Tervetuloa! Yhdistymisselvitykset 14.4.2014 Christel Liljeström valtuuston puheenjohtaja 1
Kuntauudistuskokonaisuus metropolialueella Erityinen kuntajakoselvitys käynnistyy 12/2013 Väliraportti kuntiin lausunnoille 12/2013-> Toimintaympäristö- ja tietotuotantoraportti 12/2013 Lausunnot 02/14 Toimialakohtaisten työryhmien raportit 02/2014 VM muutostukitilaisuus 04/2014 VM muutostukitilaisuus 04/2014 Loppuraportti 06/2014 Selvittäjien esitykset 31.10.2014 Loppuraportin käsittely kunnissa Sisällöllinen arviointi ja loppuraportin valmistuminen (aikataulu avoin) Päätökset KH, KV xx/2014 Päätökset KH ja KV 12/2014 Päätökset KH ja KV xx/2014 Kuntajakoselvitykset Erityinen selvitys Keski-Uusimaa 8 kunnan selvitys EKKV-selvitys Metropolilain valmistelu käynnistyy 4.10.2013 Lakiryhmän teema-seminaari 5.2.2014 Lakiryhmän väliraportti valmistuu 31.3.2014 Lakiryhmän II teema-seminaari 04/14 Lausunnot väliraportista 03-04/14 -> HE luonnos valmistuu 15.9.2014 Lau-sunnot xx/14 HE metropolihallinto kevät/15 -> edk Metropolihallinto 1.1.2017 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuodet 2016 2017 Hallituksen arvio kuntauudistuksen etenemisestä Kuntien kuntajakoselvitykset Kuntien yhdistymisselvitysten ja esitysten määräaika (säädetään erikseen) Päätökset mahdollisista kuntajaon muutoksista Kuntajaon muutokset voimaan 2015-2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 HE-luonnos sotejärjestämislaki 19.12.2013 HE sotejärjestämis-laki lausuntokierros 01/14 -> HE sotejärjestämislaki -> edk Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan 2015 -> Kuntalain valmistelu jatkuu HE-luonnos uusi kuntalaki lausuntokierros 15.4.2014 HE uusi kuntalaki 9-10/14 -> edk Uusi kuntalaki voimaan 1.1.2015 -> Laskelmat ja niiden perusteet kuulemiskierros Selvittäjän lopullinen ehdotus 01/2014 HE-luonnos uusi valtionosuuslaki lausuntokierros 02/2014 -> HE uusi valtionosuuslaki 04/2014 -> edk Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2015 ->
Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitys 2013-2015 Kaksikielinen Lapinjärvi Lappträsk Askola Loviisa Lovisa Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi Myrskylä Mörskom Askola Järvenpää Pornainen Tuusula Loviisa Loviisa n. 100 000 asukasta Pornainen Borgnäs Kerava Porvoo Vantaa Sipoo n. 2 800 km² Porvoo Borgå Helsinki Sipoo, 10.3.2014 Saaristo ja merialueet Sipoo Sibbo
Väliraporttivaihe Selvityksen tässä vaiheessa ollaan tarkasteltu kuntien nykytilaa tulevien haasteiden pohjalta Kunnissa on lähdetty siitä, että tehdään perusteellinen selvitys, josta on muutakin hyötyä kuin vain mahdollisen yhdistymisen näkökulmasta saatava tieto koituu kaikkien hyödyksi joka tapauksessa Kunnat antavat lausuntonsa väliraportista maalis-huhtikuun 2014 aikana Lapinjärvi Lappträsk Myrskylä Mörskom Porvoo Borgå Askola Loviisa Lovisa Pornainen Borgnäs Sipoo Sibbo
Aikataulu Askola Helmikuu 2014 Huhtikuu 2014 Työryhmien väliraportit valmiit Kunnat antavat lausuntonsa väliraportista Lapinjärvi Lappträsk Huhtikesäkuu 2014 Tulevaisuustyötä ja yhdistymissopimusvalmistelut Loviisa Lovisa Heinäkuu 2014 Elosyyskuu 2014 Lomatauko Tulevaisuustyötä ja yhdistymissopimusvalmistelut Myrskylä Mörskom Lokakuu 2014 Lokamarraskuu 2014 Joulukuu 2014 Tammikuu 2015 Loppuraportti valmis Yhdistymissopimusneuvottelut, mahdolliset kansanäänestykset Yhdistymisesityksen ja -sopimusluonnoksen käsittely (KH) 30 päivää aikaa kuntalaisten huomautuksille Porvoo Borgå Pornainen Borgnäs Sipoo Sibbo Helmikuu 2015 Yhdistymisesityksen ja -sopimusluonnoksen käsittely (KV)
