ESPOON LIIKENNEKATSAUS 215 Joukkoliikenne muuttuu Länsimetron avautuessa s.8 KEHÄ II ruuhkista s.13 Kehitetään yhtenäistä PYÖRÄILYVERKKOA s.5
Sisällys Sisällys Lukijalle 3 Liikennelaskennat ja tulosten käyttö 4 Miten liikennettä seurataan - mihin tuloksia tarvitaan 4 Pyöräily 5 Pyöräilyn edistämistoimet ajankohtaisia Espoossa 5 Pyöräilyn seuranta apuna toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa 6 Joukkoliikenne 7 Joukkoliikennematkat keskittyvät runkolinjoille 7 Länsimetro otetaan käyttöön vuonna 216 8 Ajoneuvoliikenne 1 Autoliikennelaskennat tehdään joka vuosi syksyllä 1 Syksyn 214 tutkimuksella tietoa Kehä II:n ruuhkista 13 Liikenteen vaikutuksia 15 Liikenteen pakokaasupäästöt ja ympäristövaikutukset 15 Liikenneonnettomuudet 16 Kartat 17 Kuva- ja taulukkohakemisto 22 Takakansi Liikenteen pulssi Espoon liikennekatsaus 215 (nid) ISBN 978-951-857-71-3 Espoon liikennekatsaus 215 (pdf) ISBN 978-951-857-73-7 Julkaisija: Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus, Liikennesuunnitteluyksikkö. Kansikuva: Pyöräilyä rantaraitilla Joni Viitanen. Ulkoasu: Minna Moisio, Reijo Simola, Taitto: Reijo Simola. Paino: Espoon painatuspalvelut 2 Espoon Liikennekatsaus 215
LUKIJALLE Luettavanasi oleva ensimmäinen Espoon liikennekatsaus käsittelee ajankohtaisia asioita Espoon liikenteestä. Katsaus on jo monia vuosia julkaistuun Espoon liikenneraporttiin verrattuna tiiviimpi ja sisältää erityisesti ajankohtaisia aiheita. Liikenneraporttia ei enää paineta, vaan se julkaistaan ainoastaan verkkoversiona. Espoo-tarinan ja Espoon Kestävä kehitys -ohjelman mukaisesti myös liikenteeseen kohdistuu monia ekologisia tavoitteita. Näitä ovat ympäristöystävällisten kulkumuotojen edistäminen ja viisas liikkuminen. Asioiden ajankohtaisuuden takia katsauksessa on aiheina pyöräilyn edistäminen Espoossa ja Länsimetron vaikutukset Espoon liikennejärjestelmään. Samoista syistä katsauksessa on aiheena myös Espoon alueen liikenteen paikallisesti ja globaalisti vaikuttavat päästöt. Liikennetietoja on kerätty Espoossa vuodesta 196 lähtien erilaisin laittein ja menetelmin. Tiedon tarpeet ja keräysmenetelmät ovat vuosien mittaan muuttuneet kehityksen myötä. Katsauksessa esitellään lyhyesti Espoon nykyistä liikennetutkimustoimintaa. Katsaus on laadittu ja koottu Espoon liikennesuunnitteluyksikössä. Esitämme kiitokset monille yhteistyöhön osallistuneille. Espoo 1.3.214 Petri Suominen Suunnittelupäällikkö Risto Tetri Liikennetutkija Kuva 1. Liikennelaskentaa Espoossa. Kuvaaja: Reijo Simola Espoon Liikennekatsaus 215 3
LIIKENNELASKENNAT JA TULOSTEN KÄYTTÖ MITEN LIIKENNETTÄ SEURATAAN - MIHIN TULOKSIA TARVITAAN Risto Tetri, Petri Suominen Espoossa on tehty liikennetutkimusta vuodesta 196 lähtien. Vuosien mittaan liikennetutkimuksen työmenetelmät ja laitteet ovat muuttuneet kehityksen mukana. Nykyisin Espoon liikennetutkimustoiminta on yksi Suomen kuntien laajimmista. Autoliikenteen tutkimuksilla on perinteisesti ollut suurin painoarvo Espoon liikennetutkimuksissa, johtuen maankäytön suunnittelun ja liikenteen ympäristökysymysten kohdistamista tarpeista. Uudet, tiivistyvän kaupunkirakenteen vaatimukset ovat myös aiheuttaneet autoliikenteen pysäköintitutkimusten painoarvon ja määrän kasvua. Samoin kestävän kehityksen kulkumuotojen; jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen seurannan tarpeet ovat Espoossa vahvasti nousussa. Liikenteen laskentaa moniin eri tarkoituksiin Espoossa liikenteen kehitystä seurataan omilla liikennelaskennoilla ja ulkoista järjestelmistä kerättävien tietojen avulla. Omaa liikennelaskentaa tehdään läpi vuoden kohdistuen autoliikenteen määriin ja nopeuksiin, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määriin, sekä pysäköintialueiden ja -laitosten käyttöasteiden ja liikennevirtojen selvityksiin. Ulkoisista järjestelmistä autoliikennetietoja kerätään Liikenneviraston automaattisesta mittausjärjestelmästä (LAM), ja joukkoliikennetietoja VR Yhtymä Oy:n ja Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän tilastointijärjestelmistä. Espoossa laskennoilla tuotettavilla tuloksilla on monia perustehtävien kannalta tärkeitä käyttötarpeita. Liikennelaskentojen tuloksia käytetään maankäytön suunnittelussa kaavoituskohteisiin, liikenneverkon parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa, liikennemelulaskennoissa, liikenteen pakokaasupäästöjen alueellisissa määrityksissä ja joukkoliikenteen seurannassa. Liikennelaskentojen tulokset kattavat koko Espoon alueen liikenteen, ja tieliikenteen kolme kulkumuotoa: autoliikenne, jalankulku ja pyöräily, sekä joukkoliikenne. Liikennetietoja tuotetaan suunnittelijoita, asiantuntijoita, virkamiehiä, poliittisia päätöksentekijöitä, yrityksiä ja kuntalaisia varten. Vaikka liikennetietojen käyttöalueet pysyvät kutakuinkin samoina, pitää tietotuotantoa silti arvioida sisällöllisistä, määrällisistä ja laadullisista näkökulmista uudistuvien rakenteiden, tarpeiden ja teknologian ehdoilla. Selkeitä liikennetietotoimintaan kohdistuvia nykypäivän vaatimuksia ovat: tarveperusteisuus liikennetutkimuksissa, asiakaslähtöisyys, ajantasaisuus ja tutkimusjärjestelmien uudistuminen uusien vaatimusten mukaan. Tämä asettaa lisähaasteita liikennetiedolle mm. tavoitteiden määrittelyissä ja uudistettavien prosessien jalkauttamisessa. Kestävät kulkumuodot ovat kasvaneet henkilöautoilua voimakkaammin Espoon asukasmäärä on kasvanut viime aikoina 1 2 % vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asukasmäärä on kasvanut 17 %. Myös espoolaisten tekemien matkojen määrä on kasvanut asukasmäärän myötä, mutta kasvu on jakautunut eri tavalla eri kulkutavoille. Henkilöautomatkojen määrä on kasvanut vain 6 %, kun kestävien kulkutapojen kasvu on ollut selvästi asukasmäärän kasvua suurempi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 2 %, kävely keskusta-alueilla noin 55 % ja keskusten välinen pyöräily noin 7 %. Jalankulku keskustoissa väheni edellisestä vuodesta 8 %. Muilla kulkutavoilla tehtyjen matkojen määrissä ei ollut merkittäviä muutoksia. Liikennesuoritteessa otetaan huomioon paitsi matkojen määrä, myös niiden pituus. Henkilöautomatkat ja joukkoliikennematkat ovat pidempiä kuin pyöräily- ja kävelymatkat, joten niiden osuus suoritteesta on suuri. Henkilöautomatkojen osuus Espoon liikennesuoritteesta on kuitenkin pudonnut tällä vuosituhannella reilusta 6 %:sta noin 55 %:iin. Kaikkien muiden kulkutapojen osuus on kasvanut. Joukkoliikennematkojen osuus on kasvanut noin 25 %:sta noin 3 %:iin. Kävelyn ja pyöräilyn osuudet ovat edelleen hyvin pieniä, kumpikin viiden prosentin luokkaa. 2 18 16 14 12 1 8 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Vuosi 24=1 Jalankulku kaupunkikeskuksissa Polkupyöräily keskusten välillä Asukasmäärä 31.12. Joukkoliikenne Ajoneuvoliikenne Kuva 2. Kulkutapojen kehitys Espoossa v. 24-214 4 Espoon Liikennekatsaus 215
