ESPOON LIIKENNEKATSAUS

Transkriptio

1 ESPOON LIIKENNEKATSAUS S. 14 JUNALIIKENTEEN KASVU JATKUU 2017 S.16 ENNÄTYS LIITYNTÄ- PYSÄKÖINNISSÄ S.9 PYÖRÄILY ENTISTÄ SUOSITUMPAA S.12 KAUPUNKIPYÖRÄT TULEVAT! 10 ASEMAA, 100 PYÖRÄÄ ESPOOSEEN

2 SISÄLLYS LIIKENNETIEDON UUSI AIKAKAUSI KÄSITTEET JA LYHENTEET LIIKENNE MUUTTAA KAUPUNKIA LIIKENNETIEDON UUSI AIKAKAUSI Miten liikenne muuttuu? AJONEUVOJEN LAM 2 nykyisiä jalankulku-, pyörä-, joukko- ja Liikenteen automaattinen Laskennan laitteet MILLÄ ESPOOLAISET LIIKKUVAT? PYÖRÄILY ON ENTISTÄ SUOSITUMPAA Kesän pyöräilijämäärissä jälleen kasvua vuonna 10 asemaa, 100 pyörää-kaupunkipyörät tulevat Edistämisohjelma vaikuttaa JUNALIIKENTEEN SUOSIO KASVOI JÄLLEEN Liityntäpysäköinti Liityntäpysäköinnin älykäs ohjausjärjestelmä Metrolla Matinkylään Joukkoliikenne-etuudet Espoossa rakennetaan AUTOLIIKENNEMÄÄRISSÄ EI KASVUA Autoliikenteen kokonaismäärä ennallaan Liikenne kasvanut vain länsirajalla Turveradantien avaamisen vaikutukset liikenteelle Suomenlahdentien avaamisen vaikutukset liikenteelle Jorvin kiertoliittymän väylien sujuvuustarkastelu LIITTEET Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon juna-asemilta Espoon pyöräilijämäärät Autoliikennemäärät Espoossa Raskaan liikenteen määrä sekä %-osuus Espoon autoliikenteestä Autoliikennemäärien vuosimuutokset Espoossa JULKAISIJA: ESPOON KAUPUNKI, KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS DESIGN: ANTTI KANGASSALO / FARM.FI KANSIKUVA: HEIDI-HANNA KARHU, KUVITUSKUVAT: LAURI ERIKSSON, JAAKKO ERÄNEN. HEIDI-HANNA KARHU, OLLI HÄKÄMIES, UNSPLASH.COM. ISBN PAINETTU JULKAISU ISBN NETTIJULKAISU Tässä liikennekatsauksessa käsitellään ajoneuvoliikenteen liikennemääriä sekä niiden aikaisempaa kehitystä. Tämän lisäksi liikennetietotiimi tuottaa erillistutkimuksia asiakastarpeisiin resurssien puitteissa. Liikennetieto on siirtymässä automatisoituun tiedonsiirtoon ja -jakamiseen, mikä vähentää käsin tehtävän laskennan tarvetta. Menneen vuoden aikana liikennetutkimus siirtyi jalankulku- ja pyöräilylaskentojen osalta uudelle aikakaudelle, kun ensimmäinen EcoCounterlaskin ja sen kolme laskentapaikkaa mahdollistavat jalankulkija- ja pyöräilijämäärien seurannan ympärivuotisesti GSM-tiedonsiirtoominaisuudella. Pyöräliikenteen seurannan parantamiseksi EcoCounter-laskimia ollaan hankkimassa lisää. Myös autoliikennelaskentaa kehitetään hankkimalla uusia laskentalaitteita, joissa on automaattinen tiedonsiirto ja järjestelmäkohtaiset analyysiohjelmat. Liikenteen sujuvuustietojen ja katuliittymien liikennevirtojen tietotarve on asettanut liikennetiedolle uusia haasteita. Liittymäliikenteen laskentaa kehitetäänkin tavoitteena korvata autoliikenteen liittymien käsin tehtävät laskennat videokuvaan perustuvilla laskennoilla. Edellisen vuoden katsauksessa esitetyt saavutettavuustarkastelut ovat herättäneet kiinnostusta, ja odotamme niiden taustalla olevien aineistojen kehittymistä erityisesti pyöräliikennettä ajatellen. Espoossa on tunnistettu joukkoliikenteen ja pyöräliikenteen olevan merkittävimpiä tekijöitä päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Joukkoliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen kohdistuvat toimenpiteet ovatkin vahvasti mukana valtuuston hyväksymässä Espoon vuosien 2020 ilmasto-ohjelmassa. Tämä liikennekatsaus on laadittu Espoon liikennesuunnitteluyksikön liikennetietotiimissä. Kiitos yhteistyöstä kaikille niille, jotka ovat osallistuneet raportin laadintaan ja edesauttaneet sen valmistumista. Espoo LIIKENNEINSINÖÖRI HEINI PELTONEN A V AIKAVÄLI Autoliikennemittauksissa havaittu kahden peräkkäisen auton ajallinen väli sekunteina. AUTOLIIKENTEEN VUOSISUORITE Autoliikenteen suorittama ajokilometrien määrä. BAANAVERKKO Laadukkaiden pyöräteiden reitistö. ESPOO-TARINA Espoon strategia vuosille HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Sen jäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo. JONOLIIKENNE- PROSENTTI Autoliikennemittauksissa saatujen tietojen perusteella laskettava %-arvo, joka kertoo todennäköisyyden seisahtuvan ruuhkajonon syntymiselle. JOUKKOLIIKENNE- MATKA-LUKU Espoon alueen nousut lisättynä seutuliikenteen vastakkaissuuntaisilla matkoilla ja leimaamatta matkustavilla. KAVL Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne. KAUPUNKIKESKUS Espoon kaupunkikeskukset ovat Espoon keskus, Leppävaara, Matinkylä, Tapiola ja Espoonlahti. KSK Kaupunkisuunnittelukeskus KÄSITTEET JA LYHENTEET mittausasema. LLKA5 Vanhemman sukupolven mikroaaltolaskin, joka laskee ajoneuvomääriä väylien poikkileikkauksissa. LIPA Liikuntapalvelut NOUSUT-LUKU Bussien matkakorttijärjestelmästä saadut leimaukset yhdistettynä sekä junan että avorahastuksessa olevien bussien ovien laskentalaitetietoihin. RAKV Rakennusvalvonta SITO Sivistystoimi SUJUVUUSTUTKIMUS Sujuvuustutkimuksella saadaan tietoa liikenteen sujuvuudesta jollain matkavälillä tai alueella kulkuaikoina tai keskinopeuksina (matka-aikatutkimus, matkanopeustutkimus). KAKE Kaupunkitekniikan keskus TOMTOM-DATA Tallennettuja havaintotietoa, jota käytetään mm. liikenteen sujuvuuden selvittämiseen eri alueilla ja matkaväleillä. VCII Uudemman sukupolven mikroaaltolaskin, jonka toiminta perustuu doppler-tutkaan. Laskee ajoneuvomääriä ja nopeuksia, sekä ajoneuvojen pituuksia ja aikavälejä.

