Naudanlihantuottajien opintomatkaraportti 4.-6.11.2009 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke keskiviikko 4.11.2009 klo 9.45 Simo Orsama, Pitkäjärventie 525, Orivesi Ensimmäisessä vierailukohteessa pääsimme tutustumaan Simo Orsaman sonnikasvattamoon. Hänellä on 4 vuotta sitten valmistunut lämmin ritiläpohjainen loppukasvattamo 180:lle sonnille sekä juottamo 60 vasikalle. Loppukasvattamon kustannusarvio oli 340 000, joka ei ihan riittänyt. Tuo summa sisältää myös vanhan navetan remontoinnin vasikkatiloiksi. Vanha navetta oli hyvin hyödynnetty vasikkatiloiksi, ja tätä monet ihastelivat. Vanhassa tilatankissa valmistetaan hapanjuoma. Tankki pestään kolmen päivän välein, jolloin sekoitetaan myös uusi juoma. Aluksi juomarehuna käytetään Valion Start Maito Instant jauhetta ja myöhemmin Start Poweria. Juomarehua tarjotaan vapaasti kahdeksasta tutista. Vasikat tulevat tilalle noin kymmenen päivän ikäisenä 30 vasikan ryhmissä. Vasikat ovat hapanjuotossa 6 viikon ikään asti ja siirtyvät vanhassa navetassa olevista vasikkatiloista 4 kk ikäisinä uuteen kasvattamoon. Vanha navetta on talouskeskuksen luona kauempana kasvattamosta, joten vasikat kuljetetaan hevoskärryllä toiseen navettaan. Hakelämpökeskus sijaitsee juottamon yhteydessä. Karsinat on mitoitettu 15 sonnille loppukasvattamossa. Isäntä nupouttaa vasikat itse. Sonnit ruokitaan appeella, jossa on ohraa, rypsiä, kalkkia ja kivennäistä. Ape jaetaan kerran päivässä. Sairaskarsinat sijaitsevat navetan keskiosassa. Sairaskarsinoissa on kolme lukkopartta. Navetassa ei ole lisälämmitystä käytetty, mutta mahdollisuudet siihenkin on. Ilmanvaihto on toiminut moitteettomasti. Alhaalla olevat puhaltimet ovat pois päältä kovalla pakkasella. Peltovuokrat Orivedellä ovat noin 400 /ha. Koneketjut ovat yhteisiä naapurin kanssa ja rehut tehdään paaleihin. Pellot ovat luomutuotannossa. Tilan töitä isäntä tekee yhdessä poikansa kanssa. Sonnien kasvatusaika on 19 kuukautta ja teuraspaino keskimäärin 360 kg. Liha kuuluu 0-luokkaan ja rasva on 3- luokkaa. Ternisonnista hän maksaa 177. Suurin osa sonneista on maitorotuisia, mutta joukossa on myös liharoturisteytyksiä. Orsama on LSO:n sopimustuottaja. klo 12 Saarioinen, Järvensivuntie 1, Tampere Maittavan lounaan jälkeen siirryimme kuuntelemaan Saarioisen yritysesittelyä, jonka Paavon Ryymin meille
piti. Saarioinen kuuluu Artekno-konserniin. Saarioisella on yli 2000 sopimuskasvattajaa. Jyväskylän tuotantolaitoksella työskentelee 270 henkilöä. Lihaa käsitellään 80 tonnia vuorokaudessa eli 18,3 miljoonaa kiloa vuodessa. Jyväskylän laitoksen investointi maksaa yli 12 M, joka voi kohota jopa 14-15 M euroon. Laajennus valmistuu vuoden loppuun mennessä. Osa mukana olijoista olikin Saarioisen tuottajia, mutta Saarioinen tarvitsee jatkossa lisää keskisuomalaisiakin naudanlihantuottajia kumppaneikseen. klo 14.00 Lahisten Simmental, Lahistentie 245, Tarttila (Valkeakoski) Lahisten Simmentalin isäntä