TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio

Transkriptio

1 TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT Jenni Jokio

2 TILAKÄYNNIN TARKOITUS Eläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja käy navetassa läpi tilakäyntilomakkeen Tässä esityksessä kerrotaan kohdittain, mitä asioita navetassa katsotaan eläinten kohdalla Esimerkkitilat tässä esityksessä ovat: Tila 1 = Maitotila Keski-Suomesta, lypsyrobotti ja 67 lypsylehmää, yhteensä eläimiä 117kpl. Tila 2 = Lihanautatila Keski-Suomesta, kolmivaihekasvatus ja 260 lihanautaa tällä hetkellä. Lämmin kasvattamo. Jenni Jokio

3 Eläinten ravitsemustila ELÄINTEN RUOKINTA - Tarkastellaan, ovatko eläimet hyvin ravittuja vai onko ruokinnassa jonkinlaisia puutteita. Eläinlääkäri arvioi silmämääräisesti eläinten kunnon. Veden saatavuus ja virtauksen riittävyys - Silmämääräinen arvio tai kellon kanssa tehtävä mittaus. Riittävä virtaus on lypsylehmillä 10l/min (Laitinen 2004) ja sonneilla 4-6l/min (Ahola n.d.). Tila 1 Lehmillä useita juoma-altaita, nuorkarjalla juomakupit Tila 2 Puolella sonneista juomakupit, puolella juomanipat. Tarkoitus vaihtaa koko navettaan juomakupit, joissa virtaus parempi. Jenni Jokio

4 ELÄINTEN RUOKINTA Maitojuoman määrä ja antotapa - Tarkastetaan, paljonko juottovasikat (2vk-2kk) saavat päivässä maitojuomaa ja millä tavalla sitä annetaan. Ehdoton minimimäärä on 6l/päivä ja suositeltava määrä 7-10l/päivä. Sopivia juottovälineitä ovat tuttisangot ja tuttipullot. Muita, työtä helpottavia menetelmiä ryhmäkarsinoissa ovat hapanjuotto, jossa juoma tulee yhdestä astiasta yhdelle tai useammalle tutille tai juottoautomaatti, jossa on yksi tai useampia tutteja. Juoma-astioiden puhtaudesta tulee pitää huolta. (Kemppi 2011). Jenni Jokio

5 ELÄINTEN RUOKINTA Maitojuoman määrä ja antotapa esimerkkitiloilla Tila 1 Maitojuomaa annetaan 10l päivässä, 2l annoksina. Maitojuoma annetaan juomaautomaatista, jossa vasikat käyvät itse juomassa. Juomaautomaatti pesee itse itsensä pesuaineella kerran päivässä. Muuten itse pestään tutteja ja letkuja. Tila 2 Maitojuomaa annetaan 8l päivässä, 2l annoksina. Maitojuoma annetaan juomaautomaatista, jossa vasikat käyvät itse juomassa kahdelta tutilta. Juoma-automaatti ei pese itseään pesuaineella, joten sekoitin pestään päivittäin pesuaineella ja tutit pestään kuumalla vedellä ja letkut huuhdellaan vedellä. Jenni Jokio

6 Eläinten puhtaus/kuivuus ELÄINTEN OLOSUHTEET - Eläimistä näkee, kuinka paljon niitä kuivitetaan. Lehmien parsien puhtaus on erityisen tärkeää lypsyhygienian ja utareterveyden vuoksi. Kuivikkeiden tulee olla kuivia ja puhtaita. Ritiläpohjaisissa sonnikasvattamoissa eläimiin kertyneet lantapanssarit kertovat siitä, että eläimiä ei ole karsinassa sopivaa määrää, jotta lanta menisi ritilöiden läpi. Sorkkaterveys pysyy hyvänä puhtaalla ja kuivalla alustalla. Jenni Jokio

