Muistio 3.3.2015 1. Avaus Teemu Japisson - Oman tarinan kautta johdatus aiheeseen, kehityksen / muutosten havainnointi vrt. eri ikäiset lapset - Yli puoli miljoonaa lasta kouluissa, haasteita heidän liikuttamisekseen koulupäivän aikana - Yhteistyö ratkaisevaa - Vahvistettava työtä kouluun päin > liikkeen, harjoittelun lisääminen 1. Yhdessä tekemään 14-17.00 väliä lapsen koulupäivässä, tiikerinloikka otettavissa tässä välissä, paikka seuralla / lajilla markkinoida tekemistään (illan harjoituksia), blokataan seuratoiminnan ongelmia (tilat, kustannukset, lisää liikettä urheilijan polulla oleville) 2. Alueelliset palvelukeskukset: yhteiset valinnat maakunnissa, (1 ehdotus on kerhotoiminnan vahva tekeminen, valmiita konsepteja olemassa) - Rajaus ala- ja yläkoulu 2. Tavoitteista ja päivän kulku Jukka Pekkala - Karkea raami, mitä aiotaan tehdä, tarkentuu työn edetessä - Tänään kuullaan perusteluja miksi tämä työ tärkeää, missä mennään tällä hetkellä - Päivän pöytäkeskustelut tärkeässä roolissa jatkotyön kannalta - Aikataulu: o Seuraavassa tapaamisessa yhteiset tavoitteet ja mittarit, rajaamiset o Toimenpiteet viimeisessä tapaamisessa o Kesäkuun loppuun mennessä paketti valmis o Elokuussa viimeistely o Tapaamisten välillä yhteydenpitoa - Ennakkokysely (17 vastaajaa): o Koetaan tärkeäksi olla mukana koulun tekemisessä, mutta koulumaailman tunteminen vaihtelee o Päivittäisen liikkeen lisääminen, liikunta ja urheilukipinän sytyttäminen kyselyn perusteella tärkeitä tavoitteita o Yhteisen tekemisen toive nousee esiin kyselystä 3. Liikunnan merkitys alakouluikäisen lapsen oppimiselle Heidi Syväoja - Elämäntapa muuttunut yhä enemmän istuvaksi, alakoululaisista alle puolet liikkuu suosituksen mukaisesti, yläkoululaisista kuudesosa - Erityisesti koulupäivä on passiivinen - ka. 5 min alakoulu, 3 min yläkoulu ripeää liikettä koulutunnin aikana - Pisa-tulokset laskusuunnassa - Onko riski vain fyysisen kunnon, terveyden kannalta? Vai myös oppimistulosten kannalta?
- Tutkittua: o Liikkuvat lapset saivat parempia arvosanoja (5-6 krt viikossa liikkuvilla korkeimmat keskiarvot) o Koulumatka- ja välituntiliikunta selkeässä yhteydessä luku- ja laskutaitoon o 8-vuotiaana heikentyneet motoriset taidot yhteydessä 16-vuotiaana koulumenestykseen o Liikunnan lisääminen paransi testituloksia lukemisessa, matematiikassa ja oikeinkirjoituksessa o Kognitiivinen toiminta: liikunta vaikuttaa myönteisesti, lapset pärjäävät paremmin tarkkavaisuustesteissä, liikunta vaikuttaa myönteisesti erityisesti työmuistiin o Liikunnan nähdyt hyödyt sitä suurempia mitä vaikeampia muistitehtäviä o Vaikutus koulunkäyntiin: edistää luokkahuonekäyttäytymistä, osallistumista oppitunneilla ja tehtäviin keskittymistä o Lapset pystyivät keskittymään pidempään oppitunneilla liikunnan jälkeen o Liikunta lisää aivojen tilavuutta ja aktiivisuutta (aivojen toimintakyky ja terveys) o Oppilaat, jotka tarvitsevat eniten tukea opiskeluun, hyötyvät myös