Björn von Konow esitteli meille tilansa toiminnan. Ensimmäiset simmentalemot on ostettu Tanskasta vuonna 1991. Nyt tilalla on 200 emolehmää. Simmental-rotuna vaikutti hyvältä, sillä on eniten maitoa, vasikoiden vieroituspainot ovat korkeat, poikimiset ovat helppoja ja päät pieniä. Lisäksi eläimet ovat hyvin rauhallisia. Vuonna 1995 on rakennettu edullisesti ensimmäinen navetta. Lisäsiipeen on rakennettu emojen makuuparret, jotka kuivitetaan hiekalla ja hakkeella. Lisäsiivessä on myös tarkkailuparvi. Lisäksi turvetta käytetään vinokuivikepohjien kuivitukseen nuorkarjan puolella. Nuorkarjan puolelle oli navetan ulkoseinää kiertämään tehty aitakuja, jota oli tarkoitus käyttää esim. punnituksissa apuna. Käytännössä kuja ei ole toiminut, koska vasikat eivät suostu kulkemaan matalista seinäaukoista ulos. Nykyään lehmät ovat kahdessa eri pihatossa. Astutussonneilla on oma kolmiseinäinen rakennus, joka kuivitetaan kutterinpurulla. Kaikkia eläimiä laidunnetaan 8-9 ryhmässä luonnonlaitumilla. Osa pelloista on kaukana, ja tilalla onkin oma kuljetusvaunu, joka on tehty vanhasta karja-auton kontista. Kaiken kaikkiaan peltoa tilalla on 360 ha. Jalostuseläimiä myydään eteenpäin ja jalostukseen panostetaan tilalla. Lisäksi Lahisella on toisella tilalla 100 lypsylehmää. Sonnivasikan syntymäpaino on keskimäärin 50 kg ja lehmävasikan 45 kg. Sonnin vieroituspaino on noin 400 kg. Tila tavoittelee virkeitä ja nopeita vasikoita. Vasikat eivät saa lisäruokintaa laitumille. Kaksosvasikoita syntyy yllättävän paljon. Tilalla on 8 astutussonnia, mutta nyt osa siemennetään. Tilalla on kaikkiaan 8 työntekijää, jotka työskentelevät myös lypsykarjan kanssa. Naakat ja peurat ovat suurin ongelma tuhoeläimistä. Naakat nokkivat paalituubit ja peurat särkevät aitoja. Tämän vuoksi piikkilanka-aita on ainut toimiva vaihtoehto, ennen kuin se kokonaan kielletään. Ruokinta hoidetaan
appeella, johon saatava perunamäski on ilmaista. Säilörehua tehdään sekä paaleihin että siiloihin. Tämä tila oli esimerkki isommasta emotilasta, joka pystyi hyödyntämään luonnonlaitumia. Hieman keskisuomalaiset matkalaisemme olivat ehkä tästä asiasta kateellisia. klo 15.30 Metsä-Paavolan tila, Sari Sillantaka ja Johanna Jantunen, Metsä-Paavolantie 10, Toijala Vuodesta 1983 asti tilalla on kasvatettu limousinrotuisia emolehmiä. Karjassa panostetaan jalostukseen eli hyödynnetään siemennystä ja alkionsiirtoa. Tämän vuoden lopussa tilalla tehdään sukupolvenvaihdos. Tilalla on ollut sama karjanhoitaja 30 vuotta, joka on vähitellen jäämässä eläkkeelle. Ensimmäiset limousinit on ostettu Ruotsista. Lypsykarjasta luovuttiin vuonna 1987. Tällä hetkellä tilalla on 40 emolehmää. Lehmät ovat vanhassa parsinavetassa, joka on valmistunut vuonna 1884. Parsikalusteet ovat edelleen alkuperäiset. Ruokinta hoidetaan käsin, koska ruokintapöytä on hyvin kapea. Vasikat ovat navetassa vapaana ja pääsevät makaamaan vanhaan maitohuoneeseen tehtyyn nurkkaukseen. 