LUKIO SUOMESSA TULEVAISUUSSEMINAARI 3.4.2014 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä Pääekonomisti Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto
Google: Kuntien tulevaisuus -> positiivisia osumia vähän -> näkymät lukuisten uudistusten vuoksi ennätyksellisen epävarmat Huom. sote-uudistus? Elinvoimainen metropoli Tulevaisuuden palvelukoti Kunta-Suomi selvitystilaan katso kotikuntasi tilanne Kauhunäkymiä kuntataloudessa: veroprosentti nousee 29:ään? Säästöjä ja tehtävien karsintaa Nykyiset kunnat jakautuvat tulevaisuudessa Kuntatalous ui syvällä 2 3.4.2014 MPunakallio
Kuntatalouden tila tässä ja nyt
Kuntien tehtävien ja henkilöstömäärän kehitys tehtävät 600 500 400 300 200 100 tehtävät työntekijät henkilöstö 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2012 0 Lähde: Tilastokeskuksen palkkatiedustelu, Valtiovarainministeriö 5.2.2014/MPunakallio
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997-2017 Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Toimintamenot Verorahoitus 1) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1997-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPB 16.9.2013. 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). 16.9.2013/hp
Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2011-2014, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2011 11,40-35,66-24,26 19,07 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0,44 2012 11,64-37,44-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 2013* 11,93-38,42-26,49 20,64 8,30 0,22 2,67-2,57 0,29 0,39 2014** 12,18-39,53-27,35 21,08 8,19 0,08 2,00-2,65 0,25-0,40 muutos-%: Toimintatulot 4,6 2,1 2,5 2,1 Toimintamenot 5,4 5,0 2,6 2,9 Verotulot 3,9 1,3 6,8 2,1 Valtionosuudet 3,1 5,4 2,9-1,3 Lähteet: Vuodet 2011-2013 Tilastokeskus. Vuoden 2014 arviot Kuntaliitto (painelaskelma).
Kuntien tuloihin tulevaisuudessa vaikuttavia trendejä 7 3.4.2014 MPunakallio
1) IKÄÄNTYMINEN: Väestöllinen huoltosuhde 1865-2060 22.1.2014 MPunakallio Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
IKÄÄNTYMINEN: Väestö ikäryhmittäin 1900-2060 Vuosi Ikäluokat yhteensä 0 14 15 64 65-0 14 % 15 64 % 65- % 1900 2 655 900 930 900 1 583 300 141 700 35,1 59,6 5,3 1920 3 147 600 1 051 000 1 908 300 188 300 33,4 60,6 6 1940 3 695 617 995 599 2 464 107 235 911 26,9 66,7 6,4 1960 4 446 222 1 340 187 2 778 234 327 801 30,1 62,5 7,4 1970 4 598 336 1 118 550 3 052 298 427 488 24,3 66,4 9,3 1980 4 787 778 965 209 3 245 187 577 382 20,2 67,8 12,1 1990 4 998 478 964 203 3 361 310 672 965 19,3 67,2 13,5 2000 5 181 115 936 333 3 467 584 777 198 18,1 66,9 15 2010 5 375 276 887 677 3 546 558 941 041 16,5 66 17,5 2020 5 631 017 932 596 3 425 603 1 272 818 16,6 60,8 22,6 2030 5 847 678 936 712 3 415 342 1 495 624 16,0 58,4 25,6 2040 5 984 898 923 027 3 495 360 1 566 511 15,4 58,4 26,2 2050 6 095 858 940 800 3 515 618 1 639 440 15,4 57,7 26,9 2060 6 227 635 948 631 3 523 775 1 755 229 15,2 56,6 28,2 3.4.2014 MPunakallio Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