3 LIIKENNE MUUTTAA KAUPUNKIA Espoossa on tehty liikennetutkimusta 1960-luvulta 4 lähtien, ja nykyisin Espoon liikennetutkimustoiminta on 5 yksi Suomen kuntien laajimmista. Liikennetutkimuksessa tehdään liikenteen nykytilalaskentojen lisäksi analyysejä liikenteen tilasta ja vaikutuksista. Lisäksi liikennetutkimuksessa kerätään ja analysoidaan ulkoisista tietolähteistä saatavia Espoon liikennettä koskevia tietoja. MITEN LIIKENNE MUUTTUU? LIIKENNEINSINÖÖRI HEINI PELTONEN, LIIKENNETUTKIJA RISTO TETRI JA SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ SAMUEL TUOVINEN Liikennelaskennoilla tuotettavilla tuloksilla on monia perustehtävien kannalta tärkeitä käyttötarpeita. Liikennelaskentojen avulla saadaan tieto kaupungin liikenteen nykytilasta ja sen kehityksestä. Huomattavimmat liikennelaskentojen tulosten tarpeet kohdistuvat teiden, katujen sekä jalankulku- ja pyöräliikenneväylien toteutukseen, kaavoituksen liikennesuunnitteluun, liikennemeluselvityksiin sekä liikenneturvallisuustarkasteluihin. Pysäköintilaskentojen tuloksia tarvitaan alueellisissa ja paikallisissa liikennesuunnitelmissa sekä vuoroittaispysäköinnin mahdollisuuksien arvioinneissa. Nopeustutkimukset kohdentuvat pääsääntöisesti liikenneturvallisuuskysymysten selvityksiin ja arviointeihin. Pyöräliikenteen seurannan tarpeet ovat Espoossa nousussa. Espoon vahvan tahtotilan pohjalta syksyn arkipäivän kulkumuoto-osuuden tavoite on 15 % vuoteen 2024 mennessä. Myös kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa on todettu pyörälii- kenteen kehityksellä olevan merkittävä rooli, kuten joukkoliikenteenkin kehityksellä. Pyöräliikenteen kausivaihtelun seuraamiseksi pyöräilyn seurantaa on lisätty. Pyöräliikennelaskinten hankintojen myötä mahdollistuu ympärivuotinen pyöräliikenteen seuranta. Pyöräilijämäärien seurantaa on vahvistettu erityisesti baanoilla, sillä niihin kohdistuu merkittäviä rakennus- ja parannustarpeita. Autoliikenteen tutkimuksilla on suuri painoarvo Espoon liikennetutkimuksissa, koska autoliikenteen tilavarausvaatimukset maankäytön suunnittelussa ovat mittavia, investointikustannukset teiden ja katujen rakentamisessa ovat merkittäviä ja myös ympäristövaikutukset ovat suuria. Tiivistyvän kaupunkirakenteen vaatimuksetkin kasvattavat autoliikenteen pysäköintitutkimusten painoarvoa ja määrää. LASKENNAN LAITTEET LIIKENNEINSINÖÖRI HEINI PELTONEN, LIIKENNETUTKIJA RISTO TETRI, SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ SAMUEL TUOVINEN Espoossa liikenteen kehitystä seurataan omilla liikennelaskennoilla ja ulkoisista järjestelmistä kerättävien tietojen avulla. Jalankulun seurannan kohteita ovat kaupunkikeskukset ja pyöräliikenteen osalta kaupunkikeskukset ja niiden väliset yhteydet, kausivaihtelu ja baanojen pyöräilijämäärät. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laskennat tehdään käsilaskentoina, kiinteillä laskimilla ja siirrettävillä laskimilla. Konelaskimina käytetään kiinteissä laskentakohteissa DSL10 -silmukkalaskimia sekä EcoCounter-laskimia. Vaihtuvissa laskentakohteissa käytetään Viacount II -mikroaaltolaskimia. Käsilaskennat tehdään pääosin kahden tunnin laskentoina, joista suurin osa toteutetaan kuussa ennen juhannusta. Havainnot laajennetaan vuorokausiliikenteeksi kertoimilla laskentapisteen sijainnin ja ajankohdan mukaan. Joukkoliikenteen tutkimuksista vastaa HSL. Bussiliikenteen pysäkkikohtaiset nousut kerätään matkakorttijärjestelmästä. Matkakorttia ei leimata linjalla 550, jonka osalta käytettiin ovilla Dilax-laskentalaitteita. Tiedot saadaan marraskuun jokaiselta päivältä. Aineistosta lasketaan arkipäivien nousujen keskiarvo, joka on liikennesuunnittelun näkökulmasta kiinnostavin tieto. Junaliikenteen nousut ja poistumiset kerätään junavaunujen ovilla niin ikään Dilax-laskentalaittein. Espoossa autoliikenneseurannan kohteita ovat katujen ja teiden autoliikennemäärät, pysäköintialueiden käyttöasteet ja pienemmässä määrin liikenneväylien ajonopeudet. Espoon autoliikennelaskennat suoritetaan pääosin omalla laskentakalustolla, mutta Espoo käyttää laskentoihinsa myös valtion silmukkapisteitä ja kerää liikennetietoja LAM-asemilta. Pysäköintitutkimukset tehdään laskemalla pysäköintikapasiteetti ja ajoneuvomäärät manuaalisesti kentällä tai videokuvasta toimistolla. Pysäköintilaitoksissa sisään ja ulos kulkevien autojen määrät puolestaan lasketaan Viacount II -mikroaaltolaskimilla. Pysäköintilaitoksen ajallisesti muuttuva käyttöaste saadaan edellä mainittujen laskentatulosten yhdistelmällä. Lisäksi pysäköintiselvityksiä varten on saatu ajantasaisia tietoja laitosten omistajien pysäköinninhallinnan järjestelmistä. Espoossa emme tee itse liikenteen kulkumuoto-osuustutkimuksia, vaan tämän tiedon osalta analysoimme kuntakohtaista tietoa HSL:n tuottamasta liikkumistutkimuksen aineistosta. HSL:n tuottama liikkumistutkimus on ohjelmassa seuraavan kerran vuonna 2018.

4 MILLÄ ESPOOLAISET LIIKKUVAT? LIIKENNEINSINÖÖRI HEINI PELTONEN E spoossa tehtyjen matkojen kulkumuoto-osuudet syksyn arkipäivänä (HSL 2012) ovat: jalankulku 23 %, pyöräily 8 %, joukkoliikenne 21 % ja henkilöautoilu 48 %. Kulkumuoto-osuus voidaan analysoida vertailukelpoisesti muiden Helsingin seudun liikenteen kuntien kanssa käyttämällä aineistoa Helsingin seudun liikkumistutkimuksesta, joka on tarkoitus tehdä seuraavan kerran vuoden 2018 aikana. Espoon kaupungin asettaman tavoitteen mukaan syksyn arkipäivinä pyörämatkojen kulkumuoto-osuus on 15 % vuonna % 23 % 8% 48 % kävely keskusta-alueilla on kasvanut 25 % ja keskusten välinen pyöräily 96 % laskentakohteissa. Kunkin kulkumuodon osalta vertailu perustuu arkivuorokausiliikenteeseen kyseisen kulkumuodon kausivaihtelun vahvana kautena, jolloin liikennemäärä on liikennesuunnittelun kannalta kiinnostavimmillaan. Jalankulun ja pyöräilyn seurannassa yksittäisellä laskentakohteen tuloksella voi olla suuri vaikutus laskentakohteiden liikennemäärien kokonaiskehitykseen. Laskenta-ajankohdan sää vaikuttaa huomattavasti tulokseen erityisesti jalankulun ja pyöräilyn käsilaskentakohteissa, joissa laskentatulos saadaan yhden päivän otoksesta. Asukkaita Kulkumuotojen osuus Espoossa tehdyistä matkoista syksyn arkipäivänä (HSL 2012). Espoon asukasmäärä on kasvanut viime aikoina 1 2 % vuodessa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana asukasmäärä on kasvanut 15 %. Myös liikennemäärät ovat kasvaneet asukasmäärän kasvuun myötä, mutta kasvu vaihtelee kulkutavoittain. Henkilöautoliikenteen määrä on kasvanut laskentakohteissa vain 3 %, kun taas kestävien kulkutapojen liikennemäärän kasvu on ollut selvästi asukasmäärän kasvua suurempi. Tutkimusten mukaan vuosina 2007 joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut 13 %. Viimeisimmän vuoden bussinousujen määrä ei ollut tätä katsausta varten käytettävissä. Kymmenessä vuodessa Kulkutapojen kehitys Espoossa vuosina = KESKUSTEN VÄLILLÄ KESKUKSISSA

