LIELAHDENKATU 26 KUNTOTUTKIMUS

Vastaanottaja Pasi Rintamäki Projektipäällikkö YIT Rakennus Oy Talonrakennus Tampere 33100 Tampere Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.04.2012 LIELAHDENKATU 26 KUNTOTUTKIMUS

LIELAHDENKATU 26 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Susanna Ahola, DI Jukka Merviö, RI Kuntotutkimus Viite 82142072 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Tutkimuksen kohde ja lähtötiedot 2 2.1 Tutkimuskohde ja rakenne 2 2.2 Tilaaja 3 3 Kuntotutkimus 4 3.1 Rakenteiden tutkimukset 4 3.1.1 Taustatiedot tutkimusmenetelmistä 4 3.1.2 Tutkimusvälineet 4 3.2 Rakenneavaukset 5 3.3 Rakenteet 7 3.4 Kosteusmittaukset 8 3.4.1 Havainnot 8 3.4.2 Tulokset 8 3.5 Materiaalinäytteet 8 3.5.1 Tulokset 9 3.6 Paine-erot 9 3.7 Sisäilmanäytteet 10 3.7.1 Tulokset 10 4 Havainnot 12 5 Yhteenveto 15 5.1 Johtopäätökset 15 5.2 Toimenpidesuositukset 16 5.3 Lisätutkimukset 18 Liitteet: Liite 1 Viitteelliset pohjapiirustukset (sis. mittauskohdat) ja rakennetyypit Liite 2 Laboratoriotulokset/Analyysivastaukset Liite 3 Valokuvaliite

1 1 JOHDANTO Tutkimus on laadittu YIT Rakennus Oy:n toimeksiannosta. Tutkimuksessa käsitellään Tampereen Lielahdessa sijaitsevaa puista asuntolarakennusta. Kohteen osoite on Lielahdenkatu 26, 33400 Tampere. Tutkimusmenetelmät hyväksytettiin etukäteen tilaajalla. Kuntotutkimuksen kenttämittaukset suoritettiin seuraavasti: rakenneavaukset ja materiaalinäytteet/susanna Ahola (DI) ja Kai Jyrkiäinen (tekn. yo) sisäilmanäytteet/piia Silvennoinen Ins. (AMK) ja Susanna Ahola toimesta kosteusmittaukset/piia Silvennoinen paine-eromittaukset/kai Jyrkiäinen Tarvittavat laboratoriotutkimukset suoritettiin Ramboll Analytics:n toimesta. Tutkimus on rajattu koskemaan tutkimussuunnitelmassa esitettyjä tutkimuksia ja mittauksia. Tutkimusta voidaan hyödyntää korjaussuunnitelmien ja korjausohjelman laadinnassa. Annetut korjausehdotukset eivät ole rakennustöiden työselitys. Selvitystä tehtäessä oli käytettävissä seuraava asiakirja: Tampereen Niemen kartanon alue, rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 25.10.2011 Kuntotutkijalla on oikeus oikaista kuntotutkimusraportissa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotutkijaa kohtuullisessa ajassa, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kuntotutkimusraportin luovutuspäivästä. Kuntotutkimusraportti koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa.

2 2 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Tutkimuskohde ja rakenne Tutkittava kohde sijaitsee osoitteessa Lielahdenkatu 26, 33400 Tampere. Rakennuksen valmistumisajankohdaksi on arvioitu vuosia 1950 tai 1951. Rakennuksessa on kaksi asuinkerrosta sekä kellari ja ullakko. Perustukset ovat betonia. Kellarin seinät on muurattu tiilestä. Rakennuksen runko on puurakenteinen ja se on vuorattu peiterimalaudoituksella. Satulakaton katteena on betonitiili. Kohteesta tutkittiin ulkoseinärakenteita, ylä-, väli- ja alapohjarakenteita, alapohjarakenteen suhteellista kosteutta sekä mikrobeja ja PAH-yhdisteitä (polysykliset aromaattiset hiilivedyt). Tutkimusten aikana vesikatolla ei käyty katon lumikerroksen vuoksi. Tutkimusajankohtana osalle ullakosta ja asunnoista ei ollut pääsyä, joten nämä kohteet on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Suljettu ullakon osa on esitetty liitteessä 1. Kuvissa 1.1 ja 1.2 on esitetty kohteen sijainti kartalla. Kuva 1.1 Lielahdenkatu 26 sijainti

