AIKUISSOSIAALITYÖ MUUTOSTYÖNÄ - HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

AIKUISSOSIAALITYÖ MUUTOSTYÖNÄ - HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 projektipäällikkö Kati Närhi Jyväskylän ammattikorkeakoulu

AIKUISSOSIAALITYÖN HANKERAPORTTEJA Liukonen, Ritva & Lukman, Leena (2007) Sosiaalialan tehtävärakenteiden ja toimintamallien kehittäminen Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa: http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/dfc7b2004a176e1293d2fb3d8d1d4668/teh ty_hanke.pdf?mod=ajperes Kaija, Minna (2008) Kuopion, Iisalmen ja Suonenjoen aikuissosiaalityön käsikirja 1.0, Sosiaali- ja terveyskeskuksen julkaisuja 17, Kuopio. Kotro, Helena (2008)Aikuissosiaalityön areenat, kehittämishankkeen loppuraportti: http://www.socom.fi/dokumentit/paattyneet_hankkeet/areenat/aikuissosiaal ityon_areenat_loppuraportti.pdf Europaeus, Maarit & Koivisto, Outi (2009) Aikuissosiaalityön helmet Tampereen seutukunnassa http://www.uta.fi/projektit/sosunipoli/kokemuksia/projekteja/helmi_akseli loppuraportti.pdf Raivio, Helka (2009) KUUMA- kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön kehittämishanke 2007-2009. Loppuraportti http://www.sosiaalitaito.fi/ep/tiedostot/ailake_loppuraportti.pdf Närhi, Talvensola, Valppu-Vanhainen & Karjalainen (2009) Aikuissosiaalityö muutoksessa? Keski-Suomen aikuissosiaalityön kehittämishankkeen loppuraportti, Kosken raportteja 22, Jyväskylä. http://www.koskeverkko.fi/julkaisut/

PUHEENVUORON RAKENNE Aikuissosiaalityön uuden tulemisen taustalla Aikuissosiaalityön ideaali Moniulotteinen ymmärrys muutossosiaalityöstä Aikuissosiaalityön todellisuus Sosiaalityöntekijöiden keskustelufoorumi todellisuuden paikantajana Mitä aikuissosiaalityön ideaalin tavoittelu vaatii? Moniulotteisen muutossosiaalityön strategia?

AIKUISSOSIAALITYÖN UUDEN TULEMISEN TAUSTALLA Yhdennetyn sosiaalityön eriytyminen (elinkaarimalli) Erikoistumisen tendenssi ja lastensuojelun pitkäaikainen kehittäminen, aikuisuuden erityiset kysymykset Elämänhallinnan kysymykset vaativat vahvaa ammatillisuutta Aktiivinen sosiaalipolitiikka ja siihen liittyvä lainsäädäntö Yksityisen vastuun ja eriarvoistumisen diskurssit (vrt. Juhila 2008) Kuntouttavan työtoiminnan laki 2001, Työmarkkinatukiuudistus 2006 Aktivointityö, kuntouttava työ, työllistämiseen tähtäävä työ Kuntouttavan sosiaalityön paikannus/määrittely Asiakaslähtöisen työotteen vahvistamisen tarve Asiantuntijuuden uudelleenarviointi, toinen tieto, luottamuksellinen asiakassuhde, asiakkaan tarpeet monimutkaistuneen palvelujärjestelmän tarpeiden sijasta Moniammatillisen, hallintorajoja ylittävän työotteen tarve Kuntien organisaatioiden ja tehtävärakenteiden muutostarpeet Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kuntatalouden heikkenevä tilanne Palvelutarpeet, jotka eivät kunnan palveluvalikossa

SOSIAALITOIMISTON AIKUISSOSIAALITYÖN IDEAALI? (AIKUISSOSIAALITYÖN FOORUMI 4/2008) Sosiaalialan ammattilaiset työskentelevät yli 18- vuotiaiden aikuisten kanssa Tavoitteena huono-osaisuuden vähentäminen Lähtökohtana asiakkaan tilanne ja tavoitteet Työssä keskitytään aikuisten elämän kysymyksiin Työ on luonteeltaan pitkäjänteistä, prosessimaista, suunnitelmallista ja tavoitteellista Työ on asiakkaan tilannearvioon perustuvaa Työ on sekä huoltavaa, kuntouttavaa että sosiaalista muutostyötä Työ sisältää tukea, neuvontaa, palveluohjausta sekä palveluverkoston koordinointia Työ on moniammatillista