5 8 BRYSSELISTÄ ESPOOSEEN PYÖRÄILY ON ENTISTÄ SUOSITUMPAA LIIKENNEINSINÖÖRI HEINI PELTONEN Pyöräilijämäärät kasvoivat vuonna edelleen sekä kaupunkikeskuksissa että kaupunkikeskustojen välillä olevissa laskentakohteissa. Keskuksissa pyöräilijämäärät olivat 32 % suuremmat ja kaupunkikeskuksien välisillä reiteillä 26 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Kymmenessä vuodessa pyöräilijämäärät ovat kasvaneet keskuksissa 81 % ja keskuksien välisillä reiteillä 96 %. Tiedot perustuvat maanantain torstain väliseen arkivuorokausiliikenteeseen aikaan laskentakohteissa. Kokemuksemme mukaan pyöräliikenteen laskentakohteiden kautta saatava arvio pyöräliikennemäärien kehityksestä kertoo suunnan absoluuttisten pyöräilijämäärien kehityksessä pitkällä aikavälillä. Kuitenkin yksittäisen vuoden pyöräliikennemäärien kehityksessä voivat otoslaskentoina tehdyt käsilaskennat aiheuttaa suurtakin varianssia tulokseen esimerkiksi laskenta-ajankohdan sään vaikutuksesta. Yhdenkin laskentapisteen tulos voi vaikuttaa merkittävästi koko vuoden pyöräliikennemäärien arvioon. KESKUKSISSA KESKUSTEN VÄLILLÄ Espoo on sitoutunut kaksinkertaistamaan pyöräilyn kulkutapaosuuden vuoteen 2024 mennessä allekirjoittamalla Brysselin sopimuksen. Espoon strategian mukaan kaupunkirakenteessa parannetaan pyöräilyn mahdollisuuksia ja kasvatetaan pyöräilyn suosiota. Pyöräliikenteen edellytysten parantaminen vahvisti roolia vuoden aikana, kun valtuusto hyväksyi elokuussa Espoon ilmasto-ohjelman vuosille Ohjelman mukaisesti Espoossa toteutetaan pyöräilyn laatureittejä, joiden kunnossapito mahdollistaa ympärivuotisen pyöräilyn baanoilla ja asemille johtavilla reiteillä. Liityntäpyöräilyä lisätään toteuttamalla asemille runkolukittavia, säältä ja ilkivallalta suojattuja pyöräpaikkoja sekä parantamalla pyöräpysäköintiä bussipysäkkien yhteydessä. Ohjelman mukaisesti pyöräilyn positiivista imagoa ja Espoon pyöräilybrändiä vahvistetaan. Kaupunki on tunnistanut pyöräliikenteen kehittämisen merkittäväksi mahdollisuudeksi päästövähennystarpeeseen ja ilmastonmuutoksen asettamiin vaatimuksiin vastaamisessa. KESKUKSISSA Pyöräilyn ja jalankulun kehitys vuosina 2007 kaudella arkivuorokausiliikenteessä (ma to) = 100.

6 10 Talvilasketuissa kohteissa pyöräilijämäärät olivat 9 41 % n pyöräilijämääristä vuonna. Vilkkaita pyöräilyväyliä ovat Kehä I Laajalahdessa sekä Länsiväylä Karhusaaren kohdalla. Kehä I:llä ja Vihdintiellä pyöräilijämäärät olivat vuonna isommat kuin edellisenä vuonna. Talvipyöräilijöiden arkivuorokausimäärät (ma to) verrattuna aikaan silmukkapisteissä vuosina kolmen vilkkaimman viikon keskiarvona. 11 MARTINSILLANTIE KALEVALANTIEN ALIKULKU POHJANTIEN YLIKULKU Espoon tavoitteellisella baanaverkolla on vuonna laskettu pyöräliikennettä viidessä eri laskentakohteessa, joista neljä on vakiolaskentakohteita. Kuusisaarenbaana Helsingin rajalla ja Länsibaana Karhusaaren kohdalla ovat Espoon vilkkaimmat baanat ja myös vilkkaimmat pyöräväylät. Molemmissa 2014 kohteissa vuonna pyöräilijämäärät ovat kuitenkin vähentyneet edellisestä vuodesta. Uudella Länsibaanan osuudella Suomenlahdentiellä ei ole tehty vielä laskentoja. Jatkossa pyrimme lisäämään koneellista laskentaa uusille ja parannetuille baanoille. Baanojen pyöräilijämäärät arkivuorokaudessa kolmen vilkkaimman viikon keskiarvona (ma to) vuosina KIRKKOJÄRVENTIE KARHUSAARENTIE 2014 LÄNSIVÄYLÄ KEHÄ I LAAJALAHTI KEHÄ I - LAAJALAHTI KIRKKOJÄRVENTIE 2014 VIHDINTIE LÄNSIVÄYLÄ 2014 PITKÄJÄRVENTIE PIISPANSILTA

7 10 ASEMAA, 100 PYÖRÄÄ -KAUPUNKIPYÖRÄT TULEVAT LIIKENTEENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ JOHANNA NYBERG TOIMENPIDE POLIITTINEN TAHTO JA RESURSSIT Espoo sitoutuu pyöräilyn edistämisen tavoitteisiin Kaupunginjohtaja nimeää pyöräilytyöryhmän Pyötäilyn edistämistyö linkitetään nykyisiin ohjelmiin VASTUU- TAHO KSK KSK KSK MUUT MUKANA Pyöräilytyöryhmä muut työryhmän hallintokunnat Hyvinvoinnin ja terveyden edist. johtoryhmä 4 Lisätään resursseja KAKE, KSK - LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Parannetaan pyöräilyolosuhteiden huomioon ottamista eri kaavatasoilla Tehdään pyöräilyn kilpailukyvyn tarkastelut aluekeskuksittain Lisätään pyöräpysäköintiä kiinteistöissä ja määritellään niiden laatu Kehitetään pyöräpysäköinnin olosuhteita olemassa olevassa kiinteistöissä LAATUREITIT KSK KSK KAKE KAKE KSK, RAKV - RAKV, tilakeskus 9 Suunnitellaan ja toteutetaan laatureittejä KAKE, KSK - 10 Suunnitellaan ja toteutetaan laatureittien opastus KAKE, KSK KSK HSL, KSK, LIPA 11 Parannetaan laatureittien kunnossapitoa KAKE - SUJUVAT JA TURVALLISET REITIT 12 Rakennetaan verkon yhteyspuutteita KAKE - 13 Parannetaan risteysjärjestelyjen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä jalankulun ja pyöräilyn erottelua aluekeskuksissa KAKE KSK 14 Parannetaan opastusta KAKE KSK, LIPA 15 Parannetaan pyöräteiden kunnossapitoa KAKE KSK TOIMENPITEEN AJOITUS Espoossa toteutetaan kaupunkipyöräjärjes- toteutetaan Matinkylä-Olarin alueella, minne sijoitetaan kymmenen kaupunkipyöräasemaa sadalle kaupunkipyörälle ajanjaksolle Matinkylä-Olari valikoitui pilottialueeksi, koska siellä maankäyttö on hyvin monipuolista. Kaupunkipyöräverkosto on suunniteltu palvelemaan mahdollisimman monipuolisesti alueen asukkaita ja vierailijoita, alueella toimivia palveluja sekä virkistystoimintaa. Yksi asema sijoitetaan lähelle espoolaisille tärkeää luontoa, saaristoa ja Rantaraittia. Kaupunkipyöräkokeilu on Espoossa tärkeä osa niin pyöräilyn edistämistä kuin joukkoliikenteen matkaketjun sujuvoittamistakin. Espooseen tulevat kaupunkipyörät lainataan Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä ja ovat näin osana laajempaa kaupunkipyöräjärjestelmää. Kaupunkipyöräjärjestelmän rekisteröityminen ja kausimaksu kattavat sekä Espoon että Helsingin palvelun, eli samalla maksulla voi käyttää kaupunkipyöriä niin Espoossa kuin Helsingissäkin. Lisätietoja kaupunkipyörien käytöstä ja rekisteröitymisestä löytyy osoitteesta 12 telmän pilottikokeilu llä Kokeilu pyöräilyn edistämisohjelma. 13 EDISTÄMISOHJELMA VAIKUTTAA LIIKENNEINSINÖÖRI HEINI PELTONEN Espoolle valmistui syksyllä 2013 Pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpanemiseksi ja seuraamiseksi on perustettu ohjausryhmä edistämisohjelman suosituksen mukaisesti. Edistämistyötä tehdään Espoossa pyöräilyn edistämisen ohjausryhmän johdolla ja pääosin edistämisohjelmassa esitettyjen toimenpidelinjausten mukaisesti. Kaupunkipyörät eivät olleet mukana laaditussa edistämisohjelmassa omana toimenpiteenään, mutta ne tulevat vaikuttamaan espoolaiseen pyöräilyimagoon ja pyöräilykulttuuriin. Edistämisohjelman tavoitteena on liittää yhteen eri toimijoiden työ ja lisätä kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä tavoitteen saavuttamiseksi. Vuoden lopussa ohjelman toimenpiteistä vain yksi toimenpide on aloittamatta kokonaan. Suurin osa toimenpiteistä on tekeillä ja 6 toimenpidettä (29 %) on tehty. Yhteenveto pyöräilyn edistämisohjelman tilanteesta vuonna. 16 Lisätään työmaakohteiden ohjeistukseen pyöräilyn huomioon ottaminen KAKE, RAKV rakentajat, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen ASEMIEN SAAVUTETTAVUUS 17 Tarkennetaan suunnitelmat ja toteutetaan pyöräpysäköintiä ja asemille johtavia yhteyksiä KAKE, KSK VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI 18 Laaditaan viestintäsuunnitelma LIPA, KSK Tuetaan ja ollaan mukana luomassa espoolaista pyöräilykulttuuria Kehitetään lasten ja nuorten asennekasvatusta LIPA LIPA, SITO KAKE, Terveyspalvelut, Kaupunkikulttuuri Nuorisopalvelut, Kaupunkikulttuuri, KSK Nuorisopalvelut, HSL SEURANTA 21 Otetaan käyttöön pyöräilyn seurantamittarit ja kerätään ja julkaistaan tiedot säännöllisesti KSK, KAKE Liikuntapalvelut, tilakeskus Ei aloitettu Tekeillä Tehty