PYÖRÄILY PYÖRÄILYN EDISTÄMISTOIMET AJANKOHTAISIA ESPOOSSA Salla Karvinen Espoon pyöräilyn edistämisohjelma 213-224 hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 213. Sen keskeisimpinä tavoitteina on kasvattaa pyöräilyn kulkumuoto-osuus 15 prosenttiin vuoteen 224 mennessä sekä luoda Espoosta laatureittien ja matkaketjujen mallikaupunki. Tavoitteisiin on sitouduttu allekirjoittamalla Brysselin julistus. Pyöräilyn edistäminen tukee kestävän kehityksen strategiaa ja liikenteen päästötavoitteiden saavuttamista. Lisäksi pyöräilyn lisääntyminen ja autoilun vähentyminen luovat mahdollisuuksia luoda viihtyisää kaupunkitilaa ja miellyttävää ympäristöä, jossa muun muassa liikennemelu vähenee. Lisääntyvän liikunnan myötä pyöräilyllä on myös terveydellisiä vaikutuksia, joilla on vaikutuksia kaupunkilaisten elämänlaatuun ja terveydenhuollon kustannuksiin. Poikkihallinnollinen pyöräilyn edistämisohjelma sisältää yhteensä 21 toimenpidettä, jotka ulottuvat poliittisesta tahdosta pyöräilyinfran parantamiseen sekä espoolaisen pyöräilykulttuurin luomiseen. Yhtenä toimenpiteenä on pyöräilyn seurannan kehittäminen. Nykytilanteessa kaikista Espoossa tehdyistä matkoista noin 8 prosenttia tehdään pyöräillen. Potentiaalia pyöräilymatkojen määrän kasvattamiseen löytyy lyhyiden automatkojen määrän vähentämisestä: nykytilanteessa yli puolet alle viiden kilometrin pituisista matkoista tehdään henkilöautolla. (HSL 212, syksyn arkivuorokauden matkat). Infran kehittäminen tähtää koko Espoon laajuiseen yhtenäiseen pyöräilyverkkoon Pyöräilyn lisääminen ei ole mahdollista ilman toimivaa pyöräilyinfraa. Tähän kuuluvat muun muassa sujuvat ja turvalliset pyöräilyreitit sekä oikein sijoitetut ja laadukkaat pyöräpysäköintipaikat. Nykytilanteessa Espoossa on yhteensä 1195 kilometriä pyöräilyreittejä, joista noin kaksi kolmannesta on jalankulku- ja pyöräteitä ja loput puistoraitteja. Pyöräilyreiteille on määritetty liikennesuunnitteluyksikössä Espoon laajuinen tavoiteverkko (kuva 3), joka sisältää tavoitteellisen pyöräilyn pääverkon eli laatu-, seutu- ja pääreitit. Näistä laatureitit ovat kaikista korkealuokkaisimpia, pitkän Kuva 3. Pyöräilyn tavoitteellinen pääverkko matkan pyöräilyyn suunniteltuja reittejä, jotka pyritään erottelemaan muusta liikenteestä mahdollisimman hyvin. Yhteensä laatureittejä on tavoiteverkossa noin 6 kilometriä. Suurin osa tavoiteverkon reiteistä on jo olemassa, mutta niiden laatutasoa tulee monin paikoin parantaa tavoitetilan saavuttamiseksi. Espoossa on parhaillaan rakenteilla tai suunnitteilla useita raideliikenteen kehityshankkeita. Niissä kiinnitetään erityistä huomioita liityntäpyöräilyn olosuhteisiin, eli sujuviin reitteihin asuinalueilta raideliikenteen asemille sekä toimiviin pyöräpysäköintimahdollisuuksiin. Nykyisin Espoon asemilla on yhteensä 17 pyöräpaikkaa, joiden käyttöaste vuoden 213 laskennoissa oli 63 %. Tulevaisuudessa esimerkiksi Länsimetron asemille toteutetaan yhteensä 41 pyöräpysäköintipaikkaa. Pyöräpysäköintiä tullaan lisäämään myös muualle kuin joukkoliikenteen solmukohtiin - jatkossa kaavamääräyksillä taataan riittävien pyöräpaikkojen toteutus myös mm. asuintalojen ja liiketilojen yhteydessä. Espoon Liikennekatsaus 215 5
PYÖRÄILYN SEURANTA APUNA TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA Mikko Kangasmäki, Risto Tetri Valtakunnalliset pyöräilyn edistämistavoitteet ovat aktivoineet myös kuntia systemaattisiin pyöräilyn edistämistoimiin. Espoossa yhtenä edistämistavoitteena on kasvattaa pyöräilyn kulkutapaosuutta vuoteen 224 nykyisestä noin 8 prosentista 15 prosenttiin. Edistämistoimenpiteiden vaikutusten arviointiin ja tavoitteiden toteutumien seurantaan tarvitaan seurantajärjestelmää, jonka ydintietoina ovat pyöräilytutkimuksilla tuotetut kunnan alueen pyöräilijämäärät ja niiden muutokset. Seurantaa varten tärkeimmät tiedot hankitaan jatkuvilla pyöräilijälaskennoilla määrä- ja muutostietoina. Mahdollisuuksien mukaan seurantaan tulisi saada mukaan muitakin pyöräilykäyttäytymisen ja -infran määrällisiä ja laadullisia tietoja. Myös pyöräilyn laskentaverkon kehittäminen on osa edistämistoimia. Koska vuosittain laskettavat vakiolaskentapaikat sijaitsevat pääosin Etelä- ja Keski- Espoossa (katsauksen lopussa oleva kartta B), niin pyöräilyn seurannan yhtenä kehittämistavoitteena on lisätä vakiolaskentapaikkoja Pohjois-Espooseen. Espoon liikennesuunnitteluyksikkö tekee pyöräilylaskentaa koko Espoon alueella seuranta- ja suunnittelutarpeisiin. Espoolla on hyvät edellytykset resurssien ja mittauslaitteiden osalta tuottaa pyöräilylaskennoista määrällisiä tuloksia. Suuri haaste on kuitenkin luoda näistä laskentatuloksista mahdollisimman toimiva ja optimaalinen seurantajärjestelmä hyödyttämään edistämistoimintaa ja sen eri osapuolia. Liikennetietoryhmässä on aloitettu nykyisen seurantajärjestelmän kehittely vastaamaan paremmin uusia tavoitteita. Vuoden 214 pyöräilijämäärät Espoossa laskettiin pidempikestoisia laskentoja (7.2. 7.3. ja 11.4. 27.8.) yhteensä kuudessa eri kohteessa: Merituulentie, Pohjantien ylikulku, Laajalahti, Länsiväylä, Kalevalantien alikulku ja Martinsillantie. Tammi helmikuussa pyöräilijämäärät vaihtelivat arkipäivinä (ma to) keskimäärin Martinsillantien noin 14 pyöräilijästä Länsiväylän lähes 128 pyöräilijään vuorokaudessa. Huhtikuussa pyöräilijämäärät nousivat noin 52 131 pyöräilijään arkivuorokaudessa jatkaen kasvuaan kesäkuun alkuun saakka. Kesäkuussa pyöräilijöitä oli enimmillään noin 92 254 pyöräilijää arkivuorokaudessa ja keskimäärin 67 196 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Heinäkuussa huippuvuorokausien pyöräilijämäärät olivat kesäkuuta pienemmät, mutta keskimäärin pyöräilijämäärät olivat heinäkuussa suuremmat ollen noin 7 22 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Elokuussa osassa mittauspisteistä pyöräilijämäärät nousivat heinäkuusta ja osassa vastaavasti laskivat ollen keskimäärin 59 221 pyöräilijää arkivuorokaudessa. Pyöräilyn viime vuosien trendit kaupunkikeskuksissa ja Espoon seutureiteillä Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa ovat pyöräilijämäärät lisääntyneet lähes 4 % kaupunkikeskuksissa ja 7 % Espoon seutureiteillä (kuva 4). Vuosina 212 ja 213 pyöräilijämäärät olivat kaupunkikeskuksissa suurimmat kymmeneen vuoteen, kun vuonna 214 pyöräilijämäärät laskivat keskuksissa jopa viidenneksen edellisestä vuodesta. Eniten pyöräilijämäärät vähenivät Leppävaarassa, Tapiolassa ja Espoonlahdessa. Kaupunkikeskuksissa pyöräilijämääriin vaikuttaa voimakkaasti laskenta-ajankohdan säätila, joka selittää suurelta osin vuoden 214 suhteellisen alhaiset määrät. Espoon seutureiteillä pyöräilijämäärät olivat tähän mennessä suurimmat vuosina 213 ja 214. Vuosina 212 ja 213 pyöräilijämäärät kasvoivat muun muassa Karhusaaren tiellä. Vuonna 213 pyöräilijämäärät kasvoivat Länsiväylän, Vihdintien ja Kehä I:n pyöräteillä. Vuonna 214 kasvua tapahtui mm. Espoon ja Helsingin välisellä yhteydellä Gallen-Kallelan tiellä. 2 18 16 14 12 Indeksi 1 8 6 4 2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Pyöräily keskuksissa Pyöräily keskusten välillä Jalankulku keskuksissa Kuva 4. Pyöräilyn ja jalankulun kehitys 24-214 (vuosi 24=1) 6 Espoon Liikennekatsaus 215
