Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.
|
|
- Hannes Kähkönen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5.6. Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin. Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä. Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen. Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen pitkän matematiikan hyväksytysti suoritetut kurssit siirtyvät lyhyen matematiikan kursseiksi seuraavasti: MAA15 MAB15, MAA1 MAB1, MAA2 MAB10, MAA3 MAB2, MAA4 MAB11, MAA11 MAB13, MAA5 MAB12, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4, MAA8 MAB3 ja MAA12 MAB Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin
2 ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä. harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä. Itsenäinen suoritus Kursseja MAA14 ja MAA15 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Pakolliset kurssit numerojärjestyksessä. Kurssi MAA11 1. opiskeluvuonna, MAA12 2. opiskeluvuonna ja MAA13 3. opiskeluvuonna. Pakolliset kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio 2. Polynomifunktiot (MAA2) harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. polynomien tulo ja binomikaavat polynomifunktio
3 toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin polynomiepäyhtälön ratkaiseminen 3. Geometria (MAA3) harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 4. Analyyttinen geometria (MAA4) ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä f(x) = a tai f(x) = g(x) vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta 5. Vektorit (MAA5) ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.
4 vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja perehtyy kombinatorisiin menetelmiin perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa. diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma 7. Derivaatta (MAA7) osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä. rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla
5 oppii yhdistetyn funktion derivoimisen tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita. juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x) osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla ymmärtää lukujonon käsitteen oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa 10. Integraalilaskenta (MAA10) ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin. integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Syventävät kurssit
6 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla. lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät oppii algoritmista ajattelua harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.
7 funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit Koulukohtaiset syventävät kurssit 14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) Kurssin tavoitteena on saada kokonaiskuva lukion matematiikan kursseista ja kerrata ja syventää jo opiskeltuja asioita (etenkin kurssit 1 10) sekä saada valmiuksia matematiikan ylioppilaskokeeseen. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jolloin S= suoritettu ja H= hylätty. Jotta kurssi voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään, se on suoritettava hyväksytysti. 15. Pitkän matematiikan orientoiva kurssi (MAA15) ½ kurssia Kurssin tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa pitkän matematiikan opiskelun alkuvaiheessa. Kurssilla kerrataan joitakin yläasteella opiskeltuja asioita sekä harjoitellaan ensimmäisenä lukuvuonna opiskeltavia tehtäviä. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jolloin S= suoritettu ja H= hylätty. Jotta kurssi voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään, se on suoritettava hyväksytysti. 16. Laskimen käyttökurssi (MAA16) ½ kurssia Kurssin tavoitteena on saada valmiuksia matematiikan ylioppilaskokeeseen.
Matematiikan pitkä oppimäärä
Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän
Matematiikan pitkä oppimäärä
Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän
MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen
MATEMATIIKKA Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä matematiikan pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin
5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä
5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle ammatillisten ja korkeakouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekä matemaattinen
MATEMATIIKKA. MAA Matematiikan pitkä oppimäärä
MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen
PITKÄ MATEMATIIKKA. Pakolliset kurssit
13 PITKÄ MATEMATIIKKA Suoritusohje: Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, poikkeuksena kurssi MAA6, jonka voi suorittaa jo kurssin MAA2 jälkeen. Syventävien kurssien suoritusjärjestys mainitaan
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
1 7.4. Matematiikka 7.4.1. Matematiikka, lyhyt oppimäärä Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen
Kurssit MAA1 MAA14 ja MAB1- MAB9 arvostellaan numeroarvosanalla Soveltava kurssi MAA 15 arvostellaan suoritettu / hylätty.
MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen
MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa.
MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen
3.6 Matematiikka. Esimerkkien ja sovellustehtävien avulla kestävän kehityksen näkökulma tulee esille kursseissa MAA6 ja MAA8 sekä MAB3 ja MAB5.