8 + JUNALIIKENTEEN SUOSIO KASVOI JÄLLEEN SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ SAMUEL TUOVINEN Radan imussa saavutettiin myös autojen liityntäpysäköinnin ennätys Joukkoliikenne Espoossa vuosina 2007 Arkivuorokauden nousuja juniin ja busseihin JOUKKOLIIKENNE SIIRTYY RAITEILLE Joukkoliikenne siirtyy lähitulevaisuudessa kasvavissa määrin raiteille. Länsimetro ja siihen tukeutuva liityntälinjasto otettaneen käyttöön syksyllä Raide-Jokerille saatiin valtion rahoitus, ja rakentaminen voidaan aloittaa. Kaupunkirata, eli kaksi lisäraidetta Leppävaaran ja Kauklahden välillä, odottaa valtion rahoituspäätöstä. Joukkoliikenteen kehityssuunta on Espoo-tarinan eli strategian mukainen: joukkoliikenteen edellytyksiä parannetaan erityisesti kaupunkikeskusten välillä. JUNALIIKENNE Junaan noustiin Espoossa kertaa marraskuisena arkipäivänä vuonna. Se on 9 % enemmän kuin edellisvuonna. Mankin seisake lakkautettiin maaliskuussa. Vähäliikenteisellä seisakkeella oli satakunta nousijaa arkipäivänä vuonna. Prosentuaalisesti eniten matkustajamäärää kasvattivat Kauklahti (20 %), Koivuhovi (13 %) ja Mäkkylä (16 %). Absoluuttisesti suurimmat nousumuutokset havaittiin Leppävaarassa (+1 210), Kauklahdessa (+370) ja Espoon keskuksessa (+370). Herkkyystarkasteluna huhtikuun arkipäivänä noustiin junaan 5 % enemmän kuin vuotta aiemmin, eli kasvua oli sinäkin ajankohtana, vaikkei yhtä paljon. Prosentuaalisesti eniten kasvoivat Kauklahti (13 %) ja Kera (14 %). Absoluuttisesti suurin nousumuutos löytyi Leppävaarasta (+470 nousijaa arkivuorokaudessa). BUSSILIIKENNE HSL:llä on meneillään uuden matkakortti- ja liikenneinformaatiojärjestelmän käyttöönotto. Sen tiedot vaativat oikeellisuuden tarkistamista ja korjaamista, minkä vuoksi pysäkkikohtaiset nousut eivät olleet vielä käytettävissä tätä kirjoitettaessa. Seuraavat aineistot jäävät puutteellisiksi: Joukkoliikenne Espoossa vuosina 2007 Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon bussipysäkeiltä ja junaasemilta syksyllä Pysäkkikohtaisen nousuaineiston puuttumisesta huolimatta voidaan sanoa, että Espoon sisäisillä bussilinjoilla matkustaminen on vähentynyt vuodessa 0,8 % HSL:n kuukausitilastojen mukaan. Metroasemien rakennustöiden takia bussiliikenteellä oli paljon poikkeusjärjestelyjä, joilla liikennöinti on väistämättä hitaampaa ja kalliimpaa. Vuorotarjontaa karsittiin joillakin yhteyksillä, koska kaupungin budjetissa joukkoliikenteen menoja ei ollut mahdollista kasvattaa. Puuttuvissa nousuluvuissa näkyisivät oletettavasti koko vuoden osalta Tapiolan, Otaniemen ja Kivenlahden sekä vuoden lopun osalta myös Espoonlahden poikkeusreitit Arkivuorokauden joukkoliikennematkat

9 LIITYNTÄPYSÄKÖINTI SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ SAMUEL TUOVINEN KERA 50 % 16 Etelä-Espoon metroasemilla LIITYNTÄPYSÄKÖINNIN ÄLYKÄS 17 Metron liikennöinnin alkaessa otetaan käyttöön 1200 henkilöautoille ja 1600 pyörille varattua liityntäpysäköintipaikkaa. Henkilöautojen liityntäpysäköinti on kaikilla metroasemilla maksullista ja edellyttää matkakortilla maksettua matkaa. Polkupyörien liityntäpaikat ovat pääosin runkolukittavia ja suurelta osin säältä suojattuja. Matinkylän metrokeskuksessa kaikki liitynnän auto- ja pyöräpaikat ovat metron avautuessa käytettävissä. Muilla metroasemilla metroliitynnän auto- ja polkupyöräpaikkojen määrä kasvaa sitä mukaa kuin käynnissä olevat rakennushankkeet etenevät ja niiden yhteydessä toteutettavat autopaikat ja pyöräkatokset ja -telineet otetaan käyttöön. Liityntäpyöräpaikkoja löytyy nykyisin Espoosta ja Kauniaisten asemalta yhteensä Keran juna-asemalle rakennettiin vuonna uusia runkolukittavia pyöräpaikkoja 32. Aiemmin siellä ei pyöräpaikkoja ollut, ja pyöriä jätettiin, minne sattui mahtumaan. Liityntäpaikkojen käyttöaste nousi 69 prosenttiin edellisvuoden 56 prosentista. Vuonna saavutettu taso on kuitenkin vuoden 2014 suuruusluokkaa. Täysimmät alueet ovat Westend (133 %), Espoon keskus (92 %) ja Kauklahti (91 %). Niistä Westend on ollut täynnä myös kahtena edeltävänä tutkimusvuotena. Liityntäautopaikkoja löytyy nykyisin Espoosta ja Kauniaisten asemalta 1576 eli määrä on pysynyt likimäärin samana. Käyttöaste kasvoi 93 prosenttiin edellisvuoden 85 prosentista, mikä on korkein taso sitten vuoden 2004 seurannan aloittamisen. Suurin osa kasvusta selittyy Leppävaaraan ja Kauniaisten suosion lisääntymisellä viime vuoteen verrattuna. Täynnä ovat Kauniainen (106 %), Espoon keskus (101 %), Kera (100 %), Hanasaari (101 %) ja Tuomarila (100 %). Kaksi viimeksi mainittua ovat olleet täysiä jo useamman vuoden. Espoon keskus oli täynnä edellisen kerran vuonna OHJAUSJÄRJESTELMÄ LIIKENTEENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ JOHANNA NYBERG Metron liityntäpysäköintiin on toteutettu reaaliaikainen liityntäpysäköinti-informaatiojärjestelmä, joka otetaan käyttöön heti metron liikennöinnin alkaessa. Informaatiojärjestelmä välittää reaaliaikaista tietoa liityntäpysäköintialueiden täyttöasteista mm. katujen varsilla oleviin digitaalisiin viitoitustauluihin. Liityntäpysäköintialueiden täyttöasteita on lisäksi mahdollista seurata mm. Reittioppaasta. Reaaliaikaisella liityntäpysäköinti-informaatiolla pyritään ohjaamaan liikennettä mahdollisimman sujuvasti eri pysäköintilaitoksiin. Länsimetron liityntäpysäköintipaikat metroliikenteen alkaessa 2017 OTANIEMI TAPIOLA URHEILUPUISTO NIITTYKUMPU MATINKYLÄ Pyörien liityntäpysäköintipaikat vuonna. MÄKKYLÄ LEPPÄVAARA KILO KAUNIAINEN KOIVUHOVI TUOMARILA ESPOO KAUKLAHTI HANASAARI WESTEND LOMMILA Autojen liityntäpysäköintipaikat vuonna. MÄKKYLÄ LEPPÄVAARA KILO KERA KAUNIAINEN KOIVUHOVI TUOMARILA ESPOO KAUKLAHTI HANASAARI 60 % 93 % 19 % PAIKOISTA KÄYTÖSSÄ 69 % 60 % 75 % 133 % 66 % 92 % 91 % 98 % PAIKOISTA KÄYTÖSSÄ 100 % 100 % 101 % 90% PYÖRIÄ 300 AUTOJA 66 % PYÖRIÄ 106 % PYSÄKÖINTIPAIKKOJA 101 % PYSÄKÖINTIPAIKKOJA PYSÄKÖINTIPAIKKOJA AUTOJA PYSÄKÖINTIPAIKKOJA 92 % 63 %