JOUKKOLIIKENNE JOUKKOLIIKENNEMATKAT KESKITTYVÄT RUNKO- LINJOILLE Petri Suominen Espoo-tarinassa korostetaan sujuvan arjen merkitystä ja yhdenveroisuutta. Arjen sujuvuus ja yhdenveroinen mahdollisuus käyttää julkisia ja yksityisiä palveluita edellyttää toimivaa joukkoliikennejärjestelmää. Viiden kaupunkikeskuksen verkostokaupungissa joukkoliikenne on järjestetty niin, että mahdollisimman monille tarjotaan hyvät joukkoliikenneyhteydet paitsi Helsingin keskustaan, myös omaan kaupunkikeskukseen. Joukkoliikennejärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen ansiosta joukkoliikenteen suosio onkin kasvanut Espoossa asukasmäärää nopeammin. 2-luvulla Espoossa on satsattu raideliikenteeseen ja bussilinjastoa on selkeytetty. Ajovuonna 214 215 Espoon joukkoliikenteessä ei kuitenkaan tapahtunut olennaisia reitti- tai palvelumuutoksia. Joukkoliikenteen käyttöä seurataan Helsingin seudun liikenteen (HSL) keräämien tilastojen avulla. Havainnot ovat marraskuulta 214. Lisäksi kerätään tietoa liityntäpysäköintialueiden käytöstä Espoon ja Kauniaisten alueella keväisin ja syksyisin. Tämän katsauksen luvut ovat peräisin syyskulta 214. Joukkoliikennematkat eivät lisääntyneet, mutta junaliikenteen osuus kasvoi Bussinousujen arkipäivittäinen määrä Espoon alueella pieneni edellisestä syksystä 1 4 (-1 %) ja junanousujen määrä kasvoi 1 8:lla (+8 %). Kaiken kaikkiaan Espoossa tehtiin syksyllä 214 arkipäivänä keskimäärin 154 nousua joukkoliikenteeseen ja 28 joukkoliikennematkaa, eli suunnilleen yhtä monta kuin edellisenä syksynä. Kymmenen vuoden aikana kasvu on ollut noin 28 %, eli selvästi asukasmäärän kasvua suurempi. Nousijamäärät kasvoivat melkein kaikilla Espoon alueen rautatieasemilla. Suurinta kasvu oli Leppävaarassa (+7) ja Espoon asemalla (+4). Samat asemat olivat myös selkeästi Espoon vilkkaimmat: 11 5 nousua Leppävaarassa ja 4 4 nousua Espoon asemilla. Muilla asemilla nousijoiden määrä oli alle 2. Nousujen määrä kasvoi Espoon aseman bussipysäkeillä noin 4:lla, Leppävaaran aseman pysäkeillä noin tuhannella ja Ison omenan ympäristön bussipysäkeillä yli 7:lla. Suurin nousijamäärämuutos keskusten ulkopuolella oli Nihtisillassa, jossa nousijamäärä kasvoi liki 3:lla. Tapiolan keskustan tilapäiset pysäkkijärjestelyt hajottavat eri bussilinjoille nousevat matkustajat usealle eri pysäkille. Keskustan pysäkkien yhteenlaskettu nousijamäärä pysyi edellissyksyn tasolla, mutta nousujen painopiste siirtyi lännestä itään. Nousijamäärä oli edelleen liki 3 pienempi kuin ennen tilapäisjärjestelyjä. Syksyn 214 joukkoliikenteen nousut on esitetty katsauksen lopussa olevassa kartassa A. Arkivuorokauden nousuja 175 15 125 1 75 5 25 35 3 25 2 15 1 5 Arkivuorokauden joukkoliikennematkat 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Juna Bussi Joukkoliikennematkat Espoossa Kuva 5. Joukkoliikenne Espoossa 24-214 Espoon Liikennekatsaus 215 7
Polkupyöräily lisääntyi liityntätapana Liityntäpysäköinnin autopaikkoja käytettiin yhtä paljon kuin edellisenä syksynä, mutta käyttö jakautui eri tavalla eri alueiden kesken. Autojen liityntäpysäköinti Kauniaisten asemalla väheni 4 %, mutta kasvoi sekä Kilossa että Kauklahdessa 4 % verran. Autopaikkojen kokonaismäärä väheni kymmenellä edellisestä syksystä. Polkupyöräpaikkoja käytettiin 7 kappaletta eli 1 % enemmän kuin edellisenä syksynä. Tuomarilan asemalla polkupyöräpysäköinti moninkertaistui. Myös Kilon, Kauniaisten, Espoon ja Westendin asemilla pyöräpysäköinti kasvoi merkittävästi. Polkupyöräpaikkojen kokonaismäärä kasvoi 45:llä. Autot 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Mäkkylä 17 1 26 31 4 35 38 4 32 37 37 Leppävaara 362 386 371 377 299 38 296 344 349 422 435 Kilo 46 59 63 68 66 68 7 75 86 65 93 Kera 5 1 X 18 14 26 15 31 22 34 3 Kauniainen 161 142 127 145 174 169 151 176 173 25 123 Koivuhovi 11 12 14 15 15 15 16 14 14 14 15 Tuomarila 26 3 28 25 26 26 27 27 23 27 29 Espoo 265 294 293 294 291 32 311 311 37 312 323 Kauklahti 43 46 67 74 91 91 8 88 15 95 13 Mankki 1 Hanasaari * 57 51 64 1 89 84 81 74 84 79 Westend * 35 4 4 4 57 X X X X X Espoonlahti 4 2 1 1 X X X Yhteensä Autopaikkoja 1171 1213 1242 1312 1423 149 1369 1574 1516 1591 1581 Käytössä 936 185 182 1152 1156 1186 189 1187 1185 1295 1295 Käyttöaste 8 % 89 % 87 % 88 % 81 % 84 % 8 % 75 % 78 % 81 % 82 % Polkupyörät 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Mäkkylä * 6 7 * 8 14 5 9 8 13 11 Leppävaara * 2 242 269 31 316 286 345 31 372 356 Kilo * 22 4 * 52 3 49 47 46 38 48 Kera * 14 14 * 15 12 14 15 9 17 15 Kauniainen 37 53 48 * 37 64 56 49 43 37 51 Koivuhovi * 18 18 * 3 27 25 21 23 29 33 Tuomarila * 42 38 * 35 3 55 37 43 7 43 Espoo * 85 84 43 57 59 69 51 56 59 74 Kauklahti * 23 49 * 78 98 75 62 7 72 73 Mankki 1 3 * 1 4 7 8 6 Hanasaari * 1 4 * 1 1 2 5 3 5 Westend * 9 18 14 7 8 16 17 23 35 Espoonlahti * * Yhteensä Paikkoja 742 818 886 156 122 189 1119 17 1115 Käytössä 465 556 628 659 644 661 623 678 75 Käyttöaste 63 % 68 % 71 % 62 % 63 % 61 % 56 % 63 % 67 % * ei havaintoa käyttöaste > 1 % Havainnot kunkin vuoden syyskuulta Taulukko 1. Liityntäpysäköinti Espoon alueella v. 24-214 LÄNSIMETRO OTETAAN KÄYTTÖÖN VUONNA 216 Anne Liukkonen Metroliikenne alkoi Helsingissä vuonna 1982. Sen jälkeen metron jatkamisesta länteen on tehty useita selvityksiä ja suunnitelmia. Espoon kaupunginvaltuusto valitsi vuonna 26 ympäristövaikutusten arviointiselostuksen vaihtoehdon tunnelimetro Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmän perustaksi. Länsimetron ensimmäinen osuus Ruoholahdesta Matinkylään valmistuu vuonna 216. Länsimetron jatkeesta Matinkylästä Kivenlahteen on laadittu hankesuunnitelma vuonna 212 ja sen rakentaminen aloitettiin