Veroprosentit 2002 2013 23 2002 23 2013 22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 17 17 16 16 Kuvioissa on esitetty kaikkien Suomen kuntien tuloveroprosentit vuosina 2002 ja 2013. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Esimerkki ikääntymisestä, koko alue 800 700 600 500 400 300 200 100 0 106 Vuoden 2000 tienoilla alueelle tuli 150-200 uutta yli 75-vuotiasta 684 661 Vuoden 2013 tienoilla noin 400, 634mutta 2020 jälkeisinä vuosina noin 1300. 581 Kasvu ei alene nykytasolle 5325 vuoteen. 53 70 195 Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos edelliseen vuoteen nähden 122 173175 77 141 128113 136 207 243 155 382 167 243 325 508 482 459 395 360 409 426 339 290 271249 306 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 266 340 297 265 Kuviossa esitetään koko alueen vuotuinen yli 75- vuotiaiden määrän muutos. Todellinen ikääntymis en paine tulee vasta 2021
Toimintakatteen muutokset ja sopeutustarve Käytetty 2012 lukuja nimittäjinä Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 2015TASU 2016Yhteensä eur/as vero-% Askola 1,1 1,1 1,1 3,2 641 4,28 Lapinjärvi 0,6 0,6 0,6 1,7 579 4,52 Loviisa 3,5 3,5 3,5 10,5 675 4,55 Myrskylä 0,6 0,6 0,6 1,7 822 6,50 Porvoo 8,0 8,0 8,0 24,0 491 2,77 Pornainen 1,1 1,1 1,1 3,3 644 4,22 Sipoo 5,1 5,1 5,1 15,3 826 4,26 Yhdistelmä 19,9 19,9 19,9 59,6 609 3,56 Veroprosentti vakioitu vuoden 2014 tasolle. Kun trendiä lasketaan menneeseen perustuvilla kasvuilla ja tiedossa olevilla muutoksilla huomataan, että ilman sovittuja sopeutuskeinoja tasapainotuksen tarve on suuri. Jos esimerkiksi Myrskylä haluaa jatkaa nykyisillä veroprosenteilla, sen tulisi sopeuttaa talouttaan 822 euroa/asukas vastaavalla määrällä kolmen ensimmäisen tarkasteluvuoden aikana. Pienin suhteellinen sopeutustarve on Porvoolla.
IU-selvityksen jatko Askola Väliraportti ohjausryhmän käsittelyssä 18.3.2014 ja lähetetään kuntiin lausunnoille hyväksynnän jälkeen Lapinjärvi Lappträsk Väliraportin esittely valtuutetuille ja medialle 27.3. klo 18 alkaen Linnankosken lukion auditoriossa, Piispankatu 24-26, Porvoo Selvitysprosessin II-vaihe käynnistymässä Loppuraportti valmistuu alustavasti lokakuussa 2014 Mahdollisten suuntaa-antavien kansanäänestysten aikataulu riippuu muiden selvitysten aikataulusta Loppuraportti ja yhdistymissopimusluonnos liitteineen lausunnoille kuntiin alustavasti joulukuussa 2014 Kaupungin- ja kunnanvaltuustojen päätökset alustavasti helmikuussa 2015 Myrskylä Mörskom Porvoo Borgå Loviisa Lovisa Pornainen Borgnäs Sipoo Sibbo
Osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet Valtuutetuille ja henkilöstölle tiedotus- ja keskustelutilaisuudet maalis- ja lokakuussa Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet selvitykseen osallistuvissa kaupungeissa ja kunnissa huhtikuussa sekä marraskuussa Työryhmät osallistavat eri sidosryhmiä kevään aikana Mahdollisesti kysely keväällä alueen asukkaille ja toimijoille selvitykseen liittyvistä asioista Kaupungit ja kunnat päättävät itse mahdollisen suuntaa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Tammikuussa kuntalaisilla on 30 päivää aikaa huomautuksille www.iuselvitys.fi Lapinjärvi Lappträsk Myrskylä Mörskom Porvoo Borgå Askola Loviisa Lovisa Pornainen Borgnäs Sipoo Sibbo
Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus. 2. Valmistella yhdistymisesitys laajalla valmistelulla ja tuoda esille kuntien päätöksenteon pohjaksi kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat.
