Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa 2014-2018 (LUONNOS 12.11.2013)
2 (41) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 1.1 TAUSTAT PALVELUVERKKOSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEEN EKSOTESSA 4 1.2 KUNTIEN LAUSUNNOT 5 1.3 TIIVISTELMÄ EKSOTEN MALLISTA 6 2 HYVINVOINTIASEMA JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 7 2.1 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET 7 2.1.1 Palvelurakenteen kehittäminen 7 2.1.2 Lähipalvelu-käsite elää nykyajassa 7 2.2 TOTEUTUS 9 2.2.1 Hyvinvointiasemakonsepti 9 2.2.2 Palvelutarpeen arviointi 10 2.2.3 Yhteyskeskus 10 2.2.4 Sähköinen asiointi 11 2.2.5 Käytännön toteutus 13 2.2.6 Hankkeet 15 2.3 AIKATAULU 16 2.4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 17 2.5 VIESTINTÄSUUNNITELMA 18 3 KIIREELLISEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN JA KESKUSSAIRAALA 20 3.1 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET 20 3.1.1 Kiireellinen hoito 20 3.1.2 Keskussairaala 20 3.1.3 Yhteenveto erikoissairaanhoidon järjestämisestä Etelä-Karjalassa 23 3.2 TOTEUTUS 24 3.3 AIKATAULU 25 3.4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 26 3.5 VIESTINTÄSUUNNITELMA 26 4 LAITOSHOIDON PURKU, KOTONA ASUMISEN TUKI JA KUNTOUTUS 28 4.1 LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET 28 4.2 TOTEUTUS 29 4.2.1 Laitoshoidon purku vanhustenpalveluissa 29 4.2.2 Lastensuojelun laitoshoito 31 4.2.3 Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian ympärivuorokautinen hoito 32 4.2.4 Vammaispalvelujen laitoshoito 32
4.2.5 Kuntoutus 34 4.2.6 Kotona asumisen tuki 35 4.3 AIKATAULU 37 4.4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 38 4.5 VIESTINTÄSUUNNITELMA 39 3 (41)
4 (41) 1 Johdanto 1.1 Taustat palveluverkkosuunnitelman toteutukseen Eksotessa Eksoten ja Imatran kaupungin virkamiehet valmistelivat kesällä kaupungin- ja kunnanhallitusten pyynnöstä palvelukuvauksen, jonka kaksi vaihtoehtoa perustuivat kuntien antamiin talouden raamin vaihtoehtoihin. Kuvaus oli laskennallinen esitys palvelujen järjestämisestä, ei Eksoten virkamiesjohdon ehdotus uudeksi palvelurakenteeksi. Eksoten jäsenkunnat ovat syksyn aikana antaneet lausuntonsa tuohon palveluverkkokuvaukseen. Eksoten hallitus päätti 2.10. kokouksessaan: Talouden suunnittelun lähtökohdaksi valitaan kantokykylaskelma vaihtoehto 2, jossa kuntien kustannukset ovat vuosina 2014 2018 yhteensä 2 270 miljoonaa euroa Hyvinvointiasemien sisällön määrittelyä jatketaan yhdessä kuntien kanssa Suunnittelua Armilan sairaalan muuttamisesta kuntoutussairaalaksi jatketaan Palveluja kehitetään siten, että tuetaan vanhusten kotona asumista ja kuntoutusta sekä omaishoidon jatkumista nykyisillä kriteereillä. Taulukossa 1 on kuvattu Eksoten jäsenkuntatuottojen ja nettotoimintamenojen kehitys ja tulos vuosina 2013 2018. Vuoden 2014 jäsenkuntien maksuosuus kuntien 2. vaihtoehdon mukaisesta kantokykylaskelmasta johdettuna on 374,9 milj.. Vanhoja alijäämiä tulee tällä maksuosuudella pystyä kattamaan noin 8,6 milj. vuosittain. Eksoten nettotoimintamenojen kasvu vuonna 2014 vuoden 2013 ennusteeseen on tällöin 0,3 %. Taulukko 1. Eksoten tuloksen kehitys 2013 2018. TULOS milj. EUR E2013 TA2014 muutos- % TS2015 muutos- % TS2016 muutos- % TS2017 muutos- % TS2018 muutos- % Jäsenkuntatuotot 348,7 374,9 7,6 % 382,4 2,0 % 393,0 2,8 % 402,4 2,4 % 416,4 3,5 % Nettotoimintamenot -365,2-366,4 0,3 % -373,8 2,0 % -384,4 2,8 % -393,9 2,5 % -407,8 3,5 % Tilikauden yli-/alijäämä -16,4 8,6 8,6 8,6 8,6 8,6 Nyt Eksotessa ehdotusta uudeksi palvelurakenteeksi valmistellaan samaan aikaan talousarvion valmistelun kanssa. Valmisteluun osallistuu laajasti Eksoten henkilökuntaa. Valmistelua tehdään myös yhdessä jäsenkuntien edustajien kanssa. Luonnos suunnitelmasta on menossa Eksoten hallituksen kokoukseen ensimmäisen kerran ke 13.11. ja seuraavan kerran ke 27.11. Eksoten valtuuston käsittelyyn palveluverkkosuunnitelma menee joulukuussa. Palveluverkkosuunnitelman pääkohdat, ja samalla tämän dokumentin keskeiset asiakokonaisuudet, ovat seuraavat: hyvinvointiasemat ja palvelutarpeen arviointi kiireellisen hoidon järjestäminen ja keskussairaala laitoshoidon purku, kotona asumisen tuki ja kuntoutus.
5 (41) 1.2 Kuntien lausunnot Eksoten hallitus pyysi syksyllä 2013 jäsenkuntien lausuntoa kunnille toimitetuista palveluverkkovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä Insipra Oy:n tekemistä investointivaihtoehdoista. Kunnat saivat lausunnossaan tuoda esille kaikki kunnan kannalta tärkeät asiaan liittyvät näkökohdat. Lausuntojen jatkokäsittelyn ja jatkotoimenpiteiden valmistelun kannalta kuntia pyydettiin lisäksi kiinnittämään erityisesti huomiota seuraaviin kohtiin: Onko päivystävän sairaalan säilyttäminen kunnan mielestä oikea lähtökohta palveluverkon suunnittelulle myös tulevaisuudessa? Pitääkö kunta hyvinvointiasemien varaan rakennettua palvelujärjestelmää toiminnallisesti, taloudellisesti ja aikataulullisesti mahdollisena? Miten voidaan varmistaa tiedon lisäarvopalvelujen toteuttaminen mahdollisimman kustannustehokkaasti ja onko kunta valmis liittymään yhteisiin palvelukeskuksiin? Miten kunta suhtautuu esitettyihin investointivaihtoehtoihin? Olisiko kunnan mielestä perusteltua aloittaa alijäämien kattaminen vasta siinä vaiheessa, kun investoinneista saatava hyöty toteutuu ja alijäämien kattaminen poikkeaa kantokykylaskelmissa esitetystä aikataulusta? Millä tavalla palvelusopimusmenettelyä tulee muuttaa kun tavoitteena on maakunnallinen palveluverkkoratkaisu? Jäsenkuntien kannanotot edellä esitettyihin kysymyksiin poikkesivat monin paikoin toisistaan. Päivystävän sairaalan säilyttämisestä maakunnassa kaikki kunnat olivat yksimielisiä. Useiden kuntien mielestä sairaalan työnjakoa ja toimintamallia tulisi kuitenkin miettiä laajemmin ERVA-alueella ottaen huomioon lähimaakuntien päivystävien sairaaloiden kapasiteetti. Muut kunnat Savitaipaletta ja Luumäkeä lukuun ottamatta ovat kannattaneet kantokykyvaihtoehtoa 2 erilaisin varauksin / reunaehdoin. Tiukempaan taloudelliseen raamiin perustuvaa kantokykyvaihtoehtoa 1 ei mikään kunta kannattanut. Vaihtoehto 1 olisi edellyttänyt erittäin nopeaa kustannusten karsimista, mikä olisi johtanut muun muassa henkilöstömäärän vähentämiseen ja palveluiden nopeaan keskittämiseen ilman korvaavia tilaratkaisuja. Lappeenranta, Parikkala, Imatra ja Taipalsaari hyväksyvät hyvinvointiasemallin ja lääkäripalveluiden keskittämisen vaihtoehdossa 2 esitetyllä tavalla. Muut kunnat näkevät nykyisen kaltaisen lääkärin vastaanotto- ja päivystystoiminnan järjestämisen jokaisessa kunnassa edelleen välttämättömänä. Lappeenrannan, Parikkalan, Ruokolahden ja Taipalsaaren mielestä Eksotelle tulisi antaa nykyistä suuremmat vapaudet tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut annetun rahoituksen puitteissa. Tällöin palvelusopimuksissa asetettaisiin tavoitteet kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle ja Eksoten toiminnan vaikuttavuudelle. Muut kunnat edellyttävät jatkossakin kuntakohtaista palvelusopimusmenettelyä.
