Sorttiemäntä Maija-Liisa Antila tuotteineen Sööpärin sorteissa 1990. Ruokamessut 25 vuotta Humalamajan kahvilasta sai useana vuonna mukin kahvin kaupanpäälliseksi. Kuvassa emännät Helena Metsäranta, Kaisu Rantala, Hilkka Korhola, Sirpa Nurminen ja Lea Mäki-Kyyny. KAUHAJOEN RUOKAMESSUT syntyi jatkumona Kauhajoen koti- ja laitostalousoppilaitoksen vuonna 1990 järjestämälle Sööpärin sortit -tapahtumalle. Ensimmäiset varsinaiset Ruokaa käsityönä messut järjestettiin vuonna 1991 Hämes-Havusessa Kauhajoen kaupungin ja Merenkurkun neuvoston Ruokaa käsityönä projektin yhteistyönä. Messupäälliköksi tuli Lea Ojanen, joka hoiti tehtäväänsä ansiokkaasti seuraavat kymmenen vuotta. Kirsti Vuori oli messupäällikkö vuodesta 2003 lähtien vuoteen 2011, jolloin tehtävässä jatkoi Riitta Alapiha. Jo ensimmäisenä vuonna messuilla oli 80 näytteilleasettajaa, joista 15 saapui Ruotsin Västerbottenista ylikansallisen Ruokaa käsityönä projektin myötä. Messut olivat edellä aikaansa. Niillä etsittiin lähiruokavaihtoehtoja valmisruuille, pohdittiin miten pientuottajat saisivat tuotteensa suurien kauppaketjujen valikoimiin ja millaisen sivuelinkeinon maatilat voisivat kehittää itselleen elintarviketuotannosta sorttiemäntäkoulutuksen myötä. Emäntien valmistamista tuotteista nostettiin esille muun muassa Lea Mäki-Kyynyn tuliaisleipä ja juhlavehnänen, Kaija Ikkeläjärven muurinpohjaletut sekä Anna-Liisa Kangasniemen valmistamat perunamakkarat. Hämes-Havusen viihtyisää miljöötä on täydennetty messuteltoilla tapahtuman kasvaessa. Messuja edeltäneet Sööpärin sortit tapahtuma järjestettiin vuonna 1990 koti- ja laitostalousoppilaitoksen viereisessä puistossa.
Ruokamessut ja sorttiemäntä Lea Mäki-Kyyny pääsivät heti ensimmäisenä vuotenaan Pellervo-lehden kanteen. SÖÖPÄRIN SORTTIEMÄNTIEN koulutuksessa oli painotettu kaunista esillelaittoa, joten Ruokaa käsityönä messut päätettiin pitää Hämes-Havusessa sen idyllistä miljöötä ja rakennuksia hyödyntäen. Keskustasta hieman syrjässä olevalle paikalle järjestettiin keskustasta ilmainen bussikuljetus, ettei kenenkään osallistuminen messuille jäisi kulkemisesta kiinni. Seppo Junttila Rest Time Oy:stä oli uutuustuotteineen messuilla mukana monena eri vuotena.
Keittiömestari Kirsi Ekola oli messukeittiön kantava voima useana vuonna. Menestystekijät KAUHAJOELLA ON PITKÄT perinteet oman maataloustuotannon kehittämisessä. Maatalojen isännät ja emännät ovat hakeneet aktiivisesti lisäoppia maa- ja kotitalousseurojen kursseilta, koti- ja laitostalousoppilaitos perustettiin paikkakunnalle jo vuonna 1920. 1970- ja -80 luvuilla kurssiperinteen hiivuttua ihmiset olivat tottuneet huvittelemaan maatalousnäyttelyissä ja markkinoilla. Erikoismessuja ei Suomessa vielä tunnettu. Laadukkaiden uutuustuotteiden maistelu on messujen parasta antia. Ruokamessut alkoivat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Niillä vanha kurssi- ja valistustoiminta yhdistyi messutunnelmaan uudella, raikkaalla tavalla. Ihmiset saivat mahdollisuuden tyydyttää tiedonhalunsa ja inspiroitua tarjolla olevista uusista mauista. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen järjestämät seminaarit olivat täynnä, sorttipöytien maistiaiset tekivät kauppansa nopeasti, kotija laitostalousoppilaitoksen kahviloissa ja ravintoloissa sai elämyksiä, Jaakko Kolmosen kalankäsittely- ja villisian grillausnäytökset olivat ohjelmanumerona uutta ja edistyksellistä. Pellervo ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ottivat laadukkaan, kotimaista ruuantuotantoa tukevan tapahtuman heti omakseen antaen sille merkittävää taustatukea ja valtakunnallista näkyvyyttä. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä jutustelemassa Loviisa Kautiaisen kanssa avattuaan messut 2012. Messujen ammattimaisuus syntyi päävetovastuun kantaneen Kauhajoen kaupungin saadessa vahvat yhteistyökumppanit messuohjelman rakentamiseen. Yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. SeAMK, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Suupohjan ammatti-instituutti, Foodwest Oy sekä Foodpark Oy.