3 Kuva 1.2 Lielahdenkatu 26 sijainti 2.2 Tilaaja YIT Rakennus Oy Talonrakennus Tampere Kihlmaninraitti 1 F 33100 Tampere Tilaajan yhteyshenkilö: Pasi Rintamäki, projektipäällikkö sähköposti: pasi.rintamaki@yit.fi GSM: 040 779 6955 Tutkimuksesta vastaavan henkilön yhteystiedot: Jukka Merviö, ryhmäpäällikkö sähköposti: jukka.mervio@ramboll.fi GSM: 040 183 0701

4 3 KUNTOTUTKIMUS 3.1 Rakenteiden tutkimukset Kuntotutkimuksessa kohdetta tutkittiin aistihavaintojen lisäksi rakenneavauksilla, kosteusmittauksilla, materiaalinäytteillä sekä sisäilma- ja paine-eromittauksilla. Kohteeseen tehtiin seuraavat tutkimukset: rakenneavaus ulkoseinään rasiaporalla 1 kpl rakenneavaus yläpohjaan 1 kpl rakenneavaus välipohjaan 1 kpl pintakosteusmittaukset alapohjarakenteeseen sekä maanvastaisiin seiniin porareikäkosteusmittaukset alapohjaan 4 kpl, joista maanvaraiseen laattaan 2 kpl ja maanvastaiseen seinään 2 kpl materiaalinäytteitä yhteensä 7 kpl, joista 6 kpl mikrobinäytteitä ja 1 kpl PAH-näytteitä sisäilmanäytteet 3 kpl paine-eromittaukset 3.1.1 Taustatiedot tutkimusmenetelmistä Rakenneavaukset suoritetaan eri rakennekerrosten selvittämiseksi. Samalla otetaan tarvittaessa materiaalinäytteitä rakennusmateriaaleista. Pintakosteusmittauksilla arvioidaan rakenteen lisätutkimisen tarve. Pintamittarien toiminta perustuu materiaalin sähkönjohtavuuden havainnointiin ja ne havainnoivat rakenteen pintaosia 1-2 cm syvyyteen. Porareikäkosteusmittauksilla mitataan rakenteen ilmatilan tai huokosten suhteellista kosteutta. Suhteellinen kosteus ilmaisee, paljonko ilmassa on vesihöyryä suhteessa siihen, paljonko ilmassa voi enimmillään olla vesihöyryä tietyssä lämpötilassa. Materiaalinäytteillä määritetään onko materiaalissa haitallisessa määrin mikrobeja tai PAHyhdisteitä. Sisäilmanäytteillä puolestaan arvioidaan sisäilman mikrobipitoisuutta mahdollisten terveyshaittojen näkökulmasta. Paine-eromittauksilla tutkitaan huonetilojen painesuhteet toisiinsa sekä ulkoilmaan nähden. 3.1.2 Tutkimusvälineet Näytteidenotossa noudatetaan Työterveyslaitoksen ja Ramboll Analyticsin ohjeita. Tutkimuksissa käytettiin seuraavia tutkimuslaitteita: pintakosteusmittaukset GANN Hydrotest LG 3 mittarilla rakennekosteusmittaukset Vaisala HUMICAP44- mittarilla sisäilmanäytteet Andersen-keräimellä paine-erot Fluke 922-mittarilla Lisäksi tutkimuksessa käytettiin kivi- ja puuporanteriä, puukkosahaa ja rasiaporaa.