MUUTOSSOSIAALITYÖ/HUOLLOLLINEN SOSIAALITYÖ (LIUKONEN & LUKMAN 2007; LIUKKO 2006) Muutossosiaalityö: Muutokseen tähtäävässä sosiaalityössä korostuvat kuntouttavat ja aktivoivat elementit; työn tavoitteena asiakkaan muutoksen tukeminen, voimaantuminen/valtaistaminen. Työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Huollollinen sosiaalityö: Asiakasta autetaan ja tuetaan tilanteessa, jossa hänellä ei ole voimia tai mahdollisuuksia omaehtoiseen selviytymiseen tai elämäntilanteensa kohentamiseen. Tuki on vastikkeetonta, asiakkaalta ei edellytetä kuntoutumista tai aktivoitumista työskentelyn tuloksena. Työn tavoitteena on varmistaa ihmisarvoinen elämä. On mahdollista, että asiakasta voidaan näin myös tukea miettimään muutoksen mahdollisuutta.

MUUTOSSOSIAALITYÖN LAAJA YMMÄRRYS? Aktivointipolitiikka ja rajallisten työllistämiseen tähtääviä toimenpiteiden kohdentaminen edellyttää asiakkaiden jaottelua ja luokittelua toimenpiteitä tarvitseviin, niistä hyötyviin ja niiden ulkopuolelle jääviin. Jaettaessa asiakkaita jaetaan samalla myös sosiaalityö (Raivio 2009). 1. Dynaaminen muutossosiaalityö, muutokseen tähtäävä sosiaalityö ja kuntouttava sosiaalityö. 2. Staattisempi sosiaaliturvatyö, huollollinen sosiaalityö, kannatteleva tai ylläpitävä sosiaalityö. Asiakasvalikointi voi johtaa joidenkin asiakasryhmien osalta syrjäytymiseen sosiaalihuollon palveluista (Raivio 2009). Muutossosiaalityö: muutosta ei voida olettaa tapahtuvan vain asiakkaassa vaan koko palvelujärjestelmässä! Kuntouttava sosiaalityö pyrkii muutokseen sekä ihmisten elämässä että heidän ympäristössään ja yhteiskunnassa (Sosnet 2005, kuntouttava sosiaalityö). Nykyinen palvelujärjestelmä tässä merkityksessä staattinen palvelujärjestelmä? Muutosta vaaditaan vain yksilöiltä?

SOSIAALITOIMISTON AIKUISSOSIAALITYÖN TODELLISUUS? (NÄRHI YM. 2008; TALVENSOLA YM. 2008) Kysely: 2008, 14 kuntaa,109 henkilöä, 62 vastasi, joista 33 sosiaalityöntekijöitä Työntekijät kelpoisuuslain kriteerit täyttäviä ja pysyvissä työsuhteissa Työntekijät motivoituneita työnsä kehittämiseen Epäselvät ammattiryhmien tehtäväkuvat Toimeentulotukityö(prosessi) syrjäyttää sosiaalityön ja ohjauksen prosessin, koska ammatti- ja tehtävärakenne on puutteellinen Työnjako ei perustu osaamiseen ja koulutukseen Lakisääteiset tehtävät (ls. ja/tai ttt.) sekä aktivoiva sosiaalipolitiikka priorisoivat aikuissosiaalityötä

SOSIAALITOIMISTON AIKUISSOSIAALITYÖN TODELLISUUS? (NÄRHI YM. 2008; TALVENSOLA YM. 2008) Liian pienet henkilöstöresurssit (myös puuttuvat ammattiryhmät) suhteessa asukas/asiakasmääriin sekä prosessimaisen työn tekemisen vaatimuksiin Dokumentoinnin osittainen puutteellisuus ja asiakastietojärjestelmien kehittymättömyys; vaikeuttaa sekä asiakastyön että rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista Systemaattisen, prosessimaisen ja pitkäjänteisen aikuissosiaalityön sisällöllinen puutteellisuus Miten työ organisoidaan? - johtamisen kysymykset