6 (41) Useimmat kunnat pitivät kantokykyvaihtoehdon 2 mukaista keskussairaalan yhteyteen liittyvää päivystysinvestointia mahdollisena. Suurin osa kunnista piti tärkeänä, että alijäämien kattaminen toteutetaan suunnitellussa aikataulussa eli vanhat alijäämät tulee kattaa vuoden 2018 loppuun mennessä eikä uutta alijäämää saa sinä aikana syntyä. Maakunnallisen palveluverkon näkökulmasta Lappeenranta pitää välttämättömänä, että Imatran palvelut liitetään ainakin toiminnallisesti (miel. myös hallinnollisesti) erittäin kiinteäksi osaksi maakunnallista sotepalvelurakennetta. Myöskään Rautjärven mielestä esitetty palvelurakenne ilman Imatraa ei kustannuksiltaan juuri poikkeaisi nykyisestä. Imatra haluaa säilyttää edelleen palveluiden lakisääteisen järjestämisvastuun itsellään, mutta on valmis välittömästi jatkamaan neuvotteluja sopimuspohjaisesta perustason sotepalveluiden tuottamisesta lähialueelleen. 1.3 Tiivistelmä Eksoten mallista Kuntien lausuntojen perusteella Eksoten esityksessä talouden suunnittelun lähtökohdaksi valittiin kantokykylaskelma vaihtoehto 2. Tämän seurauksena aloitetaan päivystyksen keskittämisen sekä siihen liittyvän investoinnin suunnittelu. Hyvinvointiasemien suunnittelua jatketaan yhdessä kuntien kanssa. Myös alijäämien kattaminen aloitetaan suunnitellussa aikataulussa. Eksoten yhtenä strategisena tavoitteena on akuutin päivystävän ja leikkaavan sairaalan säilyminen maakunnassa. Palvelurakennetta kehitettäessä panostetaan henkilökunnan yhtenäiseen toimintakulttuuriin, liikkuvien palvelujen lisäämiseen, sähköisten palvelujen ja teknologian hyödyntämiseen sekä kuntalaisen omatoimisuuden tukemiseen. Kuntalaisia tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden omaehtoisessa ylläpidossa ja edistämisessä. Asiakkaan polkua pyritään yksinkertaistamaan helposti saavutettavalla yhteyskeskuksella sekä laadukkaalla palvelutarpeen arvioinnilla. Ohjenuorana on asiakkaalle helppous ja matalan kynnyksen palvelut. Eksoten mallin pääkohdat: Eksoten malli perustuu kantokykyvaihtoehtoon 2 Päivystysmallia parannetaan päivystävän sairaalan säilyttämisen turvaamiseksi maakunnassa Hyvinvointiasema-mallia pilotoidaan vuosien 2013-2015 aikana ja hyvinvointiasemaverkosto muotoutuu tämän perusteella vuoteen 2016 mennessä. Lääkäripalveluita jää kuntiin aiempaa esitystä enemmän Sähköisten palveluiden avulla laajennetaan kansalaisten yhteydenottomahdollisuuksia ja parannetaan kansalaisten tiedonsaantia ajasta ja paikasta riippumatta Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioita vahvistetaan sekä toimintatapojen että organisaatiouudistuksen avulla Laitoshoidon purkua jatketaan suunnitellusti Kuntoutuksen kehittämiseen panostetaan kotona asumisen tueksi Palveluiden saavutettavuutta ja hoidon tarpeen arviointia parannetaan yhteyskeskuksen avulla Maakunnallisen palveluverkon suunnittelua jatketaan yhdessä kuntien ja Imatran kanssa.
7 (41) 2 Hyvinvointiasema ja palvelutarpeen arviointi 2.1 Lähtökohta ja tavoitteet 2.1.1 Palvelurakenteen kehittäminen Palveluja voidaan tuottaa uudenlaisessa palveluverkossa eri tavoin. Kehitettävä hyvinvointiasema on yksi lähipalvelun uudenlainen muoto, jossa tarjotaan paikoitellen nykyterveysasemaa kevyempiä terveyspalveluja, mutta palveluvalikoima on monipuolisempi sisältäen terveyspalvelujen lisäksi sosiaalipalveluja ja muiden julkisten organisaatioiden sekä kolmannen sektorin palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat hyvinvointiasema-konseptissa saman katon alla, jolloin muun muassa peruspalvelutasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio syvenee. Kyse on kevyemmästä, ja samalla kustannustehokkaasta palvelurakenteesta. Saumaton yhteistyö muiden toimijoiden, kuten Kelan, työvoiman palvelukeskuksen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa mahdollistaa tulevaisuudessa kuntalaisten tarpeisiin vastaamisen taloudellisesti ja toiminnallisesti nykyistä järkevämmällä tavalla. Yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa pyritään lisäämään. Kaiken uuden kehitystyön taustalla ja tavoitteena on aina asiakaslähtöisyys. Keskeistä toiminnassa on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvointiasemien perustaminen mahdollistaa täten osaltaan palveluverkon laajemman muutoksen. Laajemman valikon omaavat hyvinvointikeskukset sijaitsevat maakunnassa keskeisillä paikoilla. Hyvinvointiasemat ovat osaltaan myötävaikuttamassa kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen. Liikkuvat palvelut täydentävät hyvinvointiasemien lisäksi lähipalvelujen verkostoa ja paikoitellen korvaavat kiinteiden toimipisteiden palveluja. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja sähköisen asioinnin joustavuus ja helppous tukevat osaltaan palveluita. Sähköiset palvelut eivät poissulje kasvokkain kohtaamista. 2.1.2 Lähipalvelu-käsite elää nykyajassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella 80 % asukkaista asuu Lappeenrannan kaupungin läheisyydessä ja 20 % muualla maakunnassa. Etelä- Karjalassa palvelujen järjestämisessä haasteena on varsin laaja palvelualue (225 km). Palveluverkko jaetaan tiheän asutun alueen ja harvaan asutun alueen palveluverkkoon (kuva 2).