3.6 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Nykyisen huipputeknologian saavuttamisessa ja kehittämisessä
EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat
EHDOTUS Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry 12.2.2015 Asemamiehenkatu 4 00520 HELSINKI Opetushallitus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden
3. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3) Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku
5.6 Matematiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Matematiikan opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä oppii näkemään
5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä
5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa
Lyhyt matematematiikka. Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus
Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus Matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tehtävänä on herättää opiskelijan kiinnostus matematiikkaa kohtaan muun muassa tutustuttamalla hänet matematiikan moninaiseen
6.4 Matematiikka. Arviointi
6.4 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassa tieteissä,
6.4 Matematiikka. Arviointi
6.4 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassa tieteissä,
Matematiikka. Matematiikan pitkä oppimäärä. Pakolliset kurssit
Matematiikka Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa.
Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.
Luku 1 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija
Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS
Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS Matematiikka tarjoaa välineitä johdonmukaisen ja täsmällisen ajattelun edistämiseen, avaruuden hahmottamiseen sekä käytännön ja
5.6. Matematiikka. 5.6.1. Pitkä matematiikka
5.6. Matematiikka 5.6.1. Pitkä matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä
Matematiikka vuosiluokat 7 9
Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa
ÄIDINKIELI LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKION KURSSISISÄLLÖT
LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKION KURSSISISÄLLÖT Äidinkieli Englanti A1 kieli Ruotsi B1 kieli Saksa B2 kieli Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen
5. Matematiikkalukio. 5.1 Opetus. Matematiikkalukion tarkoitus
5. Matematiikkalukio Matematiikkalukion tarkoitus Helsingin matematiikkalukiolla on valtakunnallinen matematiikan erityistehtävä. Koulun tavoitteena on vahvistaa matemaattisten taitojen osaamista Suomessa.
Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän
KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.
VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten
kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla
7.6.1 MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen
MAS- linjan matematiikan kurssit
Muutokset Vantaankosken koulun Matemaattis-luonnontieteellisen linjan (MAS) opetussuunnitelmaan lukuvuonna 2012 2013 aloittavista 7. luokista alkaen Kurssisisällöt ja -ajoitus ovat muuttuneet matematiikan
MATEMATIIKKA VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet
MATEMATIIKKA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta
Merkitys, arvot ja asenteet 7 Ei vaikuta arvosanan
Oppiaineen nimi: MATEMATIIKKA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Arvioinnin kohteet oppiaineessa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Merkitys, arvot ja asenteet 7 Ei
Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
9.8. MATEMATIIKKA Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Kommentteja Markku Halmetojan ops-ehdotuksesta
Jorma Merikoski 10.1.2015 Kommentteja Markku Halmetojan ops-ehdotuksesta Markku Halmetoja on laatinut ehdotuksen lukion pitkän matematiikan uudeksi opetussuunnitelmaksi. Hän esittelee sitä matematiikan
1. ja 2. kurssi (I-osa) Perusasiat kuntoon
1. ja 2. kurssi (I-osa) Perusasiat kuntoon 3., 4. ja 5. kurssit (II-osa) Geometrian osuus Hippokrateen puolikuut syntyvät siten, että puoliympyrän sisään piirretään suorakulmainen kolmio ABC, jonka kateetit
KERAMIIKKA JA LIIKUNTAPAINOTTEINEN
KERAMIIKKA JA LIIKUNTAPAINOTTEINEN KURSSIKUVAUKSET LOPS 2016 Päivitetty 19.5.2017 Sisällysluettelo ÄIDINKIELI 2 RUOTSI 7 ENGLANTI 9 SAKSA 11 MATEMATIIKKA 12 MATEMATIIKKA PITKÄ 13 LYHYT MATEMATIIKKA 19
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja taito lukea tekstejä kehittyy. Opitaan jäsentämään viestintäympäristöä
PORIN SUOMALAISEN YHTEISLYSEON LUKIO
1 PORIN SUOMALAISEN YHTEISLYSEON LUKIO Lukujärjestyksen tekeminen (kurssitarjotin) Ainelyhenteet Lv. 2012 2013 kurssitarjotin tehdään netin kautta Wilmaan, osoite https://wilma.pori.fi Aloita valitsemalla
