Metropolihallinnon valmistelutyön ajankohtaiskatsaus

Transkriptio

1 Metropolihallinnon valmistelutyön ajankohtaiskatsaus YRITYSPALVELUIDEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄ SATAKUNTATALO Ylijohtaja Päivi Laajala Valtiovarainministeriö

2 Metropolihallintolain valmistelun aikataulut Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten toteuttamiseksi valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä toimikaudeksi Työryhmän tuli valmistella väliraportti mennessä Väliraportti on lähetty lausunnoille 16.4., lausunnonantoaika päättyy 4.7. Työryhmä jatkaa ehdotusten työstämistä lausuntopalautteen pohjalta ja luonnos hallituksen esitykseksi valmistuu mennessä Tämän jälkeen lausuntokierros HE-luonnoksesta HE eduskuntaan vuoden 2015 alussa

3 Lähtökohdat ja tavoitteet Keskeinen päämäärä on seudun sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Seudun on kilpailtava kansainvälisessä sarjassa mm. Itämeren muiden metropolialueiden kanssa. Metropolihallinnolla tulee olla edellytykset tehdä metropolialueen toiminnallisen kokonaisuuden kannalta ratkaisuja kuntarajoista riippumatta. Keskeisiä tavoitteita ovat yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuuden ja taloudellisuuden parantaminen sekä riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon varmistaminen ja sosiaalisen eheyden turvaaminen Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän toimivuudella on myös erittäin suuri merkitys sekä työmarkkinoiden toimivuuden että kaupunkialueen tuottavuuden näkökulmasta. Tunnuslukuja: Helsingin seudun 14 kunnan osuus bruttokansantuotteesta on n. 36 prosenttia ja väestön osuus n. 26 prosenttia koko maan väestöstä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat vuonna 2011 noin 42 prosenttia koko maan t&k menoista. Seudulla sijaitsee lähes neljännes yritysten toimipaikoista ja kolmannes yrityssektorin henkilöstöstä. Koko maan liikevaihdosta alueella tuotetaan 44 prosenttia.

4 Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) Metropolipolitiikan neuvottelukunta Seurantaryhmä (Ministerit Virkkunen+Viitanen+kj:t) Metropolilakityöryhmä Pj. ylijohtaja Päivi Laajala MAL-tehtävät Alatyöryhmä: YM Pekka Normo (pj) Hallinto ja päätöksenteko VM + muut ministeriöt Rahoitus Alatyöryhmä: VM Teemu Eriksson (pj) Metropolihallinnon aluerajaus ja toimialue VM + muut ministeriöt Kilpailukyky, elinkeinoja innovaatiopolitiikka TEM + muut ministeriöt Segregaatio, työvoima, maahanmuutto TEM + muut ministeriöt Vaalijärjestelmä OM+ muut ministeriöt Lainsäädännön valmisteluvastuu (HE) VM Ruotsinkieliset palvelut OM + muut ministeriöt Tehtävät (koordinaatio) YM + muut ministeriöt Ohjaavat tahot, vuorovaikutus, lakityöryhmä ja sen alaryhmät Virkamiesvalmistelun substanssivastuu työryhmän tehtävittäin Tehtäväjako, toimivalta ja yhteensovitus ja yleislinjaukset VM + muut ministeriöt

5 Väliraportti Väliraportti jakaantuu kolmeen osaan: I osa: metropolialueen yhteistyön nykytila ja nykytilan arviointi sekä tavoitteet II osa: työryhmän kartoittamat eri vaihtoehdot III osa: työryhmän alustavat ehdotukset

