HIIDENMAAN. luonnonsuojelukohteet



Samankaltaiset tiedostot
LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LIITE , lisätty Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

++Luontop :04 Page 1

Koivusaaren luontopolku

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman.

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen


suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus

Lataa Luonnon poluilla. Lataa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

Erikoismatka: Hiidenmaa pyöräilyä

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Yliopiston puistoalueet

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Rantojen kasvillisuus

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

SaareN MAAKUNNAN. luontoarvot

Perjantai teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö > Aitolahti > Vuores 14.

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

NATURA VERKOSTO

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Tutustu pyöräillen Hiidenmaan upeaan luontoon ja kiehtovaan historiaan sekä nauti runsaista aterioista Viinaköökin majatalossa.

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Lataa Lumoava Helsinki. Lataa

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Suojelualueet, yleiskartta

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p SUOJANPERÄ x= , y= ~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rataskadun alueen liitooravaselvitys

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

Loppi Jokila. Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 M U S E O V I R A S T O. f

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

Luontoinventoinnin täydennys - lammen vesikasvillisuus ja selkärangattomat eliöt

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

NOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Arvokkaat luontokohteet

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Transkriptio:

HIIDENMAAN luonnonsuojelukohteet

HIIDENMAAN luonnonsuojelukohteet

2 3 Sisältö SUOJELUALUEEN LUONTOKOHTEIDEN VIRASTO Ympäristövirasto Hiiu-Lääne-Saaren alue Kõrgessaare 18, 92412 Kärdla puh +372 463 6820 hiiu@keskkonnaamet.ee www.keskkonnaamet.ee SUOJELUALUEEN LUONTO- KOHTEIDEN VIERAILUJÄRJESTÄJÄ RMK luonnonsuojeluosasto Viljandi mnt. 18b, 11216 Tallinna rmk@rmk.ee www.rmk.ee Laatinut: Diana Leenurm Teksti: Diana Leenurm, Kai Vahtra, Tiit Leito, Selve Pitsal Julkaisun laatimiseen osallistuivat: Rita Miller, Andres Miller, Üllar Soonik, Selve Pitsal, Alice Leetmaa Suojelualueet............ 8 Luonnonsuojelualueet........ 10 Tahkuna. 10 Pihla-Kaibaldi. 10 Leigri. 11 Tihu. 12 Kõrgessaare. 13 Paope. 15 Kõpu. 15.. Maastonsuojelualueet........ 18 Kukka. 18 Luidja. 19 Sepaste. 19 Tilga 19 Tareste. 19 Sarve. 21 Vahtrepa 24 Käinan lahti-kassari. 24 Hiidenmaan luodot. 25 Suojelupuistot........... 27 Suuremõisan kartanopuisto. 27 Vaemlan kartanopuisto. 28 Kärdlan rantapuisto. 28 Kärdlan kaupunginpuisto. 28.. Yksittäiskohteet.......... 28 Puut 28 Siirtolohkareet ja pirunpellot. 30 Maiseman osat 33 Suojelualueet............ 33 Suojeltavat lajit........... 36 Kasvit. 36 Eläimet. 39 Etukannen kuva: Sääre tirp, L. Michelson Takakannen kuva: Osa Sarven maastonsuojelualueesta, V. Leenurm Esitteen julkaisun tukija: SA Ympäristöinvestointien keskus Taitto: Akriibia OÜ Käännös: Aabwell OÜ Kartan muotoilu: Areal Disain Painatus: AS Printon Trükikoda Keskkonnaamet 2012 Valokuva: Tohvrin majaka, V. Leenurm

4 5 Hiidenmaan maasto on erittäin vaihtelevaa, maanpinta on kohonnut merestä eri aikoina ja erilaisissa kehitysvaiheissa. Meri on muokannut pinnanmuotoja. Hiidenmaan maastoa ovat muokanneet eniten rantavallit, saarella on sekä rantapenkereitä että rantadyynejä. Monipuolinen pinnanmuodostus, pinnoite, multa ja meri-ilmasto saavat aikaan kasvillisuuden lajirikkauden saarella esiintyy 1000 korkeampaa kasvilajia. Hiidenmaan luonnonvaroihin kuuluu hiekka, sora, turve, kalkkikivi, mineraalivesi ja hoitomuta. Vuoden 2012 mukaan on Hiidenmaan maakunnassa muodostettu 16 suojelualuetta, 17 suoja-aluetta, 30 pysyvää suojeltujen lajien asuinpaikkaa. Suojeluun on otettu 5 puistoa, 21 aarniopuuta, 26 siirtolohkaretta, 3 maiseman osaa ja 4 aarniopuuryhmää. Tämä julkaisu antaa katsauksen maakunnan suojeltavista luontokohteista, niiden sijainnista ja arvosta. Valokuva: Näkymä Viron metsittyneimpään maakuntaan Kõpun majakasta, V. Leenurm Hiidenmaa on Viron toiseksi suurin saari. Hiidenmaan pinta-ala on yhdessä 200 pikkusaaren (joista suurin on Kassari) kanssa 1023 km 2. Se on myös Viron pienin maakunta. Euroopan pikkuvaltioista Hiidenmaasta pienempiä ovat Andorra, Monaco, San Marino, Liechtenstein ja Vatikaanivaltio. Muodoltaan Hiidenmaa muistuttaa ristiä, jossa pohjoiseen osoittaa Tahkuna, länteen Ristnan kärjellä Kõpun niemimaa, etelään Sõru ja itään Sarve. Saaren suurin pituus Sarvesta Ristnaan on 60 km ja leveys Tahkunasta Sõruun on 45 km. Saaren rantaviiva on suhteellisen poukamainen. Siellä on useita niemimaita, niistä suurimpia ovat Kõpu ja Tahkuna. Saarella on paljon pienempiä niemimaita - Riida, Rambi ja Ninametsa saaren luoteisosassa, Sarve, Õunaku ja Salinõmme kaakkoisrannikolla. Poukamaisuuden vuoksi rantaviiva on melko pitkä noin 365 km. Niemimaiden väliin jää useita lahtia. Suurimmat niistä ovat Mardihansu lounaassa, Luidja, Reigi ja Meelste luoteessa, Tareste koillisessa, Jausa, Käina, Vaemla, Õunaku, Salinõmme ja Soonlepa kaakossa ja Hellamaan lahti idässä. Hiidenmaan maakunnalla on Viron suurin metsäprosentti 67 % pinta-alasta kattaa metsä. Korkeimmat kohdat ovat Tornimägi, joka on 68 m ja Andrusemägi, joka on 54 m merenpinnan yläpuolella. Molemmat sijaitsevat Kõpun niemimaan mannerjään reuna-alueilla ja korkeilla dyyniharjanteilla. Tornimägi ilmestyi Baltian jäätekojärven vesistä noin 11 000 vuotta sitten, ja on edelleen Länsi-Viron korkein huippu. Valokuva: Tüvetan mänty Ristmassa, T. Tänavsuu