KIPUPISTEET AIKUISSOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKUSTELUFOORUMISSA Kokoontui (2007-2009) 8 kertaa/1,5 tuntia/20 sosiaalityöntekijää Kestoteemat: Taloudellisella tehokkuudella täyttyvän byrokratiatyön ja ammattityön tavoitteiden välinen suhde/ristiriita Ensi- ja viimesijaiset palvelut Työntekijöiden neuvottomuus ja strategiat toimia ko. ristiriitoja aiheuttavissa tilanteissa Teemat kuvaavat aikuissosiaalityön nykyistä luonnetta työntekijöiden näkökulmista, mutta samalla on kyse kunnallisen sosiaalitoimiston sosiaalityön ns. ikuisuuskysymyksistä

TALOUDELLISELLA TEHOKKUUDELLA TÄYTTYVÄN BYROKRATIATYÖN JA AMMATTITYÖN TAVOITTEIDEN VÄLINEN SUHDE / RISTIRIITA Kun uusi asiakas tulee niin siinä on usein tällainen tilanne kun pitää saada kenttää haltuun niin sitä kuuntelee sitä asiakkaan tarinaa hirveen tarkkaan, mutta sitten sitä alkaa kohta ajattelemaan että miten sitä nyt sitten saatais taas tulottomasta tulollinen. Asiakas on kaiken työ lähtökohta, että siinä on vähän se ristiriita, että kun vaaditaan näitä suoritteita, että kuinka paljon teet palvelu- tai aktivointisuunnitelmia, se että eihän niitä suunnitelmia tehdä suunnitelmien takia, vaan usein niissä on ainakin vuoden työ takana, että päästään siihen tilanteeseen, että se aktivointisuunnitelma tulee ajankohtaiseksi, että mitä kaikkea muuta siihen työskentelyyn liittyy, että sitten kahden vuoden päästä tulee se suorite, että ollaan tehty se aktivointisuunnitelma. Ristiriita on myös se miten ehtii perehtyä pinnallisesti tai syvällisesti, jos on sellainen asiakasmäärä, että kuinka myötäelän, syvällisesti hoidan tilanteeseen liittyvät asiat vai rutiininomaisesti ja ainoastaan johonkin yksityiskohtaan tarttuen Joudumme tekemään priorisointia ja tietynlaista valintaa, että mitä voimme luvata pystyvämme tehdä, tavallaan se on lupaus kun tekee ajanvarauksia että mä perehdyn sun asioihin ja sitä ei voi ohittaa pintapuolisella kuittauksella.

MONIULOTTEISEN MUUTOSSOSIAALITYÖN PAIKKA AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Se on just tärkeä edellytys, että se työskentely vaatii asiakkaan omaa motivaatiota, kyllä mä ajattelen, että jos asiakkaalla on motivaatiota niin kyllä silloin pystyy tekemään kuntouttavaa sosiaalityötä ja silloin on mahdollisuudet ja työvälineet ja on paljon tarjottavaa ja yhteistyön paikkaa, mutta ehkä se että niitä motivoituneita asiakkaita ei ole, että se on iso työ se motivoiminen sitten. Mutta onko se sitten sitä, että kun me tarjotaan jotain palvelua tai asiakas ei tule sovitulle ajalle, niin me todetaan, että se ei ole motivoinut. Tarkoitan että me tarjotaan sellaista palvelua ja asiakas tarvitsee jotain muuta palvelua omasta mielestään että me ei varmaan kysytä suoraan asiakkaalta että mihin olisit motivoitunut. Eihän me työskennellä pelkästään sellaisten ihmisten kanssa jotka olis heti motivoituneita johonkin, se on osa sosiaalityötä, että me pikkuhiljaa motivoidaan asiakasta ja yhteistyössä muiden kanssa pohditaan sitä jatkoa. Mutta se on ongelma monien kohdalla että kun ollaan päästy siihen pisteeseen, että asiakas motivoituu, eli hakeutuu joko sitten päihdehoitoon tai mielenterveystyön piiriin niin sitten muutaman käynnin jälkeen sille asiakkaalle tulee semmonen tunne, että hän ei saakaan sieltä sellaista apua mihin häntä on motivoinut niin sitten ollaan taas tavallaan alkupisteessä, että miten löytäisi sitten niitä vaihtoehtoisia palveluja, niin se on haasteellista.