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI (selvitysalue)
Valmisteluaikataulu
Selvityksen väliraportti 19.12.2013 kuntapalvelujen nykytilan analyysi kuntatalouden nykytilan analyysi palveluverkon nykytilan analyysi päivähoidon, koulujen ja terveysasemien osalta kuntatalouden tulevaisuuskatsaus palveluverkon tulevaisuudesta erilaisia näkökulmia päivähoidon, koulujen ja terveysasemien osalta uuden kaupungin visio väliraportti ei sisällä ehdotusta uudeksi kaupungiksi
Keski-Uudenmaan kaupungin visio: Älykäs verkostomainen kaupunki
Älykäs kaupunki on kilpailukykyinen vahvojen keskusten verkosto Keski-Uudenmaan uusi kaupunki yhdistää alueen keskukset toimivaksi verkostoksi Ketterästi ja älykkäästi toimiva kaupunki hyödyntää uutta teknologiaa ja on kilpailukykyinen sekä vetovoimainen mahdollisuuksien luoja Vahvat paikalliset identiteetit, loistava sijainti sekä laaja alue luovat yhdessä houkuttelevan toimintaympäristön ja monia vaihtoehtoja asukkaille ja yrityksille 17
Ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa! Päätöksenteko tehostuu yhdessä valtuustossa, joka luo puitteet ja pelisäännöt lähidemokratialle Kunta järjestää lähipalvelut lähellä asukasta, kunkin alueen omat tarpeet huomioon ottaen Keskitetyt ja lähipalvelut määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla 18
Selvityksen eteneminen NYKYTILA 8 ERILLISTÄ KUNTAA TULEVAISUUS 8 ERILLISTÄ KUNTAA TULEVAISUUS YHTENÄ KAUPUNKINA (valmisteluprosessi käynnistynyt keväällä 2014) VERTAILU JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Lähtökohdat: Sopeuttamistarve 180 Me sekä visio Älykäs, verkostomainen kaupunki Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut työseminaari 9.4. Valmisteluvastuu: ICT-ryhmä (+kaikki työryhmät) Vastaus kysymyksiin: Mitkä kaupungin palveluista ja tehtävistä ovat lähipalveluja, keskitettyjä palveluja ja sähköisiä palveluja? Mikä on sähköisten palvelujen kustannusvaikutus? Palvelujen sijainti ja yhdyskuntarakenne (+ kiinteistöverkko) työseminaari 22.4. Valmisteluvastuu: MALYryhmä (+kaikki työryhmät) Missä lähipalvelut tuotetaan ts. mitkä ovat uudet kaupunginosat? Missä keskitetyt palvelut tuotetaan ja miten ne ovat saavutettavissa? Koko kiinteistö-, vesi- ja energiaverkon osalta valmisteluvastuu: Muut palvelut ryhmä Minkälainen on kiinteistöverkko vuonna 2030: mikä on sen vaikutus sopeuttamistarpeeseen? Palvelujen organisointi (+ henkilöstö) työseminaari 22.4. Valmisteluvastuu: kaikki työryhmät, jory Miten lähipalvelut, keskitetyt palvelut ja sähköiset palvelut tuotetaan yhteistyössä toimialojen kesken? Henkilöstön osalta valmisteluvastuu: Hallinto-, henkilöstö- ja tukipalvelut-ryhmä (+ kaikki työryhmät) Millaisella ja minkäkokoisella henkilöstöllä palvelut tuotetaan: mikä on henkilöstön vaikutus sopeuttamistarpeeseen? Lähidemokratia ja päätöksenteko ohjausryhmän semma27.-28.3. + kokous 7.5. Valmisteluvastuu: demokratiaryhmä Millainen on aito kunnanosahallinto ja mistä se päättää? Mikä on päätöksentekomallin kustannusvaikutus? Uuden kaupungin talous Jory ja kunnat: Mitkä ovat kuntien sopeuttamiskeinot 2015-2016? Talousryhmä ja Perlacon Oy: Millainen on uuden kaupungin talous ja sopeuttamiskeinot 2017+ (perustuen työryhmien esityksiin) verrattuna erillisiin kuntiin? Arviointikriteerit: kustannustehokkuus, kilpailukyky, yhdyskuntarakenne, segregaatio jne.