6 Luonnonsuojelualueet (7) Tahkunan luonnonsuojelualue Pihla-Kaibaldin luonnonsuojelualue Leigrin luonnonsuojelualue Tihun luonnonsuojelualue Kõrgessaaren luonnonsuojelualue Paopen luonnonsuojelualue Kõpun luonnonsuojelualue Maastonsuojelualueet (9) Kukkan maastonsuojelualue Luidjan maastonsuojelualue Sepasten maastonsuojelualue Tilgan maastonsuojelualue Taresten maastonsuojelualue Sarven maastonsuojelualue Vahtrepan maastonsuojelualue Käinan lahden-kassarin maastonsuojelualue Hiidenmaan luotojen maastonsuojelualue Suojelupuistot (5) Suuremõisan kartanopuisto Vaemlan kartanopuisto Kärdlan rantapuisto Kärdlan kaupunginpuisto Kõrgessaaren puisto Muinaispuut (14) Tammi Heistesoon koivut; (Soosaaren koivut) Jaaksonin tammi Kandlen mänty Mihklin tervaleppä; (Musta leppä) Punatammi; (Mihklin punatammi) Terva- ja harmaalepän hybridi; (Heistesoon leppä) Süllusten euroopanmustamänty Taresten tervalepät (2) Tärkman uhritammi Vaemlan hopeavaahtera Vaemlan vuorivaahtera Veskin marjakuusi (2 kpl); Õngun marjakuusi Ülendin lehmus eli Pühapärn; Ülendin metsälehmus Siirtolohkareet (26) Heilun siirtolohkare Helmersenin pirunpelto; Helmersenin pirunpellot Hiiesaaren Silmakivi Härjakivi Kukkan kivi Kukkan peltokivi Kuradikivi Kõpun suurkivi; Lepistepaon suurkivi; Kõrgessaaren suurkivi Kärdlan rantakivi; Kärdlan siirtolohkare Murron siirtolohkare; (Viirin siirtolohkare) Mägipään siirtolohkare; (Mägipen siirtolohkare) Nõrgakivi Paladen siirtolohkare Palukülan 3 lohkaretta Palukülan siirtolohkare Põlise leppen kivet; (Põhilise leppen kivet) Põrgukivi Siirtolohkare Antu kivi Suurikpõllun suurkivi Tahkunan jättilohkare Teomeesten leipäpöytä Tubalan siirtolohkare; Tõllun kivi Tõllukivi Ungrukivi Unikivi Paholaisen kivi; (Tõllukivi) Maiseman osat (3) Kurisoon aukko Kurisun karstimaasyvänkö Paladen Silmaallikas; (Kukemäen lähde) Puuryhmät (2) Putkasten marjakuusien kasvupaikka; Leluseljan marjakuuset Sanglepan puistotie (4.7 km) Valokuva: Kalesten ranta, D. Leenurm Suoja-alueet (17) Hiiun matalikon suoja-alue Hirmusten suoja-alue Kuri-Hellamaan suoja-alue Kõpu-Vaessoon suoja-alue Kõrgessaare-Mudasten suoja-alue Luhastun suoja-alue Paopen luodon suoja-alue Pihla-Kurisun suoja-alue Prassin suoja-alue Pühalepan suoja-alue Suurerannan suoja-alue Undaman suon suoja-alue Vanajõen suoja-alue Vanamõisan lahden suoja-alue Viilupin suoja-alue Vilivallan suoja-alue Väinänmeren suoja-alue (Hiiu) 7

8 maastonsuojelualue on suojelualue maaston säilyttämiseen, suojeluun, tutkintaan, esittelyyn ja käyttämisen säätelyyn. 9 Maastonsuojelualueen erikoistyypit ovat puisto, arboretum ja metsikkö ja mahdolliset vyöhykkeet ovat kohdesuojelualue ja rajoitusalue. Valokuva: Näkymä Tahkunan majakasta, V. Leenurm SUOJELUALUEET Suojelualue on ihmistoiminnasta koskemattomana pidettävä alue tai alue, jossa taloustoimintaa on osittain rajoitettu, ja jossa säilytetään, suojellaan, palautetaan, tutkitaan tai esitellään luontoa. Suojelualueet jakautuvat suojelutarkoituksen ja taloustoiminnan rajoitusten perusteella seuraavasti: kansallispuisto on suojelualue luonnon, maaston, kulttuuriperinnön ja tasapainoisen luonnonkäytön säilyttämiseen, suojeluun, palauttamiseen, tutkimiseen ja esittelyyn; luonnonsuojelualue on suojelualue luonnon säilyttämiseen, suojeluun, palauttamiseen, tutkimiseen ja esittelyyn. Luonnonsuojelualueen mahdolliset vyöhykkeet ovat: Luontoreservaatti on suojelualueen alue, jonka maa- tai vesialue on suorasta ihmistoiminnasta koskematon, ja jossa taataan luonnonvaraisten kokonaisuuksien säilyminen ja muotoutuminen ainoastaan luonnollisten prosessien tuloksena. Luontoreservaatissa on kaikenlainen ihmistoiminta, mukaan lukien oleskelu siellä kiellettyä; kohdesuojelualue on suojelualueen maa- tai vesialueella kehittyneiden tai kehittyvien luonnonvaraisten ja osittain luonnonvaraisten kokonaisuuksien säilyttämiseen tarkoitettu alue. Kohdesuojelualueella olevia luonnonvaroja ei lasketa käyttövaroihin; rajoitusalue on suojelualueen maa- tai vesialue, jossa taloustoiminta on luvallista ottaen huomioon laissa säädetyt rajoitukset. Suojelualueiden lisäksi Virossa on luonnonsuojelulain mukaan vielä seuraavat suojeltavat luontokohteet: Suoja-alue on elin- ja kasvupaikkojen suojeluun määrätty alue, jonka säilymisen takaamiseksi arvioidaan suunniteltujen toimien vaikutusta ja kielletään alueen edullista tilaa vahingoittavat toimet. Suoja-alue muodostetaan luonnollisen eläimistön, kasviston ja sienien säilymisen takaamiseksi. Suojeltava yksittäinen luontokohde on tieteellisen, esteettisen tai historialliskulttuurisen arvon omaava elollinen tai eloton luontokohde kuten puu, lähde, siirtolohkare, putous, koski, törmä, penger, paljastuma, luola, karstimaa tai niiden ryhmä. Suojelulaji on eläin-, kasvi- tai sienilajin taksonominen yksikkö, jonka yksilöitä, elin-, kasvu- tai löytöpaikkoja suojellaan. Suojelunalainen kivi tai mineraali on suojelukategoriaan kannettu kivi tai mineraali, jonka kappaleita tai löytöpaikkoja suojellaan. Suojelun alaiset lajit jakaantuvat uhanalaisuutensa perusteella seuraavasti: I suojelukategoriaan kuuluvat lajit, jotka ovat uhanalaisia Virossa, joiden määrä on ihmistoiminnan vuoksi pienentynyt, joiden elin- ja kasvupaikat on rikottu ja kuoleminen sukupuuttoon Viron luonnossa on erittäin todennäköistä. II suojelukategoriaan kuuluvat lajit, jotka ovat uhanalaisia, joiden määrä on pieni tai vähenee ja leviäminen Virossa vähenee liikakäytön, elinpaikkojen katoamisen tai rikkomisen vuoksi. III suojelukategoriaan kuuluvat lajit, joiden määrää uhkaa elin- ja kasvupaikkojen katoaminen tai rikkominen ja joiden määrä on vähentynyt sen verran, että vaaratekijöiden jatkuessa, ne voivat sattua uhanalaisten lajien joukkoon. Näitä ovat lajit, jotka ovat kuuluneet I tai II suojelukategoriaan, mutta eivät enää ole tarvittavien suojelutoimenpiteiden vuoksi vaarassa kuolla sukupuuttoon. Pysyvä elinympäristö on suojelualueen tai sen rajavyöhykkeen ulkopuolella oleva rajoiteltu ja erikoisvaatimusten mukaisesti käytettävä: 1. suojelun alaisen eläimen syntymä- tai muu ajoittainen kokoontumispaikka; 2. suojelun alaisen kasvin tai sienen luonnollinen kasvupaikka; 3. lohen tai nahkiaisen kutemispaikka; 4. karhun talvehtimispaikka; 5. jokiravun luonnollinen asuinpaikka; 6. mäyrän yli kymmenen luolan pesäkolo. Paikallisen itsehallinnon tasolla suojeltava luontokohde on alueen luonnon erikoisuutta, kulttuuria, asutusta tai maankäyttöä edustava arvokas maasto, jota ei ole otettu suojelukohteeksi yksittäisenä luontokohteena ja joka ei sijaitse suojelualueella.