8 (41) Kuva 2. Maakunnan asutuksen jakautuminen Lähipalveluun kuuluvat yhteiskunnan eri palvelut aina kaupoista hyvinvointipalveluihin. Lähipalvelu merkitsee eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteessa oleville kuntalaisille eri asioita. Esimerkiksi ikäihmisille lähipalvelu voi usein olla kotiin vietävää palvelua, kun taas joku muu väestöryhmä voi hakea lähipalvelua hieman kauempaakin. Lähipalvelun ajallisuus vaihtelee myös. Lähipalvelu-käsitteen määrittely vaihtelee luonnollisesti toimintaympäristön muuttuessa. Lähipalveluissa tärkeintä on palveluiden saatavuuden helppous asiakkaalle ja palvelujen saatavuus ajallaan. Palvelukanavat pyrkivät myös osaltansa vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarjoamiin haasteisiin. Lähipalvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas järjestäminen vaatii rakennemuutoksia niin tiheään kuin harvaan asutun alueen palveluverkossa. Tiheään asutun alueen palveluverkon palvelupisteet saattavat olla sijainniltaan liian lähellä toisiaan ja toisaalta pienuudestaan johtuen ne voivat olla tehottomasti ja vain osittain käytössä. Harvaan asutun alueen palveluverkossa lähipalveluiden järjestämisessä korostuvat vaihtoehtoiset palvelutavat: kiinteät palvelupisteet, liikkuvat palvelut, etäpalvelut, kotiin annettavat palvelut ja sähköiset palvelut. Nykyisen kiinteän palveluverkoston palvelut tulevat osittain korvautumaan vaihtoehtoisilla palvelumuodoilla. Kaikessa muutoksessa korostuvat palveluohjaus sekä moniammatillinen ja -toimijainen yhteistyö. Lähipalveluja voidaan tarjota paikallisen palvelutarpeen (aluekohtaisten) ja taloudellisten edellytysten mukaisesti kiinteässä joko toimipaikassa ja/tai liikkuvassa ja sähköisessä muodossa. Hyvinvointiasemilla hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla etäyhteyksiä ja sähköisiä palveluja. Hyvinvointiasemalla voidaan tarjota myös terveydenhuollon erikoistuneempia palveluja erityisasiantuntijoiden johdolla (ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja, asiantuntijafysioterapeutti, lastenvalvoja ja perheterapeutti). Lähipalvelujen tärkeys korostuu tietyille asiakasryhmille, kuten lapsiperheille ja ikäihmisille. Palvelut voivat liikkua asiakkaiden luokse kuten kotihoito, liikkuvat asiointi- ja klinikka-autot sekä ensihoito. Yhteistä tuleville palvelurakenteille on, että koti on tavalla tai toisella yhdistetty osaksi palveluverkkoa, jossa hyödynnetään sähköisten palvelujen mahdollisuuksia ja monitoimijaisuutta riippumatta siitä, ovatko palvelupisteet kiinteitä vai liikkuvia.
9 (41) 2.2 Toteutus 2.2.1 Hyvinvointiasemakonsepti Hyvinvointiasemien tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja ja edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota perustasolla. Painopisteenä on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Palveluja tuotetaan osittain uudenlaisilla tavoilla lisäämällä liikkuvia palveluja (liikkuvat erityistyöntekijät, liikkuvat tiimit, asiointi- ja klinikka-autot) ja perustamalla sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia hyvinvointiasemia, joiden palveluvalikko määrittyy alueen erityispiirteiden mukaisesti (väestö, logistiikka ja liikkuminen, tilat ja resurssit jne.). Hyvinvointiasemilla tarjotaan myös muiden viranomaistoimijoiden, kuten Kelan ja työvoiman palvelukeskuksen, etäpalveluita. Järjestöt ja yritykset toivotetaan muiden toimijoiden ohella mukaan hyvinvoinnin edistämiseen hyvinvointiasemilla. Yhteiset teema- tai terveystapahtumat ja ryhmätoimintojen kehittäminen tuovat uutta toimintamallin tueksi. Kuva 3. Hyvinvointiasema-palvelukonseptin suunnittelu Palvelutarpeen arviointi, palveluneuvonta ja -ohjaus korostuvat hyvinvointiasemien asiakaspalvelussa (kuva 3). Palvelutarpeen arviointi tarkoittaa asiakkaan tuen ja palvelutarpeen selvittämistä asiakaskontaktien yhteydessä. Hyvinvointiasemilla asiakas saa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta palveluista ja tukitoimista sekä opastusta omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin hallinnan tueksi. Myös opastus sähköiseen asiointiin ja mahdollisuus omatoimiseen asiointiin ovat osa hyvinvointiasemien palveluvalikkoa. Asiakas saa tarpeelliset toimintaohjeet ja tarvittaessa ohjauksen oikeaan paikkaan. Hyvinvointiasemien tukena toimivat liikkuvat asiantuntijapalvelut. Asiantuntijuuden jakamisessa hyödynnetään myös ääni- ja kuvayhteyksiä. Sähköisen asioinnin helppoutta tuodaan esille joustavana palveluasioinnin muotona. Sähköisten palvelujen avulla joitakin asioita voi hoitaa kotona.
10 (41) Hyvinvointiasemien erilaiset palvelukonseptit kytketään tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi palveluverkon kehittämistä. Hyvinvointiasemien pilotoinnissa on olennaista tunnistaa, kuka tarvitsee palveluja, millaisia ja milloin, sekä kuka pystyy asioimaan (tai oppii asioimaan) itsenäisesti verkossa. Myös oma koti voi toimia hyvinvointiasemana, kun etäyhteydet ja teknologiset ratkaisut tukevat ja mahdollistavat omatoimisuuden lisäämisen tiettyjen asiakasryhmien kohdalla. 2.2.2 Palvelutarpeen arviointi Hyvinvointiasemilla hoidon ja palvelutarpeen arviointi on keskeisessä roolissa: ammattilaisen on osattava arvioida, onko kansalainen yleisen palveluneuvonnan, yleisen palveluohjauksen vai räätälöidyn palveluohjauksen / hoitoon ohjauksen tarpeessa. Erilaiset tietojärjestelmät, logistiikka ja palvelukeskittymät, hyvinvointikeskukset esim. Ikäkeskus, lasten ja nuorten talo ym. tukevat hyvinvointiasemien toimintaa. Ammattiryhmien väliselle työnjaolle avautuu täten uudenlainen kehittämismahdollisuus. Palvelutarpeen arvioinnin ja sähköisten palveluiden merkitys kansalaisen auttamisessa ja kansalaisen omatoimisuuden lisäämisessä korostuu. Eksoten maakunnallisissa palvelukeskittymissä kansalaista opastetaan käyttämään sähköisiä palveluja, kuten OmaHyviksen turvallista viestinvälitystä (TVV), ajanvarauksien tarkastelua ja ajanvarauksen tekemistä esimerkiksi Malluun. Iso apu -palvelukeskus toimii yhtenä palveluohjauksen paikkana. Vuoden 2014 aikana sinne valmistuu piste, jossa esitellään muun muassa kotona asumisen tueksi olemassa olevia apuvälineitä, laitteita ja kodin materiaaleja. Samassa yhteydessä voidaan tehdä asiakkaiden toimintakyvyn arviointia sekä antaa palveluneuvontaa ja tehdä kohdennettuja terveystarkastuksia. Hyvinvointiasemilla pääasiallisia kanavia palvelutarpeen arviointiin ovat henkilökohtainen palvelu, toimipisteasiakkuus ja tulevaisuudessa enenevässä määrin myös sähköiset palvelut. Esimerkiksi Iso apu -palvelukeskuksessa palveluohjausta voidaan toteuttaa kasvokkain walk in -periaatteella sekä puhelimitse ja sähköisten kanavien kautta. Yleistä palveluneuvontaa saa matalan kynnyksen palveluna myös ilman ajanvarausta Hyvis.fi-sivuston ja muiden sähköisten palveluiden sekä yhteyskeskuksen kautta. 2.2.3 Yhteyskeskus Suunnitteilla oleva yhteyskeskus koordinoi toimintaa, jakaa tietoa ja antaa keskitetysti ajanvarausaikoja Eksoten palveluihin. Siellä tehdään myös ns. ensimmäisen vaiheen palvelu- ja hoidontarpeen arviointia. Kansalainen saa apua yhdestä numerosta. Ammattilaiset ovat yhteydessä kansalaiseen, jolloin kansalaisen ei tarvitse osata etsiä oikea ammattilaista. Yhteyskeskukseen voi olla yhteydessä kotoa omalta koneelta myös sähköisesti. Lisäksi tulevaisuudessa kuva- ja ääniyhteydet mahdollistavat monenlaisen palveluneuvonnan antamisen kotiin.