vuoden 214 lopulla. Ensimmäisen osuuden valmistuttua Etelä-Espoon suorat bussilinjat Helsingin keskustaan korvataan pääosin liityntälinjoilla metroasemille. Länsimetron jatkeen valmistuttua liityntälinjastoa muokataan hyödyntämään myös uudet metroasemat. Liikennetietoryhmä tulee tekemään ennen-jälkeen-tutkimuksen Länsimetron vaikutuksesta liikenteeseen asemien ympäristössä. Espoon joukkoliikennejärjestelmä muuttuu Länsimetron avautuessa Länsimetron käyttöönoton yhteydessä aloittavat liikennöintinsä uudet metrolinjat Matinkylä Vuosaari sekä Tapiola Mellunmäki. Suorat bussilinjat Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan pääsääntöisesti lakkautetaan. Useat aiemmin suorat matkat Etelä- Espoon alueelta Helsingin keskustaan muuttuvat vaihdollisiksi. Toisaalta Länsimetron asemilta pääsee jatkossa vaihdotta mm. Hakaniemeen, Sörnäisiin ja Itä-Helsinkiin. Länsimetron asemien seudut tulevat olemaan aiempaa potentiaalisempia työpaikkaalueita, koska esimerkiksi työmatka Vuosaaren keskustasta Keilaniemeen tai Matinkylän keskustaan on jatkossa vaihdoton. Liityntäliikenne busseilla Etelä-Espoosta Helsinkiin keskitetään Tapiolan ja Matinkylän metroasemille. On odotettavissa, että merkittäviä määriä metron liityntäliikennettä tulee lisäksi kulkemaan Niittykummun ja Urheilupuiston metroasemien kautta. Helsingissä Ruoholahden metroaseman käyttöönotto johti aikoinaan siihen, että useat Espoon suunnasta Helsingin keskustaan tulleet matkustajat alkoivat vaihtaa bussista metroon Kampin sijasta jo Ruoholahden metroasemalla. 8 Espoon Liikennekatsaus 215
Seudullinen poikittaislinjasto Etelä-Espoon alueelta Lehtisaaren ja Kuusisaaren kautta Helsingin eri osiin uudistuu täysin Länsimetron käyttöönoton yhteydessä. HSL:n 7.4.214 päiväämässä linjastoluonnoksessa nykyiset linjat pääsääntöisesti lakkautetaan ja niitten tilalle perustetaan uusi linja 551, jonka reitti kulkee Westendinasemalta Tapiolan ja Otaniemen kautta Kuusisaarentielle, jonka jälkeen linja jatkaa Lehtisaaren, Kuusisaaren, Munkkiniemen ja Meilahden kautta Itä-Pasilaan. Uusi linja 551 liikennöi kaikkina viikonpäivinä; ruuhka-aikoina sen vuoroväli on viisi minuuttia. Linja 551 korvaa nykyiset linjat 53 Merihaka Matinkylä, 54 Pasila Kivenlahti ja 55 Verkkosaari Pasila Tapiola Kuitinmäki. Linjan 551 reittiä tarkasteltaessa havaitaan, että bussilinja 551 kohtaa Länsimetron linjan Helsingin suunnasta tullessaan ensimmäisen kerran Keilaniemen metroaseman lähettyvillä. Länsimetron käyttöönottohetkellä matkojen hinnoittelu on uudistunut, jolloin Espoon ja Helsingin välinen kaupunginraja ei vaikuta matkan hintaan Suur-Tapiolan ja Helsingin välillä liikuttaessa. HSL:n reittioppaan mukaan jo tällä hetkellä nopein joukkoliikennereitti Lehtisaaresta tai Kuusisaaresta Helsingin keskustaan kulkee pääsääntöisesti Keilaniemen kautta. Sen vuoksi on odotettavissa, että Keilaniemen metroasemasta tulee suosittu vaihtopaikka bussilinjalta 551 Helsingin suuntaan kulkevalle metrolinjalle, jolloin helsinkiläisten kauttakulku Espoon kautta lisääntyy. Helsingin suunnasta linjalla 551 Espoon länsiosiin matkustettaessa todennäköisimmät vaihtopaikat metroon ovat sen sijaan Otaniemi ja Tapiola, joissa kävelymatkat vaihtojen yhteydessä jäävät hyvin lyhyiksi. Runkolinja 55 Itäkeskus (M) Oulunkylä Leppävaara Westendinasema säilyy Länsimetron käyttöönotosta huolimatta entisellä reitillään. Tulevaisuudessa linja 55 siirtyy raiteille, jolloin sen päätepysäkki Etelä-Espoossa on aluksi Otaniemi ja myöhemmin Keilaniemi. Nopeat liityntäyhteydet Tapiolan ja Matinkylän metroasemille edellyttävät olemassa olevien ajoneuvoyhteyksien parantamista sekä myös kokonaan uusien yhteyksien rakentamista. Tärkein Länsimetron käyttöönoton vuoksi rakennettava katuyhteys lienee Suomenlahdentien jatke nykyisen Suomenlahdentien länsipäästä Kalastajantien kohdalta Kaitaan Hannukseen, jossa se yhtyy kahteen muuhun rakenteilla olevaan uuteen katuyhteyteen: Finnoonsillan jatkeeseen sekä Kaitaantien uuteen osuuteen. Matinkylän, Finnoon ja Hannuksen yhdistävät uudet kadut on esitetty kuvassa 6. Suomenlahdentien jatke tulee ylittämään Finnoonlaakson luhta-alueen noin 36 metrin pituisella sillalla. Tammikuussa 215 kaikkien edellä mainittujen uusien katuosuuksien rakennustyöt olivat käynnissä. Rakenteilla oleva Suomenlahdentien jatke tulee olemaan myös tärkeä kävely- ja pyöräily-yhteys. Kadun eteläpuolelle rakennetaan Matinkylän ja Finnoon keskukset toisiinsa yhdistävä pyöräilyn laatureitti. Finnoonsillalta Finnoontielle tulee puolestaan kulkemaan etelä-pohjoissuuntainen pyöräilyn seutureitti. Pyöräilyverkoston tavoitetila koko Espoon osalta on esitelty tämän katsauksen osiossa Pyöräily. Metroasemien välittömään läheisyyteen rakennetaan liityntäpysäköintipaikkoja autoille ja polkupyörille. Liityntäpyöräilyn kehitystä tullaan Länsimetron käyttöönoton jälkeen vuosittain seuraamaan. Liityntäpysäköintipaikkojen alustavat asemakohtaiset määrät on esitetty taulukossa 2. Kuva 6. Suomenlahdentien jatkeen, Finnoonsillan jatkeen sekä Kaitaantien uudet sijainnit Metroasema Keilaniemi 1 Matkustajia päivittäin Bussien liityntäliikenne Potentiaalinen vaihtopaikka linjalle 551 sekä tulevaisuudessa raidelinjalle 55 Autopaikat Pyöräpaikat 18 noin 15 Aalto-yliopisto 1 Vaihtomahdollisuus runkolinjalle 55 sekä linjalle 551 1 noin 2 Tapiola 3 Liityntäliikenneterminaali 37 3 Urheilupuisto 1 Todennäköinen vaihtopaikka - liityntäbussiliikenteen pysäkit sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 315 23 Niittykumpu 8 Todennäköinen vaihtopaikka Matinkylä 3 Liityntäliikenneterminaali 37 52 = tietoa ei ole vielä saatavilla Taulukko 2. Liityntäliikenne Länsimetron käyttöönoton jälkeen Espoon Liikennekatsaus 215 9