18 hiehoa on vielä tanskalaisen sonnin kanssa ulkona. Kaikki vasikat kasvatetaan tilalla itse ja emot poikivat ympäri vuoden. Peltoa tilalla on 93 hehtaaria ja ne sijaitsevat melko lähellä. Navettaan emme päässeet sisään, koska siellä oli hieho parhaillaan poikimassa. Navettaan kurkistamisen jälkeen siirryimme sisätiloihin, jossa meille tarjoiltiin viiniä, konjakkia ja leipää, jonka päällä oli limousinlihaa. Tilalla saimme kuulla myös limousinyhdistyksen esityksen. Yhdistys on toiminut jo 25 vuotta. Jäseniä yhdistyksellä on noin 100. Yhdistys järjestää mm. matkoja jäsenilleen. Yhdistyksen puheenjohtaja on kasvattanut limousin-rotua 20 vuotta. Teurassaanto on optimaalinen, lehmästä saa 700-800 kg ja sonnista 1000 1300 kg. Tavoitteena ei ole suuren suuri eläin. Vasikoiden koko ei saisi kasvaa liikaa, koska helppohoitoisuuteen on pyrittävä. Vasikoiden syntymäpainot ovat keskimäärin 39 kg. Tavoitteena on vähemmän rasvaa ja enemmän lihaksikkuutta. Heidän mielestään karjojen perustamiseen tarvitaan jalostusta. Mielenkiintoinen kohde, jossa rodusta saimme varmasti kaiken tarpeellisen tiedon. Pienelläkin eläinmäärällä ja pienillä investoinneilla voi pärjätä.
n. klo 19.00 Majoittuminen Turkuun Cumulus-hotelliin torstai 5.11.2009 klo 9 Salmensuun hereford, Isotalontie 12, Sauvo, 125 emolehmää ja lihan suoramyyntiä Antti Toivonen hyppäsi linja-autoomme pihalta ja esitteli tilan bussista käsin. Salmensuun tila on ollut samalla suvulla 70 vuotta. Nykyiset isännät (veljekset) ovat pyörittäneet tilaa vuodesta 2005 yhtymänä. Lihasikoja on ollut tilalla 40 vuotta. Vuodesta 1978 tilalla on ollut emolehmiä ja nyt niitä on noin 180 kpl. Omaa peltoa tilalla on 130 ha, kaikkiaan peltoala on 200 ha. Lisäksi luonnonlaitumia on 200 ha, jotka sijaitsevat 50-60 hehtaarin päässä. Jokaisella laidunlohkolla käydään kerran viikossa. Vasikat eivät saa lisäruokintaa laitumille ja siksi lehmävasikoiden kasvu on heikompaa luonnonlaitumilla. Tilalla on oma kuljetuskalusto eläinten siirtoon. Charolais-rotuisia emolehmiä on ollut alusta alkaen, mutta nyt ollaan siirtymässä täysin hereford-rotuun. Tilalla on 8 hereford-sonnia, 1 angussonni ja 1 charolais-sonni. Tällä hetkellä osa vasikoista on vierotettu ja vieroituksessa on käytetty nenälätkiä vaihtelevalla menestyksellä. Osa lätkistä on pudonnut ja osa vasikoista oppii kääntämään lätkän ylös ja imemään silti. Hereford-vasikoita ei nupouteta. Tarkoitus olisi siirtää 30 % emoista syyspoikiviksi. Sonnivasikat menevät tilalta Ali-Lekkalan sonnikasvattamoon. Parhaimmat sonnit myydään kevään sonnihuutokaupassa Tammelassa. Navetan vierellä oli varastoalaa, johon oli tarkoitus jotakin vielä myöhemmin rakentaa. Aluetta on nyt käytetty paalivarastona. Kasvattamot on rakennettu vuosina 1998-1999 ja 2007 on tehty viimeisen laajennus. Pihatot ovat hyvin avonaisia ja tilan isäntä on niihin hyvin tyytyväinen. Kuivitus tehdään oljella ja kerran viikossa turpeella. Olkea ei kerry parrujen päälle ja ilma raikastuu nopeasti kuivituksen jälkeen. 