KURSSISELOSTEET 1.8.2014 Päivitetty 7.2.2014 Päivitetty 12.6.2014 Päivitetty 11.12.2014 Päivitetty 11.6.2015
KURSSISELOSTEET 1.8.2014 Päivitetty 7.2.2014 Päivitetty 12.6.2014 Päivitetty 11.12.2014 Päivitetty 11.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 6. Oppiainesuunnitelmat 6.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä
KURSSIESITTEET LV. 2015-2016
KURSSIESITTEET LV. 2015-2016 Salpauksen lukio, Nastola KOULUTUSKESKUS SALPAUS, SALPAUKSEN LUKIO, NASTOLA Rakokiventie 2 15550 NASTOLA Puh. 03-8287 201 Fax. 03-8287 225 www.salpaus.fi Opetusalapäällikkö
1. ja 2. kurssi (I-osa) Perusasiat kuntoon
1. ja 2. kurssi (I-osa) Perusasiat kuntoon., 4. ja 5. kurssit (II-osa) Geometrian osuus 6. 9. kurssit (III-osa) Analyysi: - Raja-arvo ja jatkuvuus - & derivointi - Integ.laskenta & integrointi Aloitusesimerkki
LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKION KURSSISISÄLLÖT
LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKION KURSSISISÄLLÖT Äidinkieli Englanti A1 kieli Ruotsi B1 kieli Saksa B2 kieli Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen
Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8)
Tavoitteet Jokaisella oppilaalla on peruskoulun aikana mahdollisuus hankkia matemaattiset perustiedot ja -taidot, jotka antavat valmiuden luovaan matemaattiseen ajatteluun ja taitojen soveltamiseen eri
MATEMATIIKKA. Oppiaineen tehtävä
1 MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN MATEMATIIKKA 2013 2014 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä
MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA
1 YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 26.3.2018 MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ A-osa Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät 1 4. Tehtävät arvostellaan pistein 0 6. Kunkin tehtävän ratkaisu kirjoitetaan tehtävän
Muista tutkia ihan aluksi määrittelyjoukot, kun törmäät seuraaviin funktioihin:
Määrittelyjoukot Muista tutkia ihan aluksi määrittelyjoukot, kun törmäät seuraaviin funktioihin:, 0 ; log, > 0 ;, 0 (parilliset juuret) ; tan, π + nπ Potenssisäännöt Ole tarkkana kantaluvun kanssa 3 3
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 6.3.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ. KLAUKKALAN AIKUISLUKIO lukuvuosi 2015-2016. Kurssien kuvaukset ja oppikirjat. Klikkaa oppiainetta
KLAUKKALAN AIKUISLUKIO lukuvuosi 2015-2016 Kurssien kuvaukset ja oppikirjat. Klikkaa oppiainetta ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ RUOTSI, TOINEN KOTIMAINEN KIELIRUOTSI, TOINEN KOTIMAINEN
(KU) KUVATAIDE. Arviointi Numeroarviointi Erityistä Materiaalimaksu, pakollisten kurssien jälkeen. KU 4 Taiteen kuvista omiin kuviin
(KU) KUVATAIDE KU 1 Minä, kuva ja kulttuuri pa vuositaso 1 Tavoitteet Opiskelija oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja työskentelyssään. Värin, tilan, muodon
5 Differentiaalilaskentaa
5 Differentiaalilaskentaa 5.1 Raja-arvo Esimerkki 5.1. Rationaalifunktiota g(x) = x2 + x 2 x 1 ei ole määritelty nimittäjän nollakohdassa eli, kun x = 1. Funktio on kuitenkin määritelty kohdan x = 1 läheisyydessä.
HYVÄ KALAJOEN LUKIOON AIKOVA
1 HYVÄ KALAJOEN LUKIOON AIKOVA Kalajoki on reilun 9000 asukkaan hiekkarantojen merikaupunki. Lukiossamme on noin 250 opiskelijaa Kalajoelta ja ympäristökunnista. Kalajoen lukio on turvallinen yleislukio,
MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
1 YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 25.9.2017 MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ A-osa Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät 1 4. Tehtävät arvostellaan pistein 0 6. Kunkin tehtävän ratkaisu kirjoitetaan tehtävän
Johdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdatus reaalifunktioihin 802161P, 5op Osa 2 Pekka Salmi 1. lokakuuta 2015 Pekka Salmi FUNK 1. lokakuuta 2015 1 / 55 Jatkuvuus ja raja-arvo Tavoitteet: ymmärtää raja-arvon ja jatkuvuuden määritelmät intuitiivisesti
PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011
PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan
ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna
ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna Suomessa sallittiin CAS (Computer Algebra System) laskimien käyttö keväästä 2012 alkaen ylioppilaskirjoituksissa. Norjassa ja Ruotsissa vastaava kehitys
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 19.9.2016 Pekka Alestalo, Jarmo
LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKION KURSSISISÄLLÖT
LAHDEN RUDOLF STEINER KOULUN LUKION KURSSISISÄLLÖT Äidinkieli Englanti A1 kieli Ruotsi B1 kieli Saksa B2 kieli Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen
Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.
