Systeeminen verenkierto. Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos 281012



Samankaltaiset tiedostot
Val+mon supistuvuuden säätely ja siihen vaiku<avat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

FINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H

Hermoston toiminnallinen jako

Ville-Veikko Hynninen

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H LM Peltonen

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Essential Cell Biology

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, Turku

VALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN

Sydän- ja verisuonisairaudet

Verenkierto (circulation)

Feokromosytoomapotilaan anestesia

KATSAUS. Neuroendokriiniset muutokset sydämen vajaatoiminnassa. Hannu Leinonen ja Hannu Näveri

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Verisuonia laajentavat lääkkeet

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos

VSSHP ALUEEN ENSIVASTEYKSIKÖIDEN LÄÄKEHOITO- OHJEET 2015

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Koiran sydänsairaudet

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys

Tupakoinnin vaikutus hemodynamiikkaan

Mikä on valtimotauti?

VALMISTEYHTEENVETO. Annostus on yksilöllinen ja määräytyy kliinisen vasteen ja systolisen verenpaineen mukaan.

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

VALMISTEYHTEENVETO. Käytetään myös paikallisesti hemostaattina paikallispuudutteiden lisänä.

Valtimotaudin ABC 2016

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

Fysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

7. MAKSA JA MUNUAISET

Hypertension endokriiniset syyt. Leena Moilanen Sisätautien klinikka KYS Lääkärien kertausharjoitukset: Endokrinologia

Rytmihäiriölääkkeet. Rytmihäiriöistä. Rytmihäiriöiden oireita. Kammiovärinä. Päivystyvän lääkärin kannalta keskeisiä rytmihäiriöitä 11/20/2013

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Isosorbide mononitrate Vitabalans 10 mg tabletit Isosorbide mononitrate Vitabalans 20 mg tabletit

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

VESILIUKOISET VITAMIINIT

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Elinsiirretyn lapsen anestesia

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ

PYL Timo Tuovinen Lääkäriliitto, Lapin keskussairaala, Oulun yo. Kyy puri

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Aamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla

Endoteliini 1 (ET-1) eristettiin porsaan aortan

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

Sydänlääkkeet. Sydänlääkkeet. Sepelvaltimotauti riski- ja syytekijöitä. Kuolemansyyt Suomessa 2008 CARDIOVASCULAR CONTINUUM

AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINNAN JA TELOMEERIEN PITUUDEN VÄLINEN YHTEYS TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄSSÄ

VENYMIS LYHENEMISSYKLITYYPPISEN LIHASTYÖN AIHEUTTAMAN LIHASVAURION VAIKUTUS LUURANKOLIHASTEN VERENVIRTAUKSEEN JA HAPENKULUTUKSEEN

Anatomia ja fysiologia 1

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Purutabletti. Pitkulainen tabletti, jossa jakoura toisella puolella, väri vaihtelee beigestä vaaleanruskeaan. Tabletit voidaan puolittaa.

Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tdk Helsingin yliopisto

TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa

KATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen

Tietoa eteisvärinästä

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra Fenylefrin Unimedic 0,05 mg/ml injektioneste, liuosta sisältää

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Transkriptio:

Systeeminen verenkierto Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos 281012 1

William Harvey (1578 1657): Exercita)o Anatomica de Motu Cordis et Sanguinis in Animalibus 2

Hevosen verenpaine 3

Verenkierron jako Pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto Iso verenkierto eli systeeminen verenkierto 4

Systeeminen verenkierto Verenkierron se osa, joka alkaa vasemmasta sydänpuoliskosta, jatkuu aorkaa ja pienempiä val4moita myöten lähes kaikkialla kehossa oleviin hiussuoniin ja edelleen pienten laskimoiden ja lopuksi onkolaskimoiden kauka sydämen oikeaan eteiseen 5

Kaavakuva verenkierrosta 6

7

Verisuonien tehtävät: 1) kuljetus, 2) virtausvastuksen säätely, 3) kaasujen, ravinteiden ja jäkeiden vaihto, 4) verivarasto Elas4set val4mot (aorka) Distaaliset val4mot Vastussuonet (terminaaliset val4mot, arteriolit ja kapillaarisuonet) Laskimot (toimivat verivarastona) 8