3 paalia kuivitetaan 15 minuutissa. Ruokinnassa käytetään apetta. Ape jaetaan ruokintakouruihin, joita isäntä pitää toimivina. Päivässä ruokintaan kuluu 20 paalia. Säilörehu korjataan paaleihin ja osa kääritään tuubiin. Huoltorakennus on nyt valmistumassa navetan yhteyteen, jolloin työntekijöiden sosiaaliset tilat paranevat huomattavasti. Tämän rakentamista isäntä piti hyvin tärkeänä ja neuvoi sen tekemään ensimmäisenä rakennustyömaalle. Luultavasti nämä isännät tekevät vielä yhden navetan lisää jossain vaiheessa. 60-70 lehmää on yhdessä navetassa. Tilalla on tällä hetkellä yksi vakituinen työntekijä ja lisäksi vanha isäntä auttaa tarpeen mukaan. Peltotöiden aikaan käytetään tilapäistyöntekijöitä. Toisellekin vakituiselle
työntekijälle voisi olla töitä. Tilalla on lisäksi lihan suoramyyntiä. Lihapuoti on avattu vuoden alussa, lihaa on myyty jo yli 10 vuotta. Myymälä on auki talviperjantaisin klo 16-18, mutta toki asiakkaita palvellaan muinakin aikoina. Kuluttajat ovat löytäneet lihapuodin hyvin ja asiakkaita tulee kaukaakin. Liha on maustamatonta ja sitä myydään paistina, fileinä, makkaroina ja nakkeina. Paimiossa tapahtuu teurastus ja Salossa lihanleikkaus. Teurastuksia tehdään kerran kuukaudessa ja lihaa riiputetaan 3 viikkoa. Lihat säilytetään varastossa, jonka lämpötila on +2 astetta. Lihoja myöskin pakastetaan. Jauheliha säilyy 3 viikkoa ja se pakataan yhden kilon pakkauksiin. Tila oli näkemisen arvoinen ja täältä moni osti tuliaiset kotiinkin. Meetwurstit ja nakkipaketit pakattiin linjaauton kylmätilaan ja pienen odottelun jälkeen saimme viimeisetkin ryhmäläiset mukaan tilalta. Varsinkin rodun kannattajat olivat aivan haltioissaan tilalla. Lisäksi suoramyynti oli järjestetty tällä tilalla niin hienosti, että monen päässä alkoi muhia ajatus, kuinka tällaista voisi järjestää Keski-Suomessakin. Täällä olisi voinut helposti viettää kokonaisen päivänkin, niin paljon ammattilaisten kysymyksiä riitti. 11 Konefarmi, Kärsämäentie 47, Turku Aikataulusta olimme tässä vaiheessa hieman jäljessä, mutta se ei onneksi haitannut seuraavassakaan paikassa. Konefarmin esittelijämme Timo Haavisto oli ollut mukana edellisellä tilalla, joten hän tiesi jo, millaista porukkaa odotti paikalle. Hän esitteli meille Konefarmin maahantuonnin ja kaupattavat konemerkit. Heiltä löytyy muun muassa pienkuormaimia, lannanlevityskalustoa, noukinvaunuja, myllyjä, pyöröpaaliketjun koneita, paalisilppureita sekä apevaunuja. Kaikkia koneita yhdistää korkealaatuisuus ja tehokkuus. Varaosapalvelu heillä tuntui olevan hallinnassa, kun osat saadaan toimitettua tilalle jo seuraavana päivänä tilauksesta. Konekaupan rahoituksessa on tullut käyttöön vuokrarahoitus, jolloin koneen voi ostaa jopa ilman minkäänlaista käsirahaa. Myös osamaksut ovat arkipäivää nykyään konekaupassa. Esittelyn ja toimipisteessä kiertämisen jälkeen siirryimme ruokailemaan lähistölle.