eniten liikunnan vaikutuksista o Motoriset ja kognitiiviset toiminnot kehittyvät käsi kädessä motoristen taitojen suhde kognitiivisiin toimintoihin o Liikunta lisää itsetuntoa ja kouluviihtyvyyttä (selittää koulumenestystä) - Tauottaminen, taukojumppa, välituntiliikunta, liikuntakerhot, toiminnallinen opettaminen, oppimisympäristö - Johtopäätös: Liikkuva keho tehokkaat aivot, Liikunta tukee fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia - Lisätiedot Liikunta ja oppiminen (LIKES ja Opetushallitus), väitös Heidi Syväoja - Uusi tutkimushanke: Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutukset oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin Kysymyksiä: - Eroa liikuntamuodoilla vaikutuksiin? - Saturaatiopiste, missä vaiheessa alkaa vaikuttamaan kielteisesti oppimiseen? Tuore tutkimusalue, ei vielä vastauksia, reipasta ja ripeää liikuntaa, motorisia taitoja edistäviä, vaikuttavia tekijöitä monia, liikunta yksi tukeva tekijä - Miksi pojille enemmän hyötyä? Pojat liikkuu ehkä enemmän, tytöillä muut tekijät (sosiaaliset tekijät) vaikuttavampia?, tutkimusta aiheesta tulossa, ei mitään perustetta miksi poikien aivot reagoisivat paremmin kuin tyttöjen Keskustelu: - Asennemaailma: liikkuva koulun sisällä paljon konkreettisia toimia, miten saadaan jalkautettua? Mitä koulumaailmassa tarvitsee tapahtua asennemaailman muuttamiseksi? Juridiset kysymykset? - Arjen aktiivisuus - Yhteistyö koulujen kanssa satunnaista: pitkäjänteisemmäksi, katsottava laajempaa kokonaisuutta ei vain oman lajin hyötyjä - Arjen piristäminen, koulujen perustyön tukemiseen - Lasten ja opettajien osallistaminen suunnitteluun - Hevosenkenkä 8-21: Kaikki ei yritä temmeltää joka paikassa, roolijako (aamupäivätoiminnalle myös kysyntää)
- Meiltä mahdollisuudet, koulussa keksitään ideat (kokeilu) - Tanskan malli: päätetään että koulupäivään kuuluu liikuntaa - toimiiko pakottaminen? - Miten aktivoidaan ne jotka heikoimpia kunnoltaan / koulumenestykseltään? Muistetaan myös muut vaikuttajat (esim. musiikki) - Vanhempiin vaikuttaminen tärkeää (vanhempainillat) - Liikuntakipinä tempauksilla (liikuntapäivät), yhteinen viesti kaikilta tahoilta, yhteistä alueellista tekemistä - Tutkimustulokset markkinointiapuna kouluun päin - Joustava koulupäivä? (seminaari Lappeenranta 4.3.) 4. Kokonaisuuden kuvaus Karita Toivonen - Työnyrkin esittely - Koulustrategia kuva: o Painopisteet toiminnalla erilaisia, vaihtelevia o Monenlaisia resursseja hyvin, tuskin jää resursseista kiinni o Uusi OPS o Kokonaisuuksien yhdistäminen, koulupäivän rakennemuutokset o Tieto pirstaleista: paljon jo tehdään, paljon jo meneillään o Yhtenäisempi kokonaisuus tavoitteena, tunnistetaan kokonaisuus, tilaa omalle / erilaiselle tekemiselle Keskustelua: - Haaste: sama visio kaikkien toimijoiden kesken? - Olosuhteet lisäksi kuvaan? Kuka vaikuttaa olosuhteisiin? - Kenttäkuva lähinnä prosessinkuvaus työstävälle porukalle, ei niinkään käyttöön esim. koulujen suuntaan - Lasten tasa-arvon puolesta tarvitaan lisää aktiivisia opettajia ja tietoa yhteistyömahdollisuuksista. 