7 ELÄINTEN OLOSUHTEET Eläinten puhtaus/kuivuus esimerkkitiloilla Tila 1 Lehmien kuivitukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kuivituksessa käytetään puhdasta ja kuivaa purua jotka vaihdetaan kaksi kertaa päivässä. Vasikoilla on käytössään pahnapohjainen karsina. Nuorkarja kuivitetaan purulla myös. Tila 2 Sonnit ovat ritiläpohjaisissa karsinoissa ja pysyvät puhtaina niissä. Maidolta vieroitetut, 2kk -> ikäiset vasikat ovat makuuparrellisissa karsinoissa jotka kuivitetaan turpeella kaksi kertaa päivässä. Käytössä on myös kuivadesinfiointiaine, joka imee kosteutta. Juottovasikoiden juottamossa on pahnakuivikkeinen makuuosasto ja ruokintaosastolla on kumimatto ja ritilä. Kumimattoa kuivitetaan turpeella ja käytetään kuivadesinfiointiainetta. Jenni Jokio

8 Ilman laatu ja lämpötila ELÄINTEN OLOSUHTEET - Jo navettaan astuessa huomaa, toimiiko ilmanvaihto vai ei. Ilma on raskasta hengittää, jos siinä on liikaa kaasuja. Navetan sisälämpötila saa olla lehmillä huomattavasti alhaisempi kuin ihmisillä. Sopiva lämpötila on C (Kivinen, Ahokas, Poikalainen, Teye, Hautala, Tamminen, Veermäe & Pajumägi 2008). Lämpötilan noustessa 22 C ja yli, alkavat lehmät kärsiä lämpöstressistä. Tila 1 Uusi (2008) navetta, jossa ilmanvaihto toimii ja lämpötila pysyy talvellakin kohdallaan. Tila 2 Navetan vanha osa valmistunut v. -99 ja uusi osa v Vanhassa osassa ei ole tarpeeksi tuloilmaluukkuja (tästä myös annettu huomautus yhdellä tilakäynnillä), joten kesäisin ovi on auki koko ajan. Muuten ilmanvaihto toimii koko navetassa. Jenni Jokio

9 Kokonaistila/eläin - Tarkastetaan, täyttyykö tilavaatimukset jokaisen eläimen kohdalla. Vasikoiden kohdalla vaatimukset ovat seuraavat ryhmäkarsinassa: Vasikan paino kg Alle 150 1, ,7 Yli 220 1,8 ELÄINTEN OLOSUHTEET Karsinakoko m2 (Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 2003) Jenni Jokio

10 Kokonaistila/eläin - Nuorkarjalla ja täyskasvuisilla naudoilla tilaa tulee olla ryhmäkarsinassa vähintään: Lihanauta ikä (kk) ELÄINTEN OLOSUHTEET Muu nauta ikä (kk) Naudan keskimääräinen paino /eläin (kg) Rakolattia karsina (m2/eläin) ,8 2, ,0 3, ,3 3,5 Yli 15 Yli 20 Yli 500 2,5 4,0 (Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 2003) Kiinteäpohjai nen karsina (m2/eläin) Jenni Jokio

11 Kokonaistila/eläin ELÄINTEN OLOSUHTEET - Parsinavetta, jossa on lietelantajärjestelmä, tulee tilaa olla nautaa kohti vähintään: Naudan ikä (kk) Naudan keskimääräinen paino/eläin (kg) Parren pituus (m) Parren leveys (m) ,0-1,2 0,7-0, ,2-1,3 0,8-0, ,3-1,4 0,9-1,0 Hieho ,4-1,7 1,0-1,2 Lehmä ,65-1,8 1,2-1,3 (Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 2003) Jenni Jokio

