VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Tavoitteet Oppilas oppii -ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen -näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä -laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia -loogista ja luovaa ajattelua -soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja -erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan -perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään -esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella -näkemään säännönmukaisuuksia -työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä Esimerkkejä työtavoista -itsenäinen työskentely -erilaisten laskutapojen harjoittelua, mm. päässälasku, paperilla lasku, laskimen käyttö -eriyttäminen (esim. eritasoiset tunti- ja kotitehtävät, mahdollisuuksien mukaan joustavat ryhmät tai samanaikaisopetus, tietokoneen opetusohjelmien käyttö, enemmän aikaa kokeen tekemiseen, yksilöidyt koejärjestelyt, koulunkäyntiavustaja) -päättelytehtävät (esim. viikon knoppi ) -tietokone-ohjelmien käyttö opetuksen apuna -havainnollistaminen -pari- tai ryhmätyöt -oppilaat tekevät omia tehtäviä -pelit -rakentelu -projektityöskentely -yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa Ajattelun taidot ja menetelmät -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä -vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö -matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen -todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys -luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna -matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä -erilaisten lukujonojen tutkimista -ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä -matematiikan historiaa -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä -vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö -matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen -todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys -luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna -matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä -ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä -matematiikan historiaa
Luvut ja laskutoimitukset -luonnolliset luvut, kokonaisluvut -peruslaskutoimitusten varmentaminen -aikalaskut, aikaväli -yksinkertaisia lukujen jaollisuussääntöjä -murtolukujen supistaminen ja laventaminen ja desimaaliluvun esittäminen murtolukuna -kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla -lausekkeiden sieventäminen -prosenttilasku -pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö -luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut -lukusuora -vastaluku, itseisarvo, käänteisluku -peruslaskutoimitusten varmentaminen (päässä, paperilla ja laskimella laskien) -luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä -murtolukujen supistaminen ja laventaminen -desimaaliluvun esittäminen murtolukuna -kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla -lausekkeiden sieventäminen (laskujärjestyksen varmentaminen) -pyöristämissäännöt ja tuloksen suuruusluokan arviointi -laskimen käyttö -potenssi, eksponenttina kokonaisluku Algebra -yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä -lauseke ja sen sieventäminen -potenssilauseke ja sen sieventäminen -muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen Funktiot -lukuparin esittäminen koordinaatistossa -lukuparin esittäminen koordinaatistossa
Geometria -kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä -säännölliset monikulmiot -ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä -tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen -kappaleiden nimeäminen ja luokittelu -suorakulmaisen särmiön tilavuuden ja pinta-alan laskeminen -yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys -geometrista piirtämistä harppia ja viivainta apuna käyttäen -symmetria suoran ja pisteen suhteen -kulman mittaaminen ja piirtäminen -kolmioihin liittyviä käsitteitä (tasakylkinen, tasasivuinen, kolmion kulmien summa) -nelikulmiot ja säännölliset monikulmiot -ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet -peilaukset -tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen -geometrista piirtämistä -kulmien välisiä yhteyksiä -symmetria suoran ja pisteen suhteen -kierto ja siirto tasossa Todennäköisyys ja tilastot -diagrammien tulkintaa ja laadintaa -tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa. -diagrammien laadintaa ja tulkintaa
Tavoitteet Oppilas oppii -ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen -näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä -laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia -loogista ja luovaa ajattelua -soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja -erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan -ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään -esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella -näkemään säännönmukaisuuksia -työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Esimerkkejä työtavoista -itsenäinen työskentely -erilaisten laskutapojen harjoittelua, mm. päässälasku, paperilla lasku, laskimen käyttö -eriyttäminen (esim. eritasoiset tunti- ja kotitehtävät, mahdollisuuksien mukaan joustavat ryhmät tai samanaikaisopetus, tietokoneen opetusohjelmien käyttö, enemmän aikaa kokeen tekemiseen, yksilöidyt koejärjestelyt, koulunkäyntiavustaja) -päättelytehtävät (esim. viikon knoppi ) -tietokone-ohjelmien käyttö opetuksen apuna -havainnollistaminen -pari- tai ryhmätyöt -oppilaat tekevät omia tehtäviä -pelit -rakentelu -projektityöskentely -yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa Ajattelun taidot ja menetelmät -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä -vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö -matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen -luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna -matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä -ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä -matematiikan historiaa -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä -vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö -matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen -luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna -matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä -ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä -matematiikan historiaa Oppilas -huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet -osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa -osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon -osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden -osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa -osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen
Luvut ja laskutoimitukset -suhde ja verrannollisuus -prosenttilasku -aikaisemmin opittujen asioiden laajentamista ja soveltamista ottaen oppilaan yksilölliset tarpeet huomioon Oppilas osaa -arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito -korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä -ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta -käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra -potenssisäännöt -polynomi-opin laajennus (mm. vastapolynomi, polynomi kertaa polynomi, yhteisen tekijän erottaminen) -muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen -yhtälön ratkaiseminen -vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen -verranto -yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko -vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen -yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti -aritmeettisten ja geometristen lukujonojen tutkimista. Oppilas osaa -ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön -sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita -osaa potenssien laskutoimitukset -muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä -käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen -arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.