Funktiot Tässä luvussa käsitellään reaaliakselin osajoukoissa määriteltyjä funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina. Avoin väli: ]a, b[ tai ]a, [ tai ],
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 8906 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet Hyvästä suorituksesta näkyy, miten vastaukseen on päädytty
MAB 9 kertaus MAB 1. Murtolukujen laskutoimitukset: Yhteen- ja vähennyslaskuissa luvut lavennettava samannimisiksi
MAB 9 kertaus MAB 1 Murtolukujen laskutoimitukset: Yhteen- ja vähennyslaskuissa luvut lavennettava samannimisiksi Kertolaskussa osoittajat ja nimittäjät kerrotaan keskenään Jakolasku lasketaan kertomalla
Tornion yhteislyseon lukion opetussuunnitelma 2016
1 (113) Opetushallituksen määräys 60/011/2015 Tornion yhteislyseon lukion opetussuunnitelma 2016 KURSSISISÄLLÖT Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli - ruotsi, A-oppimäärä - ruotsi, B1-oppimäärä
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 matematiikassa vuosiluokilla 7 9
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 matematiikassa vuosiluokilla 7 9 Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista
Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.
6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon
MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)
MS-A4 Differentiaali- ja integraalilaskenta (ELEC2) MS-A6 Differentiaali- ja integraalilaskenta (ENG2) Harjoitukset 3L, syksy 27 Tehtävä. a) Määritä luvun π likiarvo käyttämällä Newtonin menetelmää yhtälölle
KURSSIVALINTAOPAS (OPS
RAUTJÄRVEN LUKIO KURSSIVALINTAOPAS (OPS 2016) TUNTIJAKO JA KURSSIKUVAUKSET ARVIOINTI- JA SUORITUSOHJEISTO LV. 2018-2019 1 2 3 4 5 6 1. OPPIAINEEN LYHENNE 2. KURSSINUMERO 3. KURSSIN NIMI 4. PAKOLLINEN/SYVENTÄVÄ
Matematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat
YHTEYSTIETOJA...2 HYVÄ KALAJOEN LUKIOON AIKOVA...3 KALAJOEN LUKION KURSSIT...4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...4 RUOTSI A1-KIELI...5 RUOTSI B1-KIELI...
1 YHTEYSTIETOJA...2 HYVÄ KALAJOEN LUKIOON AIKOVA...3 KALAJOEN LUKION KURSSIT...4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...4 RUOTSI A1-KIELI...5 RUOTSI B1-KIELI...7 ENGLANTI A1-KIELI...8 RANSKA B2-KIELI alkanut vuosiluokilla
KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016)
RAUTJÄRVEN LUKIO KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016) TUNTIJAKO JA KURSSIKUVAUKSET ARVIOINTI- JA SUORITUSOHJEISTO LV. 2017-2018 L1-2 1 2 3 4 5 6 1. OPPIAINEEN LYHENNE 2. KURSSINUMERO 3. KURSSIN NIMI 4. PAKOLLINEN/SYVENTÄVÄ
Diskreetti derivaatta
Diskreetti derivaatta LuK-tutkielma Saara Sadinmaa 43571 Matemaattisten tieteiden koulutusohjelma Oulun yliopisto Syksy 017 Sisältö Johdanto 1 Peruskäsitteitä 3 Ominaisuuksia 4 3 Esimerkkejä 8 4 Potenssifunktioita
KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016)
RAUTJÄRVEN LUKIO KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016) TUNTIJAKO JA KURSSIKUVAUKSET ARVIOINTI- JA SUORITUSOHJEISTO LV. 2017-2018 L1-2 1 2 3 4 5 6 1. OPPIAINEEN LYHENNE 2. KURSSINUMERO 3. KURSSIN NIMI 4. PAKOLLINEN/SYVENTÄVÄ
KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016)
RAUTJÄRVEN LUKIO KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016) TUNTIJAKO JA KURSSIKUVAUKSET ARVIOINTI- JA SUORITUSOHJEISTO LV. 2016-2017 L1 1 2 3 4 5 6 1. OPPIAINEEN LYHENNE 2. KURSSINUMERO 3. KURSSIN NIMI 4. PAKOLLINEN/SYVENTÄVÄ
A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.