5 3.2 Rakenneavaukset Ulkoseinärakenteeseen tehtiin yksi rakenneavaus. Alapohjarakenteet avattiin kahdesta kohtaa kellarissa. Väli- ja yläpohjaan suoritettiin yksi rakenneavaus. Ulkoseinäavaus US1 (ensimmäisen kerroksen asunnon olohuone): Avaus tehtiin ensimmäisen asuinkerroksen ulkoseinään rakennuksen eteläpäätyyn. Avauksessa käytettiin rasiaporanterää sekä halkaisijaltaan 32 mm puuporanterää. Avauksen sijainti oli noin 30 cm korkeudella lattiasta ja noin metrin etäisyydellä rakennuksen idän puoleisesta, pitkästä sivusta. Avauksessa ei havaittu vaurioita. Materiaalinäyte (MN7) otettiin ulkoseinän eristemateriaalista sekä seinärakenteen sisäpinnan verhouslevystä (MN3). PAH-näyte (MN1) otettiin ulkoseinän eristeen ja ulkoverhouksen välistä. Kuva 3.1 Ulkoseinäavaus ensimmäisen kerroksen asunnosta. Rakenneavauksen paikka ulkopuolelta katsottuna on osoitettu nuolella. Alapohja-avaus AP1 (kellari): Kellarin lattia on osittain betonia ja osittain maapohjainen. Maapohja sijaitsee rakennuksen nurkka-alueilla ja keskellä rakennusta lattia on betonia. Betonirakenne avattiin halkaisijaltaan 16 mm betoniporanterällä. Porareiästä mitattiin laatan paksuus. Laatan alapuolella ei havaittu eristeitä. Porauspöly oli harmaata. Avauksessa ei havaittu vaurioita. Kuva 3.2 Kellarin lattiaa. Rakenneavaus tehtiin nuolen osoittamaan kohtaan. Välipohja-avaus (VP1), asunto: Avaus tehtiin ensimmäisen asuinkerroksen huoneiston välipohjaan noin 40 cm etäisyydelle rakennuksen eteläpäädystä ja noin 60 cm päähän rakennuksen idän puoleisesta julkisivusta.

6 Avaus tehtiin puuporanterää sekä puukkosahaa käyttäen. Välipohja on puurakenteinen ja eristeenä on käytetty kutterinlastua, sahanpurua sekä pahvinkappaleita. Eristeen havaittiin olevan märkää lähempänä kellarin kattoa. Välipohjan märästä eristeestä otettiin materiaalinäyte (MN2). Kuva 3.3 Välipohjan rakenneavaus (VP1) Yläpohja-avaus YP1 (ullakko): Yläpohja-avaus tehtiin talon kaakkoispäädyn räystään läheltä, noin metrin etäisyydeltä rakennuksen pitkältä sivulta. Yläpohja on niin ikään puurakenteinen. Eristeenä oli käytetty kutterinlastua, n. 1 cm pituisia "puutikkuja" sekä "sorvinlastua". Eristeessä ja rakenteessa ei havaittu kosteutta. Kuva 3.4 Yläpohjan rakenneavaus

7 3.3 Rakenteet Ulkoseinä US1: maali puu-ulkoverhous 30 mm runkotolpat + eriste 120 mm (voimapaperi tms) vaakalaudoitus 25 mm pahvi huokoinen puukuitulevy 15 mm pahvi Runkotolpat sijaitsevat mahdollisesti k120 jaolla. Ulkoseinän kokonaispaksuus on noin 210-220 mm (peiterimalaudat n. 10 mm). Alapohja AP1: raudoitettu betoni (teräs n. Ø 4 mm) 60-100 mm TAI maapohja Välipohja VP1: muovimatto (2 kerrosta) yhteensä kovalevy n. 10 mm ponttilaudoitus 34 x 90 mm 34 mm koolaus 50 x 100 mm 100 mm kutterinlastu, sahanpuru 370 mm villakaistale pahvi laudoitus 25 mm Välipohjan kokonaispaksuus on noin 400 mm. Yläpohja YP1: ponttilaudoitus 35 x 70 mm 35 mm koolaus 50 x 100 mm 100 mm yläpohjan kannatinpalkki 100 x 100 mm 100 mm palkki 75 x 200 mm 200 mm villa (?) 50 mm kutterinlastu 150 mm "puutikkuja" 100 mm laudoitus ja huokoinen puukuitulevy (arvio) 25 mm Yläpohjan kokonaispaksuus on noin 470 mm. Rakenneleikkaukset on havainnollistettu rakenneleikkauspiirustuksissa, jotka ovat raportin liitteenä 1.