MUUTOSSOSIAALITYÖN HAASTEET? Mun mielestä asiakkaat arvostavat jos sanoo suoraan ja rehellisesti että nämä asiat on niitä joihin voi vaikuttaa ja nämä niitä joihin ei, että ei yritä luvata jotain jota ei voi pitää. Ja ristiriidat jos ne aiheutuvat resursseista, sitä voi selittää asiakkaalle, tai ainakin voi sanoa, kuka asioihin voi vaikuttaa. Niin kuka alibudjetoinnin tekee, siis kenen vastuulla se on. Viime vuonna kun päihdepalveluihin ei enää loppuvuodesta päässyt, niin kerrottiin ainakin miksi ei pääse. Lautakunnalle olen vienyt viestiä, että alibudjetointi on lainvastaista. Miten pitäis sitä tietoa viedä päättäjille? Kai ne on ne numerot ja jos asiakasesimerkit olis niin konkreettisia ja jos ne menis niin lähelle niitä päättäjiä että ne ei olis tosiaan vaan niitä pultsareita vaan jotenkin enemmän niin kuin koskettais niiden päättäjien elämänpiiriä.

TYÖNTEKIJÖIDEN NEUVOTTOMUUS JA STRATEGIAT TOIMIA KO. RISTIRIITOJA AIHEUTTAVISSA TILANTEISSA En tiedä mikä strategia se on, onko jo kyynisyyttä, mutta on vaan kerta kaikkiaan valittava puolensa ja sitten mennä silmät kiinni vasenta kaistaa (yleistä naurua), eli valita puoli että haluan olla asiakkaan puolella ja tehdä sen olipa se sitten luvallista tai ei. Tai sitten toisessa tilanteessa sitten valitsee, että olen tämän organisaation edustaja ja tämä on tehty ja tässä on raja ja piste eikä mieti enempää, jos alkaa miettimään on kauheassa suossa sitten. Sitä tuloksellisuuttakin haluais tuoda esiin, vaikka sitä nyt ei joka päivä tule eikä näy mutta oon miettinyt, että jonkin asiakkaan tilanne jonka saa eteenpäin, että vaikka työllistyy, niin miten paljon se sitten merkitsee sille asiakkaalle. Se inhimillinen näkökulma plus sitten se talousnäkökulma, että ei mun tarvitse montaakaan ihmistä työllistää kun mun palkkani on kaupungille tuotettu tai siis silleen jotenkin se, että kun sille olis enemmän aikaa.

ASIAKKAAT KUMPPANIKSI? Kahden käden politiikka (Julkunen 2009) Sosiaalityöntekijät puskuriammattilaisina (Julkunen 2009) Tilanne voi pitkällä tähtäimellä yksittäisen työntekijän taholla johtaa Ironiseen ja kyyniseen reflektioon (Julkunen 2008), jossa nähdään tilanteen paradoksaalisuus, mutta jossa jatketaan kuten ennenkin, business as usual. Toinen vaihtoehto on työntekijän kyynistyminen ja epätoivo, joka johtaa usein työuupumukseen työuran jossain vaiheessa. Kolmas vaihtoehto voisi löytyä puskurin toisesta osapuolesta, asiakkaista. Sitoudutaanko asiakkaiden tarpeista lähteviin ammattityön tavoitteisiin vai taloudellisen tehokkuuden täyttämän organisaation tavoitteisiin? Jos sallitaan todellinen yhteys asiakkaisiin, aikuissosiaalityöstä voi kehittyä aidosti kansalaisten hyvinvoivaa tukevaa. Aikuissosiaalityössä tunnustusvaje (Julkunen 2009) voisi kääntyä työn positiiviseksi tunnistamiseksi asiakkaiden näkökulmasta. Retorisen asiakaslähtöisyyden sijasta kumppanuuden kautta tuleva vaikuttava ja ammatillisten tavoitteiden kautta tehokas aikuissosiaalityö