Laskimoiden verivarastot Maksan laskimot Pernan laskimot Ihon laskimot Pystyvät varastoimaan yhteensä noin 1000ml verta 9

Verivolyymin jakautuminen Sydän 7.2% Keuhkoverenkierto 8.8% Suuri verenkierto 84% Val4mot 14% Kapillaarisuonet 6% Laskimot 64% 10

Autonomisen hermosto korjaa ortostaasin (pystyasennon) aiheukamat verensiirtymät kohokamalla sykekä ja lisäämällä perifeeristen suonten tonusta. 11

Verenvirtaus ja hapenkulutus levossa 12

Fyysisen rasituksen vaikutus kudosten osuuteen sydämen minuux4lavuudesta Tulehduskipulääkkeet! Paakkari 2012 13

Sydämen minuux4lavuuden (5-35 l) jakautuminen lihaksiin Lihakset Lepo 10% Maksimaalinen rasitus: 75% Lihasten vasodilataa4on välikäjiä: PO2, ph, pco2, osmolalisuus, adenosiini, kalium, kiniinit, prostanoidit 14

Val4mon ja laskimon rakenne Laskimoläpät Endoteeli Elastaani Sileä lihas Sidekudos Endoteeli Elastaani Sileä lihas Sidekudos 15

AorKa Aortan kaaresta val4mohaarat kaulaan, päähän ja yläraajoihin Rinta- aortasta val4mohaarat rintakehän elimiin ja seinämiin Vatsa- aortasta val4mohaarat vatsaontelon elimiin ja seinamiin Lonkkaval4moista haarat lan4on alueelle ja alaraajoihin 16

Suuri verenkierto: laskimot Suuren verenkierron laskimot jaetaan syviin ja pinnallisiin Syvät laskimot seuraavat yleensä val4moita Pinnalliset laskimot laskevat (avautuvat) syviin laskimoihin Pinnalliset laskimot alkavat pienistä ihonalaisista laskimoverkostoista 17

Laskimopaluu Luurankolihasten lihaspumppu Laskimoläpät Hengityspumppu (sisäänhengitys) Sydämen imuvoima 18

LymfaaXnen järjestelmä Muualla paitsi CNS:ssä, luissa ja ihon pintakerroksessa Lymfasuonissa läpäisevät seinämät 2 litraa / 24h KuljeKaa GI- kanavasta absorboituja par4kkeleita kuten rasvoja Poistaa nestekä ja proteiineja solujen väli4lasta 19

Imusuonen täykyminen ja imunesteen kuljetus 20

Verenkierron yksinkertaistettu malli Esikuorma Jälkiluorma Kapasitanssisuonet BP=CO x TPR Kuljetussuonet Munuainen R= (L x n)/ r 4 Vastussuonet Paakkari 2012 21

Verenkierron kohde- elinten autonominen hermotus 22

23

Verenpaine Normotonia Verenvirtauksen edellytys. Vaihtelu fyysisen ak4vitee4n mukaan. Hypotonia Shokki (verenvuoto- tai sydänperäinen), vasovagaalinen kollapsi Hypertonia Vuosien aikana seuraamuksena val4mokovekumat, sydän- ja aivoinfark4t 24

Verenpaine (val4moverenpaine) Systolinen paine (SAP) Ejek4on aikainen korkein paine Diastolinen paine (DAP) Sydämen lepovaiheen matalin paine Pulssipaine (PP) Systolisen ja diastolisen paineen erotus. PP=SAP- DAP Keskiverenpaine (MAP) Painekäyrän integraali. Käytännössä MAP=DAP+PP/3 25

Verenpaine ( ), suonien poikkipinta- ala (- - - ) ja veren virtausnopeus ( ) 26

Paineen alentuminen lihaksen verenkierrossa levossa ( ), vasodilataa4ossa ( ) ja vasokonstrik4ossa (- - - ) 27