Funktiot -riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla -suoraan ja kääntäen verrannollisuus -funktion käsite -yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon -funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen -riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla Oppilas -osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta -osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan -osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan -osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta -tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria -yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys -Pythagoraan lause -kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä -trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen -ympyrän kehän ja pinta-alan laskeminen -avaruusgeometrian sovelluksia -kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen Oppilas osaa -tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet -soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja -käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen -löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa -soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa -käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen -suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.
Todennäköisyys ja tilastot -todennäköisyyden käsite -frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi -aineiston tunnusluvut (keskiarvo, tyyppiarvo ja mediaani) -hajonnan käsite -diagrammien tulkinta -tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa Oppilas osaa -määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa -lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. AIHEKOKONAISUUDET TALVISALON KOULUSSA 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Matematiikan opiskelu on pitkämänteistä ja tavoitteellista itsensä kehittämistä. Uuden asian opiskelu rakentuu pitkälti aikaisemmin opitun asianvaraan. Erilaisten matemaattisten tehtävien avulla kehittyvät opiskelijoiden ajattelutaidot. Luokkatyöskentelyssä on tärkeää toisten huomioon ottaminen. Opiskelijoiden tulee huomioida oikeutensa, velvollisuutensa ja vastuut tuntityöskentelyn sujuvuuden kannalta. Lisäksi toimimista ryhmän ja yhteisön jäsenenä harjoitellaan käyttämällä erilaisia yhteistoimintamuotoja. Matematiikka koetaan yleensä melko tärkeäksi ja toisaalta vaikeaksi oppiaineeksi. Oppilailla voi olla tämän vuoksi hyvin suuriakin odotuksia arvosanoja kohtaan. Suurien odotustensa vuoksi oppilaat joutuvat kuitenkin usein kohtaamaan melkoisia pettymyksiä arvosanoissaan. Toisaalta pettymysten kohtaaminen ja niistä yli pääseminen on hyvin kasvattavaa. Joillakin oppilailla on havaittavissa pyrkimystä täydellisyyteen. Useimmista oppiaineista selviää lähinnä ahkeralla työskentelyllä, mutta matematiikassa tämän lisäksi kaivataan usein myös hyvää oivaltamiskykyä. Matematiikassa oppilailla on mahdollisuus kohdata oma rajallisuutensa ja ymmärtää, että kukaan ei voi olla täydellinen! Yhdeksän vai kymmenen, onko tuolla lopulta merkitystä? Matematiikassa oppilas saattaa parhaassa tapauksessa oivaltaa, että tärkeintä ei ole saavuttaa parasta mahdollista arvosanaa, vaan todella ymmärtää ne asiat, joita on opiskellut. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Matematiikassa oppilaalla on mahdollisuus esimerkiksi prosenttilaskennassa oivaltaa, että me suomalaiset edustamme noin promillea koko maailman väestöstä! Tämän käsittäminen voi johdatella heidät pohtimaan esimerkiksi, sitä mitä merkitystä on suomalaisten panoksella ympäristön suojelussa tällä pallolla. Samalla periaatteella oppilaita voi johdatella pohtimaan mitä merkitystä meille suomalaisille voi olla kuulumisesta EU:hun. Lisääkö eri järjestöt suomalaisten vaikutusmahdollisuuksia maailmanlaajuisesti? Tilastomatematiikassa voidaan toisaalta mahdollisuuksien mukaan tutustua vaikka kunnallisvaalien ääntenlaskujärjestelmään. Tässä yhteistyö historian opettajien kanssa olisi tietysti erittäin hedelmällistä! Matematiikassa voidaan antaa oppilaille riittävä matemaattinen valmius kohdata samat asiat uudelleen historian tunnilla ja näin paremmin lopulta ymmärtää koko äänestyssysteemi. Matematiikan tunneilla voi tietysti vielä pohdiskella onko kaikilla ehdokkailla todellisuudessa yhtä hyvä mahdollisuudet tulla valituksi. Perehdyttämällä oppilaat maailman kansojen erilaisiin kalentereihin eli ajan-laskumenetelmiin, voidaan havainnollistaa esimerkiksi länsimaisen käytännön etevyys tai heikkoudet. Samalla voi saada sivutuotteena myös hieman lisää ymmärrystä esimerkiksi kiinalaisen kulttuurin monimuotoisuudesta.