6 Molempia malleja koskevat ehdotukset Metropolihallinnosta tehtävineen säädettäisiin erillislaissa (metropolihallintolaki) sekä tehtäväkohtaisissa erityislaeissa Metropolihallinnon tehtäväkokonaisuudet: maankäyttö, asuminen, liikenne, kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, segregaatio, työvoima ja maahanmuutto Toimieliminä hallituksen linjauksen mukaisesti vaaleilla valittava valtuusto sekä lisäksi metropolihallitus, metropolijohtaja, lakisääteiset lautakunnat ja muut toimielimet Metropolivaali toimitettaisiin lähtökohtaisesti samalla tavalla ja samalla aikataululla kuin kunnallisvaalit. Metropolihallinto voisi järjestää kansanäänestyksen Asukkailla ääni- ja äänestysoikeus sekä oikeus tehdä kansanäänestysaloite ja metropolialoite Metropolihallinto olisi kaksikielinen viranomainen

7 Metropolihallinnon tehtävien näkökulmasta työryhmä ehdottaa alustavasti kahta seuraavaa vaihtoehtoista toteutustapaa metropolihallinnon perustamiseksi: Vähimmäistehtävät-malli Metropolihallinnon luonne ja tehtävät ovat pääosin strategisia ja osittain operatiivisia. Operatiivisia tehtäviä ovat erityisesti joukkoliikenteen järjestäminen ja rakennuttamispalvelut. Laaja malli: Metropolihallinnon luonne ja tehtävät ovat sekä strategisia että operatiivisia. Operatiivisia tehtäviä ovat vähimmäistehtävät mallissa esitettyjen lisäksi tien- ja kadunpito, metron ja mahdollisen jokeriradan hallinnointi, tuetun asuntotuotannon omistaminen sekä HSY:ltä siirtyvät vesi- ja jätehuollon operatiiviset tehtävät.

8 Tehtävät: maankäyttö Vahva metropolikaava keskeinen edellytys metropolihallinnon toimivuudelle molemmissa malleissa MAL-tehtävissä onnistuminen edistää kilpailukykyyn ja segregaation ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden toteutumista Metropolihallinnon vahvuus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon metropolihallinto ohjaa kuntien maankäyttöä Metropolikaava korvaa maakuntakaavan ja osin yleiskaavat: yleiskaavallinen tarkastelu kuitenkin edelleen mahdollista Metropolikaavan ohjausvaikutus ja kaavamääräykset: asemakaavoitus perustuen suoraan metropolikaavaan Metropolisopimuksen rooli: joustava yhteen sovittava työkalu metropolikaavan toimeenpanossa Maapolitiikka: metropolialueen kunnat saisivat nykyisen keinovalikoiman täydennyksenä oikeuden lunastaa maata ilman lupamenettelyä metropolikaavassa osoitetuilla seudullisilla MAL-alueilla, joita koskisi erityinen kaavamääräys Suunnittelutarvealueet ja -ratkaisut: rakentaminen asemakaavan ulkopuolisella alueella lähtökohtaisesti edellyttää suunnittelutarveratkaisua Mikä on perustuslain näkökulmasta mahdollista ja toisaalta mistä on tarkoituksenmukaista säätää laissa

9 Tehtävät: asuminen Vähimmäistason tehtävät: Seudullisesti keskeisillä asuntotuotantoalueilla kuntien rakennuttamispalvelut keskitetään metropolihallinnolle valtion tukeman asuntotuotannon osalta Metropolihallinto kilpailuttaa tuettujen asuntojen suunnittelun ja niiden toteuttamisen Tuettujen asuntojen omistus on lähtökohtaisesti kunnilla, niiden omistamilla yhtiöillä tai yleishyödyllisillä yhteisöillä Laajat tehtävät: Seudullisesti keskeisten asuntoalueiden monipuolisen asuntorakenteen turvaamiseksi metropolihallinnolla on viimesijainen vastuu valtion tukeman asuntotuotannon osalta myös sen omistamisesta näillä alueilla, jos rakennettaville vuokra-asunnoille ei muuten ole osoitettavissa omistajaa Metropolihallintoon sisällytetään sen alaisuudessa toimiva erillinen toimija, jonka toimenkuva on valtion tukemien asuntojen omistaminen, hallinnointi ja asukasvalinta sekä niiden ylläpito Tonttimaan hankinta kunnilta / metropolihallinnolle osoitetut maapoliittiset keinot