11 (41) Terveyspalvelujen saatavuutta yhdenmukaistaan sillä, että kiireettömän hoidon ajanvaraus hoidetaan keskitetysti ja palvelujen saantiin perustetaan yksi yhteinen jono koko terveyskeskuksen alueelle. Näin eteläkarjalaiset voivat hyödyntää kaikkien palveluverkon toimipisteiden palveluja, mikä monipuolistaa palvelujen saatavuutta niin sanotusti muuten terveille ja tilapäisesti terveyspalveluja tarvitseville asiakkaille. Asiakkaan näkökulmasta ei ole juurikaan merkitystä sillä, kenen ammattihenkilön vastaanotolla hän saa hoidon tilapäiseen vaivaansa. Myös puhelinjärjestelmä tehdään nykyistä asiakasystävällisemmäksi niin, että päivystysasioissa asiakas voi soittaa yhteen numeroon vuorokaudenajasta riippumatta. Lisäksi kiireettömän hoidon ajanvaraus hoituu yhdestä numerosta. Puhelinruuhkaa vähennetään luomalla puhelinjärjestelmään eri kanavia eri asiakasryhmiä varten (hoidon tarpeen arvio -linja, laboratoriokokeiden ym. tulosten -kyselylinja, info-linja jne.) On kuitenkin asiakasystävällistä ja kustannustehokasta järjestää pitkäaikaissairaiden hoito tuttujen ammattilaisten luona. Monet asiat hoituvat tutun omahoitaja lääkäri-työparin avulla paikallisesti ja vähemmin asiakasta/potilasta rasittaen. Pitkäaikaissairauksien hoitosuunnitelman mukainen hoito järjestetään myös tutun omahoitaja lääkäri-työparin avulla. Omahoitaja toimii potilaan yhdyshenkilönä (case managerina) terveydenhuollossa. Omahoitajan yhteystiedot näkyvät potilastietojärjestelmässä, ja mikäli potilas joutuu ottamaan yhteyttä esimerkiksi päivystykseen, hänen hoitotahonsa on tiedossa ja jatkohoito järjestyy tutulle ammattilaiselle. Smart Care ja yhteyskeskus -hankkeiden avulla kehitetään ja valmistellaan yhteyskeskuksen käynnistymistä. Yhteyskeskus-hankkeen kautta Eksote hakee uutta tapaa täydentää kotihoidon palveluita ja lisätä ennaltaehkäiseviä palveluita. Teknologiaa hyödyntämällä ja logistiikan uudenlaisella suunnittelulla ikääntyneelle väestölle pyritään turvaamaan laadukas ja arvokas asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on myös löytää ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ensihoidon ja kotihoidon yhteistyöhön, matkojen yhdistelyyn, ajanvarausten keskittämiseen ja asiakkaiden matkoihin liittyviin kustannustekijöihin ja palvelumalleihin. Hankkeessa pyritään erityisesti rakentamaan yhteistyöllä toimintamalleja, joilla Kela ja Eksote voisivat yhteistoiminnalla tuottaa palveluja sekä vaikuttaa matkakustannuksiin ja palvelujen saatavuuteen. Yhteyskeskuksen toiminta on aikataulutettu hyvinvointiasemien ja keskitetyn päivystyksen kanssa vuoteen 2016. Yhteyskeskuksen toiminta alkaa vaiheittain vuoden 2014 alusta. Hyvinvointiasema-pilottien ja yhteyskeskustoiminnan yhtymäkohtia huomioidaan heti keväällä 2014. Myös Mallu-klinikka-auton toiminta linkittyy yhteyskeskuksen ohjaukseen. 2.2.4 Sähköinen asiointi Tavoitteena on keskittyä sähköisten palvelujen lisäämiseen ja asiakkaiden valintamahdollisuuksien parantamiseen, oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidon ja seurannan tehostamiseen; hoitoon ja palveluihin hakeutumisen kynnyksen madaltamisella sekä parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta uudenlaisilla yhteydenpitomuodoilla. Sähköinen
12 (41) asiointi otetaan todelliseksi vaihtoehtoiseksi asiointimuodoksi, jolloin palvelutuotantoon saadaan joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Lisäksi henkilöstön työpanos tulee tarkoituksenmukaiseen käyttöön: tällä turvataan myös palvelujen saatavuutta tulevaisuuden kasvavia potilas- ja asiakasmäärä ajatellen. Sähköisiä palveluja ja toimintoja on Eksotessa kehitetty systemaattisesti huomioiden kansalliset vaatimukset vuodesta 2010 lähtien. Hyvis.fi - kokonaisratkaisu mahdollistaa monipuolisten ja monikanavaisten alueellisten sähköisten palveluiden kehittämisen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Keskitetty ratkaisu mahdollistaa palvelun hyödyntämisen kaikille julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon organisaatioille, kansalaisten asuinpaikasta riippumatta. Hyviksen käyttöön kansalaisen sähköisen asioinnin alustana on sitoutunut kuusi sairaanhoitopiiriä ja viisi maakuntaa (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Keski-Suomi ja Päijät-Häme). Sähköisen asioinnin kehittämiseen vaikuttaa myös valtakunnallisen earkiston käyttöönotto, jolla kytkeydytään kansalliseen potilastietoarkistoon. Toimintaa tehostetaan lisäksi mm. ensihoidon toiminnanohjaukseen sekä kliinisen kirjaamisen tarpeisiin hankittavalla tietojärjestelmällä. Välittömän työajan vähentämiseksi otetaan käyttöön materiaalihallinnanjärjestelmä tehostamaan ja automatisoimaan varasto-ohjausta ja materiaalihallintoa ja jatketaan kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä jalkauttamista Eksoten toimintayksiköihin
13 (41) 2.2.5 Käytännön toteutus Hyvinvointiasemat tukeutuvat maakunnallisiin hyvinvointikeskuksiin / palvelukeskittymiin. Hyvinvointiasemat tarjoavat asiakkaille matalan kynnyksen palveluja, joita järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden lisäksi myös muut tahot. Liitteessä 1 on havainnekuva hyvinvointiaseman toiminnoista ja pohjapiirroksesta. Hyvinvointiasemien palvelusisältö vaihtelee alueen asiakastarpeen ja aseman sijainnin mukaan. Hyvinvointiasemalla asiakkaille tarjotaan seuraavia palveluita: hoitajavastaanotto ajanvarauksella ja ilman (hoitajapäivystys, pitkäsairauksien seurantakäynnit, asiantuntijahoitajien vastaanotot, kuten diabetes- ja reseptihoitaja) lääkäripalveluja (ainakin kotihoidon tuki, Tehostetun kotihoidon (Tehosan) ja vanhuspalvelujen asumisyksiköiden tuki ja niihin tarvittava vastaanottotoiminta, hoitajavastaanottojen konsultaatiotuki, kouluterveys, neuvola) lääkärin vastaanottoa ja päivystystä silloin kun se on sijainnin ja vaivan luonteen puolesta järkevintä toteuttaa paikallisesti kotihoito ja alueellinen Tehosa-hoitotiimi neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto erityistyöntekijöiden vastaanotot: ravitsemusterapeutti, asiantuntijafysioterapeutti, jalkojenhoitaja laboratorionäytteidenottoa hyvinvointiasemalla tai liikkuvana palveluna alueella (avohoidon hoitajien ja laboratoriohoitajien yhteistyötä tiivistetään) suun terveydenhuollon palveluja joko liikkuvana palveluna tai kiinteässä toimipisteessä palveluohjaajan vastaanotto (kokenut sosiaaliohjaaja tai työntekijä tai psykiatrinen sairaanhoitaja) palveluohjaus ja -neuvonta, opastus sähköiseen asiointiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiset asiakkaat, hakemusten vastaanotto sekä Kelaja TYP-yhteydet. Palveluohjaajana toimii sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja sekä psykiatrinen sairaanhoitaja aikuis- ja vanhussosiaalityöhön liittyvät tehtävät: lastensuojelu, vammaispalvelut ja lastenvalvojan palvelut tarvittaessa liikkuvina palveluina liikkuvat asiantuntijat (kuten maakunnallisten palvelukeskusten eli Lasten ja nuorten talon sekä tulevien Iso apu -palvelukeskuksen ja Aikuisten talon asiantuntijat, fysioterapeutit, ravitsemusneuvoja jne.) kuvayhteyspalvelut (eri asiantuntijat kuten Eksoten, Kelan ja TYPin) järjestö- ja yritystoimijoiden neuvonta- ja ohjauspalvelut sovittuina ajankohtina Erityispalvelujen konsultaatioita voidaan tarvittaessa järjestää kuvayhteydellä tai paikan päällä alueen asiakastarpeen tai etäisyyden mukaisesti. Osassa hyvinvointiasemia asiakkaiden omahoidon tukena on käytössä etämonitorointilaitteita kuten verenpainemittari ja vaaka. Laitteen näyttämä tulos menee suoraan hoitajalle/lääkärille tiedoksi.