1. Hyväksyykö kuntanne uudelle selvitettävälle kaupungille ehdotetun vision jatkotyöskentelyn pohjaksi? Hyvinkää, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula: kyllä Järvenpään, Nurmijärven ja Sipoon muutosesityksiä: metropoli näkymään Älykäs, verkostomainen kaupunki asukkaiden ehdoilla kunnanosahallinnon ja lähipalveluiden määrittely, alueiden välinen liikennöinti paremmaksi visiota täsmentämällä
4. Onko kuntanne palveluverkkoa sopeutettava kuntien yhdistymispäätöksen yhteydessä uuden kaupungin näkökulmasta? Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula: kyllä Kerava: ei, koska palveluverkkoa on jo sopeutettu Nurmijärvi: ei, koska oma palveluverkkosuunnitelma hyväksytty 19.12.2013 Sipoo:?
7. Onko kuntanne sitoutunut olemaan mukana selvityksessä sen loppuun asti? kaikki: kyllä lisäksi: Hyvinkää ei osallistu muihin selvityksiin Kerava osallistuu valtion määrään erityiseen kuntajakoselvitykseen Nurmijärvi on mukana kuntarakennelain edellyttämällä tavalla, mutta on valmis samanaikaisesti selvittämään myös muita vaihtoehtoja
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Valtuustoinfo www.metropoliselvitys.fi www.metropolutredningen.fi
Metropoliselvitys Valtiovarainministeriö on 9.12.2013 määrännyt kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä. Ministeriö on asettanut kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevónin ja arkkitehti Matti Vatilon. Selvitystyö päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään 31.10.2014 mennessä
Selvityksen tarkoitus Tehtävänä on arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös osaliitosvaihtoehdot voivat sisältyä selvitykseen. Metropolialueen kuntarakennetta tarkastellaan alueen kokonaisedun näkökulmasta Selvityksen perusteella selvittäjät voivat tehdä kuntien valtuustoille ehdotuksen kuntajaon muuttamisesta Selvittäjät voivat tehdä esityksen VM:lle kunnallisen kansanäänestyksen toimittamisesta
Helsingin seutu 2030 1) Väestörakenteen ja talouden trendit Väestön ikääntyminen Palvelutarpeen kasvu > Verotustarpeen kasvu Työmarkkinoille tulevien ikäluokkien pienuus Työikäisen väestön kaupungistuminen (SM 2013) Maahanmuutto Haasteena kyky ottaa tarvittava uusi muuttoliike vastaan Pitkän hitaan talouskasvun vaiheeseen varautuminen Kantosuhteen hallinta (McKinsey 2010) Tarvitaan 200.000 yksityissektorin uutta työpaikkaa
2)Toimintaympäristö ja kilpailukyky -Kotimarkkina Eurooppa -Suomen väestöosuus -Eurooppa 0.77% -EU 1.08% -Suhteellisen edun perusta? -Knowledge based strategy -Metropolisarja -Suomen vetovoima investointikohteena Voimavarojen kokoaminen 28
Helsingin seutu 2030 3) Metropolialueen kunta- ja aluerakenne - toiminnallinen kokonaisuus, jossa kunnat ovat kasvaneet yhteen - kuntajaotus ei vastaa taajamarakennetta eikä asukkaiden elämisen toimintapiiriä - metropolialueen kunnat vastaavat kukin oman maantieteellisen alueensa osalta koko metropolialueen kehittämisestä 29
Helsingin seutu 2030 4) Metropolialueen kokonaisetu huomioon Ongelmana osaoptimointi, palvelushoppailu ja erityisintressien vaaliminen kokonaisuuden kustannuksella Kansallinen, koko maata koskeva kysymys Kaikissa skenaarioissa Suomi tarvitsee kasvavan pääkaupungin / pääkaupunkiseudun 30
Helsingin seutu 2030 5) Kuntien uudistumisen mahdollisuus ja välttämättömyys Vahva fokus uuteen kuntaan ja pitkän tähtäimen dynaamisiin vaikutuksiin Avaa mahdollisuuden: Uudistaa palvelujen järjestämistä kokonaisuudessaan Ottaa käyttöön parhaat käytännöt eri toiminnoissa Luopua ikiaikaisista tottumuksista ja tavoista Avaa mahdollisuuden: Hallinnon modernisointiin ja tuottavuuden kasvuun Toimintakulttuurien avaamiseen ja muuttamiseen 31