10 11 Valokuva: Kaibaldin hietikko, K. Saarna Valokuva: Kimalaisorho (Ophrys insectifera), T. Tänavsuu LUONNONSUOJELUALUEET TAHKUNAN LUONNONSUOJELUALUE sijaitsee Tahkunan niemimaalla 1869 ha suuruisella maa-alueella. Alueella on vähäistä ihmistoimintaa tai ei lainkaan ihmistoimintaa ja siellä on kangasmetsää (mustikkakuusikot, puolukkamännistöt), dyynejä ja dyynimetsiä, soita ja umpeenkasvaneita järviä. Suojelualueella on Viron suurin marjakuusien kasvualue. Lehtman-järvellä ja sitä ympäröivissä metsissä on ankarimmat taloustoimintarajoitukset kyseessä on luontoreservaatti, jossa 184 ha on kaikenlainen ihmistoiminta kiellettyä, myös vierailu. Tämä on ainut rankasti kielletty alue Hiidenmaalla. Karjaseljan tieltä alkaa tietotauluin merkitty RMK Karjaseljan metsätaloudellinen luontopolku. Erilaisiin kasvupaikkatyyppeihin tutustumiseksi luotu polku antaa katsauksen metsätaloudellisista otteista ja metsäkulttuurista, luo kuvan metsästä kuin kasviyhdistelmistä ja eläinten asuinpaikasta. Polun pituus on 1 km. PIHLA-KAIBALDIN LUONNONSUOJELUALUEEN pinta-ala on 3780 ha. Suojelualueen suojelutavoitteena on maaston monimuotoisuuden, arvokkaiden asuinpaikkojen ja suojelun alaisten lajien suojelu. Alueella on metsittyneitä dyynejä, joiden välistä voidaan löytää kosteita syvänteitä, rämeitä, vaihettumis- ja rantasoita, soistuvia ja suolehtimetsiä, vaihettumissuo- ja rämemetsiä, kuivia hiekkanummia, joilla kasvavat kanervat ja variksenmarjat. Suojelualueella on Viron suurin irtohiekka-alue (12 ha). Pihlan räme on Hiidenmaan syvin turveräme, jossa turvekerroksen paksuus on 4 m. Alueen suot ovat oleellisia saaren vesivarastopaikkoja. Suojelualueella kasvaa runsaasti suojelun alaisia kasvilajeja, niistä harvinaisimpia ovat lahokaviosammal, sääskenvalkku, tikankontti, harajuuri, kiiltovalkku, kimalaisorho, verikämmekkä ja ruskopiirtoheinä. LEIGRIN LUONNONSUOJELUALUEEN pinta-ala on 458,7 ha. Suojelualue on muodostettu I suojelukategorian lajin asuinpaikan, metsäekosysteemin ja eliöstön moninaisuuden suojelemiseksi. Suojelualueella on räme, lajirikas letto, vaihettumissuo- ja rämemetsiä, vanhoja aarniometsiä, soistuneita ja soistuvia lehtimetsiä. Suojelun alaisista kasvilajeista suojelualueella esiintyy suomyrttiä, ketunliekoa ja valkolehdokkia. Suoalueilla pesii kurkia.

12 13 Valokuva: Tihun järvi, D. Leenurm Valokuva: Vanajõen laakso, T. Tänavsuu TIHUN LUONNONSUOJELUALUEEN pinta-ala on 1399,6 ha. Suojelualueella on pientä ihmistoimintaa ja se on muodostettu aarniometsien, soiden, Vanajõen ja Tihun järvistöjen ja Limneameren aikaisten pinnanmuodostumien, arvokkaiden asuin- ja kasvupaikkojen suojeluun. Täällä sijaitsee Tihun 3 järveä, Vanajõen laakso, joka on tärkeä meritaimenen kutemispaikka, Õngun suo, Leemetin metsittyneet dyynit ja marjakuusien kasvupaikka. Suojelun alaisista kasvilajeista alueella kasvavat sääskenvalkku, harajuuri, herttakaksikko, euroopanmarjakuusi, lehtoneidonvaippa. Tihun suojelualueella asuu useita harvinaisempia hyönteislajeja kuten täplälampikorento, lummelampikorento, ruskoniittyperhonen. Suojelualue on asuinpaikaksi vesikolle. RMK Vanajõen laakson luontopolun pidempi polku on 1 km ja lyhyempi 0,4 km. Luontopolku kulkee joenrantaa ja laaksoa pitkin. Vanajõgi on kylmävetinen, nopeavirtainen ja mutkitteleva. Polulla on nähtävissä hiekkakivitörmiä, jotka nousevat paikoittain 6 metrin korkuisina rinteinä. RMK Leemeti-Õngun luontopolku koostuu 2 ja 3 km poluista. Alueella voi tutustua erilaisiin metsätyyppeihin. Pitkospuut vievät Tihun keskimmäiselle järvelle, joka sijaitsee suotasangolla. KÕRGESSAAREN LUONNONSUOJELUALUEEN pinta-ala on 69,1 ha. Suojelualueella on rantaniittyjä, Pihlan lähteet, Kurisu-Laukan karstimaa-alue ja vanhoja aarniometsiä. Alueella kasvaa vähintään 15 lajia orkideoita, muun muassa sellaisia harvinaisempia kuten herttakaksikko, tikankontti, kimalaisorho ja mesikämmekkä. Suojelualue on tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Suojelun alaisista lajeista alueella ovat pesineet kalatiira, lapintiira. Valokuva: Kurki (Grus grus), L. Michelson