14 (41) Hyvinvointikeskuksissa/palvelukeskittymissä asiakkaille on tarjolla laajempi palvelukokonaisuus ja erityisasiantuntijoiden palvelut kuten erikoislääkäripalvelut, suun terveydenhuollon kiinteät palvelut ja laajat laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä sosiaalityön erityispalvelut. Mikäli yhteistyö Imatran kanssa tiivistyy, voidaan puhua 2-napaisesta vaihtoehdosta (kuva 4 alla). Armilan ja Honkaharjun lisäksi Parikkalan sijainti maakunnan pohjoispäässä pitkien välimatkojen vuoksi korostuu. Hyvinvointikeskus, palvelukeskittymät Armila, Honkaharju ja Parikkala (pitkät välimatkat) Lasten ja nuorten talo, Iso apu palvelukeskus, aikuisten talo Lappeenrannassa Hyvinvointiasema Mallu-auto Luumäki, Lemi, Savitaipale, Taipalsaari, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi sekä Lappeenrannassa Sammonlahti, Lauritsala ja Joutseno Mallu toimii maakunnan pohjois- ja länsiosissa sekä myös Lappeenrannan ydinkeskustan ulkopuolella kuten Ylämaalla (+ Voisalmi, Korvenkylä) Asiantuntijoiden liikkuvat palvelut toimivat koko maakunnan alueella. Kuva 4. Hyvinvointikeskusten ja -asemien sijoittuminen maakunnassa vuoteen 2016 mennessä (2-napainen vaihtoehtomalli) Mikäli toimitaan 1-napaisella mallilla (kuva 5), Lappeenrannan lisäksi Parikkalan sijainti maakunnan pohjoispäässä pitkien välimatkojen vuoksi korostuu. Eksoten liikkuvien asiantuntijoiden sijoituspaikkana voi olla myös eri puolilla maakuntaa sijaitsevat hyvinvointiasemat.
15 (41) Hyvinvointikeskus Armila ja Parikkala (pitkät välimatkat) Palvelukeskittymät Lasten ja nuorten talo, Iso apu palvelukeskus, aikuisten talo Lappeenrannassa Hyvinvointiasema Mallu-auto Lemi, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Luumäki, Rautjärvi sekä Lappeenrannassa Sammonlahti, Lauritsala ja Joutseno Mallu toimii maakunnan pohjois- ja länsiosissa sekä myös Lappeenrannan ydinkeskustan ulkopuolella kuten Ylämaalla (+ Voisalmi, Korvenkylä) Asiantuntijoiden liikkuvat palvelut toimivat koko maakunnan alueella. Kuva 5. Hyvinvointikeskusten ja -asemien sijoittuminen maakunnassa vuoteen 2016 mennessä (1-napainen vaihtoehtomalli) 2.2.6 Hankkeet Hyvinvointiaseman suunnittelussa tärkeänä tukena ovat kehittämistyöstä saadut kokemukset. Kehittämisen tukena hyödynnetään saatuja tietoja ja kokemuksia jo päättyneistä Reneawing Health ja Mallu kylillä 1 -hankkeista sekä käynnissä olevista Hyvinvointiasema- (Sitra) ja Mallu kylillä 2 -hankkeista. Sähköisten palvelujen osalta hankkeet kuten Keksi ja Sustains sekä käynnissä oleva SaDe-hanke edistävät sähköisen asioinnin ja hoitoon ohjauksen menestyskulkua aiemmin tuotetulle sähköisen terveysaseman periaatteisiin nojautuvalle asiointipohjalle (riskitestiarviot, esitietolomakkeet, turvallinen viestinvälitys jne.). Renawing Health on tuonut esiin Eksoten toimintaan sovellettavan terveyskansioajattelun ja omahoitajien työtapaan potilaita motivoivan haastattelun. Motivoivan haastattelun avulla potilas itse alkaa pohtia oman tilanteensa ja hyvinvointinsa edistämistä. Mallu kylillä -hankkeet ovat tuottaneet tietoa liikkuvan palvelun toimintaedellytyksistä ja harvaan asutulla seudulla tuotettavasta palvelusta ja kyläyhteistyöstä. Hyvinvointiasema-hankkeessa toteutetaan hyvinvointiasemapilotit tiheään ja harvaan asutulla seudulla sekä liikkuvana palveluna. Liikkuva pilotti eli sähköinen asiointipiste/neuvontapiste toteutuu Mallu-autossa. Hankkeessa koulutetaan myös vertaisohjaajia, jotka toimivat yhteistyössä Eksoten kanssa sähköisen asioinnin ja omatoimisuuden vertaisina puolestapuhujina. Piloteista laadittavat
16 (41) konseptikuvaukset antavat tietoa ja perustaa tulevaisuuden hyvinvointiasemille. Pilotit mahdollistavat palveluvalikon muokkaamisen arvioinnin ja saadun palautteen mukaan. Alustavasti käytyjen keskustelujen pohjalta hyvinvointiasema-pilottikohteiksi on ajateltu Lauritsalaa, Lemiä ja Ruokolahtea. Lemi ja Ruokolahti ilmoittavat pilottiin lähtemisestä marraskuun aikana. RISTO-hankkeessa kehitetään muun muassa vanhusten suun terveydenhuoltoa liikkuvana palveluna. Yhteyskeskuksen ja palvelutarpeen arvioinnin tueksi saadaan tietoa Eksoten kehittämisohjelma - hankkeen tuloksista. 2.3 Aikataulu Hyvinvointiasema-hankkeen pilotit kestävät lokakuun 2014 loppuun. Piloteista saatujen kokemusten perusteella voidaan päättää ja sopia hyvinvointiasemakonseptien jatkamisesta. Visiona vuodelle 2016 on, että lääkäripäivystys keskittyy Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Tämän lisäksi hyvinvointiasemilla ja keskuksissa on lääkärin vastaanottoa ja päivystystä silloin kun se on sijainnin ja vaivan luonteen puolesta järkevintä toteuttaa paikallisesti. Lisäksi hyvinvointikeskuksissa ja -asemilla työskentelee lääkäreitä erilaisissa palveluissa kuten kotihoidossa, Tehosassa, asumispalveluyksiköissä, neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa. Yhden oven periaatteen mukaisesti asiakkaan ottaessa yhteyttä kehen tahansa ammattilaiseen hänen huolensa/asiansa hoitaminen/ohjaaminen aloitetaan välittömästi kyseisessä paikassa. Toisaalta hyvin toimivalla palveluohjauksella asiakas ohjataan heti sellaiseen paikkaan, jossa hänen asiansa/vaivansa voidaan hoitaa kokonaan samassa paikassa (akuutit sairastumiset/vammat). Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään, että vuoteen 2016 mennessä alueella olisi 10 hyvinvointiasemaa ja kolme hyvinvointikeskusta (Armila, Honkaharju, Parikkala), joiden palvelut mukautuvat alueen tarpeisiin, taloudellisiin resursseihin ja tilojen järkevään käyttämiseen. Tulevaisuuden hyvinvointiasemien tilatarpeet tarkentuvat muiden muutosten ja taloudellisten reunaehtojen selkiydyttyä. Kustannusvaikutukset muodostuvat muun muassa tiloista, henkilöstömäärästä, tukipalveluista ja niiden sijainnista. Kuntien päätökset ratkaisevat lopullisesti asian.