AJONEUVOLIIKENNE AUTOLIIKENNELASKENNAT TEHDÄÄN JOKA VUO- SI SYKSYLLÄ Reijo Simola, Risto Tetri, Petri Suominen Espoossa teiden ja katujen ajoneuvoliikennemääriä seurataan vuosittain. Ajoneuvolaskentojen päätehtävänä on tuottaa tärkeää perustietoa autoliikenteestä kaavoituksen, katusuunnittelun ja liikenteen ympäristövaikutusten tarpeisiin. Kaavoitus- ja liikennehankkeet vaativat jatkuvaa katu- ja tiealueiden suunnittelua. Katujen ja teiden liikennemääriä sekä niiden avulla laadittuja ennusteita käytetään suunnittelutyössä lähtötietona. Liikennemääriä ja -ennusteita tarvitaan myös ympäristövaikutusten selvityksissä, joissa selvitetään melutilannetta ja liikenteen ympäristöpäästöjä. Espoon alueella tehdään joka syksy laajat autoliikenteen määrälaskennat, noin 9 vakituisella ja 12 muuttuvalla katu- tai tieosalla. Näissä laskennoissa selvitetään vuosittain yhteensä 25 3 tieosan nykytilainen autoliikennemäärä. Lähes joka vuosi, tehdään suuriin liikennehankkeisiin liittyviä autoliikenteen ennen jälkeen liikennetutkimuksia mittaamalla liikennemäärä peräkkäisinä vuosina. Niillä selvitetään valmistuneiden kohteiden nykyinen liikennekäyttö ja kohteissa tapahtuneet liikenteen muutokset. Liityntäliikenteen pysäköintimäärät lasketaan vuosittain HSL:n ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä. Tuloksia käytetään seurantatietoina joukkoliikenteen liityntäpysäköintien suunnittelun sekä hallinnan ja ylläpidon tarpeisiin kunta- ja seututasolla. Autoliikenteen vuosilaskentoja osana Espoon liikennetietotoimintaa tullaan järjestelemään uudistuvan toimintamallin mukaan. Esimerkiksi vuosilaskentojen kohteita karsitaan, mutta kohteiden ja laskentatulosten valinta- ja laatukriteereitä tarkennetaan. Autoliikenteen määrissä ei muutoksia edellisvuoteen Vuonna 214 Espoossa autoliikenteen määrä on pysynyt suunnilleen samana kuin edellisenä vuonna kiinteiden laskentapaikkojen perusteella. Liikennemäärä on pysynyt samana nyt jo kolmen viime vuoden ajan (212 214), vaikka asukasmäärä on kasvanut samaan aikaan vajaan 2 % vuodessa. Ennen vuotta 212, neljän vuoden ajan (28 211) liikenne kasvoi vuosittain melko tasaisesti keskimäärin 1,5 % vuodessa. Viimeksi autoliikenne väheni Espoossa vuonna 27, jolloin vähenemistä tapahtui noin - 2 %. Kymmenen vuoden aikavälillä (25 214) Espoon autoliikenne on ollut kokonaisuudessaan lievästi kasvava, sisältäen kuitenkin vuositason heilahteluja, sekä viime vuosien tasaantumisjakson. Kasvu vuodesta 25 vuoteen 214 on ollut noin 11 %, ja keskimääräinen vuosikasvu noin 1 %. Vuonna 214 Espoon kiinteissä laskentapisteissä liikenne kasvoi 35:ssä, väheni 37:ssä ja pysyi suunnilleen samana 15 pisteessä. Valtion teiden osalta muutos oli,1 % ja Espoon katujen osalta -,1 %. Teemakartta vuoden 214 ajoneuvoliikenteen määristä on kartta C julkaisun lopussa. Suurin kasvu oli Friisinkalliontiellä Kuunkadun ja Kuitinmäentien välillä liikenne kasvoi 15 %, (7 ajon/vrk) Kalastajantiellä Kuitinmäentien ja Suomenlahdentien välillä liikenne kasvoi 14 %, (11 ajon/vrk) Kuitinmäentiellä Kalastajantien ja Friisinkalliontien välillä liikenne kasvoi 1 %, (13 ajon/vrk) Merkittävää kasvua oli Tapiolantiellä Menninkäisentien ja Otsolahdentien välillä liikenne kasvoi 8 %, (6 ajon/vrk) Länsiväylällä Kauklahdenväylän ja Soukanväylän välillä liikenne kasvoi 6 %, (18 ajon/vrk) Suurin vähennys oli Lähderannantiellä Viherlaaksontien ja Laaksolahdentien välillä liikenne väheni 13 %, (15 ajon/vrk) Länsiväylällä Kehä II:n ja Haukilahdenkadun välillä liikenne väheni 3 %, (18 ajon/vrk) Merkittävää vähennystä oli Kolkekannaksentiellä Lippajärventien ja Lähderannan välillä liikenne väheni 7 %, (7 ajon/vrk) Hauenkalliontiellä Matinkartanontien ja Iirislahdenportin välillä liikenne väheni 7 %, (5 ajon/vrk) Olarinkadulla Kuitinmäentien ja Kuitinmäenkaaren välillä liikenne väheni 1 %, (8 ajon/vrk) Vihdintiellä Niipperintien ja Vantaan rajan välillä liikenne väheni 7 %, (8 ajon/vrk) Kuntarajat ylittävä ja sisäinen liikenne pysynyt ennallaan Espoon liikennettä seurataan länsi- ja itärajan ylittävillä laskentalinjoilla ja Espoon sisäisellä poikittaislinjalla. Liikenteen määrä on pysynyt kaikilla laskentalinjoilla suunnilleen vuoden 213 tasolla. Itäisellä Vantaan ja Helsingin rajalla määriä seurataan kymmenellä tieosalla, läntisellä Kirkkonummen ja Vihdin rajalla kuudella tieosalla ja Espoon sisäisellä poikittaislinjalla viidellä katuosalla. Yhteensä näillä seurattavilla tie- ja katuosilla kulkee arkivuorokaudessa yli,5 miljoonaa autoa. Liikennemäärältään suurin seurantakohde on itäraja, noin,3 milj. autoa/vrk, toiseksi suurin on Espoon sisäinen poikittaislinja noin,15 milj. autoa/ vrk ja vähiten autoja on länsirajalla noin,9 milj. autoa/vrk. Liikennemäärien muutokset laskentalinjoilla syksystä 213 syksyyn 214 on esitetty kuvassa 7. 1 Espoon Liikennekatsaus 215
Salmijärvi Mylly-Majalampi LAKISTO NURMIJÄRVI VIHTI Majalampi LAKISTO Vaakkoi Iso-Antias Pyyslampi Suolikas Saarijärvi -4 % 4 6 Tuhkuri KEIMOLA LAHNUS LAHNUS Ruuhijärvi LUUKKI VANTAA Haukkalampi VELSKOLA Luukinjärvi Orajärvi Vääräjärvi LUUKKI Urja Kattilajärvi Kalajärvi KALAJÄRVI -7 % NUUKSIO NUUKSIO Velskolan Pitkäjärvi RÖYLÄ KALAJÄRVI 11 4 RÖYLÄ PERUSMÄKI PERUSMÄKI Siikajärvi SIIKAJÄRVI SIIKAJÄRVI Heinäslampi KAIKKI LINJAT Yhteensä 538 muutos -5 (-,1 %) NIIPPERI ITÄRAJA Yhteensä 3 5 muutos -7 (-,2 %) MARTINLAAKSO Sahajärvi Nuuksion Pitkäjärvi KUNNARLA BODOM BODOM % 51 3 MYYRMÄK Kolmperä -7 % 2 6 KOLMPERÄ +1 % 43 8 VANHA-NUUKSIO ESPOO KUNNARLA Bodominjärvi Matalajärvi HÖGNÄS HÖGNÄS VANHAKARTANO JÄRVENPERÄ JÄRVENPERÄ VANHAKARTANO Pitkäjärvi -3 % 8 5 LAAKSOLAHTI KOLMPERÄ ÄMMÄSSUO Nupurinjärvi NUPURI NUPURI LAAKSOLAHTI -7 % 2 5 LINTUVAARA LINTUVAARA KONALA Loojärvi LÄNSIRAJA Yhteensä 87 7 muutos +3 (+,3 %) GUMBÖLE KARHUSUO KARHUSUO GUMBÖLE MUURALA KARVASMÄKI KARVASMÄKI LIPPAJÄRVI LIPPAJÄRVI KAUNIAINEN Lippajärvi VIHERLAAKSO KAUNIAINEN KARAKALLIO KILO LEPPÄVAARA LEPPÄVAARA +1 % 83 9 +2 % 12 5 +4 % 5 1 62 8 % -2 % 1 3-2 % -7 % ESPOONKARTANO ESPOONKARTANO ESPOON KESKUS ESPOON KESKUS SEPÄNKYLÄ 45 4 % 36 8 5 5 KAUPUNGIN- KALLIO +2 % KUURINNIITTY LAAJALAHTI Laajalahti 17 9 KAUKLAHTI KAUKLAHTI KUURINNIITTY MANKKAA MANKKAA HKI Vitträsk LUOMA +2 % 12 2 KURTTILA KURTTILA -2 % 13 4 VANTTILA VANTTILA LATOKASKI LATOKASKI POIKITTAISLINJA Yhteensä 149 8 muutos -1 (-,1 %) HENTTAA HENTTAA OLARI NIITTY- KUMPU POHJOIS- TAPIOLA TAPIOLA TAPIOLA OTANIEMI OTANIEMI -2 % 16 4 OLARI MASALA Luomanselkä SAUNALAHTI Bastvikfjärden SAUNA- LAHTI +4 % 19 NÖYKKIÖ NÖYKKIÖ HAUKI- HAUKILAHTI LAHTI WESTEND WESTEND % 72 1 Linholmsfjärden KIRKKONUMMI Espoonlahti Stensvikfjärden ESPOONLAHTI ESPOON- LAHTI KAITAA MATINKYLÄ MATINKYLÄ Miessaarenselkä Finnträsk JORVAS SOUKKA Ryssjeholmsfjärden SOUKKA Björköfjärden Moisöfjärden Norra fladet Kuva 7. Kuntarajan ylittävä ja sisäinen autoliikenne laskentalinjoilla SUVISAARISTO Espoon Liikennekatsaus 215 11