Keittiömestarit Ulla Liukkonen, Pasi Holkkola ja Raymond Wesander täydessä vauhdissa messukeittiössä 2014. TV-kokki Teija Sopanen kokkaili messuilla paikallisten vieraiden kanssa 1995 ja 1996. RUOKAA KÄSITYÖNÄ MESSUT KAUHAJOELLA Lähiruokaan ja maaseudun mahdollisuuksiin keskittyvälle tapahtumalle oli selkeä tilaus: Hämes-Havuseen vuonna 1991 saapuneet 5000 vierasta rohkaisivat jatkamaan messuja seuraavanakin vuonna. Pitopalvelu Minna-Maria tarjoaa Hämes- Havusen päätuvan ruokailijoille laadukasta lähiruokaa vuosien kokemuksella.
MessuCup on Kauhajoen Karhun talkootyön näyte. Vuoden tapahtumarikkain viikonvaihde Caravaanarien messutreffit ja Ruokamessut sopivat hyvin yhteen. OHEISTAPAHTUMAT LÄHTIVÄT liikkeelle Maaseudun tutkimus- ja kehittämiskeskuksen järjestämistä seminaareista ravitsemusalan ammattilaisille, koti- ja laitostalousoppilaitoksen vuonna 1991 julkaisemasta Kauhajokinen leipäaitta kirjasta ja leipänäyttelystä sekä oppilaitoksensa tiloissa järjestämästä Kotitalous 100 vuotta -näyttelystä. Oheistapahtumat lisääntyivät eri tahojen innostuttua tarjoamaan tekemistä koko perheelle. Tapahtumina ovat olleet muun muassa: ruokailuja Sorttiemäntien Ruokaa käsityönä maatiloilla, messutansseja, Länsi-Suomen luontomatkailun luontoretkiä, maatalousoppilaitoksen lapsiparkki, hevostapahtumia, teatteria ynnä muuta. Yritysvierailukohteita on ollut parhaimmillaan parikymmentä. 2001 Kirkossa järjestettiin Peltolakeuksien messu, jonka päätteeksi Harjankylän emännät tarjosivat kirkkoväelle leivät kotiin viemisiksi. 1990-luvun lopulla oheistapahtumat alkoivat löytää sen muodon ja laajuuden, jonka tänäkin päivänä tunnemme: seurakunnan tapahtumat, Golf Ruokamessut Open ja jalkapallon messucup tulivat vakituisesti osaksi messuviikonloppua. Vuonna 1997 järjestettiin Kauhajoen yrittäjien voimainponnistuksena parhaimmillaan koko Topeekan mittaiseksi paisunut Syöminkien yö omine, Yöjuoksun ja Piänwiuhkan tyyppisine oheisohjelmineen.
Kauhajoen V Hevospäivä maatalousoppilaitoksella 2002. Leudot, pimenevät alkusyksyn illat tarjoavat Syöminkien yölle tunnelmallisen näyttämön. Golf Ruokamessut Open, jalkapallon Messucup ja Syöminkien yö ovat paisuneet itsessään suuriksi, hyvin organisoiduiksi tapahtumiksi. Paikkakunnan väkiluku moninkertaistuu viikonlopun aikana perheiden viihtyessä monipuolisten tapahtumien parissa. Lankatalo Tapion kauppa on suosittu oheisvierailukohde. Pimiänwiuhkan tunnelmia Sanssinkartanossa 2003.