17 (41) 2.4 Vaikutusten arviointi Taulukko 2. Hyvinvointimallin vaikutusten arviointi Asiakas/ kuntalainen Henkilöstö Hyvinvointiasema Palvelutarpeen arviointi Yhteyskeskus Sähköinen asiointi Sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakkaan palvelutarpeen Selkeä yhden saman katon alla, arviointiin panostaminen palvelunumeron periaate uudenlainen palveluohjausmalli, ja logistisesti toimivat ratkaisut moniammatillisuuden kehittäminen perustyössä, etäyhteyskumppanit, vertaisohjaajat Myönteistä: Asiointikanavia useita, sähköisten palvelujen käyttö joustavasti, yhdestä paikasta entistä enemmän tietoa, viranomaispalveluiden lisäksi muutakin hyvinvointia tukevaa toimintaa Kielteistä: Tieto palveluista epäselvää, sähköisessä asioinnissa arastelu, liikkumisen vaatimukset, osa palveluista on kauempana Henkilötyövuodet? Henkilöstörakenne? Myönteistä: Henkilöstön osaamisen vahvistaminen, päivystyksen keskittäminen, koulutuksen tarjoaminen uusiin palvelumalleihin, tehtävänkuvien selkiytyminen Kielteistä: Toimipaikkojen vaihtuvuus, liikkuvan työn epäkohdat Myönteistä: Mahdollista tehdä ensikontaktin yhteydessä, tarvittaessa nopeasti. Huomioi erilaiset asiointikanavat. Tarvittaessa moniammatillinen arvio. Nopea palveluun ja hoitoon pääsy. Kielteistä: Arviointivirheet Myönteistä: Työjaon ja osaamisen kehittyminen. Monipuolinen tehtäväkuva. Kielteistä: Osaaminen ja työn vaatimukset eivät kohtaa täysin. Edellyttää henkilöstön lisäkoulutusta. Myönteistä: Yhden palvelunumeron periaate. Toimiva palveluneuvonta ja logistiikka. Kielteistä: Järjestelmä ei toimi tai takkuaa. Myönteistä: Hallittu kokonaisuus. Selkeät toimintatavat ja järkevä työajan käyttö. Henkilötyövuodet kokonaisuutena vähenee välittömän työajan lisääntyessä. Kielteistä: Osaamisvajeet. Vaatii lisäkoulutusta Hyvis.fi:n ja OmaHyviksen monipuolinen käyttö asiakkaille ja henkilöstölle Myönteistä: Mahdollistaa 24/7 asioinnin. Kielteistä: Vielä rajallinen sähköisten palvelujen tarjonta Myönteistä: Työaikaa säästyy. Kehittää osaamista. Uudistaa työprosesseja. Kielteistä: Muutosvastarinta Tilat Viestintä Talous Johtopäätökset Saman katon alla toimiminen tai vähintään lähekkäin, esteettömät tilat, tilatehokkuus paranee Muutosviestinnän tärkeys sekä henkilöstölle että kansalaisille, selkeitä ohjeistuksia Hyvinvointiasemalle oma brändi Eksoten väreillä, mutta omalla tunnuslauseella/sloganilla Henkilöstön, tilajärjestelyjen ja logististen ratkaisujen ym. yhteisvaikutus talouteen tarkentuu palvelukonseptien testaamisen myötä. Turvataan palvelujen saanti lähialuille. Matala kynnys, moniammatillisuus ja monikanavainen asiointi. Asiakkaan asiointi helpottuu. Uusien toimintamallien omaksuminen vie aikaa. Muutosvastarinnan kohtaaminen. Toiminta perustuu talouden reunaehtoihin. Käytettävissä olevat tilat eivät täysin toiminnallisesti vastaa suunniteltua käyttöä. Suunnitelmalliseen viestintään tulee kiinnittää huomiota. Kehitettävä yhdessä kehittäjäasiakkaiden kanssa. Onnistunut palvelutarpeen arviointi tuo säästöjä. Toimivat asiakasprosessit ja toimitilojen tehokas käyttö vaikuttavat myönteisesti talouteen. Tukee asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä. Mahdollistaa henkilöstön uudet toimintatavat ja osaamisen hyödyntämisen. Tilat keskeisten toimintojen yhteydessä. Edellyttää varavoiman ja turvallisuustekijöiden huomiointia. Palvelu toimii hajautetusti, mutta tilat keskitetyt. Viestinnän selkeys ja toistuvuus. Uutta toimintamallia kehitetään yhdessä käyttäjäasiakkaiden ja yritysten kanssa. Koordinointi ja yhdistely tuottavat taloudellista hyötyä. Edellyttää aluksi ICT-investointeja. Tehdään ROI-laskelmat Asiakkaan asiointi helpottuu. Logistiset ratkaisut hyödyttävät koko maakuntaa. Yksilökuljetuksista yhteiskuljetuksiin - periaatteen hyväksyminen Yksityisyyden varmistava tilaratkaisu. Pääosin kontakteista tapahtuu kotoa käsin. Markkinointiviestinnän tärkeys. Vapauttaa henkilöstöresursseja ja tehostaa toimintaa. Asiakaspalvelun joustavuus lisääntyy ja mahdollistaa henkilöstön työajan suuntaamisen ja keskittymisen olennaiseen.
18 (41) 2.5 Viestintäsuunnitelma Tämä suunnitelma on alustava ja noudattelee Hyvinvointiasema-hanketta varten tehtyä viestintäsuunnitelmaa. Tavoitteet: Organisaation sisäisellä viestinnällä tuetaan henkilökunnan sitouttamista uuteen toimintamalliin. Ulkoisella viestinnällä tuodaan uudenlaiset palvelut tutuiksi kansalaisille sekä rohkaistaan ja kannustetaan kansalaisia omatoimisuuteen. Samalla sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja tarjotaan luotettavaksi ja turvalliseksi vaihtoehdoksi. Sähköistä asiointia varten tehdään oma viestintäsuunnitelma. Pääviesti: Kansalainen saa apua yhdestä numerosta. Yhteyskeskus (työnimi Yhteyskeskus/Täsmäkeskus) koordinoi toimintaa, jakaa tietoa ja antaa keskitetysti ajanvarausaikoja Eksoten palveluihin. Se tekee myös ns. ensimmäisen vaiheen palvelu- ja hoidon tarpeen arviointia. Ammattilaiset ovat yhteydessä kansalaiseen, kansalaisen ei tarvitse osata etsiä oikea ammattilaista. Kiireettömän hoidon ajanvaraus hoidetaan keskitetysti ja palvelujen saantiin perustetaan yksi yhteinen jono koko terveyskeskuksen alueelle. Pitkäaikaissairaiden hoito järjestetään tuttujen ammattilaisten luona. Heitä varten luodaan puhelinjärjestelmään omahoitajien suorat linjat. Tarvittavat kuljetukset yhdistetään ajanvaraukseen ja palvelukokonaisuuteen. Eksotessa on EU:n hankerahoituksen turvin rakenteilla yhteyskeskus (contact center), jonka tavoitteena on toimia palvelun tarpeen arvioitsijana ja koordinaattorina ja jonka jatkossa pitäisi toimia yhden luukun periaatteen pohjalta. Yhteyskeskus toimisi myös logistisen ohjauksen keskuksena. Hyvinvointiasemat täydentävät Eksoten palveluverkkoa. Hyvinvointiasemat tarjoavat ennaltaehkäiseviä palveluja, jotka tukevat kansalaisen omatoimisuutta ja valinnanvapautta hyvinvoinnin edistämiseksi. Etäyhteyksien ansiosta kansalaisen on mahdollista saada turvallinen yhteys ammattilaiseen. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys: tietoa sähköisistä palveluista voi hakea helposti itse tai avustettuna. Tieto on luotettavaa ja ajantasaista. Hyvinvointiasemilla voivat asioida niin pitkäaikaissairaat kuin yleisestä terveys- ja hyvinvointitiedosta kiinnostuneet. Kohderyhmät: oma henkilökunta, kansalaiset, 3. sektori (vertaistuki, opastus ja neuvonta) Alustava aikataulu ja toimenpiteet: Projektin vaihe, karkea Kohderyhmä, viesti, kanava aikataulu Asiaan liittyvät hallituksen ja valtuuston päätökset ja niiden aikataulut? Yhteyskeskuksen perustaminen vaiheittain 2014 2016 1.10. 31.12. Ensimmäinen pilottikohde tiheään asutulle Ammattilaisille tietoa toiminnasta, palveluohjauksesta, sähköisestä asioinnista: intranet, blogi? henkilöstölehti, sähköposti, koulutukset, työpajat, kasvokkainviestintä
19 (41) alueelle ja liikkuvan neuvontapisteen/sähköisen asiointipisteen pilotin käynnistäminen 1.1. 30.4. Pilottikohde harvaan asutulle alueelle Sammonlahti 2016 Joutseno 2015 2016 Ylämaa (liikkuvat palvelut 2014) Luumäki (Taavetti, Jurvalaan liikkuvat palvelut 2014) Savitaipale 2016 Taipalsaari 2014 2015 Rautjärvi 2016 (Asemanseutu liikkuvat palvelut 2014) Parikkala Hyvinvointikeskus 2016 (Armila? Imatra?) Kansalaisviestintä painottuu palveluista ja uusista toimintatavoista tiedottamiseen ja markkinointiin kohderyhmäprioriteettina ovat alueen asukkaat: asukastilaisuudet, muut tilaisuudet ja tapahtumat, vertaistuki (vertaisohjaajien koulutuspilotti alkaa loppuvuonna 2013), hyvän mielen teemapäivät hyvinvointiasemilla ikäryhmittäin (media kutsutaan mukaan) mediatiedotteet ja -tilaisuudet, verkkosivut, Hyvis, lehtimainokset, liitteet lehdissä, Eksote-lehti, tv- ja radiomainonta? 3. sektori, yhteistyö eri toimijoiden kanssa: palaverit, kokoukset, osallistuminen toimintaan (vertaistuki), tapahtumat, työpajat, sähköposti.