Kuntajakoselvittäjät Organisoituminen Kuntalaiset Valtuustot Seurantaryhmä (neuvotteluelin) - Luottamushenkilöjohto ja kuntajohtajat Viranhaltijaverkosto -Kuntatalous, MALY, sivistys, sote, henkilöstö, demokratia, kilpailukyky Visioryhmä Henkilöstön osallistuminen
Kuntalaiset Selvityksen edetessä varmistetaan kuntalaisten tiedonsaanti ja osallistumismahdollisuudet. Selvityksen internet-sivuilta kuntalaiset voivat seurata selvityksen etenemistä reaaliaikaisesti www.metropoliselvitys.fi, www.metropolutredningen.fi Selvityksen edetessä kuntalaisille järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Selvityksestä informoidaan sosiaalisessa mediassa ja paikallisille tiedotusvälineille järjestään tiedotustilaisuuksia Selvityksen päätyttyä kunnanhallituksen on varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta (huomautukset 30 pv:ssä kuulutuksesta) 33
Prosessin kuvaus Tammi Organisoituminen Kuntajohtajien ja luottamushenkilöjohdon tapaamiset/haastattelut kunnittain Helmi Maalis Viranhaltijaverkoston työpaja (14.2): tulevaisuuden vision työstäminen Toimintaympäristö- ja nykytila-analyysin aloitus Seurantaryhmä (4.3): toimintaympäristö, tulevaisuuden visio Visioryhmä Henkilöstön kuuleminen kunnittain; henkilöstötyöryhmän kokous 27.3. Missä olemme nyt? Toimintaympäristö Nykytila Minne haluamme päästä? Visio Huhti Seurantaryhmä (11.4): kunnat ja metropolihallinto Valtuustoinfot: toimintaympäristö ja tulevaisuuden visio Toimintaympäristö- ja nykytila-analyysin valmistuminen Touko Väliraportointi: toimintaympäristö ja nykytila; ehdotus tulevaisuuden kuntarakenteeksi 34
Prosessin kuvaus Kesä Elo Syys Seurantaryhmän kokous: keskustelu kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta Viranhaltijaverkoston kokous/työpaja Kuntalaisten kuuleminen Valtuustoinfot Henkilöstön kuuleminen Miten tulevaisuuden visioon päästään? Selvitysraportin työstäminen Yhdistymissopimuksen/ sopimusten valmistelu Loka Seurantaryhmän kokous Selvitysraportti, esitys valtuustoille, yhdistymissopimus/-sopimukset 35
Metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportti Ylijohtaja Päivi Laajala Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto 1.4.2014 16.4.2014
Metropolihallintolain valmistelun aikataulut Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten toteuttamiseksi valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä toimikaudeksi 4.10.2013 15.9.2014 Työryhmän tuli valmistella väliraportti 31.3.2014 mennessä Väliraportti lähetetään lausunnoille käännöksen valmistuttua, huhtikuun puolivälissä Työryhmä jatkaa ehdotusten työstämistä lausuntopalautteen pohjalta ja luonnos hallituksen esitykseksi valmistuu 15.9.2014 mennessä Tämän jälkeen lausuntokierros HE-luonnoksesta HE eduskuntaan vuoden 2015 alussa 16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Molempia malleja koskevat ehdotukset Metropolihallinnosta tehtävineen säädettäisiin erillislaissa (metropolihallintolaki) sekä tehtäväkohtaisissa erityislaeissa Metropolihallinnon tehtäväkokonaisuudet: maankäyttö, asuminen, liikenne, kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, segregaatio, työvoima ja maahanmuutto Toimieliminä hallituksen linjauksen mukaisesti vaaleilla valittava valtuusto sekä lisäksi metropolihallitus, metropolijohtaja, lakisääteiset lautakunnat ja muut toimielimet Metropolivaali toimitettaisiin lähtökohtaisesti samalla tavalla ja samalla aikataululla kuin kunnallisvaalit. Metropolihallinto voisi järjestää kansanäänestyksen Asukkailla ääni- ja äänestysoikeus sekä oikeus tehdä kansanäänestysaloite ja