10 18 METROLLA MATINKYLÄÄN SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ SINIKKA AHTIAINEN METRO-OSUUDEN RUOHOLAHTI- MATINKYLÄ AVAAMINEN LIIKENTEELLE ON VIIVÄSTYNYT Metron valmistumiseen asti Espoon bussilinjasto pysyy entisellään. Länsimetron viivästymisen vuoksi bussilinjaston uudistus ei toteutunut vielä syksyllä. Siksi Etelä-Espoossa ajetaan busseilla entiseen tapaan, kunnes metro Matinkylään on valmis. Nykyisestä bussilinjastosta saa lisätietoja osoitteesta: lansimetro/liikenne-158-alkaen. ESPOON JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ MUUTTUU LÄNSIMETRON AVAUTUESSA Rataosuudelle Ruoholahdesta Matinkylään avataan kahdeksan uutta metroasemaa kaksi Helsinkiin ja kuusi Espooseen. Uusi Länsimetro kulkee kokonaisuudessaan maan alla. Osuuden valmistuttua metro kulkee ruuhka-aikaan Tapiolan ja Itäkeskuksen välillä kahden ja puolen minuutin välein. Itäkeskuksen ja Kampin välillä siirryttiin tiheämmän vuorovälin liikenteeseen jo Espooseen liikennöi jatkossa kaksi metrolinjaa, joista toinen kulkee väliä Matinkylä-Vuosaari ja toinen väliä Tapiola-Mellunmäki. Idän suunnassa joka toinen juna ajaa Mellunmäkeen ja joka toinen Vuosaareen. Espoossa taas joka toinen juna kääntyy takaisin Tapiolassa ja joka toinen jatkaa Matinkylään. Metro ei kulje yöaikaan. Metron liikennöintiaikojen ulkopuolella liikennöidään busseja Etelä-Espoosta, Kauniaisista ja Kirkkonummelta Kampin terminaaliin. Länsimetroon ja sen liityntälinjoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa lansimetro. METRO MUUTTAA MYÖS BUSSILIIKENNETTÄ Metron jatkaminen Ruoholahdesta Matinkylään asti muuttaa Espoon joukkoliikennettä ratkaisevasti: matkat Helsingin kantakaupunkiin kulkevat tulevaisuudessa pääosin raiteilla. Etelä-Espoossa tämä tarkoittaa myös siirtymistä liityntäliikenteeseen. Metro muodostaa pääasiallisen kulkuyhteyden Helsingin keskustaan. Tästä syystä ei ole kustannustehokasta ajaa sen kanssa päällekkäistä bussiliikennettä. Etelä-Espoon bussilinjat päättyvät tulevaisuudessa pääsääntöisesti Matinkylän ja Tapiolan metroasemilla sijaitseviin liityntäterminaaleihin. Bussit kulkevat lyhyin vuorovälein metroradan varteen, mistä matka jatkuu eteenpäin sujuvasti metrolla. HSL-alueen joukkoliikennejärjestelmä perustuu kattavaan ja vahvaan raideliikenteen runkoverkkoon, joka takaa toimivat ja helpot joukkoliikenneyhteydet eri puolille Helsingin seutua. Bussilinjojen ja eri kirjainversioiden määrä vähenee merkittävästi nykyisestä, mutta samalla bussit alkavat kulkea tiheämmin. Liikennettä on keskitetty mahdollisuuksien mukaan samoille kaduille, jolloin kahden eri linjan yhteisellä osuudella voidaan tarjota kaikkina viikonpäivinä ja kellonaikoina hyvä palvelutaso. Lisäksi aikataulut pyritään laatimaan niin, että samaa katua pitkin liikennöivät bussilinjat kulkevat mahdollisimman tasaisin vuorovälein. Linjanumerot muuttuivat Pohjois- Espoossa 15.8., jolloin siirryttiin uuteen linjanumerointijärjestelmään, jossa kaikki linjanumerot ovat kolminumeroisia. Vastaava muutos toteutetaan muualla Espoossa vasta, kun Länsimetron liityntälinjaston liikennöinti alkaa. Samalla myös joidenkin ennestään kolminumeroisten linjojen numerointi vaihtuu. Liityntälinjaston myötä vaihtomatkojen määrä kasvaa. Espoossa metron uuden osuuden kaksi suurinta vaihtopaikkaa ovat Tapiola ja Matinkylä, mutta bussista metroon on mahdollista vaihtaa myös Niittykummussa ja Urheilupuistossa. Pääsääntöisesti omaan kaupunkikeskukseen tarjotaan vaihdoton bussiyhteys. Muut joukkoliikenteen matkat voivat olla vaihdollisia. Matinkylässä matkustajia palvelee uusi bussiterminaali, joka otetaan käyttöön metron avaamisen yhteydessä. Bussiterminaali on Ison Omenan kauppakeskuksen ja metroaseman yhteydessä. Terminaalista on metron lisäksi vaihdoton yhteys myös Espoonlahden, Leppävaaran, ja Espoon keskuksen kaupunkikeskuksiin sekä mm. Jorviin, Kauklahteen ja Kirkkonummen keskustaan. Tapiolan bussiterminaali valmistuu vasta vuoden 2019 alussa. Siihen asti bussiliikenne on poikkeusreiteillä. Tapiolassa bussit kulkevat terminaalin avautumiseen asti Pohjantien varresta ja Tapionaukiolta. Kävelymatka metroasemalta bussipysäkeille on muutaman sadan metrin mittainen. JOUKKOLIIKENNE- ETUUDET LIIKENTEENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ JOHANNA NYBERG Metron liityntäliikenteen sujuvoittamiseksi toteutetaan joukkoliikenne-etuuksia merkittävimpiin liikennevalo-ohjattuihin liittymiin. Joukkoliikenne-etuusjärjestelmän avulla liikennevalokojeet saavat tiedon saapuvista busseista ja antavat busseille etuuden liikennevalo-ohjelmassa. Joukkoliikenne-etuuksien toteuttaminen alkoi vuonna ja jatkuu vuosina ESPOOSSA RAKENNETAAN SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ SINIKKA AHTIAINEN Metroliikenteen alkaessa rakentaminen voi haitata asemille kävelyä sekä vaihtoja bussista metroon mm. Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen metroasemilla sekä liityntäbussien liikennöintiä Espoonlahden ja Kivenlahden tulevien metroasemien ympäristössä. Kehä I:n tunneloinnista ja Otaniemen katuverkon muutoksista johtuen Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen välisiin katuyhteyksiin on tulossa muutoksia, joiden takia Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman mukaisia bussireittejä joudutaan tarkistamaan. Metron liityntälinjaston käynnistyessä sähköbussiliikenne lakkaa nykyisellä linjalla 11 ja alkaa puolestaan Friisilän ja Henttaan välisellä liityntälinjalla 133. Espoon ja HSL:n tavoitteena on ottaa liityntäliikenteessä sähköbussit vuoteen 2025 mennessä niin laajamittaiseen käyttöön, että kaikki Espoon liityntälinjat ajetaan sähköbusseilla. 19