14 15 Valokuva: Lehtotikankontti (Cypripedium calceolus), T. Tänavsuu Valokuva: Ristnan rannikko, T. Tänavsuu RMK Kõrgessaaren orkidealuontopolun varrella kasvaa luonnonvaraisesti 10 lajia kämmekkäkasveja, kasveja ei ole istutettu sinne. Ensimmäisenä kukinta-aikana toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa kukkivat soikkokämmekät, niitä seuraavat valkolehdokit ja punakämmekät. Luontopolun viimeiset kukkijat elokuussa ovat tummaneidonvaippa ja suoneidonvaippa. PAOPEN LUONNONSUOJELUALUEEN pinta-ala on 2215 ha (siitä vesialueita 1601 ha). Suojelualueen suojelutavoitteena on rannikko- ja meriekosysteemien, niitty-, metsä- ja makean veden eliöstöjen moninaisuuden suojelu. Paopen kohdesuojelualueella on melkein 600 ha kokoinen siirtolohkareiden peittämä vuorovesialue. Armiojan kohdesuojelualueella on lampia Tamme- ja Veskilais, jotka ovat tärkeitä kutemispaikkoja kaloille. Suojelualueella on edustettuina vedenalaiset hiekkasärkät, hiekkaiset ja mutaiset vuorovesijättömaat, laguunit, pikkusaaret ja luodot, runsaat rantaniityt, katajistot, purot, lähteet, numminiityt ja vanhat aarniometsät. Suojelun alaisista lajeista tavataan valkoposkihanhia, tyllejä, kalatiiroja ja punajalkavikloja. KÕPUN LUONNONSUOJELUALUEEN pinta-ala on 3064 ha. Suojelualue sijaitsee Kõpun niemimaalla, joka on geologisesti mielenkiintoinen alue. Täällä sijaitsee Länsi-Viron korkein kohta Tornimägi, joka ulottuu 68 m merenpinnan yläpuolelle. Suojelualue on luotu jääajan jälkeisissä pinnanmuodostumissa muodostuneiden luonnontilaisten maastojen ja yhdistelmien, eliöstöjen monimuotoisuuden ja lajien suojeluun. Pääasialliset pinnanmuodostumat ovat rantaniityt, rantavallit ja dyynit. Mielenkiintoisimmat maastonäkymät avautuvat Linnarun ja Korbin mäiltä ja Ristnan rannikolla. Kõpun maasto on metsäistä, pääasiassa kangas- ja nummimetsää. Alueella on paljon vanhoja aarniometsiä, jotka vaihtelevat pienten kalkkipitoisten lähdesoiden kanssa, joista suurimmat ovat Möirasoo ja Heistesoo. Alueella pesii seuraavat lajit: kehrääjä, ruisrääkkä, palokärki, kurki, kangaskiuru ja mehiläishaukka. Alueella on runsaasti suojeltuja kasveja, rannikkoalueilla meripiikkiputki ja merijuolavehnä, metsissä lahokaviosammal, muratti ja marjakuuset, soilla sammakonputki ja mustaruosteheinä. Orkideoista alueella kasvavat palokämmekkä, Dactylorhiza russowii, kimalaisorho, verikämmekkä ja herttakaksikko. Valokuva: Orkidealuontopolku, Ü. Soonik Valokuva: Veskilais, S. Lahemaa

16 17 Valokuva: Meripiikkiputki (Eryngium maritimum), T. Tänavsuu Valokuva: Mägipen siirtolohkare, T. Tänavsuu RMK Pallin luontopolku koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on vanhaa kuusija mäntymetsää ja ajoittain tulvinutta lodumetsa. Toinen on merta ja rannikkokokonaisuuksia. RMK Rebastemäen luontopolun pituus on 1,5 km. Polulla voi tutustua erilaisiin metsätyyppeihin ja kasvupaikkaolosuhteisiin. RMK Neljateeristin luontopolulla (3,3 km) voi tutustua hoidettuun kulttuurimetsikköön ja vanhaan aarniometsään ja rannikolla oleviin vankkajuurisiin mäntyihin. RMK Mägipen luontopolulla (2 km) voi tutustua vanhaan aarniometsään, metsittyneisiin dyyneihin ja erilaisiin rannikkokokonaisuuksiin, avoimet näkymät merelle. RMK Kalesten luontopolku (1,8 km) kulkee kuivien harvinaisten sammalmännikköjen ja soistuvien noroalueiden läpi. Kalesten ranta antaa katsauksen rantakokonaisuuksista. RMK Ristnan luontopolulla (1,5 km) voi tutustua erilaisiin metsätyyppeihin, metsän hoitovaiheisiin ja hoidettavien ja luonnollisina prosesseina kehittyvien metsäyhdistelmien eroihin. RMK Hirmusten luontopolulla (1,3 km) sijaitsee arvokkaita vanhoja kuusikoita ja männiköitä, myös suolepikköjä, polulla saa katsauksen metsittyneistä dyyneistä ja rantakokonaisuuksista. Valokuva: Palokämmekkä, M. Sepp

18 LUIDJAN MaastonsuojelualueEN pinta-ala on 67,5 ha. Suojelualue on muodostettu ainutlaatuisen hiekkadyyneillä kasvavan tervalepän suojeluun. Alueella on hiekkarantoja, joilla on pysyvää kasvillisuutta, rannikkodyynejä, metsittyneitä dyynejä ja puroja, alueen lepät on istutettu liikkuvien dyynien kiinnittämiseksi. RMK Luidja-Paopen luontopolku kulkee lepikön reunaa rantadyynien yli Paopeen. 19 SEPASTEN MaastonsuojelualueEN pinta-ala on 36,5 ha. Suojelualue on luotu Virossa vähän levinneen metsätyypin tammiston, osittain luonnonvaraisten kokonaisuuksien ja lajien suojeluun. TILGAN Maastonsuojelualue (39,7 ha) on otettu suojeluun Etelä-Hiidenmaan maastossa esiintyvän männistön ja siellä kasvavien suojelun alaisten kasvilajien suojelemiseksi. Valokuva: Taresten pitkospuut, T. Tänavsuu TARESTEN MaastonsuojelualueEN pinta-ala on 452,5 ha (josta merialueita 248,9 ha). Suojelualue on luotu elinpaikkatyyppien, eläimistön ja kasviston suojeluun. Alueella on elinpaikkatyypeistä edustettuina laguunit, rantaniityt, soistuvat ja suolehtimetsät ja dyynien väliset kosteat syvänteet. Näissä elinpaikoissa asuu kurkia ja ruisrääkkiä. Kasveista voi tavata mäkilitukkaa, valkolehdokkia, keltalehdokkia, soikkokaksikkoa, tummaneidonvaippaa, ketunliekoa. maastonsuojelualueet KUKKAN Maastonsuojelualue on luotu lähteitä käsittävän leton ja sen biologisen moninaisuuden säilyttämiseksi. Alueen pinta-ala on 151 ha. Kyseessä on Viron suurin lähdeperäinen letto, jossa pohjavesi tunkeutuu paikoittain lähteinä maanpinnalle. Alue on lajirikas, siellä kasvaa paljon orkidealajeja, kuten esimerkiksi sääskenvalkku, kiiltovalkku, harajuuri, kimalaisorho, verikämmekkä. Foto: Sarve, T. Tänavsuu Valokuva: Harajuuri (Corallorhiza trifida), H. Luukas Valokuva: Mesikämmekkä (Herminium monorchis), T. Tänavsuu Valokuva: Punavalkku (Cephalanthera rubra), M. Sepp

20 21 Valokuva: Kallasten törmä, T. Tänavsuu Valokuva: Sarven alvari, sipulit kukassa, T. Tänavsuu RMK Kärdla-Tõrvaninan luontopolun pituus on 7 km. SARVEN MaastonsuojelualueEN pinta-ala on 679 ha. Sarven niemimaan länsi- ja itäosassa paljastuu Silurin kalkkikivi. Suojelualue on luotu harvinaisten ja tieteellisesti tärkeiden geologisten kohteiden (Limneameren rantavallit) ja niihin liittyvien luonnonvaraisten ja osittain luonnontilaisten kokonaisuuksien suojeluun. Mielenkiintoisia ovat kalkkisoravallit, jotka ovat osittain kasvipeitteisiä. Niemimaan keskellä on kitukasvuinen kasvisto, joka muodostaa lajirikkaan alvarin. Alueella on äärimmäisyyksiin menevät kosteusolosuhteet, keväisin on erittäin kosteaa ja kesäisin kuivaa. Harvinaisimmista suojelun alaisista lajeista suojelualueella kasvavat seinäraunioinen ja tumpuraraunioinen, punavalkku, miehenkämmekkä, mehiläisorho, verikämmekkä, tikankontti, mesikämmekkä, kalkkikiertosammal, alvariröyhelö ja torvijäkälä. Alvarissa on runsaasti harvinaista tuli- ja punapaalujäkälää. Valokuva: Sääretirp, K. Saarna Valokuva: Tilgan maastonsuojelualue, D. Leenurm

