinileväkukintoja kiihdyttää lämpö. Lämmin heinäkuu aiheutti sitten sinilevien räjähdysmäisen leviämisen Saaristo- ja Ahvenanmerellä. Pietarin jätevesiremontti ja Kingiseppin fosforivuotojen tukkiminen tepsivät Poikkeuksellisen pitkä kuuma kesä oli todellinen happotesti Suomenlahden tilalle. Vedet kuitenkin pysyivät kirkkaana. Kaksi yksittäistä toimenpidettä ovat vaikuttaneet kaikkein eniten Suomenlahden ennätyskirkkaaseen tilaan: Pietarin jätevesien tehostettu ravinteiden poisto sekä Kingiseppin jätekipsivuoren fosforipäästöjen loppuminen. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan heinä-elokuun keskimääräiset levien määrää kuvaavat klorofylliarvot olivat Suomenlahden itäisimmillä havaintopaikoilla 2000-luvun alimmalla tasolla. Säätiöllä oli merkittävä rooli sekä Pietarin jätevesiremontissa että Kingiseppin fosfori vuotojen tukkimisessa. Pietarissa se toteutti yhdessä vesilaitoksen kanssa kemiallisen fosforinpoiston kaupungin kolmella suurimmalla jätevedenpuhdistamolla. Kingiseppissä säätiö aloitti yhteistyön Fosforit-lannoitetehtaan kanssa heti vuodon tultua ilmi. Nyt on näytetty toteen, että konkreettisilla toimenpiteillä saadaan myös konkreettisia tuloksia. English version of this newsletter available at www.cleanbalticsea.fi
PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 3 / 2014 2 ELENA KASKELAINEN Työtä riittää vielä Tehokkain ja nopein toimenpide Itämeren pääaltaan tilan parantamiseksi ja sitä kautta myös Saaristomeren tilan parantamiseksi on leikata suurimpien yksittäisten kuormittajien päästöjä Puolassa, Baltian maissa, Kaliningradin alueella ja Valko-Venäjällä. Ihmekonsteja ei ole, mutta tämä kesä näytti, että jo meidän elinaikanamme on mahdollista saavuttaa näkyvä muutos meren tilassa. Entä sitten Suomenlahti, onko sen tila nyt pysyvästi hyvä? Suomenlahdellakaan ei voida tuudittautua siihen, että tämän kesän hyvä levätilanne säilyisi. SYKE varoittaa, että Suomenlahden kehitys ei jatkossa välttämättä etene suoraviivaisesti parempaan suuntaan. Happitilanteeseen ja fosforipitoisuuksiin vaikuttaa keskeisesti Itämeren pääaltaan syväveden ajoittainen virtaaminen pitkälle Suomenlahden itäosiin asti. Pintakerroksiin sekoittuessaan hapettomilta pohjilta vapautunut fosfori voi nostaa rehevyystasoa merkittävästikin. Oleellista on, että Suomenlahti ei voi puhdistua kokonaan ennen kuin koko Itämeri puhdistuu. Siksi säätiö jatkaa työtään päästöjen leikkaamiseksi myös Itämeren etelärannikolla. Valko-Venäjän EU-rahoitteinen PRESTO-hanke valmistui PRESTO-hankkeessa (Project on Reduction of Eutrophication of the Sea Today) investoitiin tehostettuun ravinteidenpoistoon kolmen valkovenäläisen kaupungin jätevedenpuhdistamolla: Grodnossa, Vitebskissä ja Molodetšnossa. Säätiö vastasi projektissa tehostettuun ravinteidenpoistoon liittyvistä investoinneista ja niiden teknisestä suunnittelusta. Rakennustyöt ja laitteiden asentaminen puhdistamoille käynnistyivät syksyllä 2013 ja saatiin valmiiksi elokuun 2014 lopussa. PRESTO-hankkeen investoinneilla pienennetään vesistöihin päätyvää fosforikuormaa usealla sadalla tonnilla vuodessa. Uusia hankkeita ravinnekuorman leikkaamiseksi Säätiö valmistelee parhaillaan useita uusia rehevöittävän ravinnekuorman vähentämiseen tähtääviä hankkeita, jotka liittyvät jätevesien puhdistuksen tehostamiseen etenkin Puolassa, Baltiassa, Valko-Venäjällä ja Kaliningradin sekä Leningradin alueilla Venäjällä. Best-hanke valmisteilla Yksi valmistelun alla oleva hanke on EU-rahoitteinen BEST (Better Efficiency for Sewage Treatment), jossa pääyhteistyökumppanina on Helsingin kaupungin ympäristö keskus. Muita tärkeitä kumppaneita ovat Varsovan kaupunki sekä useat puolalaiset, valkovenäläiset ja Baltian maiden vesilaitokset sekä viranomaiset. EU:n Itämeri strategia nimesi BEST-hankkeen kesäkuussa potentiaaliseksi lippulaivahankkeeksi. Tämä tarkoittaa, että hanketta pidetään EU:ssa yhtenä tärkeimmistä aloitteista Itämeren ravinnekuorman leikkaamiseksi. Hankkeelle haetaan rahoitusta EU:n Itämeri ohjelmasta vuonna 2015 heti uuden rahoituskauden avautuessa. Ravinnepäästökauppaselvitys lahjoituksena Joulukuussa 2013 säätiön palveluksessa aloittanut Martin Grotenfelt on työskennellyt vuoden 2014 ajan kaksi työpäivää viikossa rehevöitymishankkeiden esiselvitys-
PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 3 / 2014 3 Nordic Morning osallistui RunFest-tapahtumaan juoksemalla Itämeren hyväksi. Kuvassa vasemmalla Nordic Morningin viestintäjohtaja Annika Linna. Haluatko tarkempaa tietoa säätiön hankkeista ja niiden rahoituksesta? Uusin rahastoraportti luettavissa säätiön verkkosivuilta www.johnnurmisensaatio.fi Jos haluat enemmän tietoa säätiön kulttuurihankkeista, voit tilata merikulttuurin uutisista kertovan Telegrammi-uutiskirjeen säätiön uudistuneilta verkkosivuilta www.johnnurmisensaatio.fi. Lämmin kiitos palautteesta! Yli 10 % teistä lukijoista vastasi viime Puhdas Itämeri -uutiskirjeen yhteydessä tehtyyn kyselyyn. Saimme mukavasti vastauksia, ja otamme seuraavissa uutiskirjeissä esiin ehdotettuja aiheita. Uutiskirjeeseen toivottiin mm. uutisia ja katsauksia Itämeren tilasta ja säätiön hankkeiden etenemisestä; juttuja yritysyhteistyöstä ja myös muiden Itämeren hyväksi toimivien tahojen saavutuksista. Lisäksi kaivattiin vinkkejä siihen, mitä jokainen voi itse Itämeren tilan hyväksi tehdä. Kiitämme palautteesta ja kehitämme uutiskirjettä sen mukaisesti! MARJUKKA PORVARI työssä pro bono -lahjoituksena. Grotenfelt on tehnyt mittavan työn uuden, ravinne päästökauppaan liittyvän hankkeen rakentamisessa. Ravinnepäästökauppaa on jo pitkään pidetty lupaavana mahdollisuutena vähentää kustannustehokkaasti Itämeren ravinnekuormitusta. NutriTrade-hankkeen tarkoituksena on edetä asiassa suunnitelmista käytäntöön ja ensimmäisen kerran käynnistää koko Itämeren laajuinen vapaaehtoinen ravinnepäästökauppa. Päästökaupan osapuolia voivat olla toimijat, jotka ovat valmiita vähentämään Itämeren ravinnepäästöjä omilla selkeästi todennettavilla ja mitattavilla toimillaan mm. vesilaitokset, jotka ovat halukkaita parantamaan jätevesien puhdistusta yli vaaditun minimitason. Päästöjen ostajina voivat olla kaupungit, kunnat, yksityiset yritykset ja kansalaiset, jotka haluavat parantaa Itämeren tilaa ja neutraloida oman fosforijalanjälkensä. Kuten aiemmin mainitulle BEST-hankkeelle, EU:n Itämeriohjelma myönsi syyskuun lopussa potentiaalisen lippulaivastatuksen myös NutriTrade-hankkeelle, mikä nostaa sen Itämeren tärkeimpien rehevöitymistä vähentävien hankkeiden joukkoon. Myös kotimainen Saaristomeren alueen hanke selvityksessä Säätiö selvittää mahdollisuutta käynnistää uusi Saaristomeren lähikalaresurssin hyödyntämiseen liittyvä hanke, jolla voitaisiin poistaa ravinteita Saaristomeren ekosysteemistä. Hanketta on selvitetty keväästä alkaen yhdessä Suomen johtavien tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa, jotka tekevät Itämereen sekä kalatalouteen liittyvää tutkimusta. Lisäksi hankkeesta on keskusteltu laajapohjaisesti asiaan liittyvien sidos- ja intressiryhmien kanssa. BSAP Trust Fund myönsi lisärahoituksen Udarnikin riskikanalan vuotojen käsittelyyn John Nurmisen Säätiö ja Leningradin alueella, Pobedan kylässä noin 50 kilometrin päässä Viipurista sijaitseva Udarnikin kanala ovat selvittäneet yhdessä vaihto ehtoja, joilla minimoidaan kanalan lanta-altaiden vuotoriskit ympäristöön. Ongelmana on alueelle kymmenien vuosien toiminnan aikana kertynyt valtava lantamäärä, jonka säilytyksestä vapautuu lähistöllä