11 AUTOLIIKENNE- MÄÄRISSÄ EI KASVUA LIIKENNETUTKIJA RISTO TETRI Autoliikenteellä on merkittävä rooli vaatiman tilavarauksen ja liikennekuormituksen johdosta. Espoossa autoliikenteestä aiheutuva vuosisuorite on lähes 1,6 miljardia ajoneuvokilometriä ja vuorokausisuorite arkisin noin 5 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Viikonloppuina työmatkaliikenteen ollessa minimissä on suorite noin 3 miljoonaa ajoneuvokilometriä vuorokaudessa. Autosuoritteesta noin 25 % kuormittaa katuverkkoa ja noin 75 % valtion tieverkkoa. Henkilöautolla ja bussilla tehdään lähes 70 % Espoon kaikista matkoista ja yli 75 % Espoon työmatkoista. Henkilöautojen osuus on 48 % kaikista Espoon matkoista ja 50 % työmatkoista (Helsingin seudun liikkumistapatutkimus 2012, HSL). Viime vuosina yksi- AUTOLIIKENTEEN KOKONAISMÄÄRÄ ENNALLAAN Vuonna Espoossa autoliikenteen määrä on kiinteissä laskentapisteissä pysynyt samana kuin vuonna. Autoliikennemäärät ovat pysyneet samoina nyt jo viisi vuotta, vaikka asukasmäärä on samaan aikaan kasvanut 7 %. Kymmenessä vuodessa (2007 ) Espoon autoliikennemäärä on kasvanut 8 %, kun samaan aikaan asukasmäärä on kasvanut 15 %. Muutokset vastaavat 0,8 % ja 1,5 % keskimääräistä vuosikasvua. Kokonaismuutos Espoon alueen liikennemäärässä oli 0,2 %, jakautuen 1 %:n kasvuun valtion teillä ja 2 %:n laskuun katuverkolla. Kokonaisuudessaan laskentaverkon kiinteissä pisteissä liikenne kasvoi 48 %:ssa, väheni 45 %:ssa ja pysyi samana 6 %:ssa kohteista. Valtion teillä liikenne kasvoi 55 %:ssa, väheni 34 %:ssa ja pysyi teen busseilla tehtyjen matkojen osuus lievästi kasvanut. Espoossa ajokilometrien määrät ja absoluuttiset autoliikennemäärät ovat pysyneet vakaina ja samansuuruisina vuodesta 2007 lähtien; tänä aikana asukasmäärä on kasvanut noin 15 %. Tämä on kestävän liikkumisen kannalta suotuisaa, varsinkin kun kestävät kulkumuodot ovat samanaikaisesti kasvaneet nopeammin kuin yksityisautoilu. Kaupunki pyrkii edistämään vähäpäästöistä liikennettä rakentamalla sähköautojen latauspisteitä luontokeskus Haltian yhteydessä sijaitsevalle parkkipaikalle. Latauspisteitä tehdään yhteensä neljä, ja niiden latausteho on ns. peruslatausta. samana 11 %:ssa kohteista. Espoon katuverkon liikenne kasvoi 40 %:ssa, väheni 56 %:ssa ja pysyi samana 4 %:ssa sen laskentapisteistä. Suuri yksittäinen katuverkon liikennemääräkasvu tapahtui Tapiolantiellä, jossa liikennemäärä syksyllä oli edellisvuodesta kasvanut 12 %, vastaten 900 autoa vuorokaudessa. Suurimmat vähenemät tapahtuivat Vanhan-Mankkaan tiellä, Mankkaantiellä, Kalevalantiellä, Merituulen- ja Kuitinmäentiellä sekä Puolarintiellä, Haukilahdenkadulla ja Matinkadulla ollen kaikissa noin 15 %. Moottori- ja kehäteiden liikenne kasvoi eniten Turunväylällä ja Kehä III:lla (2 10%) ja laski eniten Kehä I:llä (n. 10 %). Vuoden ajoneuvoliikenteen määrät ja vuosimuutokset on esitetty liitteissä 3 5. LIIKENNE ON KASVANUT VAIN LÄNSIRAJALLA tyisautoilun osuus tehdyistä matkoista 20 Espoon liikennejärjestelmässä sen itäisellä ja läntisellä kunta- 21 on lievästi laskenut ja joukkoliiken- Espoon liikennettä seurataan rajalla sekä Espoon sisäisellä poikittaislinjalla. Itäinen linja sivuaa Vantaan ja Helsingin rajaa ja sisältää kymmenen rajat ylittävää väylää. Läntinen linja on Kirkkonummen ja Vihdin rajalla sisältäen kuusi rajat ylittävää väylää. Espoon sisäinen seurantalinja kulkee Saunalahden - Malminmetsän - Mankkaan - Laajalahden tasoilla käsittäen viisi seurattavaa väylää. Vuonna liikennemäärä väheni laskentalinjoilla yhteensä 0,3 %. Liikenteen määrä kasvoi ainoastaan länsilinjalla Kirkkonummen ja Vihdin rajalla, jossa kasvu edelliseen vuoteen oli noin 1 %, mikä vastaa noin auton lisäystä arkipäivinä. Itärajalla liikenne puolestaan väheni 0,2 %, noin 700 auton vähemmän arkisin. Espoon sisäisellä poikittaislinjalla liikenne väheni lähes 1,5 % ja oli yli autoa arkipäivinä. Seurantalinjojen läpi kulki arkivuorokautena noin autoa. Eniten autoja kulkee Espoon itärajalla, jonka läpi kulkee noin autoa vuorokaudessa. Espoon sisäisen poikittaislinjan ylittää noin autoa ja länsirajan noin autoa vuorokaudessa. Kuntarajat ja sisäisen linjan ylittävä autoliikenne ja sen vuosimuutos on esitetty oheisessa kuvassa. Kuntarajan ylittävä ja sisäinen autoliikenne laskentalinjoilla.

12 22 TURVERADANTIEN AVAAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEELLE LIIKENNETUTKIJA RISTO TETRI T urveradantie ja sen Turunväylän liittymä Turvesolmu valmistuivat lokakuussa. Turveradantie kulkee kehäteiden suuntaisena Pohjois-Tapiolasta Turunväylälle Helsingin suuntaan ja Turunväylän yli Nuijalantielle. Se nopeuttaa matkoja Vanhalta-Mankkaalta Turvesolmun kautta Leppävaaraan ja Turunväylälle Helsingin suuntaan. Myös suuri osa Niittykummusta, Mankkaalta sekä Etelä-Espoosta Leppävaaraan suuntautuvasta liikenteestä siirtyy käyttämään Turveradantietä kehäteiden sijaan. Edelleen osa Sinimäestä Helsinkiin suuntautuvista matkoista siirtyy Turveradantielle liittyen Turunväylälle Nihtisillan sijasta. Rakentamattomat alueet Turveradantien ympärillä tulevat korostamaan tulevaisuudessa sen liikenteellistä merkitystä. Tie edistää Nuijalan ja Turvesuon alueitten kehittymistä työpaikkarakentamisen alueina. Syksyyn mennessä oli Turveradantietä alkanut käyttää arkipäivinä autoa. Samaan aikaan olivat liikennemäärät vähentyneet Vanhan-Mankkaan tiellä autolla, Kokinkyläntiellä vajaalla autolla ja Kalevalantiellä yli autolla arkivuorokaudessa. Kalevalantien ja Turunväylän välisellä Kehä I:n osuudella liikennemäärä oli vähentynyt jopa autolla Turveradantien ja Turvesolmun avaamisen vaikutukset tie- ja katuverkolle. Muutokset avaamista edeltävästä tilanteesta vuodelta 2014 tai vuoteen. arkivuorokaudessa. Kehä II:lla oli liikenne välittömästi Turveradantien käyttöönoton jälkeen syksyllä vähentynyt noin autolla, mutta syksyyn mennessä sen eteläosalla liikenne oli lisääntynyt jopa autolla ja Mankkaanlaaksontien ja Turunväylän välisellä osuudella noin autolla. Kehä II:n pohjoisosan liikenne Nihtisillasta Turuntielle oli lievästi vähentynyt. Turunväylällä Turvesolmusta länteen havaittiin heti avaamisen jälkeen syksyllä arkisin jopa auton vähenemä. Syksyllä Turvesolmun länsipuolella liikenteeseen oli palannut noin autoa, joten nykyisellään Turveradantien yhteys vähentää Turunväylän länsipuolista liikennettä noin autolla vuorokaudessa. Tähän vähenemään on syynä uuden yhteysmahdollisuuden käyttö idän suunnan liittymillä. 23