5. Lähtöruutu 1) Liikkuva koulu (Kirsi Räty, Kati Lehtonen) - Esittely mitä on tehty aikaisemmin: Liikuntajärjestöt ja koulut yhteistyössä esim. lajiliittohankkeet 2000-2011, Liikkuva koulu 2010->, järjestötoiminnan kehittämisen erillisrahoitus 2012-> - Havaitut ongelmakohdat: miten kunnissa koordinoidaan koulut järjestöt ml. seurat, tukien yhteensovittaminen, järjestöyhteistyön koordinointi - Mittava resursointi saatava maksimaalisesti hyödynnettyä - Sanoja kuvaamaan lajin kouluyhteistyötä (fläppi): Kesken, matkalla, liikkeellä, vaiheessa, hajanaisuutta, puolivälissä, priorisointia, toteuttaja?, kasvu, kasvussa, pitkäjänteinen, kampanjamaista, nousujohteisesti, jäsentymätön - Liikkuvan koulun tavoitteet, toiminta laajentunut muiden tärkeiden toimintojen kautta tutkimustieto teeman ympärillä ohjaamassa -> yhteistyötahojen skaala laajentunut, enemmän kohtaamisia, enemmän viestiä - Pysyvää: Alhaalta ylös - Lopetetaan estävien tekijöiden miettiminen, keskitytään toimintatapoihin - Lajiliittojen aikaisempi tapaaminen:
o o o Lajiliittojen yhteisiä pelisääntöjä kouluyhteistyöhön (miten nostot näkyneet viimeisen kolmen vuoden aikana toiminnassa?) Koulutoimijoiden terveisiä lajiliitoille Esimerkkinä tekemisestä: lajiliitoista Tennisliitto ja kunnista Tampere 2) Valo ja liikunnan aluejärjestöt (Pasi Majoinen) - Mitä pitää sisällään Aluejärjestöjen ja Valon roolitus, yhteinen tekeminen - Kampanjat (alakoulu, yläkoulu) - Yhteenvetoa liikunnan aluejärjestöjen Liikkuva koulu -tukitoimista 2012-2014 o Kuntakohtaisen kehittämistyön tukeminen o Koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen: mentorointi o Koulut: Välkkäri-koulutukset o Koulut: Opettajien koulutukset o Kerhotoiminnan kehittäminen o Muita tukitoimia alueelliset seminaaritilaisuudet, vanhempainillat, toiminnalliset vanhempainillat, koulujen liikuntapäivät, opettajien liikunta- / työhyvinvointipäivät, liikunnallistamisen ideamyllyt, lajiesittelyt, seura koulu yhteistyötapaamiset Keskustelua: - Koulutusluvut yhteensä Aluejärjestöt + lajiliitot? - Miten lajit tuntevat alueiden tekemisen? - Tunteminen vaihtelee (esim. isoissakin lajeissa eroja: Palloliitto hyvin mukana, Jääkiekolle ei tuttua) - Päällekkäistä toimintaa, isoja volyymeja tehdään, valtava verkosto olemassa, osattava hyödyntää etenkin pienet lajit! 3) Kysely: Mitä lajiliitoissa tapahtunut 2012-2014 (Karita Toivonen) - Vastauksissa näkyy lajiliitot, jotka ovat tehneet valinnan panostaa kouluyhteistyöhön - Esimerkkinä kampanjatyyppiset lajien tekemiset (kasvu, systemaattisuus, liitto paikalliset seurat - koulut yhteistyö) - Erona Valon kampanjoihin: suoraan seuroihin tekemään yhteistyötä - Lajiesittelyt suurin kokonaisuus, jota lajit / seurat tekevät (lukuihin vaikea päästä käsiksi) - Kerhotoiminta, miten kehitetään yhdessä? - Materiaalia on saatavilla paljon, ei