SOSIAALITOIMISTON AIKUISSOSIAALITYÖN NYKYTILANNE Taloudellisen tehokkuuden paineiden, aktivointipolitiikan, riittämättömien resurssien ja viimesijaisten palvelujen reunaehtojen puristuksessa aikuissosiaalityöllä on vaara kiteytyä toimenpidekeskeiseksi ja yksilökohtaiseksi liittämisja kontrollisuhteeksi (Juhila 2006, 2008), josta sosiaalityön ammatillinen ydin häviää Ammatillinen ydin aikuissosiaalityössä voisi olla asiakkaan tilanteeseen paneutuva, systemaattinen ja prosessinomainen työskentely asiakkaan lähtökohdista ja aikataulusta käsin (kumppanuus- ja huolenpitosuhde; Juhila 2006, 2008) Tässä merkityksessä myös kuntouttavan sosiaalityön idea (Liukko 2006; Tuusa 2005) on potentiaalisesti olemassa aikuissosiaalityön ytimessä.

SOSIAALITOIMISTON AIKUISSOSIAALITYÖN TULEVAISUUDEN UHAT Ensisijaisen perusturvan tasoa ei nosteta Aikuissosiaalityö prioriteettina ei pysty kilpailemaan kunnan sisäisistä resursseista; poliittinen tahtotila ja tietyt arvot johtavat toimintaa Taloudellisen tehokkuuspuheen ja yksityisen vastuun diskurssin syveneminen jolloin aikuisuuden tukemista ei nähdä tärkeänä Aktivointiin liittyvien toimenpiteiden laajentuminen edelleen silloin kun esim. kuntouttavan työtoiminnan resurssit eivät suhteessa tarpeeseen; toimenpide- ja kontrollikeskeisyys vahvistuu sosiaalityössä Aikuissosiaalityön ydin murenee ja työntekijät pakenevat sosiaalitoimistoista Aikuissosiaalityö ja sen asiakkaat marginalisoituvat palvelujärjestelmässä Asiakasmäärät lisääntyvät ja avuntarve syvenee

SOSIAALITOIMISTON AIKUISSOSIAALITYÖN TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET Aikuissosiaalityötä tukeva lainsäädäntö ja sen mukainen valtion resursointi mahdollistavat voimavarat ja aikuissosiaalityön ammatillisen ytimen olemassaolon (henkilöstömitoitus) Sosiaalitakuu silloin kun resursointi on oikeassa suhteessa asiakkaiden tarpeeseen Kuntouttavan työtoiminnan laajeneminen silloin kun työttömyyden taustatekijöitä pystytään selvittämään ja kuntoutujan tarpeenmukaisia palveluja on tarjolla Ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta Asiakkaat palvelujen kehittämisessä ja arvioinnissa

AIKUISSOSIAALITYÖN HAASTEITA Ammatti- ja tehtävärakenteiden kehittäminen (perustana asiakkaan tarvitsema työntekijän osaaminen) Systemaattisen dokumentoinnin ja asiakastietojärjestelmien kehittämisen (työ näkyväksi sekä palvelutarpeiden esiin nostaminen) Aikuissosiaalityön työmenetelmien kehittäminen ja monipuolistaminen (yksilötyön ohelle ehkäisevän ja yhteisöllisen työn painotus) Työ- ja asiakasprosessien kehittäminen (työ näkyväksi sekä palvelutarpeiden esiin nostaminen) Verkostoituminen ja kumppanuus muiden hallinnonalojen ja järjestöjen kanssa (asiakkaiden palveluiden turvaaminen) Peruspalvelujen ja erikoistuneiden palveluiden välinen työnjako (esim. sosiaalitoimiston aikuissosiaalityö ja TYP)