10 Tehtävät: liikenne Vähimmäistason tehtävät: HSL:n vastuulla olevat liikennesektorin tehtävät sekä vastaavat ELYn hoitamat tehtävät niiden kuntien alueella, jotka nyt eivät ole HSL:n jäseniä Joukkoliikenteessä metropolihallinnolle tulee täysi toimivalta palvelutason, lippujärjestelmän, informaation ja liityntäpysäköinnin järjestämisessä Liikennejärjestelmäsuunnittelu kytketään kiinteästi metropolikaavoitukseen Infrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen tapahtuu nykyisen mallin mukaisesti, mutta metropolikaava ja metropolisopimus ohjaavat toteutusjärjestystä maankäytön ja liikenteen suhteen Laajat tehtävät: Metropolihallinnolle myös metron ja mahdollisen tulevan seudullisen jokeriradan hallinnointi ja kehittäminen Metropolihallinnolle myös tien- ja kadunpito kunnilta ja valtiolta Ei Kehä III ja valtatiet Kehä III:n ulkopuolella, joilla on suuri valtakunnallinen merkitys Rataverkko on kokonaisuus, jonka jakamista valtakunnan ja metropolialueen verkoiksi ei esitetä

11 Tehtävät: ympäristö Vähimmäistason tehtävät: Metropolihallinnolle siirtyisi HSY:stä seudullisten tehtävien johtamiseen, strategiseen vesi- ja jätehuollon suunnitteluun sekä keskushallintoon liittyviä toimintoja Seututieto metropolikaavan laadintaan liittyen Laajat tehtävät: Metropolihallinto hoitaisi kaikki HSY:n nykyiset tehtävät (ml. vesi- ja jätehuollon operatiiviset toiminnot) Kuntayhtymä liitettäisiin osaksi metropolihallintoa joko liikelaitoksena tai muuna kirjanpidollisena eriytettynä metropoliorganisaation osana

12 Tehtävät: kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Metropolihallinnolle kokonaisvastuu seudun kv-kilpailukyvyn edistämisestä, markkinoinnista ja invest in-toiminnasta Seudun vision, strategian ja kehittämistavoitteiden määrittely Yhteistyössä valtion ja kuntien kesken, työkaluna nykyistä sitovampi sopimuspolitiikka: metropolisopimus Uudenmaan liitolle kuuluvat tehtävät Metropolialueen ulkopuolelle jäävien Uudenmaan liiton jäsenkuntien osalta on ratkaistava aluekehittämistehtävien hoito Jatkovalmistelussa tarkasteltava mm. EU:n rakennerahasto-ohjelmien hoitoon liittyviä kysymyksiä Toimeenpanosta metropolihallinto sopii ELY-keskuksen, Tekesin, seudun kuntien ja seudullisten kehittämisyhtiöiden kanssa. Jatkovalmistelussa on selvitettävä yritysten kehittämispalveluiden koordinointi metropolialueella

13 Tehtävät: segregaatio-, työvoima- ja maahanmuuttoasiat Vähimmäistason tehtävät: Segregaatio-, työvoima- ja maahanmuuttoasiat sisällytetään metropolisopimukseen Yhteistyövelvoite segregaation torjumiseksi Malli nuorisolaista, jossa määrätty yhteistyöstä ja josta kokemukset myönteisiä Metropolivaltuustokaudeksi hyväksyttävä sosiaalisen vahvistamisen toimenpideohjelma Maankäytön suunnittelu ja asuntopolitiikka: turvattava asuntoalueiden monipuolinen ja kaupunkirakenteeseen tukeutuva toteuttaminen Vastuu alueen asunnottomuuden hoitamisesta ja asumisneuvojatoiminnan avulla ehkäistään häätöjä ja vähennetään asunnottomuutta Laajat tehtävät: Toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuu? Metropolihallinnolle kokonaisvastuu syrjäytyneiden sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelujen tuottamisesta? Sote-ratkaisu Erikseen tulee ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän, kuntien ja metropolihallinnon segregaation torjuntaan liittyvien tehtävien osalta selkeä tehtävänjako yhteistyövelvoitteen ja toimintaohjelman/-sopimuksen kautta. Em. liittyy osin myös vähimmäistehtävät-malliin