IKÄÄNTYMINEN: Väestöennuste: työikäisen väestön osuus pienenee, elinikä pitenee Väestöennuste sisältää syntyvyyden, kuolevuuden, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden vaikutuksen väestökehitykseen Työikäisen (15-64 v.) väestön ennustetaan vähenevän 117 000 henkilöllä 2030 mennessä.» osuus väestöstä pienenee 65 prosentista 58 prosenttiin» ilman maahanmuuttoa ja maastamuuttoa työikäisen väestön määrä vähenisi 393 000 henkilöllä Väestön eläköityminen pienentää kuntien verokertymiä ja hidastaa talouskasvua 10 3.4.2014 MPunakallio Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Väestörakenteen muutos 2012 vs. 2030 Lähde: VM Juho Kostiainen
Ennustettu väkiluvun muutos (%) maakunnittain 2003-2030 Suurimmat heikennykset kohdistuvat Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Lappiin. Heikko kehitys selittyy paljolti maassamuuton voimakkuudella. Väestönkehitys on tyypillisesti parempaa asukasmäärältään suurissa kunnissa, yliopistokaupungeissa ja pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä olevissa kunnissa. Pohjanmaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla keskimääräistä korkeampi hedelmällisyys. 10.2.2014 MPunakallio Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
2) TALOUSKASVU HIIPUU: Tuotannolliset investoinnit 1960-2012 Aineettomat investoinnit! -> Vaikutukset yhteisöveroon ja työllisyyden kautta ansiotuloveroihin 1.4.2014 MPunakallio Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki
TALOUSKASVU HIIPUU: Suomen viime vuosien talouskasvu heikkoa Finanssikriisi Rakenteelliset ongelmat kotimaassa EU21 = euroalue, Ruotsi, Tanska ja iso-britannia 14 Lähde: Suomen Pankki
TALOUSKASVU & SOPEUTUSTOIMET: Keskituloisen palkansaajan ostovoima 2000-2015 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 Keskituloinen palkansaaja 2014, palkka 3215 /kk 1.4.2014 MPunakallio, Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto
Kuntien menoihin tulevaisuudessa vaikuttavia trendejä 16 3.4.2014 MPunakallio
1) IKÄSIDONNAISTEN MENOJEN KASVU: Ikäsidonnaiset menot ikäryhmittäin 17 3.4.2014 MPunakallio Lähde: VM Juho Kostiainen
IKÄSIDONNAISET MENOT JA JULKISTEN PALVELUJEN KYSYNTÄ KASVAVAT: Ikäsidonnaiset menot 28 % BKT:sta 2010 18 3.4.2014 MPunakallio Lähde: VM, Juho Kostiainen
IKÄSIDONNAISET MENOT KASVAVAT 3,6 %-YKSIKÖLLÄ 2030 MENNESSÄ Ikäsidonnaisten hyvinvointimenojen arvioidaan kasvavan 3,6 %-yksiköllä suhteessa BKT:hen 2012-2030 (lähde: VM)» Kuntien osuus puolet (terveydenhoito, pitkäaikaishoito)» Sosiaaliturvarahastojen osuus puolet Kuntataloudella ei ole toimintasuunnitelmaa, jolla muutokseen valmistauduttaisiin, vrt. eläkerahastot Ikäihmisten palvelujen järjestämiseen liittyviä ongelmia mm. etäisyydet, resurssointi, ammattitaitoisen työvoiman saanti 19 10.2.2014 MPunakallio
2) AMMATTITAITOISEN TYÖVOIMAN SAANTI VAIKEUTUU : Kunta-alan eläkkeelle jääneet 1997-2011 sekä ennustettu eläkepoistuma 2012-2030 henk. 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 2012-2030 eläkkeelle siirtyy 293 000 kunta-alan työntekijää (58 % nyk. työntekijämäärästä) Siitä: 2012-2016: 81 000 työntekijää (16 % nyk. työntekijämäärästä) 2012-2021: 164 000 työntekijää (32 % nyk. työntekijämäärästä) -> Kustannuspaine 14.11.2013 Timo Kietäväinen Lähde: Keva
Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma 2012-2030 Eläkkeelle siirtyviä nykyisestä työntekijämäärästä, henk. Ammattiryhmä (vakuutettuja v. 2010) Perus- ja lähihoitajat (49 188) 27 777 Sairaanhoitajat (43 010) Aineopettajat ja lehtorit (29 623) Siivoojat (17 522) Lastenhoitajat ja päiväkotiapul. (20 945) Perhepäivähoitajat ym. (14 224) Sihteerit (11 717) Sairaala- ja hoitoapulaiset (11 328) Luokanopettajat (15 224) Henkilökohtaiset avustajat ym. (13 300) Lastentarhanopettajat (13 682) Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt. (10 710) 19 411 17 026 13 101 11 365 9 525 8 761 8 202 6 880 6 814 6 441 5 360 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 2012-2016 2017-2021 2022-2030 -> Paine uudistaa toimintatapoja 14.11.2013, Timo Kietäväinen Lähde: Keva
Muita kuntien toimintaan ja kuntatalouteen vaikuttavia trendejä Asukkaiden käyttäytyminen muuttuu ja vaatimukset kuntien palveluilta kasvavat Tekninen kehitys ja palveluiden sähköistyminen jatkuvat Alueiden eriytyminen jatkuu Kunnilla on suuria investointitarpeita» Mm. kiinteistöjen korjausvelka Uusi makrotaloudellinen talousohjaus ja uudet poliittiset linjaukset 22 1.4.2014 MPunakallio
Miltä kuntatalous näyttää tulevaisuudessa?
Kuntien elinvoimaisuudelle talouskasvu on ydinkysymys Tutkimuslaitokset odottavat talouskasvun jäävän 2010- ja 2020-luvuilla keskimäärin noin 1,5 prosenttiin. Sen jälkeen talouskasvu vielä pienenee hieman.» Talouskasvu tulee kokonaistuottavuudesta Näin matala talouskasvu ja monet palvelujen kysyntään kohdistuvat kasvupaineet merkitsevät kunnille erittäin suuria taloudellisia ongelmia» Tarvitaan kuntien sopeutumista» Tarvitaan myös valtion kuntataloutta tukevia toimia 24 3.4.2014 MPunakallio
3,5 MITÄ 1,5 %:N KASVU (PERUSURA) MERKITSEE KUNTATALOUDELLE? Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate 2000-2018, mrd. 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Poistot (= tavoiteura 2014-18) Vuosikate, perusura Vuosikate, hidas kasvu 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Lähde: Vuodet 2000-2012 Tilastokeskus. Vuodet 2013-2018 Kuntatalouden sopeutusohjelma. 25 23.1.2014 MPunakallio/hp
ENTÄ LAINAMÄÄRÄLLE? Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 2000-2018 eri vaihtoehdoissa, mrd. 30 30 25 20 Lainakanta, hidas kasvu Lainakanta, perusura Tavoiteura ( =n. 8 % BKT:sta) 25 20 15 15 10 10 5 5 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 0 Lähde: Vuodet 2000-2012 Tilastokeskus. Vuodet 2013-2018 Kuntaliiton sopeutusohjelma. 26 10.2.2014 MPunakallio/hp
Kestävyysvajeen hallinta ja kunnat: Kestävyysvaje 4,7 % / BKT = n. 9,5 mrd.e Kuntien osuus n. 4 mrd.e = noin puolet Toimenpiteet 2014 2017 jo tehtyjen päätösten lisäksi: - Tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen n. 1 mrd.e - Kuntien omat toimenpiteet, verotus, ICT yms. n. 1 mrd.e Yhteensä n. 2 mrd.e Pidemmän aikavälin tavoite: - Julkisen palvelutuotannon tuottavuus + 0.5 % /v. Näin pienennetään kestävyysvajetta n. 1,4 % yksikköä = n. 2,8 mrd.e. - Kuntapalvelujen osuus julkisista palveluista n. 70 % = 2 mrd.e Tehtävät + velvoitteet + omat toimenpiteet + tuottavuus = 4 mrd.e 9.10.2013
Kiitos!