8 3.4 Kosteusmittaukset Pintakosteusmittauksissa käytettiin Gann Hydrotest LG3- mittarin pinta-anturi B 50:tä, jonka antamat mittaustulokset ovat laaduttomia suureita, joten ne toimivat ainoastaan vertailuarvoina. Pinta-anturin ilmoittamat arvot eivät kerro mitattavan materiaalin suhteellista tai painoprosenttikosteutta. Pintakosteusmittauksilla arvioidaan rakenteen lisätutkimisen tarve. Varsinaiset rakennekosteusmittaukset suoritettiin Vaisala HUMICAP HM44- kosteusmittauslaitteella. Porareiät alapohjassa putkitettiin halkaisijaltaan 16 mm sähköputkella ja tiivistettiin elastisella massalla putken juuresta ja päältä. Porareikien kosteuden annettiin tasaantua putkessa noin viikon ajan ennen mittausta. Porareikäanturin annettiin tasaantua kussakin porareikäputkessa 60 minuutin ajan ennen mittaustuloksen lukemista. 3.4.1 Havainnot Pintakosteusmittauksissa havaittiin korkeita arvoja maanvaraisessa betonilaatassa lähes kaikkialla kellarissa. 3.4.2 Tulokset Taulukossa 3.1 on esitetty kellaritilojen porareikäkosteusmittauksen tulokset. Porareiät porattiin 7.3.2011 ja mittaus suoritettiin 13.3.2012. Ulkoilman lämpötila mittaushetkellä oli +2 C ja suhteellinen kosteus 67 RH %. Taulukko 3.1 Rakennekosteuden mittaustulokset kellarista TUNNUS SYVYYS ANTURI RH SIJAINTI TILA TILAN [cm] [%] T RH PR1 11 HUMICAP 67,9 A=60 cm, kellari +5,4 75,2 HM44, 1. K=28 cm *) PR2 10 HUMICAP HM44, 2. 99,5 A=65 cm, B=165 cm kellari +5,4 75,2 PR3 12 HUMICAP HM44, 3. PR4 4 HUMICAP HM44, 4. 94,0 A=32 cm, K=30 cm 99,2 A=65 cm, B=160 cm kellari +5,4 75,2 kellari +5,4 75,2 *) = mittaus seinästä, A = pystyetäisyys ja B = vaakaetäisyys lähimmästä rakenteesta K = korkeus lattiapinnasta Porareikämittaustuloksista voidaan päätellä maaperän kosteuden nousevan alapohjan betonilaattaan ja tiiliseinien alaosaan. Maapohjan voidaan päätellä olevan kapillaarista. Lisäksi pintakosteusmittari ilmaisi korkeita arvoja seinissä niiltä osin, kun seinä on maanvastainen. Porareikien sijainti on esitetty liitteessä 1. 3.5 Materiaalinäytteet Kohteesta otettiin 7 kappaletta materiaalinäytteitä. Näytteet lähetettiin analysoitavaksi Ramboll Analyticsille Lahteen. Mikrobinäytteet tutkittiin laimennossarjamenetelmällä. Näytteistä määritettiin rakennusmateriaalien mikrobien kokonaispitoisuudet sekä sädesienien pitoisuus. Homesukujen tunnistus tehtiin mikroskooppisesti.

9 Taulukko 3.2 Materiaalinäytteet NÄYTE OTTOKOHTA MATERIAALI TUTKITTAVA MN1 Ulkoseinä Mustaa "pikeä" eristetilasta PAH MN2 Välipohja Eriste Mikrobi MN3 Ulkoseinä Sisäverhousmateriaali Mikrobi MN4 Välipohja Lattian pintamateriaali Mikrobi MN5 Välipohja Kellarin katon laudoitus Mikrobi MN6 Välipohja Lattian pintamateriaali Mikrobi MN7 Ulkoseinä Eriste Mikrobi 3.5.1 Tulokset Mikrobinäytteiden laboratoriotuloksista voidaan todeta, että kohteesta löytyi Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2008) ohjearvot ylittäviä mikrobipitoisuuksia eri rakennusmateriaaleista. Rakennusmateriaalissa katsotaan olevan bakteerikasvustoa, kun bakteeripitoisuus on > 100 000 pmy/g sädesienikasvustoa, kun sädesienipitoisuus on > 500 pmy/g mikrosienikasvustoa, kun mikrosieni-itiöpitoisuus on > 10 000 pmy/g Alhaisemmissa mikrobipitoisuuksissa mikrobikasvustoon voi viitata ns. kosteusvaurioon viittaavien mikrobien esiintyminen näytteessä. Taulukossa 3.3. on esitetty taulukoituna mikrobiologisen tutkimuksen tulokset. x-merkki näytteen kohdalla tarkoittaa, että näytteen bakteeri-, sädesieni- tai mikrosieni-itiöpitoisuus on ylittänyt Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2008) ohjearvon. Taulukko 3.3 Mikrobiologisen tutkimuksen tulokset NÄYTE OTTO- MATERIAALI BAKTEERIKASV. SÄDESIENIKASV. MIKROSIENIKASV. KOHTA MN2 VP Eriste x MN3 US Sisäverhousmateriaali MN4 VP Lattian pintamateriaali MN5 VP Kellarin katon laudoitus x MN6 VP Lattian pintamateriaali x x MN7 US Eriste PAH-näytteiden laboratoriotuloksista voidaan todeta, että PAH:n kokonaispitoisuus ei ylittänyt 200 mg/kg pitoisuutta. PAH-kokonaismäärän ollessa yli 200 mg/kg toimitetaan tällainen jäte purkutyön yhteydessä ongelmajätelaitokselle. Materiaalinäytteiden tutkimustodistukset ovat liitteessä 2. 3.6 Paine-erot Paine-eromittaukset suoritettiin huonetilasta siten, että mittalaite on huoneen puolella ja mitattava asia huoneen ulkopuolella, jolloin plusmerkkinen (+) tulos tarkoittaa, että huonetila on alipaineinen mitattavaan suuntaan nähden.