metropolialoite Metropolihallinto olisi kaksikielinen viranomainen 16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Metropolihallinnon tehtävien näkökulmasta työryhmä ehdottaa alustavasti kahta seuraavaa vaihtoehtoista toteutustapaa metropolihallinnon perustamiseksi: Vähimmäistehtävät-malli Metropolihallinnon luonne ja tehtävät ovat pääosin strategisia ja osittain operatiivisia. Operatiivisia tehtäviä ovat erityisesti joukkoliikenteen järjestäminen ja rakennuttamispalvelut. Laaja malli: Metropolihallinnon luonne ja tehtävät ovat sekä strategisia että operatiivisia. Operatiivisia tehtäviä ovat vähimmäistehtävät mallissa esitettyjen lisäksi tien- ja kadunpito, metron ja mahdollisen jokeriradan hallinnointi, tuetun asuntotuotannon omistaminen sekä HSY:ltä siirtyvät vesi- ja jätehuollon operatiiviset tehtävät. 16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Tehtävät: maankäyttö Vahva metropolikaava keskeinen edellytys metropolihallinnon toimivuudelle molemmissa malleissa MAL-tehtävissä onnistuminen edistää kilpailukykyyn ja segregaation ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden toteutumista Metropolihallinnon vahvuus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon metropolihallinto ohjaa kuntien maankäyttöä Metropolikaava korvaa maakuntakaavan ja osin yleiskaavat: yleiskaavallinen tarkastelu kuitenkin edelleen mahdollista Metropolikaavan ohjausvaikutus ja kaavamääräykset: asemakaavoitus perustuen suoraan metropolikaavaan Metropolisopimuksen rooli: joustava yhteen sovittava työkalu metropolikaavan toimeenpanossa Maapolitiikka: metropolialueen kunnat saisivat nykyisen keinovalikoiman täydennyksenä oikeuden lunastaa maata ilman lupamenettelyä metropolikaavassa osoitetuilla seudullisilla MAL-alueilla, joita koskisi erityinen kaavamääräys Suunnittelutarvealueet ja -ratkaisut: rakentaminen asemakaavan ulkopuolisella alueella lähtökohtaisesti edellyttää suunnittelutarveratkaisua Mikä on perustuslain näkökulmasta mahdollista ja toisaalta mistä on tarkoituksenmukaista säätää laissa 16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Tehtävät: asuminen Vähimmäistason tehtävät: Seudullisesti keskeisillä asuntotuotantoalueilla kuntien rakennuttamispalvelut keskitetään metropolihallinnolle valtion tukeman asuntotuotannon osalta Metropolihallinto kilpailuttaa tuettujen asuntojen suunnittelun ja niiden toteuttamisen Tuettujen asuntojen omistus on lähtökohtaisesti kunnilla, niiden omistamilla yhtiöillä tai yleishyödyllisillä yhteisöillä Laajat tehtävät: Seudullisesti keskeisten asuntoalueiden monipuolisen asuntorakenteen turvaamiseksi metropolihallinnolla on viimesijainen vastuu valtion tukeman asuntotuotannon osalta myös sen omistamisesta näillä alueilla, jos rakennettaville vuokra-asunnoille ei muuten ole osoitettavissa omistajaa Metropolihallintoon sisällytetään sen alaisuudessa toimiva erillinen toimija, jonka toimenkuva on valtion tukemien asuntojen omistaminen, hallinnointi ja asukasvalinta sekä niiden ylläpito Tonttimaan hankinta kunnilta / metropolihallinnolle osoitetut maapoliittiset keinot 16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Tehtävät: liikenne Vähimmäistason tehtävät: HSL:n vastuulla olevat liikennesektorin tehtävät sekä vastaavat ELYn hoitamat tehtävät niiden kuntien alueella, jotka nyt eivät ole HSL:n jäseniä Joukkoliikenteessä metropolihallinnolle tulee täysi toimivalta palvelutason, lippujärjestelmän, informaation ja liityntäpysäköinnin järjestämisessä Liikennejärjestelmäsuunnittelu kytketään kiinteästi metropolikaavoitukseen Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen tapahtuu