Tahkuna 55 1 25 Tahkuna poolsaar 67 30 59 21 5 Otste 74 Kõrgessaare Ristna Luidja laht 68 Kaleste laht Kõpu poolsaar 7 46 9 23 28 Lauka Jõeranna 73 Paope Luidja 60 52 70 Kõpu 54 35 43 44 Lõpe Sakla 2 27 29 56 14 82 Suuremõisa 79 Looduskaitseala / Nature Reserve Maastikukaitseala / Protected Landscape Hoiuala / Limited Conservation Area Kaitsealune park / Protected park Põlispuu / Primeval tree Rändrahn / Boulder Maastikuelement/ Landscape element Puude grupp / Group of trees Maantee / Main road Muu tee / Other road 1:210 000 1 cm kaardil = 2,1 km looduses Õngu 34 24 Ühtri Lelu 65 Kaigutsi Nõmme Selja Aadma Luguse Lassi Muda Jausa 62 47 Valgu Harju 80 75 10 Reheselja Viiri 45 Hindu Lepiku 66 53 32 Käina Nasva Jausa laht Käina laht 51 61 Vaemla 33 a laht l em Va Esiküla Kassari 13 Saarnaki laid 15 22 23 24 25 26 27 28 Kaevatsi laid Õunaku laht 29 30 31 32 33 34 35 Hanikatsi laid 16 83 KASSARI LAHT Vareslaid Kõrgelaid Kõverlaid Ahelaid 11 Tilga 31 Emmaste Tärkma Rannaküla Suuremõisan kartanopuisto Vaemlan kartanopuisto Kärdlan rantapuisto Kärdlan kaupunginpuisto Kõrgessaaren puisto Muinaispuut Heinlaid Soonlepa Sarve laht Orjaku Sääretirp 17 18 19 20 21 Heltermaa 17 Kukkan maastonsuojelualue Luidjan maastonsuojelualue Sepasten maastonsuojelualue Tilgan maastonsuojelualue Taresten maastonsuojelualue Sarven maastonsuojelualue Vahtrepan maastonsuojelualue Käinan lahden-kassarin maastonsuojelualue Hiidenmaan luotojen maastonsuojelualue Suojelupuistot Vohilaid 76 Vahtrepa Salinõmme Putkaste 18 58 Nurste Viilupi 81 Ristivälja Villemi Männamaa Mänspe HARI KURK 69 Kuri 78 4 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Sääre 64 8 Partsi 3 Mardihansu laht VORMSI Hellamaa Nõmba 77 42 57 Tubala Isabella Suoja-alueet 36 Heilun siirtolohkare 37 Helmersenin pirunpelto; Helmersenin pirunpellot 38 Hiiesaaren Silmakivi 39 Härjakivi 40 Kukkan kivi 41 Kukkan peltokivi 42 Kuradikivi 43 Kõpun suurkivi; Lepistepaon suurkivi; Kõrgessaaren suurkivi 44 Kärdlan rantakivi; Kärdlan siirtolohkare 45 Murron siirtolohkare; (Viirin siirtolohkare) 46 Mägipään siirtolohkare; (Mägipen siirtolohkare) 47 Nõrgakivi 48 Paladen siirtolohkare 49 Palukülan 3 lohkaretta 50 Palukülan siirtolohkare 51 Põlise leppen kivet; (Põhilise leppen kivet) 52 Põrgukivi 53 Siirtolohkare Antu kivi 54 Suurikpõllun suurkivi 55 Tahkunan jättilohkare 56 Teomeesten leipäpöytä 57 Tubalan siirtolohkare; Tõllun kivi 58 Tõllukivi 59 Ungrukivi 60 Unikivi 61 Paholaisen kivi; (Tõllukivi) Tahkunan luonnonsuojelualue Pihla-Kaibaldin luonnonsuojelualue Leigrin luonnonsuojelualue Tihun luonnonsuojelualue Kõrgessaaren luonnonsuojelualue Paopen luonnonsuojelualue Kõpun luonnonsuojelualue Maastonsuojelualueet KÄRDLA 63 26 39 19 22 20 Hausma 38 40 36 Nõmme 37 41 Pilpaküla Linnumäe 50 48 72 Paluküla 49 Reigi 6 12 Siirtolohkareet 1 2 3 4 5 6 7 Tareste laht 71 Luonnonsuojelualueet Tammi Heistesoon koivut; (Soosaaren koivut) Jaaksonin tammi Kandlen mänty Mihklin tervaleppä; (Musta leppä) Punatammi; (Mihklin punatammi) Terva- ja harmaalepän hybridi; (Heistesoon leppä) Süllusten euroopanmustamänty Taresten tervalepät (2) Tärkman uhritammi Vaemlan hopeavaahtera Vaemlan vuorivaahtera Veskin marjakuusi (2 kpl); Õngun marjakuusi Ülendin lehmus eli Pühapärn; Ülendin metsälehmus Hiiun matalikon suoja-alue Hirmusten suoja-alue Kuri-Hellamaan suoja-alue Kõpu-Vaessoon suoja-alue Kõrgessaare-Mudasten suoja-alue Luhastun suoja-alue Paopen luodon suoja-alue Pihla-Kurisun suoja-alue Prassin suoja-alue Pühalepan suoja-alue Suurerannan suoja-alue Undaman suon suoja-alue Vanajõen suoja-alue Vanamõisan lahden suoja-alue Viilupin suoja-alue Vilivallan suoja-alue Väinänmeren suoja-alue (Hiiu) Maiseman osat 62 Kurisoon aukko 63 Kurisun karstimaasyvänkö 64 Paladen Silmaallikas; (Kukemäen lähde) Puuryhmät 65 Putkasten marjakuusien kasvupaikka; Leluseljan marjakuuset 66 Sanglepan puistotie (4.7 km) MUH U Valokuva: Hanikatsi, T. Leito Kallaste