MITÄ AIKUISSOSIAALITYÖN IDEAALI VAATII? Aikuissosiaalityö on vaikuttavaa vain jos se kohtaa asiakkaan tarpeet, työskentelyn tavoitteet voidaan asettaa lopulta vain asiakkaan aikataulun ja vastaanottokyvyn mukaan Halutaanko tällaista usein pitkällistä ja paneutuvaa työtä turvata? Onko asiakkaalla oikeasti oikeutta saada sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön palveluja? Mitä roolia sosiaalitoimiston aikuissosiaalityöltä viime kädessä halutaan? Asiakkaan vai organisaation näkökulma muutokseen? Muutokseen pyrkivä sosiaalityö tulee ymmärtää moniulotteisesti, asiakkaan kanssa tehtävän muutostyön ohella on muutettava samalla yhteiskunnan systeemien toimimattomuutta yhdessä asiakkaan kanssa Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön palvelujen vaikuttavuus satunnaista ja piilossa niin kauan kuin ei ole tilaa tehdä aikuissosiaalityötä ja jos työtä ei ole aikaa dokumentoida ammatillisista lähtökohdista Potentiaalia moniulotteiseen muutossosiaalityöhön ja kriittiseen selontekovelvollisuuteen (Juhila 2009) on, mutta mahdollistetaanko se kuntien toimintakäytännöissä sekä kuntien ja valtion budjeteissa?

MONIULOTTEISEN MUUTOSSOSIAALITYÖN STRATEGIA?? Yliruka, Laura: Aikuissosiaalityön foorumi 11/2008 muotoillen: 1. Liittoutumisen strategia Asiakkaat kehittämisen kumppaneiksi 2. Sanallistamisen strategia Arjen pulmakohtien tunnistaminen ja pientenkin ratkaisujen löytäminen/kehittäminen organisaatiotasolla Käytäntötutkimuksellinen tiedonmuodostus Sosiaalinen raportointi 3. Vuoropuhelun strategia Sosiaalityön organisaatioiden eri tasojen välisen vuoropuhelun edistäminen 4. Julkisuusstrategia Avoin tiedotus palveluista ja käsitteet, jotka avautuvat kansalaisille ja päättäjille (esim. muutossosiaalityö)

LÄHTEET Juhila, Kirsi (2006) Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina, Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat, Vastapaino, Tampere. Juhila, Kirsi (2008) Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön yhteiskunnallinen paikka, Teoksessa Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi (toim.) Sosiaalityö aikuisten parissa, Vastapaino, Tampere, 48 81. Juhila, Kirsi (2009) Sosiaalityön selontekovelvollisuus, Janus 17 (4), 296 312. Liukko, Eeva (2006) Kuntouttavaa sosiaalityötä paikantamassa, SOCCAn ja Heikki Warisinstituutin julkaisusarja 9/2006, Yliopistopaino, Helsinki. Liukonen, Ritva & Lukman, Leena (2007) Sosiaalialan tehtävärakenteiden ja toimintamallien kehittäminen Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa, Tehty-hanke, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2007:5, Yliopistopaino, Helsinki. Julkunen, Raija (2008) Uuden työn paradoksit, Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista, Vastapaino, Tampere. Julkunen, Raija (2009) Kansalaisten hyvinvoinnin ja sosiaalipolitiikan kehityssuunnat, luento Sosiaaliturvan kokonaisesitys (Sata) -seminaarissa Jyväskylässä 20.5.2009. Närhi, Kati, Karjalainen, Juhani & Valppu-Vanhainen, Anne (2008) Aikuissosiaalityötä paikantamassa, Alkukartoitus aikuissosiaalityön kehittämishankkeeseen osallistuvien kuntien aikuissosiaalityön resursseista, rakenteista ja epäkohdista Keski-Suomen maakunnassa, Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen raportteja 12, Tekevä, Jyväskylä. Raivio, Helka (2009) KUUMA- kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön kehittämishanke 2007-2009. Loppuraportti. Sosnet (2005) Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkon kuntouttavan sosiaalityön erikoisalan opetussuunnitelma (2005-2008). http://www.sosnet.fi/?deptid=20011 Talvensola, Sivi, Närhi, Kati, Karjalainen, Juhani & Valppu-Vanhainen, Anne (2008) Aikuissosiaalityön arki, Aikuissosiaalityön alan ammattilaisten työ ja tehtävät Keski-Suomen maakunnassa, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen raportteja 14, Tekevä, Jyväskylä. Tuusa, Matti (2005) Kohti kuntouttavaa sosiaalityötä, Aktivointi ja työllistymisen tukeminen sosiaalityön ammattikäytäntönä kunnissa, Kuntoutussäätiön tutkimuksia 74, Kuntoutussäätiö, Helsinki.