välttämättä tarvetta tuottaa lisää (sport.fi/koulu) Paikallistasolle tekemään - Liikuntavälineitä jaettu kouluihin, onko mahdollisuutta isompaan yhdessä / jokainen tahollaan? - Täydennyskoulutus osalla, joillakin satunnaisia tilaisuuksia pyydettäessä - Taloudellinen panostus: ei valittu painopiste 250000, 0-6 hlöä - Akatemia: Toisen asteen oppilaitokset, lukiot, yläkouluvaihe (yli 4000 peruskoululaista akatemiavalmennuksen parissa) Keskustelua: - Yhteistyö: tietävätkö lajiliitot mitä paikallistasolla on tehty? Ratkaisua tähän? - Keskittyminen johonkin, ei yritetä tehdä kaikkea
- Verkoston hyödyntäminen lajien näkökulmasta (tiedottaminen tms), omat resurssit ei riitä paikallisen toiminnan pyörittämiseen - Pitäisi seuroista löytyä tekijä, joka pystyisi päiväsaikaan tekemään (ei päätoimisia tekijöitä seuroissa, juniorit tekemään? esim. Kaukalopallo- ja ringetteliitto: opiskelijat pienellä korvauksella tekemässä, lajiliitto lähettää tavarat suoraan kouluun) - Seuran ja koulun tekeminen lajiliiton tietoon, lajiliittojen ja akatemioiden yhteistyö - Viestintä nousee esiin monessa kommentissa - Kuka vastaa kerhotoiminnasta? Rahoittaa? Kerhokoordinaattoreiden rekisteri tietoon, kerhotoiminnan johtaminen -> rekisteri olemassa, löytyy opetushallituksen sivuilta - Paikallinen koordinointi: kunnista? 4) Miten onnistumme yhteistyössä (Kimmo Nykänen, Seppo Pitkänen) Kimmo Nykänen - Koulutoimijan näkökulma - Lapsen etu edellä, lapsen kasvatus ja kehitys - Koulut eivät aiemmin tehneet paljoa yhteistyötä muiden tahojen kanssa -> kun yhteistyötä lähdetään tekemään, koulun toiminta kehittyy - Yhteistyön haasteet: rehtorin näkökulma, 14-17 koulun tilat varattuna pitkälle iltapäivään, kerhotunnit varataan opettajille (opettajille lisäansio), puolin ja toisin ei tunneta toisia tarpeeksi hyvin (seurat tavoitteet, toimintatavat, mahdollisuudet) - Haasteiden voittaminen, koulut: selkeä tuote jota lähdetään tarjoamaan, jaksottaminen eri luokille, monipuoliset kerhomallit (periodit, yhteistyö muiden lajien kanssa), miten laji tukee OPS? - Seurat: hyvissä ajoin tarjonta tietoon (esim. kerhokoordinaattorille keväällä), selkeä tavoite ja tuote Keskustelu: - Pikemminkin niin päin, että yhteydenotot kouluihin harvassa, ei löydetä niitä yhteistyötahoja jotka tekevät hyvää työtä? Tiedon löytymiseen ratkaisu? Seppo Pitkänen: Urhea, yläkouluohjelma - Kouluja urheilijan polulle mukaan, tulevia kilpaurheilijoita saadaan harjoittelemaan enemmän -> riittävä pohja parempaan harjoitteluun jatkossa - Urhea: 22 yläkoulua mukana - Lajiliitot / lajiliittojen näkemys toivottava, miten parhaiten edistetään lajia - Rehtorista paljon kiinni - Ison tavoitteen kautta lähestytään kouluja, ei yksi toimintapa, hyväksytään koulun toimintakulttuuri - Koulu pystyy halutessaan paljon järjestelemään asioita (luokkajaot, aikataulut..) - Koulukohtaiset tapaamiset tärkeitä - Tavoite verkottaa kouluja, seuroja, lajeja - Vaikutuksia: Oppilaiden viihtyvyys, koulun imago, tuki oppilaille -> hoitavat kouluasiansa aikaisempaa paremmin - Hyötyjä: Koululle koulutusapua, kannustavaa ohjausta oppilaalle, vetäjäresursseja, apuja olosuhdeasioihin