24 25 VAHTREPAN MaastonsuojelualueEN pinta-ala on 1388 ha, josta merialuetta on 452 ha. Suojelualueen suojelutavoitteena on osittain luonnontilaisten kokonaisuuksien palauttaminen ja hoitaminen, Kallasten törmän, metsäelinpaikkojen ja lajien suojelu. Alueella sijaitsee Ordoviitsiumin kalkkikivipaljastuma, metsät, joissa on vähän ihmistoimintaa ja lajirikkaat alueet, soistuvat ja suolehtimetsät ja rantaniityt. Suojelualueelle jäävät Vohilaid ja Uuemaarahu, joilla asuu paljon lintuja. Mainittujen luotojen väliin jäävällä merialueella sijaitsee arvokkaita matalikkoja, mutaisia ja hiekkaisia vuorovesijättömaita, jotka ovat asuinpaikoiksi selkärangattomille, linnuille ja kaloille. Valokuva: Rantaniitty Kassarissa, T. Tänavsuu KÄINAN LAHTI-KASSARIN MaastonsuojelualueEN pinta-ala on 5652 ha, josta 915 ha muodostaa Käinan lahti. Alueen arvoja ovat katajistot, vanhat leveälehtiset metsät, hoidetut puu- ja rantaniityt, soraiset rantavallit, Sääretirpin maa-alue. Käinan lahti on tunnettu hoitomutavarastoistaan. Lahden keskimääräinen syvyys on 0,5 m, siellä on 15 pikkusaarta, ruovikot ja Hiidenmaan tärkein vesilintujen pesintä- ja muuttopysähdyspaikka. Lahdella ja sen ympäristössä pysähtyy tai pesii 192 lintulajia. Harvinaisempia ovat avosetti, lapin- ja kalatiira. Alueella voi tavata kaulushaikaroita, etelänsuosirrejä ja merikotkia. Tavallisimpia pesiytyjiä ovat merimetsot, ruokokerttuset ja kyhmyjoutsenet. Lahti on tärkeä kalojen kutemisalue ja sopiva paikka kalanpoikasille. Käinan lahti kuuluu vuodesta 1997 kansainvälisesti tärkeään Ramsarin kosteikkoon. Valokuva: Salinõmmen satama, V. Leenurm RMK Orjakun luontopolku koostuu 2 polusta: Rooring (Roostikuring) on 0,7 km pitkä ja Orjaku 3 km. Poluilla voi tutustua lahdessa olevaan luotoon - Silmakareen, ruovikkoihin, katajaiseen laitumeen, rantaniittyyn. Lintutornista avautuvat upeat maisemat Käinan ja Jausan lahdille. Valokuva: Lampaiden paimennus Saarnakin luodolle, R. Lillemäe HIIDENMAAN LUOTOJEN MaastonsuojelualueEN pinta-ala on 3193 ha. Se käsittää Hanikatsin luodosta länteen jäävän merialueen yhdessä siellä olevien saarien ja Soonlepan lahden ja Salinõmmen suolajärven kanssa. Suojelualueen tavoitteena on Hiidenmaan kaakkoisrannikolle ominaisien kasvi- ja eläinlajien, maastojen, arkkitehtuuristen kohteiden ja muuttolintujen pysähdys- ja pesintäpaikkojen suojelu. Luotojen suojelualue sai alkunsa Hanikatsin luodon leveälehtisestä havumetsästä, joka on ollut suojelukohde vuodesta 1961. Suojelualueella sijaitseva Salinõmmen suolajärvi on tietojen mukaan suurin Virossa. Alue kuuluu kansainvälisesti tärkeään Ramsarin kosteikkoon. Suojelualue on luotu säilyttämään luodoilla muodostuneiden perintökokonaisuuksien lajirikkaus. Luodoilta on löydetty yli 600 putkilokasvilajia, mukaan luettuna Hanikatsista yli 440 lajia. Luodot ovat tärkeä pysähdys- ja pesintäpaikka monille lintulajeille. Suojelualueella on rekisteröity yli 200 lintulajia, mukaan lukien 100 lajia pesimässä. Ahelaiun ja Kõverlaiun ympäristö on asuinpaikka norpalle. Suojeltavista kasvilajeista alueella kasvavat verikämmekkä ja mehiläisorho ja suojeltavista eläin- ja lintulajeista siellä asuu norppa. Valokuva: Rämemetsä, T. Tänavsuu Valokuva: Saarnakin luoto, K. Sarv

26 27 Valokuva: Suuremõisan vaahtera- ja tammipuistotie, D. Leenurm Valokuva: Hiidenmaan luotojen maastonsuojelualue, L. Michelson SUOJELUPUISTOT Hiidenmaan kartanopuistoissa on seurattu englantilaista tyyliä eli vapaamuotoisuutta, muodostaen kartanorakennuksesta kauemmaksi puistometsiä. Puistojen suojelutavoitteena on historiallisen miljöön ja lajirikkauden säilyttäminen. Suojelun alaiset puistot ovat rakenteeltaan vaatimattomia ja niissä on vähäisiä puistoelementtejä. Hiidenmaalla on luonnonsuojelukohteina 5 puistoa: Kärdlan kaupunginpuisto, Kärdlan rantapuisto, Kõrgessaaren puisto, Suuremõisan ja Vaemlan kartanopuistot. Aarniopuiden ryhmänä on suojeluun otettu: Putkasten marjakuusien kasvupaikka - Leluseljan marjakuuset, Suuremõisan vaahtera- ja tammipuistotie ja Sanglepan puistokatu, joka jää osittain Suuremõisan kartanopuistoon. SUUREMÕISAN KARTANOPUISTO on Hiidenmaan puistoista edustuksellisin. Vuonna 1755 perustettu puisto oli alun perin ankaran barokkityylinen, mutta muuttui myöhemmin vapaamuotoiseksi. Puiston 45 hehtaariin jää suuri ruohokenttä, lähdeperäinen lampisysteemi ja puistometsä, joka kulkee puistoa halkovan Suuremõisa-joen ja Salinõmme-tien välisellä alueella. Puisto on lajirikas, siellä kasvaa yli 50 puu- ja pensaslajia. Puistossa kasvavat Viron suurimmat sitkankuuset ja japaninlehtikuuset. Sinne jäävät myös aarniopuuryhmänä suojelukohteiksi otetut Sanglepan puistotie ja Suuremõisan vaahtera- ja tammipuistotie. RMK Suuremõisan puiston luontopolku koostuu suuresta 3 km ja pienestä 2 km polusta, molemmat yhteensä vain 4,5 km. Polut on luotu lajeihin tutustumiseksi. Valokuva: Salinõmmen lahti, V. Leenurm

28 29 Valokuva: Vaemlan kartanopuisto, T. Tänavsuu Vapaamuotoisen 6,8 ha kokoisen VAEMLAN KARTANOPUISTON tieverkosto on hävinnyt. Puistoelementeistä on säilynyt 2 pyöreää lampea. Pienestä pinta-alasta huolimatta alueella kasvaa 42 puu- ja pensaslajia. Edustettuina ovat suuret vuori- ja hopeavaahterat, punalehtinen pyökki ja vuorijalava, lisäksi siperianlehtikuuset ja saksanpihta. KÄRDLAN RANTAPUISTO on vapaamuotoinen ja sijaitsee muutaman sadan metrin päässä merestä. Puiston pinta-ala on 3,8 ha, siellä kasvaa 29 puu- ja pensaslajia. Alue on katettu tiheästi puilla ja pensailla. Siellä kasvavat pääasiallisesti vaahterat, saarnet, jalavat ja kuuset. Vieraslajeista lehtikuuset, pihdat ja strobusmänty. KÄRDLAN KAUPUNGINPUISTO on vapaamuotoinen 4,6 ha kokoinen alue Kärdlan keskustassa. Puulajeista voidaan mainita tervaleppä ja saarni. YKSITTÄISKOHTEET Suojelun alaisina yksittäiskohteina on Hiidenmaalla otettu suojeluun 21 aarniopuuta, 26 siirtolohkaretta. Maiseman yksittäisosina 2 karstimaasyvänköä ja 1 lähde. Ne ovat saaneet suojelustatuksen mittojen, iän, esteettisen tai kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi. PUUT Hiidenmaalla on otettu suojeluun 21 aarniopuuta, osat suojelun alaiset puut ovat hävinneet, murtuneet tai kuivaneet. Listalta poistamista odottavat sellaiset puut kuten: Ülendin kataja, Karmun pilarikataja, Leetseljan katajat, Nasvan katajat, Putkasten mänty ja Emmasten tervaleppä. Valokuva: Hanikatsin lehtimetsä, K. Sarv