14 Tehtävät: metropolisopimus Metropolialueen strategisia tavoitteita palvelevat valtion, metropolihallinnon ja tarvittavassa laajuudessa myös kuntien yhdessä sopimat toimenpiteet ja ajoitus sekä tarpeellisessa laajuudessa resursointi yhdeksi kokonaisuudeksi Voisi kattaa nykyiset MAL-, kasvu-, segregaatio-, ja maahanmuuttosopimukset Erona nykyisiin sopimuksiin kattavuus ja vahvempi sitovuus Erityisesti metropolikaavan keskeinen toteuttamisväline Sitovuuden lisäämiseksi esimerkiksi valtion metropolialueelle suunnattavien liikenne- ja infrarahoituksen myöntäminen Sopimukseen otettavien liikennettä koskevien investointien valmistelu kytkettäisiin liikennepoliittisen selonteon valmisteluun ja kehysmenettelyyn

15 Hallintomalli Vähimmäistehtävät-mallissa metropolihallinto olisi pakkokuntayhtymä, jolla on vaaleilla valittu valtuusto Tehtävät ovat luonteeltaan selkeästi ylikunnallisia, mutta niiden ollessa taloudelliselta ja muulta merkitykseltään vähäisempiä, olisi pakkokuntayhtymämalli tehtävien hoidon kannalta tarkoituksenmukaisempi järjestämistapa Laajassa mallissa metropolihallinto olisi perustuslain 121 :n 4 momentin mukainen kuntaa suuremmalla alueella toteutettu itsehallintojärjestelmä Järjestelyä puoltaisi tehtäviin vaadittava merkittävä rahoitus, tehtävien laajuus, merkittävyys ja ylikunnallisuus sekä niiden hoitamiseen vaadittava itsenäinen toimivalta Pakkokuntayhtymä ja perustuslain 121 :n 4 mom. itsehallintojärjestelmä ovat ne oikeudelliset vaihtoehdot, joilla hallituksen linjauksen mukainen metropolihallinto voidaan toteuttaa Oikeudellisen toteuttamismallin valintaan vaikuttaa mm. metropolihallinnolle annettavien tehtävien laajuus ja merkittävyys, rahoituksen suuruus sekä tehtävien oikeusvaikutukset alueen kunnille, kuntayhtymille ja muille sidosryhmille

16 Rahoitusjärjestelmä Vähimmäistehtävät-malli: kunnille osoitettavat maksuosuudet Suuruusluokka n. 250 /asukas/vuosi tai n. 5 % kuntien verotuloista. Maksuosuuksien perusteista säädettäisiin laissa. Rahoituksesta päätösvalta voisi olla joko alueen kunnilla tai valtioneuvostolla rahoituksen suuruudesta päätettäisiin kuntalain 79 :n mukaisella perussopimuksen muuttamista koskevalla enemmistöllä mikäli kunnat eivät pääsisi sopimukseen, valtioneuvosto päättäisi tiukkojen reunaehtojen rajoissa Laaja malli: metropolivero (tulovero) Laajat tehtävät merkitsisivät mittavaa rahoitustarvetta Metropoliveron suuruus alustavan arvion mukaan n. 3 3,5 % Rajoittaisi merkittävästi kunnan taloudellista liikkumavaraa ilman, että kunnalla olisi mahdollisuus ohjata metropolihallinnon rahoituksen käyttöä metropolihallinnon omiin vaaleihin perustuvan hallinnon vuoksi Metropoliveroon sovellettaisiin samoja vähennyksiä kuin kunnallisveroon. Alueen kuntien tulisi voida alentaa omaa verotustaan vastaavasti niille kuuluvien tehtävien vähentyessä Täydentävinä rahoituslähteinä mm. asiakasmaksut, valtionosuuksien ohjaaminen suoraan metropolihallinnolle