10 Taulukko 3.4 Paine-erot huonetilojen sekä ulkoilman välillä TILA IKKUNA [Pa] (mittaus ikkunasta) OVI [Pa] (mittaus oven alta tai raosta) HUOMIOT OVIMITTAUK- SISTA Asunto + 3 Pa + 3 Pa - 1 Pa Mittaus asunnosta porrahuoneeseen päin Porrashuone ei mittausta + 2 Pa Mittaus kellariin päin ei mittausta + 1 Pa Mittaus ulko-ovesta ei mittausta 0 Pa Mittaus ullakolta porrashuoneeseen päin Huonetilat ovat mittausten mukaan alipaineisia ulkoilmaan. Asunto on ylipaineinen käytävän suuntaan. 3.7 Sisäilmanäytteet Sisäilman mikrobimittauksilla tutkitaan ovatko sisäilman sieni-itiöpitoisuudet, niiden lajisto tai suvusto tavanomaisia niiden sijaintiin ja ikään tai vuodenaikaan nähden. Mikrobeja tutkittaessa ilmanäytteet otetaan 6-vaiheimpaktorilla, jossa käytetään muovisia petrimaljoja. Petrimaljoissa on eri kasvualustat eri kohteita varten: mallas- ja DG-18- alustat ovat homeille ja THG-alusta bakteereille. Mikrobitutkimuksissa ilmanäytteet otetaan pääasiallisesti talvella, jolloin maa on jäässä tai lumen peitossa. Tällöin ulkoilman sieni-itiöihin ja bakteereihin kuuluvien sädesienien pitoisuudet ovat pienimmillään. Muina vuodenaikoina ulkoilmasta on otettava vertailunäyte. Rakennuksesta otettiin yhteensä 3 sisäilmanäytettä mikrobeista Andersen-keräimellä. Näytteet otettiin kellarista, ensimmäisen kerroksen asuintiloista sekä ullakolta. Kuva 3.5 Ilmanäytteenotto kellarissa Andersen-keräintä hyödyntäen 3.7.1 Tulokset Ilmanäytteiden tuloksista voidaan todeta, että yhdestä näytteestä löytyi Sosiaali- ja terveysministeriön 1.5.2003 antamien ohjearvojen ylittämiä mikrobipitoisuuksia. Sädesieniitiöiden esiintyminen yli 10 pmy/m³ pitoisuuksina taajamarakennusten sisäilmassa talviaikana viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa ja terveyshaitan olemassaoloon. Sen sijaan ko-

11 honnut bakteeripitoisuus (>4500 pmy/m³) ei ilmennä tällaista terveyshaittaa, vaan viittaa esim. puutteelliseen ilmanvaihtoon. Taajamassa sijaitsevien rakennusten sisäilman homeitiöpitoisuus 100-500 pmy/m³ saattaa talviaikana olla osoituksena kohonneesta homeitiöpitoisuudesta. Jos homeitiöpitoisuus on >500 pmy/m³, se voidaan tulkita kohonneeksi ja mahdollista terveyshaittaa aiheuttavaksi. Tarkkoja ohjearvoja ei voida kuitenkaan antaa. Taulukossa 3.5 on esitetty sisäilmamittausten tulokset. Homeitiöpitoisuus >500 pmy/m³ ylittyi asunnosta otetusta ilmanäytteestä. Taulukko 3.5 Ilmanäytteiden tulokset NÄYTE MITTAUSTILA BAKTEERIT SÄDESIENI-ITIÖT HOMEITIÖT N1 Ullakko N2 Asunto x N3 Kellari Aistinvaraisen havainnoinnin perusteella kellarissa on kuitenkin silmin havaittavaa sienikasvustoa (kts. kuva 4.3 ja valokuvaliite). Ilmanäytteen keräämisen aikaan kellarin lämpötila oli näkyvien home- ja sienikasvustojen kohdalla pakkasen puolella, joten näin ollen kellarin homeitiöpitoisuus mittaushetkellä voi olla hyvinkin pieni. Lisäksi kellarin maapohja oli mittaushetkellä roudassa, mikä voi vaikuttaa mikrobipitoisuuteen alentavasti. Sisäilmanäytteiden tutkimustodistus on esitetty liitteessä 2.

