Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013



Samankaltaiset tiedostot
Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN Mari Kärkkäinen

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

Hoitotahto käytännössä

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Omaisen kohtaamisen prosessi

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Muistisairaudet saamelaisväestössä

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden häiriöt

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Sosiaaliturvan selvittäminen

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Mielekästä ikääntymistä

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Psykoositietoisuustapahtuma

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Lääkkeet ja kuntoutuminen

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Muistisairaudet

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Luonnon hyvinvointivaikutuksista lisäarvoa luontomatkailuasiakkaille

Parantumaton sairaus, hoidot sekä kuoleminen ja kuolema vaikuttavat sekä potilaan että perheen taloudelliseen toimeentuloon ja pärjäämiseen.

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Sisäinen hanke/suunnitelma

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Ikä, vammaisuus ja palvelut

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Transkriptio:

Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006

Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin Etenevät motoriset ja non-motoriset oireet Etiologia tuntematon, monitekijäinen Ei parantavaa hoitoa, kaikki hoito on palliatiivista Keskimääräinenelinikä14.6 (9.8)

Viimeinen kuukausi Omaiset (N = 52): Kaukaasialainen (92%) Nainen (77%) Puoliso (64%) Keskim ikä 68 Suremisen aika 20 kk Suhteen pituus keskim 49 vuotta.

Viimeinen kuukausi Sairastava: Kaukaasialainen(98%) Miehiä(79%) Keskim. ikä 78 vuotta kuollessa KuolemaPD:stakomplikaatioidenkera: pneumonia, kaatumiset(vammat), VTI, dementia. 6 oli kardiovaskulaaritauti, mutta PD aiheutti suurimman haitan

Sairastavan ongelmia Masennus ja ahdistus Taistelua heikentyneen toimintakyvyn ja sosiaalisen eristymisen kanssa Pelon, menetyksen tunteet ja tulevaisuuden epävarmuus Minkälainen taakka omaisille/omaishoitajalle Taloudellinen ahdinko? perheelle Kernohan G ym 2011

Omaishoitajat Hoidettava tavallisesti yli 65-vuotias Huolehtivat sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä tuesta koko sairauden keston Keskimäärin yli 50 h/viikko (P-Irlanti) Ei oltu valmistautuneita rooliin Ei saatu tarpeeksi tietoa Pitää toimia kontaktihenkilönä terveydenhuoltoon; mm. tämä ei toimi Sosiaalisen elämän seurannaisvaikutukset omaisen sairastaessa ja kuoleman jälkeen McLaughlin D ym 2010

Mitä omaishoitaja tekee? Toileting 24 31 20 25 Out of Bed/Chair 19 48 23 10 Bathing 19 25 13 42 Moving 15 44 20 21 Walking 12 27 19 41 Eating 10 34 35 21 Heavy Housework 10 29 13 48 Activity Transportation 8 39 38 15 Dressing 8 38 35 19 Medications 8 35 40 17 Communicating 6 42 38 14 Finances 6 19 69 6 Shopping 6 17 63 14 Light Housework 4 35 38 23 Telephone 4 23 29 44 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Difficulty Rating (% endorsing)

Omaishoitaja Diagnoosi oli järkytys myös omaiselle (molempien sairaus) Voinnin ja lääkityksen monitorointi oli puutteellista (ummetus, fatiikki, jäykkyys jne.) Sosiaalityöntekijän, toimintaterapeutin palvelut myöhässä Pitkä-aikainen hoito voi aiheuttaa oireita omaishoitajassa: Depressio Stressi Uupumus Kuolleisuutta McLaughlin D ym 2010

Roolin muuttuminen Taudin edetessä lisääntyen hoidettavaa: enemmän fyysistä, psyykkistä tukea. ADL, lääkehoito, kuljettaminen, autoilu yms. Sairastavan mielialan vaihtelut, kiukku, sekavuuden lisääntyminen Turhautuminen siihen, ettei omaa aikaa Ei mahdollisuutta suunnitella tulevaa (omia suunnitelmia) Sosiaalisen elämän kapeutuminen Tulojen väheneminen McLaughlin D ym 2010

Selviytyminen surussa Source: The Lancet 2007; 370:1960-1973(DOI:10.1016/S0140-6736(07)61816-9) Terms and Conditions

Suosituksia Muistetaan puhua hoitotahdosta, loppuvaiheen ongelmista ja niiden hoidosta Keskustele sairauden alussa huomioiden potilaan persoona: tarkkaa tietoa elämänsä suunnittelijoille. Rohkaisua pelokkaille, murehtijoille ja hitaammin yksityiskohtaista tietoa Sairauden edetessä pohdittavaksi, ketkä kaikki perheessä voisivat osallistua hoitorinkiin

Suosituksia Keskustele hoidon tavoitteista koskien keinotekoista ruokintaa ja nesteytystä koskien riittävän varhain ja toistuvasti(tavoite saattaa muuttua) toivoa unohtamatta Yhteinen asia, potilaskeskeisesti. Ohjaa potilasta/omaista pohtimaan/päättämään, kuka omaisista on 2. päätösten tekijä. Potilaatjaomaiseterityisestikaipaavatenemmäntietoasiitä, mitä on odotettavissa voidakseen suunnitella. Muitaaiheita: hoitotahto, kivunhoito, infektioidenhoito, elvytys, mitä tehdään nielemisongelmissa, käytösoireissa ja dementia-oireissa.

Ajatuksia Omainen varhaisemmin mukaan Laaja-alaisempaa pohjaa Keskustellaan myös tulevasta, vrt UKopaslehtinen Edunvalvonnasta KSH/intervallijaksot, mahdollisimman oikeaaikaisesti Loppuvaiheessa samalla tavalla palliatiivisen helpotuksen kohde