Autoliikennesuorite on kehittynyt ympäristöpäästöjen kannalta suotuisaan suuntaan Autoliikennesuorite kuvaa autoiltuja kilometrejä jollain aikavälillä, esimerkiksi tunnin, vuorokauden tai vuoden aikana. Suorite kuvaa ajoneuvomääriä paremmin liikenteestä aiheutuvaa ympäristökuormitusta, sillä suorite ja ajoneuvojen ominaiskulutus yhdessä määräävät ympäristöpäästöiksi palavan polttoaineen laskennallisen määrän. Käytännössä autojen polttomoottoreissa syntyvän hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrät ovat suoraan verrannollisia suoritteeseen. Vuonna 214 liikennesuorite Espoossa oli 1 568 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Se väheni vuodesta 213 noin prosentilla, jolloin absoluuttinen vähenemä oli suunnilleen 16 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Moottoriteillä ja muilla pääväylillä suorite laski, mutta alueellisilla ja paikallisilla kokoojakaduilla sekä muilla kaduilla ml. tonttikadut suorite kasvoi. Moottoriteiden, kehäteiden ja muiden pääväylien suorite oli 81 % koko Espoon suoritteesta, vaikka niiden osuus verkon kokonaispituudesta oli vain 14 %. Valtion teiden osuus Espoon suoritteessa oli 71 %, mutta niiden pituus vain 13 % Espoon alueen katujen ja teiden pituudesta. Autoliikennesuoritteen pieneneminen Espoossa edustaa suotuisaa kehitystä liikenteen ympäristöpäästöjen osalta sekä Espoossa, että globaalisti vaikuttavien päästöjen osalta myös valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti. 214 pituudet (km) Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 13-14 tai muu % Moottoritiet 35 35 3, Kehätiet 31 31 3, Muut pääväylät 43 57 5 15 9, Alueelliset kokoojakadut 33 126 1 16 13, Paikalliset kokoojakadut 14 57 6 77 6, Muut kadut 1 543 261 86 66,3 Yhteensä 157 783 273 1 213 1 % 13 65 23 1,2 214 liikennesuorite milj. ajonkm/vrk syksyn KAVL Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 13-14 tai muu % Moottoritiet 1,75 1,75 35-2,8 Kehätiet 1,29 1,29 26, Muut pääväylät,4,57,3 1,1 2 -,5 Alueelliset kokoojakadut,5,67,,72 15,6 Paikalliset kokoojakadut,1,12,1,14 3 1, Muut kadut,,5,1,6 1 1,9 Yhteensä 3,5 1,41,6 4,97 1 % 71 28 1 1-1, 214 liikennesuorite milj. ajonkm/vrk vuoden KVL Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 13-14 tai muu % Moottoritiet 1,51 1,51 35-2,8 Kehätiet 1,11 1,11 26, Muut pääväylät,35,49,3,87 2 -,5 Alueelliset kokoojakadut,5,58,,63 15,6 Paikalliset kokoojakadut,1,1,1,12 3 1, Muut kadut,,5,1,5 1 1,9 Yhteensä 3,3 1,22,5 4,3 1 % 71 28 1 1-1, syksyn KVL on 91 % KAVL:stä vuoden KVL on 95 % syksyn KVL:stä 214 liikennesuorite milj. ajonkm/vuosi Valtio Espoo Yksityinen Yhteensä % Muutos 13-14 tai muu % Moottoritiet 553 553 35-2,8 Kehätiet 46 46 26, Muut pääväylät 127 18 11 318 2 -,5 Alueelliset kokoojakadut 17 21 1 229 15,6 Paikalliset kokoojakadut 3 37 4 44 3 1, Muut kadut 17 2 19 1 1,9 Yhteensä 1 16 445 18 1 568 1 % 71 28 1 1-1, Kuva 8. Espoon autoliikennesuorite vuonna 214. 3 3 automäärä [ kpl] asukasmäärä [ hlö] 25 2 15 1 5 asukkaita liikennesuorite autoja 2 5 2 1 5 1 5 1 ajonkm / vuosi 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kuva 9. Suorite, auto- ja asukasmäärä vuonna 214 12 Espoon Liikennekatsaus 215
SYKSYN 214 TUTKIMUKSELLA TIETOA KEHÄ II:N RUUHKISTA Anne Liukkonen, Risto Tetri Kehä II:lla esiintyvät ruuhkat herättävät silloin tällöin keskustelua, joskus jopa lehdissä. Eniten asia huolestuttaa yksityisautoilla työmatkojaan kulkevia Kehä II:n käyttäjiä, jotka kokevat ruuhkat lähes päivittäin. Myös Teknisen lautakunnan kokouksessa 21.5.214 eräs lautakunnan jäsen käytti puheenvuoron Kehä II:n ruuhkista ja niiden haittavaikutuksista. Yleinen tieto on, että ruuhkaantuminen on pahinta Matinkylän ja Länsiväylän liittymien, sekä Nihtisillan ja Turunväylän liittymien alueilla. Espoon liikennetutkimusryhmä teki syksyllä 214 Matinkylän ja Nihtisillan välillä suppean Kehä II:n ruuhkatutkimuksen. Tutkimuksessa saatiin kohtuullisesti ruuhkaisuutta osoittavaa tietoa. Tulosten analysoinnissa kuitenkin ilmeni, että mitattua tietoa oli ajallisesti hieman liian vähän. Tässä tutkimuksessa käytetyt mittausjaksot olivat pääsääntöisesti yhden viikon mittaisia. Luotettavampiin tuloksiin päästäisiin esimerkiksi kahden viikon mittausjaksoilla. Näin ollen päätettiin myöhemmin uusia ruuhkatutkimus nykyistä pitempään kestävänä. Katsauksessa esitetään lyhyesti tutkimus ja sen tulokset. Myöhemmin julkaistavassa Liikenne Espoossa 214-raportissa tutkimusta ja tuloksia käsitellään perusteellisemmin. Syksyn 214 ruuhkautumistutkimuksen tuloksia Syksyllä 214 selvitettiin kenttämittauksin esiintyykö Kehä II:lla ruuhkia. Mittauksissa hyödynnettiin Espoon liikennesuunnitteluyksikön Viacount II -mittauslaitteistoja sekä Liikenneviraston LAM-mittausasemien tietoa. Viacount II -laitteistolla voidaan selvittää mm. ajoneuvomäärät ja ajonopeudet sekä niitten ajallinen esiintyminen. Ajonopeudet ovat poikkileikkauksien ohittaneiden ajoneuvojen lukumäärien ohella oleellinen lähtötieto mahdollista ruuhkautumista selvitettäessä, sillä ajonopeuksien putoaminen on vahva viite tarkastelun kohteena olevan poikkileikkauksen ruuhkautumisesta. Ruuhkautumisen syy voi olla pysyväisluonteinen tai tilapäinen. Tilapäistä ruuhkautumista voi aiheutua esimerkiksi tietyömaista tai liikenneonnettomuuksista. Pysyväisluonteista ruuhkautumista aiheuttaa useimmiten väyläosuuden kapasiteetin riittämättömyys sitä käyttävälle liikennemäärälle. Yleisen tietämyksen mukaan liikennemäärät ovat pääkaupunkiseudulla suurimmat silloin, kun työmatkaliikennettä on eniten eli aamuisin sekä myöhään iltapäivällä. Jos ruuhkatilanne toistuu tarkastelujaksolla useana arkipäivänä eikä väylällä tai sen välittömässä läheisyydessä ole käynnissä tietyömaita, ruuhkan syy on todennäköisesti pysyväisluonteinen. Gräsanlaaksossa iltaisin pitkäkestoista ruuhkautumista Gräsanlaakso on Kehä II:n eteläpäähän välittömästi liittyvä katu Matinkylässä. Tutkimuksessa havainnoitiin liikennemääriä ja ajonopeuksia Gräsanlaaksossa sekä etelän että pohjoisen suuntaan. Kaikki havainnot tehtiin arkipäivinä. Katuosuudella on vaihtuva nopeusrajoitus 3 5 km/h. Kadun itäpuolella sijaitsee Mattlidenin koulu, joka kattaa kaikki peruskoululuokat, esikoulun ja lukion. Nopeusrajoitus on koulujen aukioloaikaan 3 4 km/h. Gräsanlaakson ylittää kaksi liikennevalo-ohjattua suojatietä. Koko havaintojakson kaikkien ajonopeuksien aritmeettinen keskiarvo etelän suuntaan oli 32,9 km/h ja pohjoisen suuntaan 33,3 km/h. Aamuisin noin klo 7.3 alkaen nopeus molempiin suuntiin aleni sallitun nopeusrajoituksen mukaiseksi. Etelän suuntaan havaittiin merkittävää ruuhkautumista koulujen aukioloajan jälkeen iltaisin noin klo 16 18 kaikkina havaintopäivinä, jolloin 15 minuutin keskinopeus alitti pitkäkestoisesti 3 km/h. Iltaisin nopeudet pysyivät ruuhkan vuoksi alhaisina noin klo 18.3 19. saakka, vaikka vaihtuva nopeusrajoitus ei alhaista ajonopeutta enää koulujen aukioloaikojen ulkopuolella edellyttänyt. Iltaruuhka toistui kaikkina havaintopäivinä. Ajoneuvomäärät ja ajonopeudet Gräsanlaaksossa on esitetty kuvassa 1. Tarkastellut havaintojaksot ovat 15 minuutin mittaisia. Mankkaanlaakson kohdalla ruuhkia erityisesti pohjoiseen johtavilla kaistoilla Mankkaanlaaksontien kohdalla Kehä II ajokaistojen aritmeettinen keskinopeus oli kuuden päivän tarkastelujaksolla 81,4 km/h pohjoiseen johtavien ajokaistojen osalta ja 78,6 km/h etelään johtavien ajokaistojen osalta. Ajonopeuksien ja liikennemäärien perusteella ruuhkia havaittiin esiintyvän iltapäivisin Mankkaanlaaksontien kohdalla varsinkin pohjoiseen menevillä kaistoilla. Etelään johtavilla kaistoilla 15 minuutin aritmeettinen keskinopeus alitti hetkellisesti 7 km/h keskiviikkona 27.8. klo 18.15 18.29. Tähänastisten havaintojen perusteella ruuhkautuminen etelän suuntaan ei kuitenkaan tällä havaintokohdalla ole merkittävää. Pohjoisen suuntaan merkittävää ruuhkautumista havaittiin iltapäivisin noin klo 15.3 eteenpäin. 