Keskustelua: - Koulun toimintakulttuurin tunteminen, ajatustavan tunnistaminen, ei kokemusta koulumaailmasta, pienet yksinkertaiset asiat voivat olla esteenä yhteistyön syntymiselle eroja kouluissa, mutta yhteiset nimittäjät tietoon - Realiteetit huomioon toiminnan / tuotteen suunnittelussa - Tuska molemmin puolinen, ei tavoiteta toisia: kerhokoordinaattorit ja tekijät yhteen - Viesti lajeille ja kouluihin kerhotoiminnan suunnittelusta ajankohtainen, parhaiten huomioitavissa nyt keväällä suunniteltaessa seuraavaa kouluvuotta - Kerhotoiminnan järjestämisen karkea vuosikello (tieto milloin mikäkin ajankohtaista)? - Paikallinen käynnistäminen, paikallinen kokoaja - Olemassa oleva rekisteri saatava rakennettua alas asti, kuntatasolle - Viesti, yhteinen kello lajeille ei ei riitä, paikallistason toimintatavat? Paluu tavoitteisiin 2016-2020 (Pekkala) - Osallistujien ennakkokyselyn vastauksista muutamia nostoja (konkretiaa tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, mittareita, koulun / lajin / seuran näkökulmasta) - Viestinnän johtaminen, koordinointi, yhteistyön selkeyttäminen Loppuyhteenveto: Teemu Niemelä ja Lasse Heiskanen - You ain't seen nothing yet! - Mitä ja miten haluamme jatkossa tehdä yhdessä ja mitä erikseen - Päivittäisen liikunnan lisääminen tärkein juttu, ja yhteistyön lisääminen - Liikunnallisesti aktiivinen lapsi menestyy koulussa (slogan) - Ratkaisut voi olla yksinkertaisia (lapset liikuttamassa toisiaan) - Haastavaa koulun näkökulmasta mihin ottaa yhteyttä saadakseen apuja liikuttamiseen viestintä - 160000 oppilasta liikkuvan koulun parissa, löytyykö eri toimijoiden yhteistyötä? - Rehellisyys! Oma lajin markkinointi lajin intressit mielessä, oman lajin viesti koulun intressi? - Tarpeellista tietoa lajeille mm. alueiden toiminnasta, vinkkejä omaan työhön - Jo mukana olevat lajit kutsumaan muita toimijoita kouluyhteistyöhön - Koulun ovet avoimempia kuin koskaan - Akatemian aktiivisuus yllätti: jopa kymmeniä tapaamisia koulujen kanssa, eri paikkakuntien yhdyshenkilöt löydettävä, aktiivinen linkki koulujen ja lajien välillä - Laaja kirjo: valinnat, kaikissa jo toimenpiteitä - Mihin koulu tarvitsee meitä? Mitä lisäarvoa voimme koululle tuottaa? - Jos emootio koulua kohtaan on positiivinen, voiko oppimista estää? - Kaikki yhteistyö perustuu tuntemiseen, luottamukseen, yhteiseen tekemiseen ja onnistumisiin - Keinoja ratkaisuihin löytyy, omia verkostoja tarjottava kouluille käyttöön - Kokemus, opettajilta kysymystä: Miten koko koulu mukaan? Toteutuksen tasolla esim. kokeilussa Imatran täydellinen kouluviikko (keskustelu viikon ajan koko koulun kesken, kaikki viikoksi mukaan liikunnan lisäämiseen) Rohkeasti toimimaan! Seuraava tapaaminen keskiviikko 22.4.2015 klo 10-15.30 Valo-talo