Erilaisten mittayksiköiden lähempi tarkastelu voi kalentereiden tapaan laittaa oppilaat pohtimaan eri kansakuntien kyky hahmottaa käytännön suureita. Miten esimerkiksi suomalaisten ja amerikkalaisten käsitykseen öljyn kalleudesta vaikuttaa erisuuret mittayksiköt? 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Miten yrittäjän on varmistettava toimeentulonsa? Tuotteiden hinnoittelu, miten se tapahtuu? Arvonlisävero, miten se lisätään? Kuinka yrityksen kirjanpito laaditaan ja miten sitä hyödynnetään. Näitä asioita voi sivuta hyvin suunnitelluilla laskutehtävillä tai laatimalla ihan erikseen tällaisiin ongelmiin pureutuvan valinnaiskurssin. Mihin veronmaksajilta kerättyjä verovaroja ohjataan? Kuka päättää varojen ohjaamisesta? Varallisuus-, perintö- ja tulovero, miten ne eroavat toisistaan ja toimivatko ne oikeudenmukaisesti nyky-yhteiskunnassa? Tämmöistäkin voi oikeasti pohtia oppitunneilla tai vaikka valinnaiskursseilla. Internetin ja erityisesti tilastokeskuksen tai verohallinnon sivut voidaan ottaa todella hyöty-käyttöön. Mitä yksi peruskoululainen maksaa yhteiskunnalle? Pohdittaisiinko tätä? Mitä yksi opettaja maksaa yhteiskunnalle koulutuksineen? Tehdään palkkavertailuja eri ammattiryhmien kesken ja pohditaan onko turhia ammatteja olemassa. Mitä työttömyyspäivärahalla saa? Pysyykö sillä hengissä? Entä opintoraha, millainen on opiskelijan arki? Miksi joku saa eläkettä, miten se suuruus määräytyy? Voiko eläkkeellä tulla toimeen nyt tai tulevaisuudessa?miten terveydenhuollon tai vaikka peruskoulujen toiminta on Suomessa varmistettu? Miten työtön voi tulla toimeen nykyyhteiskunnassa? Kertomalla ja laskemalla verotukseen liittyviä tehtäviä oppilaita voidaan valistaa hyvinvointiyhteiskunnan käytänteillä. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Matematiikassa on aihekokonaisuutta havainnollistavia tehtäviä. Oppilaat harjoittelevat oman talouden hallintaa. Esimerkiksi monistepaperien, vanhojen kirjojen ym. Sellaisen kierrätyksessä huomioidaan koulun ekologiset käytänteet. Materiaalien käytössä huomioidaan taloudellisuus. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Oppilaille annetaan toiminnallisia kotitehtäviä. Heitä pyydetään esimerkiksi laskemaan kuinka moni vastaantulevista autoilijoista puhuu kännykkään ajon aikana. Samoin oppilaita voidaan pyytää tarkkailemaan jotain risteystä, jossa on liikennevalot. Tilastoidaan kuinka moni autoilija tai jalankulkija ylittää tien punaisilla valoilla. Tehdään vertailuja eri liikenneryhmien kesken. Tunneilla voidaan keskustella kerätystä aineistosta ja pohtia rikkeiden vaka-vuutta sekä niiden merkitystä liikennemoraalin laskemisen suhteen. Miten kalliiksi tapaturmien maksaminen voi tulla? Mitä väkivallan teko voi maksaa uhrille tai teon tehneelle? Voiko kaikkea vahinkoa korvata rahalla. Maine, jos menee, niin miten se näkyy esimerkiksi työnsaannissa? Lehdistä tai netistä voidaan hankkia tietoja erilaisten väkivallantekojen kustannuksista ja jälkiseuraamuksista. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Matematiikan opetuksessa käytetään tietotekniikkaa oppimisen apuna. Geometriassa teknologiaa hyödynnetään erilaisten asioiden havainnollistamisessa. Oppilaille esitellään matematiikka osana tutkimustyötä.