Val4moiden ja laskimoiden ominaisuudet 28

Verisuonet Suonityyppi Kuljetussuonet Vastusuonet Kapillaarit Venuulit Kapasitanssisuonet Esimerkkejä Suuret val4mot, aorta Splanchnicus- alueen ja ihon arteriolit Kaikki kudokset Kaikki kudokset Suuret laskimot, vena cava 29

Verimäärä: 5 litraa (7-8 % ruumiinpainosta) Systeemisenen verenkierto: 84 %, josta 64 % on laskimoissa, 15 % val4moissa ja 5 % kapillaareissa Verestä 7 % sydämessä ja 9 % keuhkoverisuonissa Laskimoiden poikkipinta- ala nelinkertainen val4moihin nähden 30

Verisuonen sisämitan ja verenvirtausnopeuden yhteys (Bernoullin ilmiö) Kudospaine voi sulkea ahtautuneen suonen 31

Kapillaarit ja laskimot Kapillaarien verenvirtauksen ja läpimitan säätelevät prekapillaariset sulkijat (sfinkterit) Laskimoiden verenvirtaus syntyy ympäristön painevaihteluista, jotka läppien toiminnan ansiosta kuljekavat verta vain proksimaaliseen suuntaan 32

Systolisen paineaallon pyöreä muoto johtuu aortan Windkessel - vaikutuksesta Paakkari 2012 33

Kalkkeutunut aorta: nopeas4 nouseva paineaalto (Wasserhammerpuls, pulsus celer) 34

35

36

Autoregulaa4o Autoregulaa4ossa pyritään ylläpitämään muukumaton hapenkulutustaso perfuusiopaineiden muutosten kauka, mikä aiheukaa muutoksia verenkierron vastuksessa sallien tasaisen verenvirtauksen. 37

38

39

Oikovirtaussuonet (shunt vessels) Suora yhteysa pienten val4moiden ja laskimoiden välillä, jolloin kapillaarialue ohitetaan (shunx) Raajojen ja kasvojen ihon ääriosissa (sormet, varpaat, korvat) Termoregulaa4o 40

Glomus body ( keränen ) = val4mo- laskimo anastamoosi ihossa 41

Verenpaineen neuraaliset, hormonaaliset ja parakriiniset säätelymekanismit 42

Verenpaineen lyhytkestoinen säätely: baroreseptoriheijaste säätää sekä minuuku4lavuuka ekä ääreisvastusta koh4 tavoitearvoa vasteena eri syistä johtuneille nopeille verenpaineen muutoksille 43

Baroreseptorin ak4ivisuus muukuu paineaallon myötä 44

Verenpaineen lyhytkestoinen säätely: baroreseptoriheijaste 45

Baroreseptorit: heijastekaaren efferenxosan vaikutukset syke4heyteen Korkeapainereseptorit (val4mot, vasen kammio) BP é è HR ê Matalapainereseptorit eli 4lavuusreseptorit (oikea eteinen, laskimot) Esikuorma é è HR é (Bainbridgen heijaste) 46

47

Baroheijasteen resexng (herkkyyden säätö uudelle tasolle) 48

Veratrum alkaloidit ak4voivat baroreseptoreita Veratrum album Bezold and Hirt (1867): veratrum- kasvin ekstrak4n injek4o aiheux kolmoisvasteen (bradykardia, hypotensio ja apnea), joka estyi molemmin puoleisella vagotomialla. 49

Bezold- Jarischin heijaste The leo ventricle, par4cularly the inferoposterior wall, is a principal loca4on for these sensory receptors. S4mula4on of these inhibitory cardiac receptors by stretch, chemical substances or drugs increases parasympathe4c ac4vity and inhibits sympathe4c ac4vity. These effects promote reflex bradycardia, vasodila4on and hypotension (Bezold- Jarisch reflex) and also modulate renin release and vasopressin secre4on. 50

Veratrum alkaloidit hypertonian lääkkeinä Veratrum- suku (Liliaceae) : 20 alkaloidia Bezold- Jarisch 1867 Ilman farmakologista 4etoa veratrum viride oli vuodesta 1859 käytössä 100 vuoka käytössä raskaus toksemian (eklampsian) hoidossa Doyle & Smirk (1953): kokeita puhtailla alkaloideilla. Ei hyötyä hypertonian hoidossa, koska haikana pahoinvoin4 ja oksentelu. Veratrumin hupotensiolle kehikyy toleranssi 51

Val4moa supistavat Noradrenaliini (alfa- 1) Adrenaliini (alfa- 1) Angiotensiini II (AT1) Endoteliini (ETB) Tromboksaani (TP) 52

Val4moa laajentavat Sympaa4sen tonuksen hellikäminen ANP, BNP (NPRA, NPRB = pgc) PGI2 (IP) NO (sgc) Endoteliini (ETA) Adrenaliini (beeta- 2) 53

Lyhytkestoinen säätely: verenpaineen säätely BPé = Sympa4kus é (HR, CO, TPR é ) BPê = Sympa4kusê (HR, CO, TPR ê ) + Parasympa4kus é (HR, CO ê ) 54

Lyhytkestoisen verenpaineen säätelyn tekijöitä Arginiinivasopressiini (AVP) Adrenaliini ANP Baroheijaste Vasovagaalinen heijaste 55

Pitkäkestoiseen verenpaineen säätelyn tekijöitä Reniini- angiotensiini- aldosteroni - järjestelmä Jatkuvas4 kohonnut alfa- adrenerginen tonus Plasma4lavuus, suolan määrä 56

Arteriolin supistuvuuden säätelytekijät 57

58

Adrenaliini ja Noradrenaliini Paakkari 2012 59

Ainoastaan sympaattinen autonomisen hermoston osa säätelee vastussuonta Sympaattisen hermon stimulaatio supistaa vastussuonta (noradrenaliini / α 1 -reseptori) Adrenaliinin vaikutus riippuu reseptoreiden jakautumisesta kohdesuonessa (α 1 /β 2 ) Sympaattisen hermostimulaation vähentyminen laajentaa vastussuonta Paakkari 2012 60

ADVENTITIA MEDIA ADR α2 α2 α2 endothelium NA Sympathetic nerve α2 α2 α2 α2 LUMEN ADR ADR Paakkari 2012 61

Sympatomimeettien vaikutuksia verenkiertoon α > β 1 > β 2 Noradrenaliini α / β β 1 / β 2 D 1 > β 1 > α 1 Adrenaliini Isoprenaliini Dopamiini Aika (min) Paakkari 2012 62

Reniini- angiotensiinialdosteroni -järjestelmä (RAAS) Paakkari 2012 63

Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä Beetasalpaajat NSAID D-vitamiini (kalsitrioli 1,25(OH)2-D 3 ) Paakkari 2012 64

Asetyylikoliini (ACh) ja Serotoniini (5-HT) Paakkari 2012 65

Asetyylikoliini (ACh) Parasympaattisen välittäjäaine Koliiniesteraasit inaktivoivat nopeasti Ei kolinergistä hermotusta vastussuonissa Vasodilatoi vapauttamalla typpioksidia Endoteelifunktion testiaine Paakkari 2012 66

5-HT (serotoniini) Mahan enterokromaffiinisolujen tuote Varastoituu verihiutaleisiin ja keuhkojen neuroepiteliaalikudokseen Inaktivoituu maksan ja keuhkojen endoteelissa Paakkari 2012 67

5-HT Normaali sepelvaltimo: vasodilataatio Stabiili angina: vähäinen vasokonstriktio Variantti angina: vasospasmi Sarpogrelate: 5-HT 2A- salpaaja estää 5-HT:n koronaarispasmin Doggrell. Expert Opin Investig Drugs. 2003 May;12(5):805-23. Paakkari 2012 68