20 (41) 3 Kiireellisen hoidon järjestäminen ja keskussairaala 3.1 Lähtökohta ja tavoitteet 3.1.1 Kiireellinen hoito Päivystystoiminnan keskittäminen on valtakunnallinen trendi ja perustuu päivystyslääketieteen kehittymiseen, hoidon laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä taloudellisiin tekijöihin. Etelä-Karjalan keskussairaalan yhteyteen on tarkoitus saada vuoden 2016 alusta toimiva matalan kynnyksen aina auki oleva päivystyskeskus, johon siirtyisi merkittävä määrä yleislääkärien ja avoterveydenhuollon hoitajien työtä sekä ensihoidon ja hammashuollon päivystyksen tilat. Maakunnat ympäri maata pohtivat uudenlaisia päivystysratkaisuja. Syynä tähän on halu päivystystoiminnan tehostamiseen sekä laadukkaan päivystyksellisen hoidon turvaamiseen ehtyvistä resursseista huolimatta. Päivystyksen keskittämisen tarkoituksena on virtaviivaistaa potilaiden hoidon saatavuutta poistamalla keinotekoisten raja-aitojen tuottamaa turhaa siirtymistä toimipisteiden välillä. Tavoitteena on, että päivystyksellisessä asiassa hoidon saa yhdestä pisteestä kellonajasta riippumatta. Hoidon saatavuutta parantaa keskitetyn toiminnan tuomat edut, kuten hyvä tukipalveluiden (esim. laboratorio, röntgen) saatavuus sekä hyvät erikoisasiantuntijoiden (erikoislääkärit, sosiaalipalvelut, mielenterveyspalvelut ym.) konsultaatiomahdollisuudet. Tavoitteena on, että päivystykseen pääsy helpottuu ja ellei asia ole kiireellinen, voidaan päivystyksestä tarvittaessa varata suoraan aika toiseen toimipisteeseen. Koulutuksella ja työnjaon uudistamisella on lisäksi mahdollista laajentaa esimerkiksi sairaanhoitajien valmiuksia arvioida hoidon tarvetta ja ohjata potilas suoraan tarvittaviin toimenpiteisiin tai jopa erikoislääkärille. Lievien sairauksien ja vammojen hoito on edelleen tarkoituksenmukaista järjestää kohtuullisen matkan päässä potilaan kotoa, mutta päivystyksen uudelleen järjestelyllä tulee olemaan vaikutuksia tulevien investointien suunnitteluun maakunnallisella tasolla. Tällä hetkellä alustavien arvioiden mukaan päivystysinvestoinnissa on kysymys noin 40 M :n investointitarpeesta keskussairaalan yhteyteen. Toisaalta samanaikaisesti maakunnan terveysasemiin kohdistuva investointien tarve tulee pienenemään. 3.1.2 Keskussairaala Akuuttisairaanhoidon säilyttämisestä Etelä-Karjalassa ympärivuorokautisena leikkaavana ja synnytyksiä hoitavana sairaalana on Etelä-Karjalassa tärkeää jo maantieteellisistä syistä ja sen merkitys korostuu asukkaiden turvallisuudessa esimerkiksi liikenneonnettomuuksien kohdatessa. Tullaan kysymykseen siitä, onko Lappeenrannassa keskussairaala vai aluesairaalaa vastaava sairaala. Jälkimmäisen status on merkittävästi huonompi, mutta silloin oman sairaalan erikoisalojen määrää voidaan rajusti karsia. Näiden erikoisalojen palvelut tulee tällöin hankkia muualta. Sen myötä lääkärirekrytointi syrjäiseen aluesairaalaan tulisi olemaan äärimmäisen haastavaa. Keskussairaalan toimintaan kuuluu
21 (41) peruserikoisaloja, joiden olemassaolo luo tietyntasoisen toimintaympäristön ja palveluitten sekä konsultaatioiden saaminen on mahdollista omalta paikkakunnalta. On arvioitu, että kustannustehokas keskussairaala vaatisi mieluusti 200 000 väestöpohjan. EKKS:n ongelma on kieltämättä liian pieni väestöpohja ja sen myötä liian pienet klinikat, jotka ovat erittäin haavoittuvia. Jos yksikin 3-5 lääkäristä lähtee syystä tai toisesta, jäljelle jäävien työkuorma lisääntyy niin merkittävästi, että pian seuraavakin lähtee. Suuntaus isompiin yksiköihin on perusteltu, mutta aiemmat yhteistyöpohdinnat esimerkiksi Carean kanssa ovat johtaneet tulokseltaan vain vähäiseen yhteistyöhön, koska sairaalamme sijaitsee maantieteellisesti niin, että hakeutumishalukkuutta hoitoon esimerkiksi Kotkan alueelta Lappeenrantaan kauemmas Helsingistä ei suuremmin ole. Terveydenhuoltolain mukainen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus HUS- ERVA-alueella tehtiin ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2012 vuosille 2013 2016 ja siinä on määritelty raamit lähivuosien yhteistyölle, jonka toteuttamista valvoo ohjausryhmä. Potilasnäkökulmaa On kansalaisten etu, että korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut ovat saatavissa kohtuullisella etäisyydellä kodista. Etelä-Karjalan keskussairaalassa on käynyt vuonna 2012 potilaita taulukon 3 mukaan ilman päivystyskäyntejäkin liki 40000 eri ihmistä, lähes kolmasosa piirin asukkaista, joille on tuotettu lähes 175000 käyntiä poliklinikalla. Vuodeosastotapahtumat on kuvattu taulukossa 4. Pienet erikoisalat kuten foniatria hoidetaan ERVA-yhteistyönä. On paljon yksinkertaisempaa, että yksi lääkäri matkustaa 10-15 potilaan luo kuin että sama määrä potilaita matkustaa lääkärin luo esimerkiksi Helsinkiin. Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon kontaktien ja eri potilaiden jakautuminen käyntityypeittäin. Kontaktien lkm Potilaiden lkm Ensikäynti 22 964 18 299 Konsultaatio 9 372 4 822 Muu 21 844 11 817 Päiväkirurgia 3 792 3 590 Soitot/kirjeet 5 813 4 723 Uusintakäynti 110 248 27 653 Yhteensä ilman päivystyskäyntejä 174 033 39 244 Päivystyskäynnit 42 947 25 580 Yhteensä ml. päivystyskäynnit 216 980 49 920 Päivystävät erikoisalat Etelä-Karjalan keskussairaalassa on järjestetty 24/7 päivystys seuraaville erikoissairaanhoidon erikoisaloille: Naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, anestesiologia, kirurgia, korva-nenä- ja kurkkutaudit ja sisätaudit, joista kirurgialla on useampi päivystäjä ja sisätaudeilla etu- ja takapäivystykset. Päivystystoiminnan ylläpitäminen edellyttää tietyn määrän lääkäreitä.