13 SUOMENLAHDENTIEN AVAAMISEN VAIKUTUKSET LIIKENTEELLE LIIKENNETUTKIJA RISTO TETRI jälkeen olivat Kaitaantien kyseisten liikennemäärät olivat lievästi laskeneet. Kun 24 Finnoon alueet yhdistävä kokoo- 25 osien liikennemäärät kasvaneet kevään Suomenlahdentien Suomenlahdentie on Matinkylän ja jakatu. Valmistuttuaan se kulkee Finnoonsillan eteläpäästä Piispansillalle kauppakeskus Ison-Omenan eteläpuolelle. Rakentaminen on vielä kesken Finnoonsillan ja Finnooseen tulevan metroaseman väliseltä osalta. Kesällä 2013, kun Länsimetron työt käynnistyivät Matinkylässä, katkaistiin Suomenlahdentie väliltä Tiistiläntie Piispansilta ja avattiin uudelleen käyttöön hieman muuttuneella linjauksella loppullä. Suomenlahdentien jatke Hyljeluodontien ja Kalastajantien välillä otettiin käyttöön syksyllä, runsaat puoli vuotta Kaitaantien jatkeen valmistumisen jälkeen. Nykyisellään Suomenlahdentie on käytössä Hyljeluodontieltä Piispansillalle. Suomenlahdentie palvelee erityisesti Matinkylästä, Finnoosta ja Kaitaalta lähtöisin olevaa liikennettä näiden alueiden välillä. Länsimetron avautuessa se tulee olemaan tärkeä Länsimetron liityntäliikenteen yhteys. Myös pyöräilyn laatureitti kulkee Suomenlahdentietä pitkin. On mahdollista, että Suomenlahdentien ja Kaitaantien uudet osuudet alkavat Länsiväylän sijaan houkutella autoliikennettä Finnoon ja Kaitaan lisäksi myös Suur-Espoonlahden alueelta Matinkylään. Kun Kaitaantien varrelle on tulossa Djupsundsbäckenin asemakaavan myötä uutta asumista ja uusi Hyljemäen koulu, tulee Kaitaantien ja Suomenlahdentien liikennemäärä edelleen lisääntymään. Syksyllä kun Suomenlahdentien uusi osuus oli avattu liikenteelle, sen liikennemäärä oli noin autoa arkivuorokaudessa. Samaan aikaan uudella Kaitaantien osalla ajoi noin autoa ja sen osalla Hyljetien liittymästä länteen noin autoa arkivuorokaudessa. Välittömästi käyttöönoton määrästä autolla. Sen sijaan Suomenlahdentien pohjoispuolisten teiden liikennemäärät olivat vähentyneet. Finnoonsillalla ja Hannuksentien pohjoisosalla oli liikenne vähentynyt noin autolla ja Kuitinmäentiellä, Kalastajantiellä sekä Rusthollarintiellä noin autolla arkivuorokaudessa. Näyttää siltä, että heti avaamisen jälkeen syksyllä, jolloin yhteys Kaitaantien kautta Kalastajantielle ja edelleen kiertotie Piispansillalle tuli mahdolliseksi, oli Suur-Espoonlahden ja Matinkylän välisillä matkoilla luovuttu Hannuksentien - Finnoonsillan - Kuitinmäentien - Kalastajantien reitistä ja alettu käyttämään yhteyttä Kaitaantien ja Suomenlahdentien kautta. Kokonaisuudessaan avaaminen vähensi nopeasti liikennettä Suomenlahdentien pohjoispuolisilla yhteyksillä ja kasvatti sitä länteen johtavilla yhteyksillä. Itäpäässä korvaavaa yhteyttä Tiistiläntien ja Matinkadun kautta Piispansillalle ajoi tuolloin autoa vuorokaudessa. Syksyllä, kun myös yhteys Tiistiläntieltä Piispansillalle oli avattu, oli Suomenlahdentien liikennemäärä jo autoa arkisin ja se oli kasvanut vuoden takaisesta tilanteesta autolla vuorokaudessa. Kaitaantien uudella osalla liikennemäärä oli nyt noin autoa, joten kasvu edellissyksystä oli 500 autoa arkivuorokaudessa. Myös Kaitaantien osalla Hyljetiestä länteen oli kasvu edelleen jatkunut noin 500 autolla. Kalastajantiellä liikennemäärä ei ollut juurikaan muuttunut. Kun Suomenlahdentien osuus Ison-Omenan kohdalla oli nyt auki, oli kiertotien Tiistiläkatu - Matinkatu liikenne laskenut arkipäivinä jopa autolla. Myös Piispansillan ja Matinkyläntien viimeinen osuus Rusthollarintien ja Hannuksentien liittymästä Finnooseen tulevaisuudessa avataan ja kun Länsimetron liityntäliikenne alkaa, tulee Suomenlahdentien liikennekuormitus kasvamaan entisestään. Suomenlahdentien ja sen ympäristön liikenteen kehittymisen seuranta alkoi keväällä käynnistyneellä ennen - jälkeen tutkimuksella, jatkuen edelleen sen ympärille tulevien suurien rakentamiskohteiden takia. Sitä ja miten se tulee vaikuttamaan muihin lähialueen yhteyksiin tullaan seuraamaan keväällä alkaneella Suomenlahdentien ennen-jälkeen -tutkimuksella. Suomenlahdentien avaamisen vaikutukset tie- ja katuverkolle. Nykytilanne ja muutokset avaamista edeltävästä tilanteesta syksyyn. MUUTOS

14 JORVIN KIERTOLIITTYMÄN VÄYLIEN SUJUVUUSTARKASTELU LIIKENNETUTKIJA RISTO TETRI Jorvin uuden sairaalan ajoyh- Karvasmäentien kiertoliittymällä vuonna. Liikenteen sujuvuutta Turuntiellä kieroliittymän kummallakin puolella selvitettiin nopeuksien ja jonoutumisasteen mittauksilla joulukuussa. Sujuvuutta indikoivia pistemittauksia tehtiin kiertoliittymän itä- ja länsipuolella yhteensä neljässä eri kohdassa. Mittaukset tehtiin VC II tutkalaskimilla, jotka mittaavat ajoneuvomäärien lisäksi suuntaa, nopeutta, aikaväliä ja pituutta sekä tuottavat analyysiohjelmallaan jonoliikenneprosentin. Kiertoliittymästä sairaalaan johtavan Karvasmäentien liikennemäärät mitattiin LLKa5-mikroaaltolaskimilla. Tutkittavalla Turuntien osalla nopeusrajoitus on 50 km/h. Kiertoliittymän länsipuolella suunnittaisissa mittauspisteissä olivat aamu- ja iltahuipputuntien keskinopeudet km/h, ajoneuvojen aikavälit 4 11 s ja jonoliikenne %. Kaistojen ajoneuvomäärä oli maksimissaan ajoneuvoa/h kaistalla. Mikään länsipuolella mitatuista arvoista ei indikoinut alhaisesta sujuvuustasosta ja ruuhkasta ilta- tai aamuhuipputunteina. Kiertoliittymän itäpuolella olivat keskinopeudet aamuja iltahuipputuntien aikana km/h, ajoneuvojen aikavälit 6 14 s ja jonoliikenne %. Kaistojen ajoneuvomäärä oli maksimissaan ajoneuvoa/h kaistalla. Myöskään mikään itäpuolen arvoista ei indikoinut huipputuntien ruuhkaisuudesta. Karvasmäentiellä ajoneuvojen määrä oli huipputuntien aikana maksimissaan 400 ajoneuvoa/h kaistalla. Kauttaaltaan huipputuntien keskinopeudet olivat 2 5 km/h matalampia kuin täysien vuorokausien keskiarvot. Vastaavasti huipputuntien jonoliikenneprosentit olivat kauttaaltaan vähän suuremmat kuin täysien vuorokausien arvot. Poikkeamat osoittavat, että tutkimuskohteen liikenne on vilkkainta aamu- ja iltaruuhkien aikaan ja tasoittuu päivän mittaan, mikä on normaalia eikä sujuvuustarkastelussa havaittu Kiertoliittymän itä-, länsi- ja eteläpuolen sujuvuusmittausten tyvät väylät toimivat keskimäärin hyvin, 26 teyttä parannettiin Turuntien - 27 tulokset. ajoneuvoliikenteen vuorokausivaihtelua. Tutkittujen huipputuntien aikana mitattujen poikkileikkausten automäärät eivät ylittäneet tai olleet lähelläkään kaistakohtaisen välityskyvyn maksimiarvoa. Mittausaineiston analyysi myös selvitti, että pieniä yhden sekunnin tai sen alle olevia ajoneuvojen välejä oli suhteellisesti hyvin vähän. Tutkimuksen perusteella Jorvin kiertoliittymään liit- AAMURUUHKAN AIKAAN KLO 7-9 LÄNTEEN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 48 km/h Jonoliikenne 31,4 % Aikaväli 10,4 s ILTARUUHKAN AIKAAN KLO LÄNTEEN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 43 km/h Jonoliikenne 60,4 % Aikaväli 4,3 s AAMURUUHKAN AIKAAN KLO 7-9 ITÄÄN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 48 km/h Jonoliikenne 64,9 % Aikaväli 4,8 s ILTARUUHKAN AIKAAN KLO ITÄÄN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 50 km/h Jonoliikenne 53,9 % Aikaväli 7,0 s poikkeuksellisen suuria nopeuksien alenemia eikä poikkeuksellisen suuria jonoliikennearvoja ja liikennemääriä. Itse kiertoliittymän toiminnan arvioiminen vaatisi erillistä toimivuustarkastelua, jota ei tehty tässä tutkimuksessa. Oheisessa kuvassa on esitetty kiertoliittymän väylillä olleiden mittauspisteiden tulokset. AAMURUUHKAN AIKAAN KLO 7-9 LÄNTEEN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 48 km/h Jonoliikenne 32,7 % Aikaväli 10,9 s ILTARUUHKAN AIKAAN KLO LÄNTEEN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 44 km/h Jonoliikenne 57,6 % Aikaväli 4,5 s AAMURUUHKAN AIKAAN KLO 7-9 ITÄÄN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 48 km/h Jonoliikenne 64,0 % Aikaväli 4,7 s ILTARUUHKAN AIKAAN KLO ITÄÄN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 50 km/h Jonoliikenne 54,9 % Aikaväli 6,8 s AAMURUUHKAN AIKAAN KLO 7-9 ETELÄÄN Autoja 770 kpl / 2h ILTARUUHKAN AIKAAN KLO ETELÄÄN Autoja 550 kpl / 2h AAMURUUHKAN AIKAAN KLO 7-9 POHJOISEEN Autoja 490 kpl / 2h ILTARUUHKAN AIKAAN KLO POHJOISEEN Autoja 720 kpl / 2h AAMURUUHKAN AIKAAN KLO 7-9 LÄNTEEN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 30 km/h Jonoliikenne 35,9 % Aikaväli 13,7 s ILTARUUHKAN AIKAAN KLO LÄNTEEN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 27 km/h Jonoliikenne 55,4 % Aikaväli 6,1 s AAMURUUHKAN AIKAAN KLO 7-9 ITÄÄN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 32 km/h Jonoliikenne 44,9 % Aikaväli 7,3 s ILTARUUHKAN AIKAAN KLO ITÄÄN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 33 km/h Jonoliikenne 37,9 % Aikaväli 9,8 s AAMURUUHKAN AIKAAN KLO 7-9 LÄNTEEN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 47 km/h Jonoliikenne 37,8 % Aikaväli 13,7 s ILTARUUHKAN AIKAAN KLO LÄNTEEN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 46 km/h Jonoliikenne 60,4 % Aikaväli 5,9 s AAMURUUHKAN AIKAAN KLO 7-9 ITÄÄN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 38 km/h Jonoliikenne 44,8 % Aikaväli 6,0 s ILTARUUHKAN AIKAAN KLO ITÄÄN Autoja kpl / 2h Keskinopeus 41 km/h Jonoliikenne 39,2 % Aikaväli 9,2 s