30 31 Puun nimi Kunta Kylä, kauppala, kaupunki Ympärysmitta (m) Korkeus (m) Jaaksonin tammi Emmaste Mänspe 3,3 23 Kandlen mänty Kõrgessaare Meelste 3,2 20 Mihklin tervaleppä Kõrgessaare Lilbi 3,1 19 Punatammi; (Mihkli põhja tamm) Kõrgessaare Lilbi 2,5 15 Süllusten euroopanmustamänty Kõrgessaare Sülluste 2,6 18 Taresten tervalepät (2) Pühalepa Tareste 3,2 25 Tärkman uhritammi Emmaste Tärkma 5,1 11 Veskin marjakuusi (2 kpl) 1 on hävinnyt Emmaste Õngu 0,6 8 Ülendin lehmus Kõrgessaare (eli Pühapärn; Ülendi niinepuu) Ülendi 6 5 SIIRTOLOHKAREET JA PIRUNPELLOT Hiidenmaalla on otettu suojeluun 26 siirtolohkaretta. Jokaisella siirtolohkareella on oma kansanomainen syntymätarinansa, joka yleensä liittyy Hiiden jättiläiseen Leigriin, hänen veljeensä Suure Tõlluun tai Paholaiseen. Suurimmista siirtolohkareista on tuotu seuraava taulukko: Nimi Hiiesaaren Silmakivi Kukkan kivi Kõpun suurkivi; (Lepistepaon suurkivi; Kõrgessaaren suurkivi) (Mägipään siirtolohkare); (Mägipen siirtolohkare) Palukülan siirtolohkare Põrgukivi siirtolohkare Antu kivi Tahkunan jättilohkare Alueen nimi Pühalepan kunta, Hiiessaaren kylä Pühalepan kunta, Kukkan kylä Kõrgessaaren kunta, Ülendin kylä Kõrgessaaren kunta, Mägipen kylä Pühalepan kunta, Palukülan kylä Kõrgessaaren kunta, Ojakülan kylä Käinan kunta, Villemin kylä Kõrgessaaren kunta, Lehtman kylä Pituus (m) Leveys (m) Korkeus (m) Ympärysmitta (m) 13 10,5 4,5 32 16,4 11 3,7 42 10,3 7,7 5,3 27,5 9 4,5 3,5 27 8,9 5,8 3,3 26 10,3 7,4 5,3 27,5 10,3 4,5 2,1 26,1 10,9 9,1 4,6 30,3 Valokuva: Helmersenin pirunpelto, T. Tänavsuu Valokuva: Põlise leppen kivet, L. Michelson

32 33 MAISEMAN YKSITTÄISOSAT Kurisoon karstimaasyvänkö on yksi Hiidenmaan suurimmista doliineista. Syvänkö on ammeenkaltainen ruohottunut karstimaasyvänkö. Kurisun karstimaasyvänkö on suppilonmuotoinen alue, jossa Kurisun puro katoaa maan alle. Kesällä kun puro on pieni voi pohjassa nähdä paljastumassa aluspohjan ja pienen luolansuun. Karstimaasyvänköjen lisäksi on suojelun kohteena Paladessa sijaitseva Silmaallikas. SUOJA-ALUEET Suoja-alueet on muodostettu elin- ja kasvupaikkojen suojelemiseksi. Suoja-alueilla on luvattu vain sellainen ihmistoiminta, joka ei vahingoita lajeja eikä kokonaisuuksia, joiden suojeluun suoja-alue on muodostettu. Hiidenmaalla Natura 2000-verkostoon kuuluu 17 aluetta, jotka ovat osittain päällekkäin Hiidenmaan suojelualueiden kanssa. Lajirikkaiden osittain luonnontilaisten kokonaisuuksien (puuniityt, laitumet, luodot, rantaniityt) säilyttämiseksi on luotu seuraavat suoja-alueet: Hirmuste, Kuri-Hellamaa, Kõpu- Vaessoo, Luhastu, Pühalepa, Suureranna, Viilupi, Paopen luoto, Pihla-Kurisu. Prassin suoja-alue on muodostettu vaihettumis- ja rantasuon ja rämemetsien suojeluun. Undaman suon suoja-alue muodostettiin lajirikkaan leton ja soistuvien ja suolehtimetsien suojeluun. Vanajõen suoja-alue suojelee Vanajõen jokea. Kõrgessaare-Mudasten ja Vanamõisan lahden suoja-alueet ovat arvokkaita suuria ja matalia lahtia, joissa on hiekkainen ja mutainen vuorovesijättömaaranta. Siellä on laguuneja, pikkusaaria ja luotoja, rantaniittyjä, hiekkarantoja, joilla on pysyvää kasvillisuutta, kasvipeitteisiä kivirantoja, katajistoja ja vanhoja aarniometsiä. Hiiun matalikon suoja-alue on luotu karien suojeluun, se on tärkeiden rakko- ja haarukkalevien kasvupaikka, samoin simpukoiden ja katkojen elinpaikka. Väinänmeren suoja-alue muodostettiin vedenalaisten hiekkamatalikkojen, laguunien, laajojen matalien lahtien, karien, rantavallien, kivirantojen, joilla on pysyvää kasvillisuutta, suolaisten muta- ja hiekkarantojen jne. elinpaikkatyyppien suojeluun. Samoin norpan ja harmaahylkeen, kivisimpun ja nahkiaisen elinpaikkojen suojeluun. Valokuva: Suoneidonvaippa (Epipactis palustris), M. Sepp

34 35 Valokuva: Vanamõisan lahti, D. Leenurm Valokuva: Väinänmeri, V. Leenurm Valokuva: Kurisun karstimaasyvänkö, T. Tänavsuu Valokuva: Ristnan eteläranta T. Koit