14.00 Yliristniemen tila, Heikki ja Henna Perkonoja, Ristniementie 6, Sauvo, angus-emolehmiä n. 30, suomenlampaita ja kainuun harmaita 120 Yliristniemen tila on luomutila (toinen sopimuskausi menossa), ja nykyinen isäntäpari on pitänyt tilaa vuodesta 2003. Tila on emännän kotitila, josta lypsylehmät on hävitetty jo vuonna 1983. Molemmat käyvät tilan ulkopuolella töissä. Lampaiden ja emolehmien pihatot ovat valmistuneet vuosina 2008 ja 2009. Emolehmäpihatto oli kolmiseinäinen kestokuivikepohjainen navetta, joka on maksanut 180 000. Emolehmiä on nyt noin 30, tavoitteena 50. Anguksen ovat todenneet heille sopivimmaksi roduksi. Kaikki emot poikivat keväällä, ja poikiminen voi alkaa jo helmikuussa. Välitysvasikan hinta tippuu 300 kg:n jälkeen, joten turha kasvattaminen ei ole järkevää. Siitossonnit ovat ulkomaista alkuperää, toinen ruotsalainen ja toinen tanskalainen. Sonnit ovat emojen seurassa koko ajan. Sonnivasikat lähtevät välitykseen, mutta liha myydään suoraan tilalta. Kaikki liha menee kaupaksi asiakastoimituksena, LSO:lle menee todella vähän eläimiä. Tilamyymälää ollaan rakentamassa. Peltoja on kunnostettu paljon nykyisen isäntäparin aikana. Luomu on kiinnostanut heitä alusta asti. Kaikkiaan heillä on omaa peltoa 60 ha ja vähän tehdään rehua muidenkin pellolta. Ovat käyttäneet aiemmin rehu-urakoitsijaa, mutta ei enää. Viljaa eivät ole viljelleet, mutta härkäpapua ja kauraa ovat aiemmin kokeilleet (seoskasvuston koostumus 400 120). Puinti on tehty herneen säädöillä, kun härkäpapu on tuleentunut. Lampaat teurastaa Kemiössä Gustafsson, naudat teurastetaan Paimiossa. Lampaat ovat puhtaita suomenlampaita, joista hyödynnetään lihan lisäksi villat ja taljat. Tilalla on kaksi paimenkoiraa, joita käytetään karjan laidunnuksen apuna. Mielenkiintoinen kohde, jossa rakennukset olivat uusia ja toimivan oloisia. Lisäksi rakennusten jatkokäyttö oli huomioitu, jos lihantuotanto jostain syystä loppuisi. Luomulisä ja suoramyynti tuntuivat olevan tärkeä lisä, kun eläinmäärä ei kuitenkaan ollut suuren suuri.
17.30 Majoittuminen Helsinkiin Holiday Inn Helsinki City West -hotelliin perjantai 6.11.2009 klo 9.30 Lihatukku Harri Tamminen Oy, Itäinen Valkoisenlähteentie 21, Vantaa, yritysesittely linja-autossa, tehdaskierrokset 10 hengen ryhmissä, kahvitarjoilu, http://www.lihatukku-tamminen.com/ Tätä kohdetta moni oli odottanut paljon jo etukäteen. Harri Tamminen esitteli yritystä ensin lyhyesti linja-autossa ennen kuin porukka lähti 10 hengen ryhmissä tehdaskierroksille. Vantaan teurastamolla leikataan sika ja jalostetaan naudanlihaa, mutta nauta leikataan Espoossa. Yrityksessä on 140 henkilöä töissä. Kuluttajapakattu liha lähtee täältä koko Suomeen. Roduista parhaiten kaupaksi menee charolaisen liha ja sitten anguksen. Simmentalin liha menee jostain syystä huonoiten kaupaksi tällä hetkellä. Yrityksen liikevaihto on 50 M. Ensi vuonna tulee 8 uutta Pirkkatuotetta. Myös tuoretta jauhelihaa aloitetaan pakkaamaan ensi vuonna. LSO:n hankintapäällikkö Olli Paakkala kertoi samalla heidän tekemästään yhteistyöstä. LSO on tärkeä yhteistyökumppani Tammiselle. Vuosi sitten aloitettiin neuvottelut pihvilihan jalostamisesta. Jäljitettävyys ja jokapäiväinen saatavuus koettiin tärkeäksi Tammisen puolelta. LSO:lta saadaan aluksi 10 sonnin ruhoa joka päivä. Myöhemmin ruhoja voisi olla 20 päivittäin. Maitorotuisten ja pihvihinnaston eriyttäminen on tärkeää. Koko pihvilihantuotanto olisi hyvä saada tähän ketjuun. Eri teurastamoilta tulee 2-3 M kg tavallista nautaa. Sikoja teurastetaan 700-750 kpl päivässä. Kierrosta varten pukeuduimme suojavaatteisiin ja pesimme käsiä monessa välissä. Kierros oli mielenkiintoinen ja näimme työntekijät täydessä työn touhussa. Joukossa oli myös ulkomaalaisia, jotka tuntuivat pärjäävän hyvin. Työntekijöistä pidettiin huolta, vaihtuvuus oli melko pientä. Tamminen oli panostanut myös markkinointiin ja tuotteiden alkuperän jäljitettävyys oli hyvin esillä tuotteissa. Heidän nettisivujen kautta pääsee tuotenumeroilla katsomaan, miltä tilalta liha on peräisin. Kysymyksiä porukalta sateli, mutta joustavasti ryhmät kiersivät kierroksen linja-autolle asti. Vierailu oli todella onnistunut ja porukka innoissaan.