22 (41) Päivystäminen ei voi olla ainoa tehtävä ja siksi myös virka-ajalla tehdään työtä, joten näillä erikoisaloilla on välttämätöntä olla muutakin toimintaa. Päivystyspotilaitten suhteellinen määrä kirurgialla on leikkaustoiminnan vuoksi vähäisempi (53 %) kuin muilla erikoisaloilla (ka 67 %). Eri erikoisaloilla on selkeä riippuvuus toisistaan, ilman anestesiologiaa ei pärjää kukaan eikä synnytyksiä hoideta ilman lastenlääkäreitä. Jos näiden erikoisalojen palveluita ei ole lähietäisyydellä saatavissa, voi väestön terveys ja henki vaarantua. Ei päivystävät erikoisalat, joilla on merkittävästi päivystyspotilaita Näitä erikoisaloja ovat keuhkosairaudet, neurologia ja onkologia. Kuten taulukosta 4 selviää, myös näiden erikoisalojen potilaita on runsaasti ja päivystyspotilaitten osuus osastohoidossa on erittäin suuri. Näiden erikoisalojen osaamista vaaditaan virka-aikana. Klinikoissa ei ole riittävästi lääkäreitä ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen. Neurologit hoitavat erillisjärjestelyllä potilaitaan viikonloppuna. Tehokkaalla päiväaikaisella polikliinisella toiminnalla voidaan tukea potilaitten pärjäämisestä mahdollisimman pitkään kotona ja myös vähentää päivystyshoitojaksojen määrää. Syöpäpotilaitten hoidon siirtäminen muualle tai järjestäminen muulla tavalla ei olisi järkevää. EKKS myy palveluitaan sosiaali- ja terveyspiirin ulkopuolellekin, mm. merkittävissä määrin Careaan. Taulukko 4. Päivystyspotilaiden osuus osastohoidosta erikoisaloittain. Erikoisala Nettopäivät Alkaneet hoitojaksot lkm Potilas lkm Hoitojakson kesto ka (sis. lähtöpäivän) Päivystyksenä alk. hoitojaksot lkm Päivystyksenä alkaneet, %-osuus hoitojaksoista 10 SISÄTAUDIT 14 514 3 745 5,0 2 621 3 039 81,1 % 20 KIRURGIA 25 034 6 669 4,8 5 050 3 552 53,3 % 30 NAISTENTAUDIT JA 6 168 2 577 3,9 1 741 1 939 75,2 % SYNNYTYKSET 40 LASTENTAUDIT 3 081 1 079 4,0 911 859 79,6 % 55 KORVA-, NENÄ- JA 519 284 2,7 257 137 48,2 % KURKKUTAUDIT 65 SYÖPÄTAUDIT JA 3 613 644 6,7 361 404 62,7 % SÄDEHOITO 77 NEUROLOGIA 7 569 1 181 9,1 957 980 83,0 % (sis. Armilan os. 3) 78 LASTENNEUROLOGIA 66 32 3,0 26 22 68,8 % 80 KEUHKOSAIRAUDET 6 998 1 417 7,2 1 004 957 67,5 % (82%) (sis. Heha-potilaat) Erikoisaloittain yhteensä 69 221 17 819 5,3 11 517 11 923 66,9 % Muut erikoisalat Erikoisaloja, joilla ei ole päivystystä ja akuuttien potilaitten määrä on pieni, ovat ihotaudit, lastenneurologia ja fysiatria sekä hammas- ja suusairaudet. Näistä
23 (41) ihotaudeilla ja lasten neurologialla lääkäritilanne on hyvä ja potilaat voidaan hoitaa ja lastenneurologialla voidaan joissain tilanteissa tarjota palveluita myös naapurisairaanhoitopiireille. Silmätaudeilla tarvittaisiin jonkinlaista päivystystoimintaa, mutta siellä lääkäritilanne on huono, vain yksi lääkäri neljästä virasta on täytettynä. Silmätautien osalta onkin perusteltua arvioida toiminta uudelleen ja selvittää erilaisia ratkaisumalleja, ja jatkossa hankkia lääkärityövoima joko osittain tai jopa kokonaan ostopalveluina. Silmätaudit on Suomen erikoisaloista eniten yksityistynyt ja vain 10 prosenttia silmälääkäreistä työskentelee pelkästään julkisessa terveydenhuollossa ja 50 prosenttia silmälääkäreistä pelkästään yksityisesti. Fysiatrialla ei ole päivystyspotilaita. Lääkäritilanne ei ole erityisen hyvä, mutta kuntoutustoiminta ja etenkin ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen ylläpitäminen on keskeinen osa koko Eksoten strategiaa ja keskeinen keino selvitä tulevaisuuden haasteista väestön ikääntyessä, joten kuntoutuksen osaamista on tärkeää olla myös akuutin sairaalan sisällä. Laboratorio, röntgen ja muut tukipalvelut tarvitaan päivystyksen ja erikoisalojen päivätoiminnan ylläpitämiseksi. Myös perusterveydenhuolto tarvitsee näitä palveluita Lääkärikoulutus ja rekrytointi Perusterveydenhuolto tarvitsee tuekseen eri erikoisalojen osaajia. Alue, jossa ei ole riittävää erikoissairaanhoidon tukea, ei houkuttele työntekijöitä. Riittävät erikoissairaanhoidon erikoisalat tukevat avoterveydenhuollon työtä ja mahdollistavat yleislääketieteeseen erikoistumisen omalla paikkakunnalla ja vahvistavat myös avohoitolääkärin ammattitaidon kehittymistä potilaan parhaaksi. 3.1.3 Yhteenveto erikoissairaanhoidon järjestämisestä Etelä-Karjalassa Keskussairaalatasoinen hoito tarvitaan Etelä-Karjalan väestöpohja ja sijainti huomioiden. Keskussairaalan nykyisten erikoisalojen säilyttäminen on keskeinen osa lähipalvelujen ylläpitämistä. Päivystävien erikoisalojen lisäksi muilla olemassa olevilla erikoisaloilla on suuri merkitys alueen väestön sairauksien hoitamiseksi. Niillä erikoisaloilla, joilla lääkäritilanne on hyvä, ei ole perusteita suunnitella palveluitten hankkimista ulkopuolelta. Mieluummin tulee arvioida, voisiko tuolloin palveluita tarjota lähiympäristön muille sairaaloille. Erikoisaloilla, joilla on lääkärivajetta ja huonon valtakunnallisen lääkäritilanteen vuoksi olemattomat rekrytointimahdollisuudet, tulee arvioida mahdollisuudet muunlaisiinkin ratkaisuihin kuin omaan tuotantoon tai suoriin lääkärityövoiman ostopalveluihin tarvittaessa yhteistyössä ERVA-alueen tai yksityisten toimijoitten kanssa. Riittävän laaja-alainen erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuollon toimintaa ja mahdollisuus suorittaa erikoistumis- ja muita pätevyyttä lisääviä palveluita omalla paikkakunnalla on keskeinen rekrytointi- ja myös paikkakunnalla pysymistä tukeva asia.