sijaitsevaan Vammeljokeen arviolta 10 20 tonnia fosforia vuodessa. Pahimmillaan päästö voi siis olla lähes Helsingin Viikinmäen puhdistamon vuotuisten fosforipäästöjen suuruinen. Tästä noin puolen arvioidaan päätyvän vesistöjen kautta Suomenlahteen. Kanala onkin nimetty Itämeren suojelukomission HELCOMin tutkimuksissa yhdeksi Itämeren alueen pahimmista ympäristöriskin aiheuttavista eläintiloista. Ruotsin ja Suomen valtioiden rahoittama Baltic Sea Action Plan Trust Fund on myöntänyt elokuussa 2014 hankkeelle lisärahoituksen, jonka avulla kanalaan voidaan toimittaa valumavesien suodatusjärjestelmä. Noin 200 000 euron arvoisen järjestelmän avulla voidaan käsitellä lanta-altaiden valumavedet ja siten vähentää ravinnepäästöjä ympäröiviin vesistöihin. John Nurmisen Säätiö vastaa hankkeen johtamisesta ja teknisestä suunnittelusta ja Udarnikin kanalan suodatusjärjestelmän rakennustöistä.
PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 3 / 2014 4 ILKKA VUORINNE Luotsit pelastavat Itämerta joka päivä Club Itämeri risteily Harmajan majakalle ja Suomenlinnaan Finnpilotin toimitusjohtaja Matti Pajula kertoi, että Finnpilotin tärkein tehtävä on edistää merenkulun ja meriympäristön turvallisuutta ja estää onnettomuudet auttamalla aluksia liikkumaan turvallisesti väylillä. www.finnpilot.fi ILKKA VUORINNE John Nurmisen Säätiö kutsuu vuosittain yritystukijoitaan ja muita yhteistyö kumppaneitaan Club Itämeri -tilaisuuteen keskustelemaan Itämeren ajankohtaisista asioista. Tapahtumassa kerrotaan myös Puhdas Itämeri -hankkeiden edistymisestä ja rahoituksen tilanteesta. Syyskuun alussa viidettä kertaa järjestetyn tilaisuuden isäntänä toimi Finnpilot Pilotage. Tänä vuonna uudistettu Club Itämeri toteutettiin risteilynä Helsingin vesillä. Tilaisuuden isäntä, Itämeren suojelun ytimessä toimiva Finnpilot Pilo tage, tarjosi vieraille perusteellisen katsauksen luotsien toimintaan ja myös harvinaisen tilaisuuden tutustua ainutlaatuiseen Harmajan majakkaan. Finnpilotin toimitusjohtaja Matti Pajula totesi, että luotsin perustehtävä on säilynyt samana vuosisatojen ajan: kuten virkaveljensä satoja vuosia sitten, tänäkin päivänä luotsi kiipeää aluksen komentosillalle ja auttaa aluksen turvallisesti satamaan. Entisaikoina aluksen päällikkö ei koskaan luovuttanut aluksen ohjausta luotsille, tänä päivänä niin käy yhä useammin. Eikä mikään ihme: Suomen rannikko on maailman vaikeimmin navigoitavia merialueita. Suurimman osan vuotta on myös kylmää ja pimeää, ja jokatalvinen jääpeite vielä lisää vaikeusastetta. Vain paikalliset väylät erinomaisesti tunteva luotsi pärjää näissä matalissa ja kivisissä vesissä. Suomalaiset luotsit toimivat siis moniin maailman meriväyliin verrattuna poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa. Luotsausjohtaja Kari Kosonen kertoi, että luotsiksi valikoituu ainoastaan huippuosaajia. Kaikki suomalaiset luotsit ovat kokeneita aluksen päälliköitä. Yleensä luotsina aloittavalla on takanaan vähintään 10 vuoden ura aluksen päällystötehtävissä. Yksi luotsaukseen investoitu euro tuottaa kolme takaisin Viime vuonna Finnpilotilla oli valtava määrä luotsauksia, noin 25 000. Näistä lähes joka viidennessä havaittiin jokin poikkeama, ja todellisia vaaratilanteita oli lähes 60. Jos vaaratilanteet olisivat johtaneet onnettomuuksiin, niiden kustannus olisi lähennellyt sataa miljoonaa euroa. Toisaalta luotsausmaksuja kerättiin noin 35 miljoonaa euroa. Näin voi laskea, että yhdellä luotsaukseen investoidulla eurolla saa kolme euroa. Tämä on hyvä yhtälö varustamoille ja koko Suomelle. Ja ei pelkästään liike-elämälle vaan myös ympäristölle: onnettomuuksien ehkäiseminen merkitsee usein myös öljyvuoden ehkäisemistä. Lue koko juttu Puhdas Itämeri -risteilystä säätiön verkkosivuilta.