12 ELÄINTEN OLOSUHTEET Kokonaistila/eläin - Parsinavetassa, jossa on jokin muu kuin lietelantajärjestelmä, tulee tilaa olla nautaa kohti: (Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 2003) Naudan ikä (kk) Naudan keskimääräinen paino/eläin (kg) Lyhyt parsi Parren pituus (m) Parren leveys (m) Pitkä parsi Parren pituus (m) Parren leveys (m) ,0-1,2 0,7-0,8 1,2-1,5 0,7-0, ,2-1,5 0,8-0,9 1,5-1,8 0,8-0, ,5-1,7 0,9-1,0 1,8-2,0 0,9-1,0 Hieho ,65-1,8 1,0-1,2 1,8-2,1 1,0-1,2 Lehmä ,65-1,8 1,2-1,3 2,0-2,2 1,2-1,3 Jenni Jokio

13 Kokonaistila/eläin - Pihaton makuuparsissa tulee tilaa olla eläintä kohti vähintään: Naudan ikä (kk) ELÄINTEN OLOSUHTEET Naudan keskimääräinen paino/eläin (kg) Makuuparren pituus (m) (Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 2003) Makuuparren leveys (m) ,7-1,9 0,8-0, ,9-2,0 0,9-1, ,0-2,1 1,0-1,2 Yli ,1-2,4 1,2-1,3 Jenni Jokio

14 ELÄINTEN OLOSUHTEET Kokonaistila/eläin esimerkkitiloilla Tila 1 Pihatossa on jokaiselle lehmälle omat makuuparret, joihin ne mahtuvat hyvin makuulle. Myös nuorkarjalla on samanlaiset makuuparret. Tila 2 Tilalla pidetään eläimiä väljästi karsinoissa. Juottamosta tullessa ryhmä jaetaan kahteen karsinaan, toisessa on n. 20 eläintä ja toisessa <10 eläintä. Jenni Jokio

15 ELÄINTEN OLOSUHTEET Makuutila/eläin, eläimet mahtuvat kokonaan/yhtä aikaa makuulle - Tarkastellaan, mahtuvatko pihatoissa eläimet yhtä aikaa makuulle ja voivatko ne maata kokonaan. Sonnikasvattamoissa sonnien tulee mahtua yhtäaikaisesti makuulle karsinoissaan. Yleensäkin eläimillä pitää olla tilaa maata ja kääntyillä. Makuualueen mukavuus - Mukavuutta määrittää parressa parsimatot ja kuivikkeet. Parsimattojen tulee olla sellaista materiaalia, että naudan on miellyttävä siihen laskeutua makuulle satuttamatta polviaan. Kuiviketta tulee olla riittävästi senkin vuoksi, ettei naudan tarvitse liukastua noustessaan ylös. Jenni Jokio

16 Makuutila/eläin esimerkkitiloilla Tila 1 Jokaisella lehmällä ja hieholla on oma makuuparsi, joten kaikki mahtuvat hyvin makuulle yhtä aikaa. ELÄINTEN OLOSUHTEET Makuualueen mukavuus esimerkkitiloilla Tila 1 Lehmillä on parsimatot ja runsaasti kuivikkeita, jotka pitävät makuualueen puhtaana. Tila 2 Eläimet ovat väljästi karsinoissaan ja mahtuvat hyvin yhtä aikaa makuulle. Tila 2 Vasikoiden makuualue on pehmeä ja lämmin pahnojen ansioista. 2kk> vasikoilla on makuuparret, joissa on parsimatot ja kuiviketta. Sonneille on suunnitelmissa laittaa ritilöiden päälle kumiritilät, jotka lisäisivät makuualueen mukavuutta. Jenni Jokio

17 ELÄINTEN OLOSUHTEET Liikkumista rajoittavat rakenteet - Näitä rakenteita ovat esimerkiksi parressa niskapuomi, joka on väärällä kohdalla. Tällöin lehmä aina noustessaan ja laskeutuessaan joutuu varomaan lyömästä päätään siihen. Myös liian ahdas parsi leveyssuunnassa aiheuttaa ahtautta, jos parrenerottajat eivät mahdollista normaalia liikkumista. Jenni Jokio