Tuore leipä on messujen suosikkituotteita. Uutuuksia & juurevia makuja LAAJA YHTEISTYÖ tuotti tulosta messujen kasvaessa nopeasti. Näytteilleasettajien määrä vakiintui nopeasti noin 160:n ja messuvieraiden 13 000:n. Ehdoton huippu saavutettiin vuonna 2002 Paavo Lipposen houkutellessa paikalle ennätykselliset 18 000 vierailijaa. Paavo Lipponen valmisti Jaakko Kolmosen kanssa liha- kasvisaterian 2002. Keittiömestarit ry:n järjestämät ruuanvalmistusnäytökset, Ruralia-instituutin, SeAMK:in ja Foodwestin yhdessä organisoimat seminaarit sekä mahdollisuus tutustua uusimpiin ruokatrendeihin kiinnostavat ihmisiä. Messuilla on esitelty ensimmäisten joukossa Suomessa mm. luomuja lähituotteiden käsitteet, gluteenittomat leivonnaiset, haudutuspata, marjajauheet, Spelt-tuotteet, Sous vide -kypsennysmenetelmä, villiyritit sekä highland-karjan liha. Ruokatrendit jalkautuvat paikallisten, pienimuotoista jatkojalostusta harjoittavien valmistajien tuotteissa. Heidän esille tuomisensa, kuluttajien ja tuottajien sekä jälleenmyyjien kohtaaminen on Ruokamessujen päätarkoitus, jota on tuettu mm. lukuisin uutuustuotekilpailuin ja laatupalkinnoin. Messuilla vuonna 1993 valkohomejuustostaan Vuoden tuoteidea -palkinnon pokannut Riitan herkku sekä 2005 Uutuustuote-palkinnon ruiskakolla saanut Pirjon Pakari ovat nousseet kaikkien tuntemiksi menestystarinoiksi. Humalamajan kahvilan kakut tarjosi vuonna 2014 Valkoinen Puu Cafe & Shop. Yhteistyökumppaneiden messumuistoihin voi tutustua osoitteessa: www.ruokamessut.fi
Ruokamessut ovat mainio paikka täydentää varastojaan pientuottajien jauhoilla ja hiutaleilla. Jotkin tuotteet pysyvät alati suosittuina: muurinpohjaletut, klimppisoppa ja Tuulan muikut ovat tuoneet uutuuksille juurevaa vastapainoa. Tuotantotavat ovat tosin muuttuneet: alun kotikeittiössä suvun voimin valmistetut leivonnaiset ovat vaihtuneet tarkasti valvottuihin tuotanto- prosesseihin ja hygieniapassit suorittaneisiin myyjiin. Perusidea on sama: aito, maukas lähiruoka. Karismaattisen Muikku-Tuulan muikut menevät kuin kuumille kiville hauskan rupattelun lomassa.
Tulevaisuus RUOKAMESSUT JUHLII 25. juhlavuottaan katse tiiviisti tulevaisuudessa. Futuristi Elina Hiltunen kertoo miltä ruuan tulevaisuus näyttää. Kantokyky ylittyy Maapallon väkiluku kasvaa ylittäen maapallon kantokyvyn. Se heijastelee myös Suomeen. Planeettamme ei kestä lisääntynyttä lihankulutusta, joten sille on löydettävä vaihtoehtoja. YK suosittelee proteiinin hankkimista hyönteisistä. Toinen ratkaisu on bioreaktoreissa kantasoluista kasvatettu liha. Geenimuuntelua ja kaupunkipuutarhoja Einekset, joissa on hyödynnetty kaikki eläin- ja kasviperäiset raaka-aineet ovat ekologisia, koska ne vähentävät raakaainehukkaa. Einesmassaa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa 3D-printatussa ruuassa, jota voidaan tarjoilla erikoisen muotoisena kuriositeettina ravintoloissa tai tulostaa kotien arkiruoaksi. Geeniruokaterapeutti voi luoda geenikartan avulla erikoisruokavalion, jonka mukaisesti ruokamassaan lisätään tarvittavat ravintoaineet. Epäluulo suuria organisaatioita kohtaan voi kasvaa yhtä aikaa kaupungistumisen kiihtyessä. Pilvenpiirtäjien kattoihin ja seiniin voi syntyä kaupunkipuutarhoja, jossa asukkaat viljelevät itse kasviksia tietäen niiden alkuperän luotettavasti. Ruuantuotannon paikalliset mahdollisuudet Pientuottajien mahdollisuudet voivat löytyä verkostoitumisesta, läpinäkyvyydestä, brändäyksestä sekä viisaasta erikoistumisesta. Näyttämällä tuotteiden alkuperän avoimesti voi osoittaa olevansa kriittisten kuluttajien luottamuksen arvoinen. Tuotteistamalla ja jatkojalostamalla tuotteelleen voi saada lisäarvoa. Verkostoitumalla voi taas saada aikaan volyymia. Kuluttajakenttä voi pirstaloitua entisestään. Tuottajat voivat erikoistua palvelemaan pieniä, eri tavoin uskonnon,