PITKÄ MATEMATIIKKA PRELIMINÄÄRIKOE 7..07 NIMI: A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.. Valitse oikea vaihtoehto ja
JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.
JATKUVAT FUNKTIOT JATKUVUUS Jatkuva funktio Epäjatkuva funktio Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista., suomennos Matti Pauna JATKUVUUS Jatkuva funktio Epäjatkuva
Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.
Sinin jatkuvuus Lemma Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Seuraus Sini on jatkuva funktio. Seuraus Kosini, tangentti ja kotangentti ovat jatkuvia funktioita. Pekka Salmi FUNK 19. syyskuuta 2016 22 / 53 Yhdistetyn
KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016)
RAUTJÄRVEN LUKIO KURSSIVALINTAOPAS (UUSI OPS 2016) TUNTIJAKO JA KURSSIKUVAUKSET ARVIOINTI- JA SUORITUSOHJEISTO LV. 2016-2017 L1 1 2 3 4 5 6 1. OPPIAINEEN LYHENNE 2. KURSSINUMERO 3. KURSSIN NIMI 4. PAKOLLINEN/SYVENTÄVÄ
, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä
Pitkä matematiikka 8.9.0, ratkaisut:. a) ( x + x ) = ( + x + x ) 6x + 6x = + 6x + 6x x = x =. b) Jos x > 0, on x = + x x = + x. Tällä ei ole ratkaisua. Jos x 0, on x = + x x = + x x =. c) x = x ( x) =
Verkkokurssien sisältö
Verkkokurssien sisältö vai11 Kielenhuollon kurssi oppii havaitsemaan erilaisten tekstien kielioppivirheitä ja korjaamaan ne. oppii välttämään teksteissään tavallisia vieras-, puhe- ja kapulakielisyyksiä.
Tervolan lukio. Opinto-opas 2016 SÄILYTETTÄVÄ LUKIO-OPINTOJEN AJAN
Tervolan lukio Opinto-opas 2016 SÄILYTETTÄVÄ LUKIO-OPINTOJEN AJAN 1 1 YHTEYSTIEDOT... 4 2 TOIMINTA-AJATUS... 4 3 LUKIO-OPISKELU... 4 4 OPINTO-OHJELMA... 5 5 OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN... 5 6 POISSAOLON
MATEMATIIKKA/Vuosiluokat 7-9
MATEMATIIKKA/Vuosiluokat 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Vuosiluokkien 7 9 matema ikan opetuksen tehtävänä on vahvistaa matemaa sta yleissivistystä. Opetuksessa syvennetään matemaattisten käsitteiden
ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna
ClassPad 330 plus ylioppilaskirjoituksissa apuna Suomessa sallittiin CAS (Computer Algebra System) laskimien käyttö keväästä 2012 alkaen ylioppilaskirjoituksissa. Norjassa ja Ruotsissa vastaava kehitys
Luonnos pitkän matematiikan opetussuunnitelmaksi. Pitkän matematiikan pakollinen oppimäärä
Luonnos pitkän matematiikan opetussuunnitelmaksi 2016 Kaikille lukiolaisille yhteisen johdantokurssin sisältö on luonnoksessa määritelty varsin yksityiskohtaisesti. Kurssin on annettava realistinen kuva
Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.
Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Merkitys, arvot ja asenteet T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta L1, L3, L5
MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio
MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen
KURSSISELOSTEET
KURSSISELOSTEET 1.8.2017 SISÄLLYSLUETTELO: Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Ruotsi, B1-oppimäärä 7 Englanti, A-oppimäärä 9 Vieraat kielet, B2-oppimäärä 11 Vieraat kielet, B3-oppimäärä 12 Matematiikka 13 Matematiikan
KURSSISELOSTEET
KURSSISELOSTEET 1.8.2016 SISÄLLYSLUETTELO: Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Ruotsi, B1-oppimäärä 7 Englanti, A-oppimäärä 9 Vieraat kielet, B2-oppimäärä 11 Vieraat kielet, B3-oppimäärä 13 Matematiikka 14 Matematiikan
Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:
4 Reaalifunktiot 4. Funktion monotonisuus Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x ja x on voimassa ehto: "jos x < x, niin f (x
Testaa taitosi 1. 2. Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on
Testaa taitosi. Laske lausekkeen 60 cos80 sin arvo. Päättele sinin ja kosinin arvot yksikköympyrästä. y x. Piirrä yksikköympyrään kaksi erisuurta kulmaa, joiden a) sini on 0,75 b) kosini on y y. x x. Määritä
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta Eksponenttifuntio Palautetaan mieliin, että Neperin luvulle e pätee: e ) n n n ) n n n n n ) n. Tästä määritelmästä seuraa, että eksponenttifunktio e x voidaan määrittää
Funktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?
Funktio. a) Mikä on funktion f (x) = x + lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5? b) Mikä on funktion f (x) = x + maalijoukko eli arvojoukko? c) Selitä, mikä on funktion nollakohta. Anna esimerkki.
Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:
. Koska F( ) on jokin funktion f ( ) integraalifunktio, niin a+ a f() t dt F( a+ t) F( a) ( a+ ) b( a b) Vastaus: Kertausharjoituksia. Lukujonot 87. + n + lim lim n n n n Vastaus: suppenee raja-arvona
Matematiikka 7-9. Matematiikan tehtävä. Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa
Matematiikka 7-9 Matematiikan tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
Anna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa
Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä
Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!
Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa
VIROLAHDEN LUKIO KURSSIESITE
VIROLAHDEN LUKIO KURSSIESITE 1 KURSSIVALINTAKORTIN TÄYTTÖOHJEITA: Koko lukion kurssimäärä on vähintään 75, josta pakollisia 47-51 ja syventäviä vähintään 10. Merkitse ensimmäisenä nimesi ja ryhmätunnuksesi
Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 15.4.2011 HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin
Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 5.4.0 HK- a) Dsin3 us ( ) cos3 3 us( ) s( ) 3cos3 s( ) 3 ja s( ) 3 u( ) sin ja u( ) cos b) Dsin 3 3 Dsin us ( ) s( ) sin ja s( ) cos 3 u( ) ja u( ) 3 3sin
10 %. Kuinka monta prosenttia arvo nousi yhteensä näiden muutosten jälkeen?
YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA 3.3.0 MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä (*) merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä
TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille
MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio
LOPS 2016 matematiikka Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio Millainen on input? Oppilaiden lähtötaso edellisiin lukion opetussuunnitelmiin nähden pitää huomioida kun lukion uutta opetussuunnitelmaa tehdään.
Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 7.5.08 Kertaus K. a) Polynomi P() = + 8 on jaollinen polynomilla Q() =, jos = on polynomin P nollakohta, eli P() = 0. P() = + 8 = 54 08 +
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (1 piste/kohta)
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 3.3.06. ( piste/kohta) Sivu / 8 Kohta Vaihtoehdon numero A B C D E F 3. a) Ainakin yhdet sulut kerrottu oikein auki 6x 4x x( 3x) Ratkaistu nollakohdat sieventämisen lisäksi
x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4 1,35 < ln x + 1 = ln ln u 2 3u 4 = 0 (u 4)(u + 1) = 0 ei ratkaisua
Mallivastaukset - Harjoituskoe E E a) x 7 3 4x x 7 4x 3 ( 7 4)x 3 : ( 7 4), 7 4,35 < 0 x 3 7 4 b) 0 / x + dx = 0 ln x + = ln + ln 0 + = ln 0 Vastaus: ln c) x 4 3x 4 = 0 Sijoitetaan x = u Tulon nollasääntö