18 Liukkaus ELÄINTEN OLOSUHTEET Liukkautta ehkäistään pihatoissa asentamalla kumimatot tai kumiritilät eläinten kulkureiteille. Vasikkakarsinoissa tulee kiinnittää erityistä huomiota lattiamateriaaleihin, sillä vasikat leikkiessään juoksevat paljon. Ritiläpohjaisissa karsinoissa liukkautta ehkäistään asentamalla ritilöiden päälle kumiritilät. Tila 1 Pihattoon on joka paikkaan laitettu kumimattoja betonin sijaan, että eläimet eivät liukastuisi missään. Tila 2 Vasikoiden juottamossa on turvallista juosta ja leikkiä pahnojen päällä. Kumimattoa kuivitetaan, jottei se olisi niin liukas. Sonnit saattavat liukastella välillä ritilöiden päällä, ennen kun niiden päälle asennetaan kumiritilät. Jenni Jokio

19 Jaloittelu/laidunnus ELÄINTEN OLOSUHTEET - Jos eläimet pääsevät jaloittelutarhaan tai laiduntamaan, tulee huomioida kulkureitit laitumelle ja tehdä niistä naudoille turvallisia. Tarhoissa ja laitumilla naudoilla pitää olla myös mahdollisuus päästä suojaan sääilmiöiden takia (sade, ukkonen, lumisade). Aitojen tulee olla myös turvallisia ja tehty naudoille sopivasta materiaalista ja niitä on pidettävä hyvässä kunnossa. Piikkilankaa ei suositella käytettäväksi. (Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta 2003). Tila 1 Lehmät ja hiehot laiduntavat kesällä. Niillä on sähkölangasta aitaukset, joita tarkastetaan säännöllisesti niiden turvallisuuden vuoksi. Tila 2 Tilalla ulkoilevat pienet juottovasikat tai 2kk> vasikat tarhassa kesäisin. Tarha on valmistettu tukevasta puusta ja siinä on hiekkapohja. Vasikat pääsevät sisälle karsinaan halutessaan. Jenni Jokio

20 ELÄINTEN TERVEYS Yleiskunto ja terveydentila - Eläinlääkäri katsoo silmämääräisesti arvioiden eläinten yleiskunnon ja terveydentilan. Jos hän huomaa jotain poikkeavaa, tutkii hän tilanteen tarkemmin ja miettii tilallisten kanssa yhdessä, mistä esimerkiksi ontuminen saattaa johtua. Kummallakaan tilalla ei ole ollut huomautettavaa eläinten yleiskunnosta tai terveydentilasta. Jenni Jokio

21 ELÄINTEN TERVEYS Eläinryhmän tasaisuus/eläinten ryhmittely - Eläinlääkäri katsoo jokaisen eläinryhmän kohdalla, koostuuko ryhmä suunnilleen samankokoisista eläimistä. Myös yksi nupo sarvellisten nautojen joukossa on huomionarvoinen asia silloin, jos nupo jää selvästi ilman ravintoa muiden viedessä kaiken tilan ruokintapöydältä. Nautoja tulisi pyrkiä pitämään samana ryhmänä koko niiden eliniän ajan, ettei niiden muodostama hierarkia kärsisi. Tila 2 Eläimet siirtyvät juottamosta kahteen karsinaan. Ne liikkuvat aina samoissa ryhmissä karsinasta toiseen, joten niissä on samankokoisia eläimiä. Tilalla vasikat nupoutetaan. Jenni Jokio

22 Karvapeitteen kunto ELÄINTEN TERVEYS - Silmämääräisesti arvioiden katsotaan mm. onko karvapeitteessä karvattomia kohtia, onko karva kiilloton tai muuten huonokuntoinen. Tästä voidaan tehdä päätelmiä ruokinnan suhteen (hivenaine- ja vitamiinipuutokset voivat aiheuttaa karvanlähtöä). Myös loisia voidaan epäillä, jos eläimellä on esimerkiksi karvattomia kohtia ja jos karvattomuutta esiintyy monella eläimellä. Jenni Jokio