12 4 HAVAINNOT Rakennuksen salaojituksesta tai sadeveden poistoputkistosta ei ole tietoa, sillä näkyvillä ei ollut tarkastuskaivoja. Rakennuksen räystäskourut ja syöksytorvet olivat suurimmaksi osaksi jäässä ja räystäältä roikkui runsaasti jääpuikkoja. Kourut ja syöksytorvet ovat myös pahoin ruostuneet, paikoin puhki saakka. Kuva 4.1 Ruostuneita räystäskouruja Tutkimusajankohta sijoittui talveen, joten katteiden kuntoa ei voitu havainnoida ulkoa päin. Lisäksi vesikatolle johtavien tikkaiden kunto oli erittäin huono, joten katolle kiipeäminen ei tullut kyseeseen. Tiilikatteen kunnosta saadaan kuitenkin viitteitä rakennuksen kuistin katosta, jossa kate on sammaloitunut. Eteläpäädyn räystäältä havaittiin myös irronneen kattotiiliä. Lisäksi rakennuksen kaikista piipuista puuttuu piippuhattu, joten sadevesi pääsee piippua pitkin kellariin saakka. Kuva 4.2 Sammaloitunut pääsisäänkäynnin tiilikate sekä irronneita kattotiiliä Kellarin lämpötila ulkoseinien läheisyydessä oli noin -1- -5 C, kun ulkolämpötila oli -3 C. Rakennuksen keskialueella kellarin lämpötila oli noin + 5 C. Kellarin lautaverhotussa katossa oli havaittavissa useita, laajoja kosteusvaurioita ja näkyvää sienikasvustoa oli useissa kohdissa. Kellarin ovikarmien puiset tolpat olivat juurestaan lahonneita. Kellarin sisäseinien rappauspinnat olivat laajalti rapautuneet.

13 Kuva 4.3 Kellarin kattoa sekä puisen varastotelineen tolppa Rakennuksen sisätiloissa oli havaittavissa pintamateriaalien irtoamista (muovimatot, tapetit). Toisen kerroksen yleisessä pesutilassa havaittiin maakellarimaista tuoksua. Vesikaton puurakenteet olivat silmämääräisesti arvioiden hyvässä kunnossa. Vesivuotoja katteen läpi havaittiin ainoastaan viemärin tuuletusputken läpiviennin kohdalla (puutteellinen tiivistys) sekä katto-orsissa räystäällä siltä osin, kuin ullakolle oli pääsy. Kosteutta havaittiin myös viemärin eristämättömän tuuletusputken juuressa asuinkerroksen ja ullakon välisessä välipohjassa. Kuva 4.3 Ullakkoa. Vasemmanpuoleisessa kuvassa havaittavissa kosteusvaurioita viemärin tuuletusputkessa sekä hormin kyljessä (piipussa ei piippuhattua). Vesikatolla on umpiräystäät. Ullakko tuulettuu ainoastaan rakenteissa olevista raoista sekä ullakon ikkunoiden kautta niiden ollessa auki. Rakennuksen ikkunat ja ovet ovat alkuperäiset. Ikkunat ovat kaksilasiset ulos-sisäänaukeavat ikkunat. Asuntojen ovet ovat massiivipuuovia.