nykyisen mallin mukaisesti, mutta metropolikaava ja metropolisopimus ohjaavat toteutusjärjestystä maankäytön ja liikenteen suhteen Laajat tehtävät: Metropolihallinnolle myös metron ja mahdollisen tulevan seudullisen jokeriradan hallinnointi ja kehittäminen Metropolihallinnolle myös tien- ja kadunpito kunnilta ja valtiolta Ei Kehä III ja valtatiet Kehä III:n ulkopuolella, joilla on suuri valtakunnallinen merkitys Rataverkko on kokonaisuus, jonka jakamista valtakunnan ja metropolialueen verkoiksi ei esitetä 16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Tehtävät: ympäristö Vähimmäistason tehtävät: Metropolihallinnolle siirtyisi HSY:stä seudullisten tehtävien johtamiseen, strategiseen vesi- ja jätehuollon suunnitteluun sekä keskushallintoon liittyviä toimintoja Seututieto metropolikaavan laadintaan liittyen Laajat tehtävät: Metropolihallinto hoitaisi kaikki HSY:n nykyiset tehtävät (ml. vesi- ja jätehuollon operatiiviset toiminnot) Kuntayhtymä liitettäisiin osaksi metropolihallintoa joko liikelaitoksena tai muuna kirjanpidollisena eriytettynä metropoliorganisaation osana 16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Hallintomalli Vähimmäistehtävät-mallissa metropolihallinto olisi pakkokuntayhtymä, jolla on vaaleilla valittu valtuusto Tehtävät ovat luonteeltaan selkeästi ylikunnallisia, mutta niiden ollessa taloudelliselta ja muulta merkitykseltään vähäisempiä, olisi pakkokuntayhtymämalli tehtävien hoidon kannalta tarkoituksenmukaisempi järjestämistapa Laajassa mallissa metropolihallinto olisi perustuslain 121 :n 4 momentin mukainen kuntaa suuremmalla alueella toteutettu itsehallintojärjestelmä Järjestelyä puoltaisi tehtäviin vaadittava merkittävä rahoitus, tehtävien laajuus, merkittävyys ja ylikunnallisuus sekä niiden hoitamiseen vaadittava itsenäinen toimivalta Pakkokuntayhtymä ja perustuslain 121 :n 4 mom. itsehallintojärjestelmä ovat ne oikeudelliset vaihtoehdot, joilla hallituksen linjauksen mukainen metropolihallinto voidaan toteuttaa Oikeudellisen toteuttamismallin valintaan vaikuttaa mm. metropolihallinnolle annettavien tehtävien laajuus ja merkittävyys, rahoituksen suuruus sekä tehtävien oikeusvaikutukset alueen kunnille, kuntayhtymille ja muille sidosryhmille 16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Rahoitusjärjestelmä Vähimmäistehtävät-malli: kunnille osoitettavat maksuosuudet Suuruusluokka n. 250 /asukas/vuosi tai n. 5 % kuntien verotuloista. Maksuosuuksien perusteista säädettäisiin laissa. Rahoituksesta päätösvalta voisi olla joko alueen kunnilla tai valtioneuvostolla rahoituksen suuruudesta päätettäisiin kuntalain 79 :n mukaisella perussopimuksen muuttamista koskevalla enemmistöllä mikäli kunnat eivät pääsisi sopimukseen, valtioneuvosto päättäisi tiukkojen reunaehtojen rajoissa Laaja malli: metropolivero (tulovero) Laajat tehtävät merkitsisivät mittavaa rahoitustarvetta Metropoliveron suuruus alustavan arvion mukaan n. 3 3,5 % Rajoittaisi merkittävästi kunnan taloudellista liikkumavaraa ilman, että kunnalla olisi mahdollisuus ohjata metropolihallinnon rahoituksen käyttöä metropolihallinnon omiin vaaleihin perustuvan hallinnon vuoksi Metropoliveroon sovellettaisiin samoja vähennyksiä kuin kunnallisveroon. Alueen kuntien tulisi voida alentaa omaa verotustaan vastaavasti niille kuuluvien tehtävien vähentyessä Täydentävinä rahoituslähteinä mm. asiakasmaksut, valtionosuuksien ohjaaminen suoraan metropolihallinnolle 16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Aluerajaus Vähimmäistehtävät-malli: laajempi alue Metropolihallinnon alueellinen toimivalta laajempi tehtävien ollessa merkitykseltään