23 ELÄINTEN TERVEYS Utareterveys - Utareterveyttä voidaan tarkastella automaattilypsyä harjoittavilla tiloilla lypsyrobotin avulla. Robotti mittaa jokaisella lypsykerralla solumäärät. Meijerissä mitataan tilakohtaiset maidon solumäärät ja tämä on nähtävissä raporttina tietyllä, valitulla aikavälillä. Muuten utareterveydestä täytyy pitää huolta hyvällä lypsyhygienialla ja kunnollisilla, puhtailla kuivikkeilla. Lypsykoneen kunnosta täytyy huolehtia, huoltaa sitä ja vaihtaa nännikumit säännöllisesti, ettei lehmälle tule niiden takia utareongelmia. Tila 1 Tilalla on lypsyrobotti, joten se tarkkailee utareterveyttä lehmäkohtaisesti jatkuvasti ja jokaisella navettakäynnillä nämä tiedot katsotaan tietokoneelta. Lehmiä kuivitetaan tarkasti, sillä tilalla on kerran ollut märkien purujen takia klebsiella- bakteeri, jonka takia jouduttiin tekemään muutamia poistoja. Jenni Jokio

24 Sorkkaterveys, ontuminen ELÄINTEN TERVEYS - Nautojen kävelyä ja seisomista voidaan tarkkailla ja tehdä päätelmiä sorkkaterveydestä. Jos nauta ei pidä jalkaa kauan maassa vaan tepastelee, voi sillä olla jokin sorkkasairaus. Myös yhden jalan pitäminen ylhäällä voi olla merkki jostain jalkaviasta, esimerkiksi niveltulehduksesta, joka usein näkyy myös turvotuksena nivelen kohdalla. Sorkkaterveyttä voidaan edesauttaa puhtailla olosuhteilla ja lypsykarjapihatoissa voidaan laittaa lehmien kulkureiteille sorkkakylpyjä. Tila 1 Tilalla ei ole esiintynyt sorkkaongelmia. Lehmien olosuhteet ovat puhtaat, mikä edesauttaa sorkkaterveyttä. Tila 2 Tilalla on joskus esiintynyt niveltulehduksia johtuen äkillisistä ruokinnan muutoksista tai sarvellisten sonnien riehumisesta. Ongelma on poistunut nupoutuksen ansiosta. Jenni Jokio

25 Iho- ja nivelvaurioita ELÄINTEN TERVEYS - Tarkastetaan eläinten iho niiltä kohdin, joihin esimerkiksi liian ahtaat parsirakenteet saattaisivat aiheuttaa kolhuja. Myös jalat katsotaan ja kintereet, sillä eläin on saattanut kolhia ne johonkin. Navetassa voi olla korkeuseroja, jolloin naudat lyövät herkästi jalkansa esimerkiksi parren reunoihin. Nivelet katsotaan, ettei niissä ole turvotusta tai kulumaa. Jenni Jokio

26 Nupoutus ELÄINTEN TERVEYS - Nykyisin suositellaan nupoutuksen tehtävän nukutuksessa. Vasikka nukutetaan, sarvenaiheet puudutetaan ja annetaan vielä pitkäkestoinen kipulääke, joka edesauttaa toipumista. Työ on miellyttävämpi myös tehdä, kun eläin ei riehu kivun vuoksi ympäriinsä. Tilalla on hyvä olla nupoutusta varten oma kolvi ja myös puukko liian pitkien sarvenaiheiden lyhentämiseksi. Myös eriväriset merkkaustussit helpottavat työn tekemistä. Molemmilla tiloilla vasikat nupoutetaan. Vasikat toipuvat nupoutuksesta nopeasti kipulääkkeen ansiosta eikä kummallakaan tilalla ole esiintynyt tämän takia ongelmia. Tila 2:lla sonnien ruhjeet ovat vähentyneet ja niitä on muutenkin helpompi käsitellä. Jenni Jokio