PUHDAS ITÄMERI -UUTISET 3 / 2014 5 Isänpäiväksi tai syksyn muihin merkkipäiviin MAX EDIN Lahjoittamalla 50 euroa saat oman tai ystäväsi nimen välkkymään puhtaamman Itämeren puolesta. Hatsinan vesilaitokselle toimitettava, kemialliseen fosforinpoistoon tarkoitettu liikuteltava kemikaalisäiliö. UUTISKIRJEESTÄ Olemme postittaneet tämän uutis kirjeen rekisterissämme oleville tilaajille sekä yhteistyö kumppaneillemme. Mikäli et jatkossa halua uutis kirjettämme, ilmoita asiasta John Nurmisen Säätiöön Tuula Putkiselle (tuula.putkinen@jnfoundation.fi). Olemme myös kiitollisia parannus ehdotuksista ja palautteesta. Käy tykkäämässä säätiön Puhdas Itämeri -sivustoa osoitteessa http://www.facebook.com/puhdasitameri ELENA KASKELAINEN Horisontti-kampanjalla rahoitettava kemikaalisäiliö kohta valmiina lähtöön Lahjoittajien nimikoidusta laatoista muodostuva Horisontti-taideteos kasvaa tasaista vauhtia Helsingin Jätkäsaarenlaiturissa. Syyskuun lopussa lahjoittajia oli mukana jo yli 3 300, joten noin 900 lahjoittajaa ehtii vielä mukaan. Teosta täydennetään uusilla laatoilla lahjoitusten kertymisen mukaan ja valmiina siinä on 4 225 laattaa. Tällöin teos on lopullisessa 54 metrin mitassaan, joka vastaa Itämeren keskisyvyyttä. Laatat asennetaan teokseen suuremmissa erissä. Teoksen omistaa Helsingin kaupunki. Kampanjan koko nettotuotto, noin 60 % kerättävistä varoista, käytetään säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin, joilla vähennetään Itämerta rehevöittävän fosforin määrää. Kampanjalla on kerätty tässä vaiheessa noin 166 000 euroa. Lopullinen keräystavoite (ennen kuluja) on noin 210 000 euroa. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa yritykset lahjoittivat materiaaleja ja työpanosta teokseen. Teoksen toteuttamiseen liittyviä ns. pakollisia kuluja ovat kuitenkin laattojen teko, kaiverrus ja asennus. Kampanjan tavoitteen mukaisesti tuotolla rahoitetaan kemialliseen fosforinpoistoon tarvittava laitteisto, joka toimitetaan Hatsinaan Luoteis-Venäjälle. Hatsina on Leningradin alueen suurin kaupunki Pietarin jälkeen, ja siksi merkittävä Suomenlahden kuormittaja. Noin 80 000 asukkaan kaupunki sijaitsee Pietarin lounaispuolella. Kaupungin jätevedet lasketaan Izhora-jokeen, josta vedet virtaavat Nevan kautta Suomenlahteen. Hatsinan fosforinpoiston tehostaminen onkin luonteva jatko säätiön toteuttamalle fosforinpoistolle Pietarissa. Hankkeessa säätiö vastaa laitteiden hankinnasta ja vesilaitos kaikista rakennustöistä sekä paikallissuunnittelusta. Hatsinan hankkeelle on saatu Venäjän viranomaisilta virallinen rekisteröinti, jonka perusteella laitetoimitukset vapautetaan tulli- ja veromaksuista. Laitetoimituksen ensimmäisen erän, kemiallisen fosforinpoiston laitteiston, toimittajaksi on valittu tarjouskilpailulla suomalainen Watem Oy. Liikuteltava kemikaalisäiliö pyritään toimittamaan Hatsinaan vuoden 2014 lopussa. Itämeri voidaan vielä pelastaa. Toimi Itämeren hyväksi tekemällä lahjoitus John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeille Rahaston nimi Puhdas Meri -rahasto Kotimaan maksut NORDEA FI32 1596 3000 0765 23 NDEAFIHH Keräyslupa John Nurmisen Säätiö/Poliisihallitus 2020/2012/4285, 10.1.2013/10.1.2013-31.12.2014, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta