osallistava toiminta = matalan kynnyksen osallistumin en



Samankaltaiset tiedostot
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Lähipalvelut seminaari

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä

Kulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus

Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy?

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kaupunginvaltuusto

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä Väkiluku 35421

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

Arjen turvaa kunnissa

Hippa. Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Vaasa

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

PIRKANMAAN ALUEELLINEN KULTTUURIHYVINVOINTI- SUUNNITELMA

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa

Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus

Löydämme tiet huomiseen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Oulun palvelumalli 2020:

Elämää elinvoimaisella alueella

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!

Kulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta

KUNTASTRATEGIA

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

% Taidetta on neljäntoista pirkanmaalaisen

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

MIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Kaupunkistrategia

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Transkriptio:

KULTTUURITEEMARYHMÄ/HT Ehdotukset 6. maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan, kulttuuriteemaryhmän kokous 12.6.2013 (Tekstiä on päivitetty myös myöhemmin tulleilla kommenteilla.) Taulukossa yleisesti pohdittu mitkä kulttuuriteemaryhmän työn teemat liittyvät strategisten linjausten alle. Tämä taulukko on hyvä laittaa valmisteluryhmän tiedoksi. Toimenpide-ehdotukset osiossa on kirjattu kunkin kehittämisteeman strateginen tavoite kulttuurin näkökulmasta ja annettu toimenpide-esimerkkejä. TeKu TYÖKALUT KEHITTÄMISTEEMAT Paikkaperustainen kehittäminen Vuorovaikuttus politiikka Elämänlaatu ja hyvinvointi = Asuminen ja palvelut KTR ja ohjelman eri teemat...yleistä Paikkaperustaisuus + kulttuuritoiminnan kehittäminen. Mitä asennemuokkausta ja uusia työvälineitä tarvitaan? KUULTO-hankkeessa on tähän jo työkaluja. Paikalliskulttuuri ja paikallinen osaaminen Mitä maaseutuymmärr ystä vk kulttuuritoimijat tarvitsevat? Sivistys ja ihmisten itsensä kehittäminen kulttuuritoiminnalla rakennetaan kulttuurisuutta = elämänlaatua Kulttuuritoiminta, harrastus mahdollisuudet, osallisuus, saatavuus ja saavutettavuus, kulttuurin uudistumien /vanhan siirtäminen. palvelut, tuottamismallit, sosiaalinen pääoma., ennaltaehkäisevä työ, kulttuuriset Osallisuus Infra Elinkeinot ja osaaminen osallistava toiminta = matalan kynnyksen osallistumin en Määrittämis oikeus = kulttuurises ti kestävä kehitys sähköisten palvelujen sisältö maankäytt ö ja kultt. ympäristö kulttuuriti lat. Luovien alojen osaaminen/k ulttuuri tulee ristipölyttää ja törmäyttää muihin maaseutuelin keinoihin erikoistuneet yrityspalvelu tapahtumien kehittäminen ekosysteemi hyvälle elinkeinoeläm älle Luonnonvara/ekot alous Maisema ja perinne ovat aineetonta raaka-ainetta. Miten näiden arvo otetaan huomioon? Perinne: kuka määrittelee mitä perinnettä myydän ja minkälaisissa paketeissa (yksityisyyden suoja) Kulttuurisen omistajuuden ja rahallisen omistajuuden välinen suhde tulee määritellä kestävästi. 1

Taulukko 1. hyvinvointipalvelut, aitous, tapahtumat tässäkin tarvitaan ristipölytystä Aitoutta on myös kulttuurin jatkuva muuntuvuus, reiluus TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - TARKAT TEKSTIT MENETELMÄTYÖKALUT Paikkaperustainen kehittäminen Tavoite: Kulttuuritoiminnan toteuttamissa otetaan käyttöön asiakaslähtöinen palvelujentuottamisen malli. Paikallisessa kehittämisessä hyödynnetään yhteisö- ja ympäristötaiteen menetelmiä. Kulttuurin ja taiteen kautta voidaan tuoda uudella tavalla esille maaseudun merkityksiä asukkaille ja muilla kansalaisille. Vuorovaikutuspolitiikka Tavoite: Kaupunkien ja maaseutukuntien yhteistyö tiivistyy kulttuuripalveluiden tuottamisessa. TEEMAKOHTAISET TOIMENPITEET ELÄMÄNLAATU JA HYVINVOINTI / ASUMINEN JA PALVELUT Strateginen tavoite: Elämänlaatuun ja hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti vaikuttavat toimenpiteet tunnistetaan ja otetaan osaksi hyvinvointipolitiikkaa ja suunnitelmia valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kokonaisvaltainen näkemys hyvinvoinnista valtavirtaistetaan. Palvelut ovat tasa-arvoisesti saavutettavissa. Kunnassa on järjestetty kulttuuritoiminnan tuottamiseksi henkilöresursseja. Taustatekstiä: Mikä on kuntien rooli tulevaisuudessa? Miten kunnan muuttuvat rooli palvelujen tuottajana vaikuttaa hyvinvointipalveluihin ja kulttuuripalveluihin? Kulttuuritoiminta tarvitsee toimijan/organisaation johon se kiinnittyy. Kunnassa on joku joka vastaa kulttuurista. 2

Miten kulttuuritoimijat näkevät itsensä maaseudulla? varautuminen palvelurakenteen muutokseen Palvelumalleja tulee syntymään monenlaisia ja monenlaisille malleille on tarvetta esim. työsosuukunta, kunnan ostopalvelu Vk. Kehittämisessä tulee yhdistää näiden mallien kehittämisresurssit. (Esim 1. helsinki-demos testaa erilaisia malleja. Esim. 2 Imatralla sotahistorian matkailukohteen tuotteistamisesta vastaa yritys ja sisältö on tuotettu yhdessä reserviup.kerhon kanssa. Kerho ei voi olla koko aikaa mukana tuotteen tuottamisessa, kuitenkin täytyy säilyttää aitouden yhteys asian substanssiin. Hyvinvointipolitiikkaa tarkasteltaessa maaseutunäkökulmasta tulevat esille sen kriittiset kohdat. Siksi maaseudun hyvinvointipalvelujen kysymyksiä ei ole helppo ratkaista. Tarvitaan maaseudun rakenteellista tarkastelua, pienet kirkonkylät tulee säilyttää palvelukeskuksina. Maaseudulla ei ole yhtä homogeenistä ikääntyvien ryhmää. Vanhusten perhepäivähoitomallin kehittäminen Hiljaisuuden ja väljyyden merkitys hyvinvoinnille? koulujen liittäminen toimintaan kirjastot kansalaisopistot Toimenpiteet esim.: Kuntien kulttuuritoiminta määritellään peruspalveluksi (..toisaalta se on jo määritelty pepa-arvioinneissa). Kunnassa tulee olla työntekijä (tai muu toiminnan järjestely) jolle on resurssoitu työaikaa kulttuuriin. Kuntien kulttuuritoiminnan valtionmääräraha (kulttuurieuro) tarvitaan korotus ja sidotaan indeksitarkastuksiin Kunnat, valtio ja kansalaiset määrittelevät yhdessä kulttuurin lähipalvelun Kulttuurin monialainen käyttö, esim. kulttuuriset hyvinvointipalvelut sekä kuntien eri hallintosektoreiden yli menevä yhteistyö moniosaajius Palvelumallien kehittämisessä tulee yhdistää valtakunnallisesti resursseja. tarvitaan valtakunnallinen kulttuuripalvelujen kehittämismallien koordinointihanke (kuullon jatkoa)? Ristipölytystä ja kokeilurahaa toimintaan. Tarvitaan palveluinnovaatioiden skaalausta. OSALLISUUS Strateginen tavoite: Maaseudun asukkailla on käytössään matalankynnyksen yhteiskuntaan osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja. Kulttuuritoiminnan rooli näiden tilojen tuottajana tunnustetaan. Taustatekstiä: 3

On tärkeää antaa toiminnalle tilaa syntyä. Tämä kohta liittyy paikallisen kehittämiseen ja lähidemokratia malleihin. Maaseutuopol. ohjelmassa itsessään voisi olla tällainen toimenpide joka mahdollistaa omien maaseutupolitiikkojen syntymisen. Ehdotus jota kuka tahansa voi lähteä toteuttamaan yksin tai yhdessä. Miten kulttuuritoimijat näkevät itsensä maaseudulla, miten valmistaudutaan toimintatapojen muutokseen? Toimenpiteet: omaehtoisen kulttuuritoiminnan tuki: järjestöavustukset, käytössä olevat tilat, kunnan tukihlö kulttuuritoimintaan, INFRA Strateginen tavoite: Laadukkaita kulttuuripalveluja laajakaistan välityksellä. Sähköiset palvelut ovat yksi tapa lisätä palvelujen saavutettavuutta. Yhteisöjen yhteisiin tapahtumiin ja harrastustoimintaan on käytettävissä sopivia tiloja kohtuulliseen hintaan. Toimenpiteet: Luodaan toimintamalleja ja opastetaan kulttuurin sähköisiin palveluihin tilat ELINKEINOT JA OSAAMINEN Strateginen tavoite: Maaseudun elinkeinotoiminta on monipuolista ja eri alojen osaajat hyödyntävät toistensa osaamista. Luovilla aloille ja kulttuuriyrittäjyydelle on saatavissa oman alan kehittämistukea. Erilaisissa ohjelmapalveluissa ja sisällön tuotannossa hyödynnetään luovaa ja kulttuurista osaamista. Luovan talouden osaajien työllistämien ja kaupalliset kulttuuripalvelut lisäävät myös paikallista kulttuuripalvelujen tarjontaa. Luovuus ja osaaminen ovat osa maaseudun elinvoimaista talouden ekosysteemiä. Taustatekstiä: Erilaisia yrittäjyyden ja työllistymisen muodot tunnistetaan osa-aikayrittäjyys ja yms. (Vrt. Tarja Cronbergin raportti Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2011/liitteet/okmtr19.pdf?lang=en). 4

TEM:n luovan talouden kansallinen verkosto sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä tekevät yhteistyötä. Osaamis-teema tulee huomioida kansalaisopistot ja kirjastot maaseudun asukkaiden täydennyskoulutusmahdollisuudet Toimenpiteet: Tarvitaan säännöllisesti kokoontuva luovan talouden alueellinen verkosto, jossa rahoittajat mukana. Verkostolla on oltava tavoitteet. Luovien alojen yrittäjät tulisi saada mukaan kehittämään alueen kärkiosaamista ja kehittämiskohteita, kuten esim. hyvinvointi- ja matkailualaa sekä ns. perinteisiä aloja Luovien alojen yrittäjien myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen. esim. kuinka löydän asiakkaan? Hyvien mallien monistaminen ja alueiden välinen yhteistyö Nopeat kokeilut ja uudet rahoitusmallit: Rahoitusmallien tulee tukea monialaista yritysten välistä yhteistyötä sekä yritysten yksistään tekemät kokeiluhankkeet. innovaatiostipendin (kuten OKM:n digidemo ja creademo ) tai kokeilurahan myöntäjällä täytyy olla substanssi osaamista Kulttuurimatkailun kehittetään tukemalla erilaisten palvelumallien kokeilua esim. kulttuurimatkailun palvelumallit. Miten mallit tulevat määrittymään maaseudulla. Yhdistykset ovat hajallaan ja ne tarvitsevat yhdistäviä tahoja. Kylätoimintaan erilainen tapa ja kulttuurimatkailuun toisenlainen. Kulttuurimatkailun mobiliipalvelujen kehittäminen ja asiakasryhmien profilointi Tapahtumien kehittäminen liiketoiminta osa / taiteellinen ja kulttuurinen sisältö sekä tapahtumien liittymien paikalliseen matkailutoiminnan kehittämiseen. Maaseudun markkinointi luovien alojen yrittäjille annetaan tilaa kiinnostavien uusien kokeilujen toteuttamiseen: tieteilijät, taiteilijat, kehittäjät, yms. yhteen. Ekosysteemiajattelu mediataide, biotaide.uudet kokeilut voivat tuoda mukanaan uutta elinkeinotoimintaa tilapäisapu ja yritysten sesonkiajat TEM:n luovien alojen verkosto (Anu Perttunen) miten kytkeytyy tähän työhön? LUONNONVARA/EKOTALOUS 5

Strateginen tavoite: Maisema ja kulttuurimaiseman arvo tunnistetaan ja sille on olemassa arvo vrt. luonnonarvokauppa. Maaseudun hiljaisuus (hiljaiset luontoalueet) sekä äänimaisemaan on kiinnitetty huomiota ja nämä resurssit otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja elinkeinojen kehittämisessä. Taustatekstiä: Itä-Suomen yliopistossa ja Lapin yliopistossa on tehty tutkimusta äänimaisemasta ja hiljaisuudesta. Immatiriaalisten palvelujen tuotekehitys, liittyy hyvinvointiin. Näistä aisoista sovittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuurisesti- ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen. Toimenpiteet: Xxx Xx 6

KOMMENTTEJA SRATEGIAAN ja ohjelmaan Elämänlaatu Sivu 10. lisätätään tekstiin = Sosiokulttuurisen osaamisen hyödyntäminen eli luotetaan maaseudulla asuvien ihmisten osaamiseen ja hyödynnetään heidän lokaaleja ja globaaleja verkostoja. sivu 11. Elämänlaatu = Sivistyspalvelut tulee ottaa sanana tekstiin. (kansalaisopistot, kirjastot, museot, kulttuurtoiminta, liikunta, nuoriso) Elämänlaatu luo pohjaa koko ohjelmalle. Elämänlaatu & kumppanuudet Poikkisektoriaalisen työn tärkeys esim. kulttuurin näkeminen hyvinvointipalveluna Tapahtumat strategiassa: Maaseudun tapahtumat eivät ole vain pieniä paikallisia tapahtumia, vaan monet ovat isoja ja merkittäviä kansallisesti ja kansainvälisesti kuten Kaustinen kansanmusiikkifestivaali, Kuhmon kamarimusiikkifestivaali, Sodankylän elokuvajuhlat, Pyhäjärven Täydenkuun tanssit, Sonkajärven Suopotkupallokisat ). Maaseudulla on paljon tapahtumaosaamista Yleistä strategiaan Miten toimenpiteet kirjoitetaan niin, että ne ovat osallistavia. (miten kannustetaan toimijoita tekemään ehdotettu asia ja kenelle se asetetaan tehtäväksi) Strategian tulisi tukea spontaania toimintaa. Strategia tulisi olla tiiviimpi, jotta eri rahoittajat voivat ottaa ohjelman huomioon omassa toiminnassaan Strategiassa on paljon outoja sanoja. Konkreettisest esimerkit kertovat mistä on kyse Strategiassa kulttuuri kulttuurinen elämäntapa on määritelty hyvin, mutta miten se tulee näkyviin itse kulttuuripalvelujen tuotannossa? Kulttuuripalvelujen tuottamisen yhteys tavoitteiden toteuttamiseen tulee kirjoittaa näkyviin: Miten kulttuuri liittyy maaseudun toimijoihin? Ohjelmassa tulisi ottaa kantaa siihen mitä kunnan muuttuva rooli vaikuttaa maaseudulle ja maaseutupolitiikan toteuttamiseen Sivu 4, 3 kpl = mitä tarkoitetaan perinteisellä osaamisella? Mitä paikkaperustaisuus tarkoittaa suhteessa monipaikkaiseen asumiseen? Kulttuurin merkitys tulee saada esiin. Toimenpiteissä tulee olla tilaa spontaanille toiminnalle. Kaikkia ei ole liian tarkasti vastuutettu ja määritelty Mitä tarkoittaa ekosysteemipalvelut maaseutupol. ohjelmassa? Innovaaatioteemassa sanalla tarkoitetaan yrityksen elinympäristöä yleisesti. Ekosysteemi ajattelu hyvälle arjelle ja elinkeinoille: mitä ovat ne asiat ja palvelut joita elinekeinot tarvittsevat menestyäkseen. Ekosysteemitalous ei ole yhtä kuin biotalous. Sivistyspalvelut paremmin esille Strategiassa esiin missä kaikkissa tilateissa on kulttuurin paikka (ei vain kulttuurimatkailussa) mitä kunnan muuttuva rooli vaikuttaa maaseututpol? ohjelman merkitys kulttuurille = saadaan kulttuuri asiat esiin eri rahan jakajille 7

miten kulttuurin ja taiteen kautta tuodaan esiin asioita maaseudusta? Voisiko tämä olla yksi toimenpide? sivulle 10 lisäys: hyödynnetään myös sosiokulttuurista osaamista ja glokaaleja verkostoja. Paikkaperustaisuus vs. monipaikkainen asuminen, miten nämä sopivat yhteen? s. 13 kun kirjoitetaan kolmannen sektorin merkityksestä osallisuuden tuottajina. Vapaaehtois ja järjestötoimintaan tarvitaan neuvottelumekanismien ja sopimusten lisäksi uusia toimintamalleja Elinkeino toimintaan lähimatkailun kehittäminen Ohjelman ja strategian suhdetta on tarkasteltava realistisesti. Miten paljon ja mistä tällä ohjelmalla voidaan suunnata rahaa ja resursseja maaseudun kehittämiseen? Ohjelmassa tulisi vaikuttaa siihen että kokeiluraha/innovaatiostipendit tulisivat laajemmin käyttöön maaseudun ongelmien ratkaisemisessa. 8