klo 14 Veräväinen Jaakko ja Hartikka Anna, Kataloistentie 316, Lammi (Hämeenlinna), noin 60 emolehmää (hereford) tällä hetkellä, 80 emolehmän kylmäpihatto rakenteilla Tällä hetkellä Veräväisellä on noin 50 emolehmää (herefordeja, angusta ja simmentalia) ja uuden navetan rakentaminen on käynnissä. Jatkossa siirrytään enemmän hereford-rotuun. Kestokuivikepohjaisen navetan kustannusarvio on 240 000 ja sen on tarkoitus valmistua jouluksi. Navetta on tilattu avaimet käteen - periaatteella. Uuden navetan rakentamisen suurin syy oli työn helpottaminen. Ennen eläimiä oli muun muassa konekatoksessa, johon ne kuivitettiin 2 kertaa päivässä oljella. Käytännössä kuivitus ei paljon näkynyt hetken kuluttua. Peltoa tilalla on 75 ha ja luonnonlaitumia 10 ha. Sonnivasikat lähtevät välitykseen vieroituksen jälkeen. Parhaat myydään astutuskäyttöön. Lehmävasikat, jotka eivät jää uudistukseen, myydään tiineinä. Lisäksi tilalla on kolme lapin lehmää ja niiden vasikat. Nyt eläimet ovat vanhan navetan yhteyteen tehdyssä avopihatossa (valmistunut vuonna 1976) ja pääsevät navetan toiseen kerrokseen sisälle makaamaan (vuonna 1939 valmistunut tiilinavetta). Tästä vanhasta navetasta puuttuu lantala, joten se tuottaa ongelmia. Tilalla on vuokravälityksen kautta välillä 1 työntekijä. Se oli koettu toimivaksi malliksi. Tällä hetkellä tilan väki remontoi myös päärakennusta eli he asuvat vielä muualla. 16.00 Jaakkola Kalle, Keinuhongantie 54, Auttoinen (Padasjoki), naudanlihantuotanto, noin 400 nautaa, oma juottamo, sonnit kylmäkasvattamoissa Bussi yritti muutaman kerran päästä suuren mäen päälle, jossa tila sijaitsi. Sää oli juuri muuttunut niin liukkaaksi, että päätimme loppujen lopuksi kävellä loppumatkan. Kalle odotti meitä mäen päällä. Hän oli aloittanut vuonna 2000 naudanlihantuotannon, sukupolvenvaihdos on tehty jo vuonna 1996. Aiemmin tila oli ollut viljatila. Pikku hiljaa Jaakkola on kasvattanut tilaa, ja nyt siellä on 550 sonnin kasvatuspaikkaa.