27 Eläinryhmän käyttäytyminen keskenään - Eläimiä tarkkailemalla nähdään, onko ryhmässä selvästi joku sellainen, joka ei pääse esimerkiksi ruoka-paikalle toisten syrjinnän takia. Tässä tapauksessa voidaan harkita eläimen siirtoa yksityiseen karsinaan, jossa se pääsee paremmin syömään. Eläinten suhde ihmiseen ELÄINTEN KÄYTTÄYTYMINEN - Heti navettaan tultaessa nähdään, miten eläimiä on kohdeltu. Välttelevätkö ne ihmisiä vai uskaltavatko ne tulla lähelle haistelemaan? Molemmilla tiloilla eläimiä käsitellään pienestä pitäen mahdollisimman paljon, jotta ne tottuisivat ihmisiin. Jenni Jokio

28 Häiriökäyttäytyminen ELÄINTEN KÄYTTÄYTYMINEN - Naudoilla voi esiintyä häiriökäyttäytymistä, kuten esimerkiksi kielen pyörittelyä. Kielen pyörittely johtuu usein siitä, että nauta ei ole saanut vasikkana imeä tarpeeksi. Jos tätä esiintyy kasvattamossa paljon, voi olla, että muut ovat oppineet tavan yhdeltä yksilöltä. Muu häiriökäyttäytyminen on vasikoilla toisten napojen imeminen. Tämä johtuu siitä, että vasikka ei ole saanut imeä tarpeeksi. Imemistarvetta voidaan yrittää tyydyttää karsinaan asennettavilla huvituteilla. Tila 2 Välityksestä tulee välillä sellaisia vasikoita, jotka imevät toisten napoja. Seiniin on asennettu huvitutteja, joiden on tarkoitus auttaa imemistarpeen tyydyttämisessä. Jenni Jokio

29 ELÄINTEN KÄYTTÄYTYMINEN Eläinten käsittely ja käsittelytilat - Tarkastetaan, onko tilalla olemassa tarvittavat ja oikeanlaiset käsittelytilat. Jos esimerkiksi eläintä täytyy lääkitä, täytyy osoittaa, että miten eläin otetaan lääkityksen aikana kiinni jotta lääkitys on mahdollista tehdä. Käsittelytilat on hyvä olla sellaiset, että niissä on eläintä helppo hoitaa. Näin eläinten hoitaminen on miellyttävämpää ja se tulee myös helpommin tehtyä. Jenni Jokio

30 LÄHTEET Ahola, S. n.d. Eläinten hyvinvointi lihanautojen ryhmäkasvattamoissa. Tietopaketti eläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista lihanautakasvattamoissa. Viitattu Tutkimus- ja kehitystyö, Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta, Materiaalit. Kemppi, H. Sen näkee heti, että on syöneen näköinen. Maito ja Me 2/2011. Viitattu Katse vasikkaan, Sen näkee heti, että on syöneen näköinen. Kivinen, T., Ahokas, J., Poikalainen, V., Teye, F., Hautala, M., Tamminen, P., Veermäe, I. & Pajumägi, A Kylmäpihattojen toimivuus Suomessa ja Virossa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen selvityksiä. Viitattu Julkaisut, Mtt:n selvityksiä, Kivinen T. ym. Kylmäpihattojen toimivuus Suomessa ja Virossa Jenni Jokio

31 LÄHTEET Laitinen, K. Parsinavetta paremmaksi. Maito ja Me 2/2004. Viitattu Arkisto, Numero 2/2004 teema: rakentaminen, Parsinavetta paremmaksi. Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Eviran esitteet. Julkaisut, Eläimet, Esitteet, Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta. Kuvat: Jenni Jokio Jenni Jokio