Vastaus voi olla omien resurssien viisas hyödyntäminen. kulttuurin tai trendien mukaan hifisteleviä kuluttajaryhmiä. Markkinaa voivat lisätä samantyyppisiä erikoisruokavalioita noudattavat lemmikkieläimet. Esimerkkejä tästä löytyy jo: Juustoportin onnellisten lehmien maito, Valo24-tuotesarja ja Briteissä olevat tietyn kanarodun munimat luksusmunat. Suomi ei ole ruuantuotantoon paras mahdollinen paikka ilmastonsa puolesta. Vastaus voi olla omien resurssien viisas hyödyntäminen: lähelle tuotettu ruoka, marjat, sienet ja muut luonnontuotteet, jotka luontaisesti menestyvät näillä seuduilla. Vaikutteita kotimaiseen ruokaan voidaan ottaa joustavasti ympäri maailmaa. Rohkeaa tuotekehittelyä ja -testausta On tärkeää jatkaa ennakkoluulotonta tuotekehittelyä heikkoja kuluttajasignaaleja kuunnellen, sillä odottamattomat tuotteet saattavat nousta suosituiksi. Testaillen laajasta tuotejoukosta löytyvät ne potentiaalisimmat jatkokehittelyä varten. Tähän Ruokamessut ovat hyvä areena. Milloin saamme maistaa ensimmäisiä hyönteisjalosteita?
RESEPTIT Paikallisesti tuotettua, maukasta ruokaa. Se on tulevaisuudessakin vahvuutemme. Näiden reseptien myötä Kauhajoen Ruokamessut toivottaa teille herkullisia hetkiä ruuan parissa: Kokki Kolmosen Haukifileetä ja hunajoidut sipulirenkaat 1-2 rkl rypsiöljyä haukifilee 2 isohkoa sipulia 2tl hunajaa Jaakko Kolmonen opasti messuvieraita 1992-2003. Erityisesti kalan käsittely on lähellä hänen sydäntään. Haukifilee ja hunajamarinoidut sipulirenkaat ohje on julkaistu 2002 Ruokamessulehdessä. Sytytä kaasugrilli ja nosta paistokivi ritilällä lämpenemään. Leikkaa nahaton haukifilee keskijuovaa pitkin halki ja sitten selkäosa lihasyiden ja ruotojen suuntaisesti vinoon poikki. Näin et katko lisää ruotoja. Sipaise paistinlastalla tilkka öljyä kuuman kiven ja haukipalojen pintaan. Nosta paksut selkäpalat kivelle. Anna palojen kypsyä grillin kupu suljettuna. Sulje grillin toinen poltin pienelle lämmölle. Näin kalat säilyvät mehukkaina. Käännä palat 2-3 minuutin kuluttua ja siirrä ohut haukipala kivelle. Käännä ohuet palat parin minuutin kuluttua. Leikkaa sipuleista sentin paksuisia rengasmaisia viipaleita ja sipaise ne rypsiöljyllä. Nosta kalapalat uunivuokaan hautumaan ja suojaa palat. Pane sipulirenkaat paistokivelle. Käännä renkaat parin minuutin kuluttua ja levitä niiden pintaan pari tippaa hunajaa. Kun hunaja on valunut renkaiden läpi kivelle, alkaa hunaja ruskistua eli karamellisoitua. Käännä renkaat ympäri, jotta toinenkin puoli saa hieman lisäväriä ja makua. Paina veitsi hauen selkälihaksen puolivälistä ruotoihin saakka ja irrota puolikkaat toisistaan. Näin saat hauen fileen ruodot näkyviin ja nypi ne irti ennen ruokailua. Poista vatsaontelon palan pyrstöosan ruodot samalla tavalla. 1990-luvulla messuilla pääsi maistelemaan emäntä Sirpa Nurmisen puukirnussa valmistamia kirnuvoita ja piimää. Nyt voit kokeilla reseptiä yleiskoneella tehtynä. Nosta sipulirenkaat ruodottomien kalapalojen päälle ja tarjoa hauen kanssa uusia perunoita ja vihersalaattia.