Kuva 4.3 Toisen kerroksen porrastasannetta sekä asunnon ikkuna 14

15 5 YHTEENVETO 5.1 Johtopäätökset Kuntotutkimuksen yhteenveto on esitetty taulukossa 5.1. Taulukko 5.1 Kuntotutkimuksen keskeiset tulokset RAKENNUSOSA ALUEOSAT KUNNON ARVIOINTI Maaosat Kuivatusosat - Maanpinta kallistuu rakennusta kohti - Salaojituksesta ei ole tietoa - Ei nähty patolevyjä TALO-OSAT Perustukset Perusmuurit - Paikoin suhteellinen kosteus 100 RH%. Alapohjat Alapohjalaatat - Alapohjalaatan suhteellinen kosteus 94-99,5 RH%. - Maa-aines laatan alapuolella kapillaarista. Pilarit Palkit Välipohjat Yläpohjat Ei pilareita. - Ei nähty rakenneavauksissa. - VP1 puupalkissa todennäköisesti lahovaurioita (eristeessä mikrosienikasvustoa). - VP1: Eristeessä mikrosienikasvustoa. Kellarin kattolaudoituksessa näkyvää sienikasvustoa. - VP2: Ei pääsyä - Osalle ullakkoa ei pääsyä. - Rakenneavauksessa ei havaittu kosteutta rakenteen eristetilassa. - Ullakon lattialaudoituksessa kosteuden aiheuttamia tummia läikkiä viemärin tuuletusputkien ja hormien läpivientien läheisyydessä. Julkisivut Ulkoseinät - Julkisivun maalipinta erittäin kulunut. - Kosteuden aiheuttamia vaurioita julkisivulaudoituksessa on havaittavissa sisäänkäynnin katoksen vieressä sekä räystäillä. - Ulkoseinärakenteessa ei havaittu vaurioita rakenneavauksessa. - Ei mikrobikasvustoa otetussa eristeen materiaalinäytteessä. Ikkunat Ulko-ovet Julkisivuvarusteet - Alkuperäiset - Karmien kunto on heikko. - Alkuperäinen - Huonossa kunnossa. - Vesikatolle johtavat tikkaat erittäin huonossa kunnossa. - Palotikkaat tyydyttävässä kunnossa. Ulkotasot Katokset - Katos erittäin huonokuntoinen. - Katoksen kate on sammaloitunut ja vedenpoisto on puutteellinen. Vesikatot Vesikattorakenteet - Silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa (havainnoitu niiltä osin, kun ullakolle oli pääsy). - Räystään läheisyydestä puiset kattorakenteet lahonneita. Räystäsrakenteet - Erittäin huonossa kunnossa. Räystäslaudoitukset pahasti lahonneita. Vesikatteet Vesikattovarusteet - Ei pääsyä katolle. Oletettavasti katteet erittäin sammaloituneet - Räystästiiliä pudonnut. - Lumiesteistä ei tietoa (katolle ei pääsyä). - Syöksytorvet ja räystäät erittäin huonossa kunnossa (puhkiruostuneita).

RAKENNUSOSA TILAOSAT KUNNON ARVIOINTI Tilan jako-osat Väliseinät Silmämääräisesti arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Väliovet - Väliovet ovat todennäköisesti alkuperäiset. - Kellarin väliovet karmeineen lahonneet alapäistään maakosteuden takia. - Asuinkerrosten väliovet tyydyttävässä kunnossa. - Ullakolle johtava ovi tyydyttävässä kunnossa. 16 Tilapinnat Lattioiden pintarakenteet Sisäkattopinnat Seinien pintarakenteet Tulisijat ja savuhormit - Tutkitun asunnon kylpyhuoneen lattiamatossa bakteeri- ja mikrosienikasvustoa. - Asunnon asuinhuoneesta otetussa lattiamaton materiaalinäytteessä ei havaittu mikrobikasvustoa. - Yleisten tilojen lattiat alkuperäiset, ei silmämääräisesti havaittuja vaurioita. - Yhteisessä pesutilassa lattian pintarakenne erittäin huonokuntoinen. - Kellarin kattolaudoituksessa näkyvä mikrosienikasvusto ja runsaasti kosteuden aiheuttamia vaurioita. - Asunnon keittiön sisäkatossa havaittiin värjäytymiä. - Asunnon pintamateriaalit irronneet alustastaan. - Porrashuoneiden paneloinneissa ei havaittu näkyviä vaurioita. - Piipuista puuttuvat piippuhatut. - Piippujen tiilisaumat ovat pahasti rapautuneet. Kuntotutkimuksen perusteella rakennus on huonossa kunnossa eikä se nykytilassa täytä asumisterveydelle asetettuja vaatimuksia. Sisäilmanäytteen mukaan tutkitun asunnon homeitiöpitoisuus ylitti Sosiaali- ja terveysministeriön 1.5.2003 antaman ohjearvon rakennusten mahdollisten terveyshaittojen arvioinnissa. Lisäksi tutkitun asunnon välipohjamateriaaleista löytyi Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysoppaiden (2003 ja 2008) ohjearvot ylittäviä bakteeri- ja mikrosienikasvustoja. Paine-eromittausten mukaan rakennus on alipaineinen ulkoilmaan nähden. Kuitenkin rakennuksen ilmanvaihto on monelta osin puutteellinen, sillä sekä kellari että ullakko ovat tuulettumattomia. 5.2 Toimenpidesuositukset Suosittelemme rakennuksen purkamista taloudellisen näkökulman vuoksi, sillä rakennuksen korjausvelka on valtava. Rakennus on vielä korjattavissa, mutta sen saattaminen nykyisten asumisterveyssuositusten ja rakentamismääräysten mukaisiksi vaatii massiivisia korjauksia. Käytännössä voitaisiin säilyttää ainoastaan rakennuksen ulkoseinärakenteet sekä perustukset. Mikäli rakennus kuitenkin kulttuurihistoriallisista syistä halutaan säilyttää, vähintään seuraavat (taulukko 5.2) korjaukset tulee suorittaa:

17 Taulukko 5.2 Korjausten minimitaso kohteessa RAKENNUSOSA ALUEOSAT KUNNON ARVIOINTI Maaosat Kuivatusosat - Salaojajärjestelmän kunnostus/tekeminen - Maanpinnan muotoilu rakennuksen viereltä poispäin viettäväksi (kallistus 1:20 kolmen metrin matkalla) TALO-OSAT Perustukset Perusmuurit - Patolevyn asennus perusmuurin ulkopuolelle - Kuivatus - Desinfiointi Alapohjat Alapohjalaatat - Kuivatus - Desinfiointi - Maa-aineksen vaihtaminen ei-kapillaariseksi laatan alapuolelta Perustukset ja alapohjat Koko kellari Käytöstä poistaminen korjausten jälkeen (tuuletettu rossipohja). Kellari tyhjennettävä kaikesta orgaanisesta materiaalista. Runko Välipohjat - Uusittava ainakin kellarin ja asuinkerroksen välinen välipohja palkkeineen - Myös asuinkerrosten välinen välipohja todennäköisesti uusittava Yläpohjat - Yläpohjan laudoitus uusittava - Desinfiointi - Lopullinen kunto selviää purettaessa muita rakenteita ympäriltä Julkisivut Ulkoseinät - Puu-ulkoverhouksen maalaaminen - Kosteusvaurioituneiden julkisivuosien kunnostus Ikkunat Ulko-ovet - Uusitaan - Uusittava - Mikäli säilytetään, desinfioitava ennen kunnostusta Julkisivuvarusteet - Uusittava Ulkotasot Katokset - Uusittava Vesikatot Vesikattorakenteet - Desinfioitava/uusittava TILAOSAT Räystäsrakenteet Vesikatteet Vesikattovarusteet - Uusittava - Uusittava - Uusittava Tilan jako-osat Väliseinät - Desinfioitava, kunnostettava Tilapinnat Väliovet Lattioiden pintarakenteet Sisäkattopinnat Seinien pintarakenteet - Desinfioitava, kunnostettava - Uusittava - Uusittava - Porrashuoneen paneloinnit desinfioitava - Lopullinen kunto selviää purettaessa muita rakenteita ympäriltä Tulisijat ja savuhormit - Purettava Kaikki vanhat rakenteet, joissa esiintyy orgaanista ainesta, on desinfioitava. Kellarissa ei saa säilyttää orgaanisia materiaaleja. Lisäksi on tehtävä seuraavat rakenteelliset muutokset: kellarin tekeminen tuulettuvaksi ullakon tekeminen tuulettuvaksi

18 salaojituksen rakentaminen (sisältäen maamassojen vaihtoa) vesi- ja viemäriputkin uusinta rakennuksen liittäminen kunnalliseen jätevesiverkkoon (nyt todennäköisesti omalla jätevesikaivolla) 5.3 Lisätutkimukset Ennen purkutyötä kohteeseen on suoritettava asbestikartoitus. Lisäksi rakennuksen purkutyö sisältää paljon ongelma- ja erityisjätteen käsittelyä (PAH, mikrobit purettavissa rakenteissa), mikä tulee ottaa huomioon purkutyön suunnittelussa. Ramboll Finland Oy Jukka Merviö, RI Ryhmäpäällikkö Susanna Ahola, DI Suunnittelija