17 Aluerajaus Vähimmäistehtävät-malli: laajempi alue Metropolihallinnon alueellinen toimivalta laajempi tehtävien ollessa merkitykseltään pienemmät. Metropolihallintoon kuuluisivat ydinalueen 10 kunnan ohella 6 taajama- ja työssäkäyntiperusteella määriteltyä kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo, Vihti, Mäntsälä, Hyvinkää, Lohja, Porvoo ja Riihimäki Alueen tulevaisuuden kasvun ja laajenemisen johdosta on nähtävissä, että tarpeet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisyssä ulottuvat ydinalueen kuntia laajemmalle alueelle mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa. Laaja malli: suppeampi alue Metropolihallinnon alueellisen toimivallan tulisi rajoittua pienempään kuntajoukkoon johtuen mm. tehtävien taloudellisesta merkityksestä. Metropolihallintoon kuuluisivat 10 seuraavaa kuntaa (nk. ydinalue) Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula ja Sipoo. Kuntien kuulumista metropolihallintoon voidaan pitää välttämättömänä ja edellytyksenä sille, että asetettavat tehtävät on mahdollista hoitaa tuloksellisesti Kuntien kokoeroista huolimatta voidaan katsoa, että kunnat ovat olosuhteiltaan pääsääntöisesti samankaltaisia.

18

19 Vaalit Vähimmäistehtävät-malli: Metropolivaltuuston vaali olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa työryhmän näkemyksen mukaan siten, että metropolialue muodostaisi yhden vaalipiirin. Myös muut vaihtoehdot voivat tulla kysymykseen, jos vaalijärjestelmässä halutaan korostaa valtuuston alueellista edustavuutta Laajamalli: Metropolivaltuuston vaali tulisi toteuttaa työryhmän näkemyksen mukaan siten, että metropolialue muodostaisi yhden vaalipiirin. v Metropolivaltuuston koko voisi em. malleissa olla valtuutettua.

20 Kielelliset oikeudet Jos metropolialueelle on tarpeen perustaa ruotsinkielisiä palveluita koordinoiva lautakunta tai muu toimielin nimenomaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien osalta, tulisi tämä työryhmän näkemyksen mukaan arvioida ja ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yhteydessä. Jos ruotsinkielisten palvelujen koordinointitarve liittyy erityisesti metropolihallinnolle kuuluviin tehtäviin, on jatkotyössä erikseen arvioitava tällaisen lakisääteisen toimielimen tarve sekä sen tehtävät ja asema. Työryhmä katsoo, että jos metropolihallintoon perustettaisiin tällainen toimielin, sen jäsenet valitsisi metropolivaltuusto jäsentensä ja varajäsentensä keskuudesta. Jäsenten tulisi edustaa vähemmistökielistä väestöä. Kieliryhmään kuuluminen määriteltäisiin kuten kuntalaissa.

21 Vaikutusarviointi ja jatkovalmistelussa selvitettäviä asioita Väliraportin vaikutusarviointi on varsin alustavaa ja täydentyy mennessä Jatkovalmistelussa on lisäksi arvioitava mm. tehtävien osalta mm. kuntakohtaiset vaikutukset tehtävien siirtymisestä metropolihallinnolle rahoituksen järjestämisen kuntakohtaiset vaikutukset metropolialueen ulkopuolisten Uudenmaan liiton jäsenkuntien aluekehitystehtävien ja maakuntakaavaan liittyvien tehtävien hoidon järjestäminen. metropolihallinnon suhde HSY-kuntayhtymään ja HSL-kuntayhtymään sekä Uudenmaan liittoon. metropolihallinnon jäsenyys Kevassa, Kuntien takauskeskuksessa ja Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa. metropolihallinnon toteuttaminen ja tarvittavat siirtymäsäännökset (ml. mahdolliset henkilöstösiirrot, kiinteän ja irtaimen omaisuuden luovuttaminen) vaalien toimittamiseen ja järjestämiseen liittyvät tekijät jne. sote-ratkaisun vaikutukset

22 Kiitos!