Papin piimälimppu Ilkka Järvinen 1991 Kauhajokinen leipäaitta -kirja 100g hiivaa 1l piimää 5dl siirappia 2rkl hienonnettua pomeranssinkuorta 1rkl hienonnettua kuminaa 2rkl suolaa Jauhoja sen verran, että taikinasta tulee hyvää leipoa. Jauhojen määrästä ½ vehnäjauhoja ja ½ ruisjauhoja. voiteluun: 1dl haaleaa vettä 1rkl siirappia Hiiva liotetaan vesitilkkaan. Siirappi ja mausteet kiehautetaan. Siirappiseos kaadetaan piimän sekaan ja hiiva, suola ja jauhot lisätään. Taikina vaivataan hyvin ja kohotetaan kaksinkertaiseksi. Muokataan leivinpöydällä ja leivotaan kolmeksi pyöreäksi limpuksi. Ne saavat kohota, pistellään ja paistetaan 200 asteisessa uunissa tunnin verran. Paistamisen aikana niitä voidellaan pari kertaa siirappivedellä. Sorttiemäntä Sirpa Nurmisen kirnuvoi ja -piimä 1L kermaa ½ dl piimää suolaa oman maun mukaan Lisää huoneenlämpöiseen kermaan piimä, peitä astia ja jätä se vuorokaudeksi hapattumaan huoneenlämpöön. Laita seos seuraavana päivänä pyörimään yleiskoneessa hiljaisella nopeudella roiskumisen estämiseksi. Anna sen pyöriä tasaisella nopeudella, kunnes rasva muodostaa voiryynejä erottuen nesteestä. Lisää tässä vaiheessa seokseen hieman kylmää vettä ja anna massan pyöriä hiljaisella nopeudella. Vesi edistää voin pakkautumista yhdeksi kimpaleeksi. Voin tiivistyttyä kimpaleeksi nosta se toiseen astiaan ja huuhtele kylmällä vedellä. Vaihda vettä ja sekoita voita huuhdellessa puukauhalla, että kaikki piimäjäämät irtoavat siitä. Kun huuhteluvesi on kirkasta, kaada se pois, lisää suolaa oman makusi mukaisesti ja muotoile massasta kimpale. Saat tulokseksi noin 250g voita. Kaada yleiskoneeseen jäänyt neste kannuun: se on maukasta kirnupiimää, jonka voit nauttia kylmänä juomana tai käyttää leivontaan. 1991 Koti- ja laitostalousoppilaitos julkaisi Kauhajokinen leipäaitta kirjan, jossa oli myös kirkkoherra Ilkka Järvisen Papin piimälimppu -resepti.