15 minuutin keskinopeus alitti 2 km/h sekä keskiviikkona 27.8. että perjantaina 29.8. Kuva 11 esittää ajoneuvomääriä ja ajonopeuksia pohjoisen suuntaan keskiviikkona 27.8. Tutkimuksessa selvitettiin Kehä II liikennemääriä, ajonopeuksia ja ajosuuntia Länsiväylän eteläpuolella Gräsanlaaksossa (1.9. 8.9.214), Mankkaanlaaksontien kohdalla (25.8. 1.9.214), Turunväylän etelä- ja pohjoispuolella (8.9 15.9.214) sekä rampeilla. Tätä katsausta varten on tarkasteltu arkipäivien (ma-pe) havaintoja. Keskinopeudet laskettiin kuitenkin koko havaintojaksolle, mukaan lukien lauantait ja sunnuntait. Havaintojen perusteella ajonopeudet putosivat erityisesti Mankkaanlaaksontien kohdalla pohjoiseen menevillä kaistoilla sekä Turunväylän eteläpuolella pohjoiseen menevillä kaistoilla. Espoon Liikennekatsaus 215 13
Kehä II:n ruuhkat esiintyvät Turunväylän eteläpuolella Kehä II:lla Turunväylän eteläpuolella pohjoiseen johtavilla kaistoilla kaikkien havaittujen ajoneuvojen keskinopeus oli 77,3 km/h. Merkittävää ruuhkautumista havaittiin iltapäivisin noin klo 15 lähtien. 15 minuutin keskinopeus alitti 6 km/h tiistaina 9.9., keskiviikkona 1.9. sekä perjantaina 12.9. Iltapäivän suurimmat liikennemäärät pohjoiseen johtavilla kaistoilla havaittiin useimmissa tapauksissa klo 15.15 15.45, mikä oli jossain määrin ennakko-odotuksia aikaisempi ajankohta. Aamuisin suuria liikennemääriä esiintyi pohjoiseen johtavilla kaistoilla klo 7.3 8.3. Useina havaintopäivinä aamuliikenteessä esiintyi kaksi erillistä liikennemäärähuippua. Kuva 12. esittää ajoneuvomääriä ja ajonopeuksia perjantaina 12.9.214 Kehä II:n pohjoiseen menevillä kaistoilla Turunväylän eteläpuolella. Kuvaajissa esitettävät 15 minuutin havaintojaksojen keskimääräiset ajonopeudet on laskettu aritmeettisten keskiarvojen avulla, jolloin erityisen suuret ja toisaalta erityisen pienet ajonopeudet korostuvat. Kuva 1. Kehä II liikenne etelään ja pohjoiseen Gräsanlaakson kohdalla, to 4.9.214 Turunväylän pohjoispuolella pohjoisen suuntaan kaikkien ajonopeuksien havaittu aritmeettinen keskiarvo oli 64,9 km/h. ruuhkautumista havaittiin aamulla keskiviikkona 1.9. klo 7.45 8.14, jolloin 15 minuutin keskinopeus alitti 6 km/h. Ruuhkahavainto ei kuitenkaan toistunut muina havaintopäivinä Kehä II:n ruuhkat johtuvat Turunväylän ja Länsiväylän liittymistä Kehä II:n ramppien liikennemäärien tarkastelu antoi viitteitä ruuhkien syistä. Iltapäivän osalta pohjoiseen meneviä ajokaistoja ruuhkauttaa alustavien tarkastelujen perusteella erityisesti Länsiväylältä Helsingin suunnasta (rampin iltahuipputunnin liikennemäärä 9 ajon./h), Gräsanlaaksosta Matinkylän suunnasta (pohjoiseen suuntautuvan liikenteen osalta iltahuipputunnin liikennemäärä 8 ajon./h) sekä Merituulentieltä Olarin kohdalta (rampin iltahuipputunnin liikennemäärä 7 ajon./h) Kehä II:lle tuleva liikenne. Ruuhkautuminen näillä tuntiliikenteen määrillä johtuu Turunväylän ja Länsiväylän liittymien puutteellisuudesta. Ruuhkautumisen poistamiseksi liittymissä pitäisi tehdä laajoja ja kalliita parannustoimenpiteitä. Kuva 11. Kehä II liikenne pohjoiseen Mankkaanlaaksontie kohdalla, ke 27.8.214 Kuva 12. Kehä II liikenne pohjoiseen Turunväylän eteläpuolella, pe 12.9.214 14 Espoon Liikennekatsaus 215
LIIKENTEEN VAIKUTUKSIA LIIKENTEEN PAKOKAASUPÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Anne Liukkonen Liikenteen pakokaasuilla on paikallisia ja globaaleja vaikutuksia. Paikallisia haittavaikutuksia aiheuttavat hiukkaset, PM ja typen oksidit, NO X. Sen sijaan rikkidioksidi-, lyijy- ja hiilimonoksidipitoisuudet eivät enää nykyään yleensä aiheuta ilmanlaatuongelmia pääkaupunkiseudulla. Globaalisti vaikuttavia kasvihuonekaasuja puolestaan ovat hiilidioksidi, CO 2, metaani CH 4 ja typpioksiduuli N 2 O. Globaalit ympäristövaikutukset Bensiini- tai dieselkäyttöisen ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa kulutetun polttoaineen määrään. Vuonna 214 Espoossa kului yhteensä 112 tonnia polttoainetta, josta suurin osa dieseliä. Liikennesuoritteen määrä on ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen pienenemisen vuoksi kasvanut nopeammin kuin kulutetun polttoaineen määrä. Polttoaineen kokonaiskulutus on tarkastelujaksolla 1994 214 ollut suurin vuonna 27. Vuonna 214 bensiinikäyttöisen henkilöauton polttoaineen keskikulutus oli 6,4 kg/1 km, ja litroina noin 7,8 l/1 km. Polttoaineen kulutuksen jakautuminen polttoaine- ja ajoneuvotyypeittäin on esitetty kuvassa 13. Polttoaineitten koostumusta on viime vuosina muutettu lisäämällä biopolttoaineitten osuutta. Vuonna 214 sekä bensiinin että dieselin bio-osuus oli VTT:n LIISA-laskentajärjestelmässä 8, % polttoaineen lämpöarvosta. Laskennallisesti biopolttoaine ei aiheuta lainkaan kasvihuonepäästöjä, koska biopolttoaineesta syntyneen hiilidioksidin oletetaan sitoutuvan täysimääräisesti takaisin kasvillisuuteen. Jos biomassa koostuu jätteistä tai tähteistä, sen osuus polttoaineen lämpöarvosta otetaan laskennallisesti huomioon kaksinkertaisena. Monet uudet autot sietävät jo polttoainelaatua E85, joka sisältää 85 % etanolia. Henkilöautot, bensiini Henkilöautot, diesel Pakettiautot, bensiini Pakettiautot, diesel Linja-autot Kuorma-autot 7 %,3 % 1 % 21 % 26 % 36 % Kuva 13. Polttoaineenkulutuksen jakautuminen Espoossa vuonna 214 Polttoneste (tonnia / a), kasvihuonekaasupäästöt (tonnia / a) 4 35 3 25 2 15 1 5 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 CO2 CO2-ekv Polttoneste Suorite Kuva 14. Suorite, polttoaineenkulutus ja kasvihuonepäästöt vuosina 1994-214 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Suorite (Mkm / a) Kasvihuonekaasujen kokonaisvaikutusta kuvataan hiilidioksidiekvivalentilla (CO 2 - ekv). Metaani on 21 kertaa ja typpioksiduuli 31 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta hiilidioksidi on suuren määränsä vuoksi kasvihuonekaasuista merkittävin. Vuonna 214 hiilidioksidi aiheutti noin 98 % liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 214 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Espoossa olivat 319 tonnia ja kasvihuonekaasupäästöt (CO 2 -ekv) yhteensä 324 tonnia. Hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitys on esitetty kuvassa 14. Espoon Liikennekatsaus 215 15