Vuonna 2000 on tehty ensimmäinen pihatto, vuonna 2004 toinen pihatto sekä lantala. Viimeisin navetta pihvirotuisille on tehty vuonna 2008. Maitorotuisille vasikoille kasvatuspaikkoja on 340-350 ja pihvirotuisille 210. 60 vasikkaa on käytännössä sijoitettu lantalaan, joten joka paikka on täysi. Tulevaisuudessa ehkä tehdään vielä yksi kasvattamo lisää. Teuraita on nyt otettu erilleen ja täältä sonneja menee Tammisellekin. Yhdessä kuormassa voidaan viedä 2 eri rotua. Pihvisonnien keskipaino on 405 kg, jolloin se on kasvatettu helmikuun loppuun saakka. Maitorotuisten painot ovat 350-360 kg ja teurasikä 18,5 kk. Rakennukset sijaitsevat pohjavesialueella, mikä hieman ihmetytti meitä. Suuressa pihvirotuisten sonnien hallissa ei ollut paljon tolppia, mikä helpotti hoitotoimenpiteitä. Kasvattamoon pystyi ajamaan turverekalla ja kippaamaan kuorman suoraan sinne. Tämä tehdään aina ennen uuden ryhmän siirtämistä. Ison kasvattamon kustannus (+ rehuvarastojen laajennukset) oli 680 000. Ruokinta hoidetaan appeella kahdella apevaunulla, jossa on litistettyä ohraa (myös kauraa voidaan käyttää), säilörehua (sekä paaleissa että siiloissa), mäskiä ja perunarehua. Säilörehua tehdään 100-110 ha ja vilja ostetaan 3 tilalta sekä sellaisilta 3 tilalta, jotka eivät viljele itse. Alueen peltovuokrat ovat noin 250 300 /ha. Leipävehnää viljellään myös hieman, joka voidaan epäonnistuessa tai huonon hinnan vuoksi syöttää myös sonneille. Juottamoon vasikat tulevat 10 14 päivän ikäisinä 15 vasikan ryhmissä. Juottamo sijaitsi mäen alla asuinrakennuksen läheisyydessä. Vasikoilla on hapanjuotto ja juoma tehdään vanhassa tilatankissa. Teinivasikat ovat 35 vasikan ryhmässä ja siirtymät kylmäpihattoon 3-4 kuukauden ikäisinä. Vasikat ovat ensin tilassa, jossa ei ole vetoa ja on lämpimämpää kuin ulkona. Pikku hiljaa ne totutetaan kylmempään ennen kylmäkasvattamoon laittoa. Tilalla on 1 työntekijä ja lisäksi avopuoliso auttaa pienten vasikoiden kanssa. Kiireapua käytetään kesällä ja yksi lomittaja on myös käytettävissä. Yksi työntekijä tarvittaisiin lisää. Vaikka eläinmäärä oli suuri, kaikki tuntui toimivan hyvin. Jopa vasikoiden siirrot lämpöisestä kylmään pihattoon olivat onnistuneet kovimmillakin pakkasilla. Isäntä oli tyytyväisen oloinen ja me saimme lähteä tyytyväisin mielin kotia kohti. Linja-autossa keskustelimme aina kohteiden välillä paljon ja moni käytti puheenvuoroja eri asioista. Paljon oli opittu ja monenlaista nähty.
Kooste opintomatkapalautteista: Hyvin suunniteltu tutustumiskohteet Tiloilla käytettävä aika oli välistä liian lyhyt. Aikataulut pitivät varsin hyvin. Monipuolinen ohjelma. Kiitos isosta työstä ja intoa hankkeen jatkolle. Mielenkiintoiset tilat, hyvät hotellit, aikataulu välillä aika tiukka, joillain tiloilla olisi ollut mielenkiintoista olla kauemminkin. Aika tiukka ohjelma. Hyvä, että isoa ja pientä, uutta ja vanhaa navettaa. Hyvä, että myös maitorotukasvattamo ohjelmassa mukana. Hyvä, monipuolinen retki emotuottajan kannalta. Parasta antia erilaisten tilojen ja käytäntöjen näkeminen. Sekä ajatusten, kokemusten vaihto matkalaisten kanssa. Arvosanojen keskiarvot (1-4), palautteita saatu 34 kpl. Etukäteistiedotus matkasta oli riittävää 3,4 Opintomatka vastasi etukäteisodotuksiani 3,7 Matkasta sain uusia ideoita omaan toimintaani 3,4 Tutustumiskohde vastasi odotuksiani Orsama Simo 3,0 Saarioinen 2,9 Lahisten Simmental 3,5 Metsä-Paavolan tila 2,9 Salmensuun hereford 3,3 Konefarmi 3,1 Yliristniemen tila 3,1 Lihatukku Harri Tamminen 2,3 Veräväinen Jaakko 3,3 Jaakkola Kalle 3,5