Kartanontorttu SeAMK tarjoili hittituotettaan, kartanontorttua 1991-2004 Ruokamessujen Tallikahvilassa. Täyte 1 4dl maitoa 2 kananmunaa 1dl sokeria 1,5 rkl vehnäjauhoja 4tl vanilliinisokeria Taikina 4dl maitoa 50g hiivaa 2 kananmunaa n. 13dl vehnäjauhoja 0,5tl suolaa 1dl sokeria 1,5rkl kardemummaa 150g voita tai margariinia Täyte 2 100g voita tai margariinia 1dl sokeria 2tl vanilliinisokeria 1,5dl rusinoita Voiteluun 1 kananmuna Koristeluun 3dl tomusokeria 2rkl vettä Valmista ensin täyte 1 (kiisseli), sen jälkeen taikina ja viimeiseksi täyte 2 ennen leipomista. TÄYTE 1 Sekoita kylmään maitoon kananmunat, sokeri ja vehnäjauhot. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli sakenee. Jäähdytä ja lisää vanilliinisokeri. TAIKINA Liuota kädenlämpöiseen maitoon hiiva ja lisää kananmunat. Sekoita vehnäjauhot, suola, sokeri ja kardemumma eri kulhossa. Nypi pehmeä rasva kuivien aineiden kanssa murumaiseksi seokseksi. Lisää maito-hiiva-munaseos joukkoon. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Älä vaivaa. Anna taikinan levähtää liinalla peitettynä ja valmista sillä välin täyte 2. TÄYTE 2 Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri keskenään, lisää vanilliinisokeri. Hienonna rusinat terävällä veitsellä, mutta älä sekoita niitä vielä tässä vaiheessa täytteeseen. LEIPOMINEN JA KORISTELU Vuoraa reunallinen uunipelti leivinpaperilla. Jaa taikina kahteen osaan. Kauli toisesta osasta pellin kokoinen torttupohjalevy ja nosta se leivinpaperille. Levitä päälle täyte 1. Kauli tämän jälkeen toisestakin osasta samankokoinen levy. Levitä sen päälle täyte 2 ja ripottele pinnalle rusinat. Kääri levy tiukaksi rullaksi ja nipistele saumakohdat kiinni. Leikkaa rulla 20 palaan. Aseta palat torttupohjalle tasaisin välimatkoin, pidemmälle sivulle 5 palaa ja lyhyemmälle 4 palaa. Kohota torttua n.20-30min. Voitele kananmunalla. Paista 200 asteessa 30 minuuttia. Jos pinta tummuu liikaa, peitä se alumiinifoliolla. Varmista, että torttu on kypsä myös pohjasta, ennen kuin otat sen uunista. Sekoita koristeluun tarvittavat aineet keskenään ja pursota jäähtyneiden palojen päälle.
Kauhajoen maaseutunaiset myymässä klimppisoppaa Ruokamessuilla. Klimppisoppa on hyvin suosittu messuruoka, jonka valmistamista kannattaa kokeilla kotonakin! Klimppisoppa 1kg naudan luita, lapaa tai potkaa (myös lammas tai possu käyvät) 250g luutonta lapaa tai paistia 2l vettä 1rkl suolaa 3 kokonaista valkopippuria 1 pieni porkkana 1 pieni sipuli pala selleriä pala lanttua Lihalientä keitetään 2h, kunnes lihat ovat kypsiä. Liemi siivilöidään. Pinnalle muodostunut rasva poistetaan. Lihat kuutioidaan ja lisätään liemeen. Annetaan kiehua hiljalleen. Klimppitaikina: 2dl maitoa 2 munaa 1rkl suolaa vajaa rkl sokeria 1rkl ruokaöljyä 1dl rusinoita noin 200g vehnäjauhoja, tarpeen mukaan lisätään keittämiseen kuumaa vettä Kaikki aineet sekoitetaan keskenään. Pikkulusikalla otetaan taikinasta pieniä klimppejä kiehuvaan veteen. Kun klimpit nousevat pintaan, ne otetaan reikäkauhalla ylös ja lisätään lihaliemeen. Annetaan kiehua vajaa vartti. Ja nautitaan antaumuksella. Lisää reseptejä www.ruokamessut.fi
Tervetuloa Kauhajoen Ruokamessuille! TEKSTIT JA TAUSTATOIMITUS: Sirkku Ylikoski, Riitta Alapiha, Marita Raitio Kiitos kaikille esitteeseen kuvia ja materiaaleja toimittaneille. Lisätietoja: www.ruokamessut.fi Hämes-Havunen Koskenkyläntie 312 61800 Kauhajoki 67 Talvitie Kainastontie Topeeka KAUHAJOKI 663 Päntäneentie Retkitie Heikkiläntie Rahikkatie 44 Koskenkyläntie Lustilantie Hämes-Havunen 67 Seinäjoentie Vaasa Seinäjoki Pori Turku Helsinki Oulu Jyväskylä