pienemmät. Metropolihallintoon kuuluisivat ydinalueen 10 kunnan ohella 6 taajama- ja työssäkäyntiperusteella määriteltyä kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo, Vihti, Mäntsälä, Hyvinkää, Lohja, Porvoo ja Riihimäki Alueen tulevaisuuden kasvun ja laajenemisen johdosta on nähtävissä, että tarpeet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisyssä ulottuvat ydinalueen kuntia laajemmalle alueelle mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa. Laaja malli: suppeampi alue Metropolihallinnon alueellisen toimivallan tulisi rajoittua pienempään kuntajoukkoon johtuen mm. tehtävien taloudellisesta merkityksestä. Metropolihallintoon kuuluisivat 10 seuraavaa kuntaa (nk. ydinalue) Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula ja Sipoo. Kuntien kuulumista metropolihallintoon voidaan pitää välttämättömänä ja edellytyksenä sille, että asetettavat tehtävät on mahdollista hoitaa tuloksellisesti Kuntien kokoeroista huolimatta voidaan katsoa, että kunnat ovat olosuhteiltaan pääsääntöisesti samankaltaisia. 16.4.2014
16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Vaalit Vähimmäistehtävät-malli: Metropolivaltuuston vaali olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa työryhmän näkemyksen mukaan siten, että metropolialue muodostaisi yhden vaalipiirin. Myös muut vaihtoehdot voivat tulla kysymykseen, jos vaalijärjestelmässä halutaan korostaa valtuuston alueellista edustavuutta Laajamalli: Metropolivaltuuston vaali tulisi toteuttaa työryhmän näkemyksen mukaan siten, että metropolialue muodostaisi yhden vaalipiirin. Metropolivaltuuston koko voisi em. malleissa olla 71-101 valtuutettua. 16.4.2014
Työryhmän alustavia ehdotuksia Kielelliset oikeudet Jos metropolialueelle on tarpeen perustaa ruotsinkielisiä palveluita koordinoiva lautakunta tai muu toimielin nimenomaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien osalta, tulisi tämä työryhmän näkemyksen mukaan arvioida ja ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yhteydessä. Jos ruotsinkielisten palvelujen koordinointitarve liittyy erityisesti metropolihallinnolle kuuluviin tehtäviin, on jatkotyössä erikseen arvioitava tällaisen lakisääteisen toimielimen tarve sekä sen tehtävät ja asema. Työryhmä katsoo, että jos metropolihallintoon perustettaisiin tällainen toimielin, sen jäsenet valitsisi metropolivaltuusto jäsentensä ja varajäsentensä keskuudesta. Jäsenten tulisi edustaa vähemmistökielistä väestöä. Kieliryhmään kuuluminen määriteltäisiin kuten kuntalaissa. 16.4.2014
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-kokonaisuus (sekä perusettä erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti käynnistetty Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto palvelujen laaja integraatio selkeä ja tehokas hallinto
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Tarkoituksena on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat sote-palveluihin yksiportaisen ja selkeän hallinnon. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden rahoitus tulee kunnilta ikärakenteella ja sairastavuudella painotetun asukasmäärään perustella (= painotettu kapitaatio). Alueellisen tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta samalla vahvistetaan.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiolla sekä riittävän suurilla väestöpohjilla on merkittävä myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä.
Uudistuksen jatkoaikataulu Parlamentaarinen ohjausryhmä HE luonnos lausunnoille kesäkuussa 2014 HE eduskuntaan lokakuussa 2014 Laki voimaan keväällä 2015 Uudet alueet aloittavat toimintansa 1.1.2017