36 37 Valokuva: Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis (DC) Moug. & Nestl.), R. Miller Valokuva: Kääpiöpellava (Radiola linoides Roth), R. Miller SUOJELUN ALAISET LAJIT Hiidenmaan kasvisto on monipuolinen pehmeän meri-ilmaston ja monimuotoisen maaperän ansiosta. Hiidenmaalla kasvaa noin 1000 suokasvilajia. Usean lajin määrä on jäänyt ihmistoiminnan tai sen puuttumisen vuoksi niin pieneksi, että tarvitsee elinvoimaisen populaation säilyttämiseksi tai palauttamiseksi ihmisen apua. Suojelualueilla ja sukupuuttoon kuolemisvaarassa olevien lajien säilyttämiseksi luoduissa pysyväisasuinpaikoissa on ihmistoiminnalle asetettu rajat riippuen konkreettisen lajin tarpeista. Virossa on suojelukohteina 570 kasvi-, sieni- ja eläinlajia. Suojelun alaisia lajeja ei saa saalistaa, korjata tai häiritä. KASVIT Suurin osa harvinaisista kasveista kasvaa suojelualueilla. Vuonna 2012 Hiidenmaalla kasvoi 137 suojelun alaista kasvi-, sieni- ja jäkälälajia: I suojelukategoriasta 6 lajia, II -kategoriasta 69 lajia ja III -kategoriasta 62 lajia. Hiidenmaa on mykoflooransa puolesta ainutlaatuinen niin Virossa kuin koko Euroopassa. Hiidenmaalla kasvaa erittäin harvinainen sieni LEIMUKERIKÄÄPÄ (Ceriporia tarda), jonka ainut löytöpaikka Euroopassa on Kõpun niemimaalla. Siellä sitä voidaan tavata mustikkamännikössä kuusien makaavilla rungoilla. Kuten kaikki käävät, myös tämä aiheuttaa puun pahkahometta. Hiidenmaan harvinaisin suojelun alainen kasvilaji Virossa on KÄÄPIÖPELLAVA (Radiola linoides Roth) I suojelukategoriasta. Virossa on vain 2 löytöpaikkaa Hiidenmaalla, joista on säilynyt vain yksi. Kääpiöpellava kasvaa happamilla kosteilla hiekoilla. Kukat ovat pieniä ja valkoisia. Säilyy tieteellisesti luotujen kasvupaikkojen ansiosta. Hiidenmaan harvinaisin on todennäköisesti KONNANLIEKO (Lycopodiella inundata). LAHOKAVIOSAMMAL (Buxbaumia viridis (DC) Moug. & Nestl.) on harvinainen sammal, Virossa sitä tavataan vain Hiidenmaalla. Se kasvaa vanhoissa kosteissa sekametsissä kaatuneilla paksuilla rungoilla ja kannoilla. Lahokaviosammalta on vaikeaa huomata luonnossa, koska sen korkeus on 2 3 mm, keväisin sillä on enintään 1 cm korkuinen harja, joka on väriltään kellanvihreä. Kuuluu I suojelukategoriaan. METSÄNEMÄ (Epipogium aphyllum) löydettiin Kõpusta. Se on sieniruokainen ja ilman vihreitä lehtiä. Tämä klorofylliton orkidea kukkii vain viikon ajan heinä-elokuussa ja muina aikoina sitä ei voi löytää. Tyypillisimmät metsänemän kasvupaikat ovat varjoisat kuusisekametsät, kosteat lehtometsät ja rämettyvät kuusikot. Kuuluu I suojelukategoriaan.

38 39 Valokuva: Iilimato (Hirudo medicinalis), M. Sepp ELÄIMET Monien kasviharvinaisuuksien lisäksi Hiidenmaa on monien eläinlajien koti. Siellä on suojelun alla 15 hyönteislajia, jotka kaikki kuuluvat III suojelukategoriaan, muista selkärangattomista on suojelun alla II suojelukategorian IILIMATO (Hirudo medicinalis). Iilimato eli verijuotikas on yksi suurimmista juotikkaistamme. Sitä voidaan tavata pääasiassa lämminvetisissä ja matalissa järvissä, kuivalla maalla vain lisääntymisaikaan. Virossa iilimadon esiintyminen on varmistettu yksittäisissä järvissä, muun muassa Tihun järvistössä. Kyseessä on koko levinneisyysalueella määrältään vähenevä laji, jota uhkaa pääasiassa vesiverkoston muutokset, vesistöjen saastuminen ja kaivaustyöt. Kuuluu II suojelukategoriaan ja luontodirektiivin V lisään. Euroopan luontodirektiivin lajeista Hiidenmaalla suojellaan VIINIMÄKIKOTILOA (Helix pomatia). Viinimäkikotilolla on suurin kotilo Virossa. Virossa se asuu puistoissa, puutarhoissa, lehtometsissä, mieluummin osittain luonnontilaisilla alueilla ja alueilla, joilla on ihmistoimintaa. Viinimäkikotilo elää enintään 10 vuotta. Se laajentaa nopeasti levinneisyyttään Virossa. Hiidenmaalla sitä esiintyy runsaasti Hanikatsin luodolla ja Kassarissa. Virossa se ei ole enää suojeltu, mutta kuuluu luontodirektiivin V lisän lajeihin. Valokuva: Metsänemä (Epipogium aphyllum), R. Miller

40 41 Valokuva: Nahkiainen (Lampetra fluviatilis), M. Kesküla Valokuva: Vesikko (Mustela lutreola), R. Lillemäe Suojelun alaisista kalalajeista on Hiidenmaalla III kategoriassa RANTANEULA JA KIVISIMPPU. Useat lajit on otettu Euroopan luontodirektiivin lisiin, kuten nahkiainen (Lampetra fluviatilis). NAHKIAINEN on ympyräsuisiin kuuluva käärmeentapainen kala, jonka iho on suomuton ja jolla on suun paikalla imusuppilo. Aikuiset yksilöt asuvat meressä tai murtovesissä, lisääntyäkseen ne liikkuvat jokiin. Nahkiaista on löydetty useista Hiidenmaan joista. Nahkiaista uhkaa kutujokien patoaminen, niiden syventäminen ja intensiivinen pyynti muuton aikana. Euroopan luontodirektiivin II ja V lisän laji. Selkärangattomista eläimistä on Hiidenmaalla suojelun alla 20 lajia: I suojelukategoriaan kuuluvia 2 lajia, II -kategoriaan kuuluvia 8 lajia, III -kategoriaan 12 lajia. Lisäksi lintulajeja, joiden pesintää ja muuttoa on vaikea määritellä lajikohtaisesti virallisina tietoina. Harvinaisin selkärankainen eläin Hiidenmaalla on VESIKKO (Mustela lutreola), joka on yksi Euroopan uhanalaisimmista eläinlajeista. Suojelumahdollisuutena sille luotiin Hiidenmaalle luonnollinen asuinpaikka. Laji on I suojelukategoriassa ja luontodirektiivin II ja IV lisässä. SUSI (Canis Lupus) on yksi sopeutuvimpia suurpetoeläimiä maailmassa. Alueemme sudet kulkevat enintään 10-päisissä laumoissa, esiintyy myös yksittäisiä yksilöitä. Virossa arvioidaan tällä hetkellä olevan 140 200 yksilöä. Hiidenmaalle on viimeisten vuosikymmenten aikana sattunut asumaan yksittäisiä susia, vuonna 2011 yksi susipari kasvatti pentueen. Luontodirektiivin V lisän laji. Valokuva: Susi (Canis Lupus) Hiiumaal 2011, M. Põdra Valokuva: Viinimäkikotilot (Helix pomatia), T. Tammla

42 43 Valokuva: Etelänsuosirri (Calidris alpina schinzii), K. Paomees Lintulajeista harvinaisempia ovat mustahaikara (Ciconia nigra) ja merikotka (Haliaetus albicilla). MUSTAHAIKARAN pesä löydettiin Hiidenmaalta ensimmäisen kerran vuonna 1975 ja se on käytössä tänäänkin. Lajia uhkaa sopivien luonnollisten metsäalueiden vähentyminen ja hidasjuoksuisten metsäpurojen katoaminen. Lisäksi laji on erittäin herkkä häiriöiden suhteen. Kuuluu I suojelukategorian lajeihin. MERIKOTKA on Viron suurin petolintu. Merikotkaparin pesä on tavallisesti männyn tai haavan latvassa, vuosikymmeniä käytössä ollut pesä saattaa painaa jopa tonnin. Nykyään Virossa arvellaan olevan 200 220 ja Hiidenmaalla enintään 15 pesivää paria. Merikotkan suojeluun tulee säilyttää sopivia asuinpaikkoja, taata rauha pesintäaikaan ja pitää ympäristö saasteettomana. Kuuluu I suojelukategorian lajeihin. Lajien suojeluun on muodostettu 26 asuinpaikkaa. Valokuva: Rebastemäen luontopolun alku, T. Koit

44 Valokuva: Maariankämmekkä, M. Sepp