Endoteliini Paakkari 2012 69

Endoteliini (ET-1) Eristettiin porsaan aortan endoteelisoluviljelmästä 1988 Analoginen sarafotoksiinille (Atractaspis engadensis käärmeen myrkky) Elimistön voimakkain verenpainetta kohottava aine x 10 angiotensiini II:ta ja x 100 noradrenaliinia tehokkaampi Paakkari 2012 70

ET-1: reseptorit ja vaikutukset ET-1:n vaikutuksia: vasodilataatio (ET B : NO:n vapautuminen) vasokonstriktio (ET A : sileälihasvaikutus) kasvutekijä (remodelling) Takase et al. Can J Cardiol. 2003 Jul;19(8):902-6 Paakkari 2012 71

20 ET -1 0. 5nm ol/ kg i.v. MAP (mm Hg) 10 0-10 -20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 TIME (min) Paakkari 2012 72 Circulation 1993; 88:1172-1176 1/3

ET -1 ANTISERUM BOLUS 20 ET -1 0. 5nm ol/ kg i.v. MAP (mm Hg) 12 4-4 -12 p< 0. 05-20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 TIME (min) Paakkari 2012 73 Circulation 1993; 88:1172-1176 2/3

20 ET -1 0. 5nm ol/ kg i.v. MAP (mm Hg) 10 0-10 -20 VSM ET A -receptor endothelial ET B -receptor (release of NO) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 TIME (min) Paakkari 2012 74 Circulation 1993; 88:1172-1176 3/3

ET-salpaajat Terve koehenkilö: ET A/B - salpaaja i.v. TPR, keuhkoverenkierron vastus MAP HR ( ) Endoteliini on ääreisvastuksen ja verenpaineen fysiologinen säätelijä Paakkari 2012 75

Typpioksidi (NO): verisuonen endoteelin parakriininen vasodilataattori, hermoston välittäjäaine, immuunisolujen toksiini Paakkari 2012 76

Typpioksidi NO. L-Arginine cnos. NO Suonen lumen Endoteelisolu NO:n vaikutus Hyperkolesterolemia Hypertensio Diabetes Tupakointi Infektio Relaxation L-Citrulline NO. Suonen sileälihas NO:n vaikutus L-Arginiini Antioksidantit (Glutationi, C-vitamiini, E-vitamiini) Statiinit ACE-estäjät (B 2 ) ASA Paakkari 2012 77

NO-synteesin esto väärällä substraatilla Paakkari 2012 78

NO: mediator of endothelum-dependent relaxation L-Arginine - substrate for NOS NO. cnos NO. L-Citrulline NO. Relaxation Paakkari 2012 79

NO, ANP / GC / PDE5 Endoteelin synteesi Orgaaniset nitraatit + ANP pgc NO. + PDE5 Relaksaatio Sildenafiili Paakkari 2012 80

Käsivarren verenvirtaus Kontrolli NOS-salpaaja L-NMMA (µmol/min) Aika (min) Paakkari 2012 81

Endothelial dysfunction 1/2 Endothelium intact Endothelium removed Paakkari 2012 82

Prostanoidit ja EDHF Paakkari 2012 83

Vasoactive endothelial mediators Vessel lumen Endothelium cnos / inos <----> COX-1 / COX-2 EDHF NO PGI 2 TxA 2 PG? Relaxation Constriction Vascular smooth muscle Paakkari 2012 84

Endothelium derived hyperpolarizing factor: EDHF Endoteeliperäinen EDHF relaksoi verisuonta mekanismilla, joka ei liity typpioksidiin tai prostanoideihin Vaikuttaa pienissä vastusvaltimoissa, joissa NO:lla vähemmän vaikutusta kuin suuremmissa kuljetussuonissa (McGuire et al., 2001) Paakkari 2012 85

Verenvuotoshokki Tunnistetaan ja hoidetaan verenkiertovajaus. Tyrehdytetään ulkoinen verenvuoto komprimoimalla. Aloitetaan nestehoito kaikille suuren riskin po4laille. Hoidetaan henkeä uhkaavat rytmihäiriöt (kammiovärinä, kammiotakykardia) ennen kuljetusta. Paakkari 2012 86

Verenvuotosokki 87