Paikalliset ympäristövaikutukset Typen oksideja syntyy erityisesti ajettaessa suurilla nopeuksilla ja kiihdytyksissä. Tieliikenteen typenoksidien päästöt olivat vuonna 214 noin 1 3 tonnia. Typen oksidien määrän kehitys on esitetty kuvassa 15. Typen oksidien päästöjen pienenemiseen on vaikuttanut varsinkin katalysaattoreiden käyttöönotto 199-luvun alussa. Vuonna 214 enää vajaa 5 % henkilöautojen suoritteesta ajettiin katalysaattorittomalla autolla. Typen oksideista haitallisin on typpidioksidi, NO 2. Typpidioksidi vaikuttaa erityisesti hengitysteihin. Lisäksi typenoksidit vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia, sekä happamoittavat ja rehevöittävät vesistöjä ja maaperää (HSY 2 ). Typenoksidit ovat myös osatekijänä, kun ilmakehän alaosiin muodostuu auringonvalon ja muiden ilmansaasteiden vaikutuksesta otsonia, O 3. Hiukkasia syntyy mm. palamisprosessin tuotteina. Ne voidaan kokonsa perusteella jaotella hengitettäviin hiukkasiin, PM 1, sekä pienhiukkasiin, PM 2,5. Suurin osa hengitettävistä hiukkasista on peräisin katupölystä. Erityisen haitallisia terveydelle ovat kuitenkin pienhiukkaset, sillä ne pystyvät tunkeutumaan keuhkojen ääriosiin saakka. Hiukkasten pintaan on tarttunut pakokaasussa olevia haitallisia yhdisteitä. Kuvasta 15. nähdään, että Espoon liikenteen hiukkaspäästöt olivat 55 tonnia vuonna 214. Hiukkaspäästöjen määrä on ollut laskusuunnassa. 25 35 Hiukkaset (tonnia / a) 2 15 1 5 3 25 2 15 1 5 NOx (tonnia / a), Suorite (Mkm / a) 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Hiukkaset NOx Suorite Kuva 15. Typenoksidien ja hiukkasten päästöt Espoon alueella 1994-214 LIIKENNEONNETTOMUUDET Vuoden 214 tammi joulukuussa Espoossa tapahtui kolme kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 12 %. Vuonna 213 Espoon kaupungin alueella tapahtui poliisin tietojen mukaan yhteensä 56 liikenneonnettomuutta, joista kaksi johti kuolemaan ja 119 loukkaantumiseen. Onnetto- muuksissa kuoli yhteensä kaksi ja loukkaantui 142 henkilöä. 48 prosenttia onnettomuuksista tapahtui maanteillä, 46 prosenttia katuverkolla ja kuusi prosenttia yksityisillä teillä sekä muilla liikennealueilla. Vuonna 213 onnettomuuksia tapahtui eniten marraskuussa ja vähiten elokuussa. (Espoon kaupunki 1 ja Saarinen 3 ) Lähteet: (Espoon kaupunki 1 ) Liikenneturvallisuus Tieliikenneonnettomuudet v. 213. Saatavana: http://www.espoo.fi/fi-fi/asuminen_ja_ymparisto/kadut_ ja_liikenne/liikennesuunnittelu/liikenneturvallisuus/liikenneonnettomuudet_espoossa (HSY 2 ) Referaatti sivulta 9. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 212. HSY:n julkaisuja 5/213 isbn (pdf) 978-952-664-69-5 (Saarinen, T. 3 ) Sähköpostiviesti 22.1.215. (VTT 4 ) LIPASTO liikenteen päästöt. Internet-sivut. Saatavana: http://lipasto.vtt.fi/liisa/index.htm (VTT 5 ) Referaatti sivuilta 25 26, 28, 36 37. Tutkimusraportti nro VTT-R-6355-13, Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöt LIISA 212 laskentajärjestelmä. Saatavana: http://lipasto.vtt.fi/liisa/liisa212raportti.pdf. 16 Espoon Liikennekatsaus 215
KARTTA A. JOUKKOLIIKENNE Arkivuorokauden nousut syksyllä 214 Punainen = junat; keltainen = bussit Muutos edellisestä syksystä suluissa, junaliikenteen luvut kursivoitu. Nousijamäärät ja nousijamäärien muutos on esitetty niille pysäkeille, joilla on joko vähintään 1 nousijaa tai muutos edelliseen syksyyn on vähintään 1 nousijaa. ESPOO KAUNIAINEN Espoon Liikennekatsaus 215 17
Arvo = johdettu muista laskennoista Vakiolaskentapaikat, DSL1, induktiosilmukka muutos 213 26 27 28 29 21 211 212 213 214 214, % painokerroin Martinsillantie 1168 894 1247 928 25,6,3 Kalevalantien alikulku 1393 133 158 1131 1355 1243 11 1326 131 22,2,3 Pohjantien ylikulku 1867 1878 1755 1972 1852 159 1582 4,8,5 Merituulentie 1711 1342 1529 116 1398 133 129 186 15,8,3 Kirkkojärventie 521 818 662 811 587 539 675,3 11 697 3,4,2 Länsiväylä, Karhusaari 185 1743 1679 219 211 251 2466 2983 2785 6,6,9 Kehä I, Laajalahti 1831 1553 1364 1267 1617 1612 1729 1999 1526 23,7,5 Vihdintie 152 87 831 168 986 1324 1547 1291 16,5,4 Gallen Kallelantie 154 127 121 177 223 29,1,7 Pitkäjärventie 611 636 544 678 687 736 714 692 67 3,2,2 Käsinlaskenta / Viacount II (VC) 213 214 muutos, % painokerroin a b c d kokonaismäärä a b c d kokonaismäärä Merituulentie Kehä II 3593 783 2916 3646 2542 437 22 259 29,,8 Kehä II, Möilimäensilta 289 58 55 284 568 153 42 279 116 295 48,1,1 Kehä I, Sotaleskensilta 798 832 815 995 858 927 13,7,3 Leppävaaranraitti Asemaportti 178 877 1934 46 2463 698 755 1387 481 1661 32,6,5 Finnoontie Hösmärintie 18 173 155 173 381 357 571 655 278,3,2 Iirislahden silta 138 988 1138 1132 225 95 1138 1157 2,2,4 Länsiväylä Helsingin raja 3837 3837 3158 3158 17,7,1 Soukanväylä Kivenlahdentie 395 216 253 432 411 25 226 421 2,5,1 Rantaradanraitti, Helsingin raja (VC) 123 123 493 493 59,,2 Länsituulensilta (VC) 111 111 545 545 5,9,2 Kuninkaankartanontie Klippinkitie 68 274 95 174 36 58 279 42 242 311 1,6,1 Hansatie Kauklahdenpuistotie 3 126 321 374 37 84 53 111 143 61,8, Espoonlahdenranta Espoonlahdenkatu 257 535 98 485 1129 119 257 426 89 446 6,5,1 Espoonlahdentien alikulku 433 333 485 433 842 433 298 573 322 813 3,4,3 Länsiväylä, Piispansilta 71 71 743 743 4,6,2 Piispansilta Suomenlahdentie 1149 5 14 277 1258 446 4 15 663 11 12,6,3 Kirkkojärventie, Espoonsilta 193 193 164 164 15,,1 Siltakatu Sunantien 573 123 322 596 87 363 175 152 351 521 35,5,2 Leppävaarankadun alikulku 1311 115 11 743 285 16 1 912 673 1796 13,9,6 Espoon pyöräilijämäärien muutos 213 214 vakiolaskentapisteiden perusteella, % 7,7 Espoon Liikennekatsaus 215
Espoon Liikennekatsaus 215
Espoon Liikennekatsaus 215 Pitkäjärvi Kalajärvi Luukinjärvi Velskolan Pitkäjärvi Matalajärvi Bodominjärvi Tuhkuri Majalampi Mylly-Majalampi Vääräjärvi Kattilajärvi Suolikas Saarijärvi Pyyslampi Vaakkoi Urja Orajärvi Ruuhijärvi Sahajärvi Nuuksion Pitkäjärvi Salmijärvi Heinäslampi Iso-Antias Kolmperä Siikajärvi Haukkalampi MARTINLAAKSO MYYRMÄKI KONALA KEIMOLA LINTUVAARA LAAKSOLAHTI NIIPPERI VANHAKARTANO JÄRVENPERÄ PERUSMÄKI KALAJÄRVI RÖYLÄ LUUKKI LAHNUS BODOM HÖGNÄS KUNNARLA LAKISTO VELSKOLA VANHA-NUUKSIO NUUKSIO SIIKAJÄRVI KOLMPERÄ