15 28 29 LIITTEET

16 30 31 LIITE 1. Joukkoliikenteen nousijamäärät Espoon juna-asemilta Marraskuun arkipäivänä keskimäärin. Muutos edellisestä syksystä suluissa. ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS LIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖ

17 Velskolan Pitkäjärvi Laajalahti OTANIEMI KEIMOLA LINTUVAARA WESTEND LAKISTO HÖGNÄS KARVASMÄKI KILO LEPPÄVAARA LAAJALAHTI Miessaarenselkä ESPOON KESKUS LAHNUS LUUKKI Luukinjärvi LIITE 2. Espoon pyöräilijämäärät ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS LIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖ Mylly-Majalampi Majalampi Vaakkoi Pyyslampi Tuhkuri Iso-Antias Suolikas Saarijärvi Ruuhijärvi VELSKOLA Haukkalampi Vääräjärvi Orajärvi Urja Kattilajärvi NUUKSIO SIIKAJÄRVI VANHA-NUUKSIO KOLMPERÄ ÄMMÄSSUO Nupurinjärvi NUPURI KARHUSUO GUMBÖLE ESPOONKARTANO VANTTILA LUOMA KURTTILA MASALA Luomanselkä Bastvikfjärden SAUNA- LAHTI Stensvikfjärden KUNNARLA Bodominjärvi LATOKASKI NÖYKKIÖ SOUKKA Björköfjärden Norra fladet Kalajärvi KALAJÄRVI RÖYLÄ PERUSMÄKI NIIPPERI BODOM VANHAKARTANO Matalajärvi JÄRVENPERÄ LAAKSOLAHTI KARAKALLIO LIPPAJÄRVI VIHERLAAKSO KAUNIAINEN SEPÄNKYLÄ KUURINNIITTY MANKKAA HENTTAA MATINKYLÄ SUVISAARISTO Pitkäjärvi Lippajärvi Ryssjeholmsfjärden Moisöfjärden N u u k s i o n P i t k ä j ä r v i Siikajärvi Heinäslampi Sahajärvi Kolmperä Loojärvi Vitträsk E s b o v i k e n E s p o o n l a h t i Käsinlaskenta, arkivuorokausi (ma-to) Käsinlaskenta, arkivuorokausi (ma-to) Polkupyörälaskin, 3 vilkkaimmman viikon keskiarvo arkivuorokausilta (ma-to)

18 Finnträsk Luomanselkä ESPOONKARTANO Nupurinjärvi Liikenteen keskimääräinen kasvu +0,2 % E p o o n h ti Stensvikfjärden s la VANTTILA SAUNALAHTI Velskolan Pitkäjärvi Norra fladet ESPOON KESKUS SOUKKA NÖYKKIÖ LATOKASKI Björköfjärden ESPOONLAHTI KAUPUNGINKALLIO HÖGNÄS KARVASMÄKI Bodominjärvi LAKISTO KUNNARLA MUURALA KARHUSUO GUMBÖLE Kattilajärvi Vääräjärvi NUPURI Urja Tuhkuri Majalampi VELSKOLA Mylly-Majalampi Saarijärvi Vaakkoi Bastvikfjärden E sb ov ik en KURTTILA KAUKLAHTI kokoojakatu, paikallinen katu, asuntokatu pääkatu kehätie moottoritie JORVAS MASALA LUOMA NUUKSIO Orajärvi VANHA-NUUKSIO Suolikas Pyyslampi Ruuhijärvi i Vitträsk Loojärvi Sahajärvi n ÄMMÄSSUO io rv KOLMPERÄ ks jä Kolmperä uu i ä Heinäslampi SIIKAJÄRVI N P tk Siikajärvi Haukkalampi Iso-Antias LIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖ ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Autoliikennemäärät Espoossa Syksyn KAVL Salmijärvi LUUKKI i jä rv in uk LIPPAJÄRVI SUVISAARISTO Ryssjeholmsfjärden HENTTAA SEPÄNKYLÄ OLARI MATINKYLÄ KAUNIAINEN VIHERLAAKSO Lippajärvi Pitkäjärvi MANKKAA HAUKILAHTI NIITTYKUMPU KARAKALLIO LAAKSOLAHTI VANHAKARTANO NIIPPERI PERUSMÄKI KALAJÄRVI JÄRVENPERÄ Kalajärvi LAHNUS KUURINNIITTY Moisöfjärden KAITAA Matalajärvi BODOM RÖYLÄ Lu LIITE 3. KILO LAAJALAHTI LEPPÄVAARA Linholmsfjärden OTANIEMI Laajalahti KONALA Miessaarenselkä WESTEND TAPIOLA LINTUVAARA MYYRMÄKI MARTINLAAKSO KEIMOLA POHJOISTAPIOLA 34 35

19 Salmijärvi Finnträsk Luomanselkä ESPOONKARTANO E p o o n h ti Stensvikfjärden s la VANTTILA SAUNALAHTI Velskolan Pitkäjärvi Norra fladet ESPOON KESKUS SOUKKA NÖYKKIÖ LATOKASKI Björköfjärden ESPOONLAHTI KAUPUNGINKALLIO HÖGNÄS KARVASMÄKI Bodominjärvi LAKISTO KUNNARLA MUURALA KARHUSUO GUMBÖLE Kattilajärvi Vääräjärvi NUPURI Urja Tuhkuri Majalampi VELSKOLA Mylly-Majalampi Saarijärvi Vaakkoi Bastvikfjärden E sb ov ik en KURTTILA KAUKLAHTI Nupurinjärvi kokoojakatu, paikallinen katu, asuntokatu pääkatu kehätie moottoritie JORVAS MASALA LUOMA NUUKSIO Orajärvi VANHA-NUUKSIO Suolikas Pyyslampi Ruuhijärvi i Vitträsk Loojärvi Sahajärvi n ÄMMÄSSUO io rv KOLMPERÄ ks jä Kolmperä uu ä Heinäslampi SIIKAJÄRVI N P k it Siikajärvi Haukkalampi Iso-Antias LIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖ ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Raskaan liikenteen määrä sekä %-osuus Espoon autoliikenteestä Syksyn KAVL LUUKKI i är v nj ki LIPPAJÄRVI SUVISAARISTO Ryssjeholmsfjärden HENTTAA SEPÄNKYLÄ OLARI MATINKYLÄ KAUNIAINEN VIHERLAAKSO Lippajärvi Pitkäjärvi MANKKAA HAUKILAHTI NIITTYKUMPU KARAKALLIO LAAKSOLAHTI VANHAKARTANO NIIPPERI PERUSMÄKI KALAJÄRVI JÄRVENPERÄ Kalajärvi LAHNUS KUURINNIITTY Moisöfjärden KAITAA Matalajärvi BODOM RÖYLÄ Lu u LIITE 4. KILO LAAJALAHTI LEPPÄVAARA Linholmsfjärden OTANIEMI Laajalahti KONALA Miessaarenselkä WESTEND TAPIOLA LINTUVAARA MYYRMÄKI MARTINLAAKSO KEIMOLA POHJOISTAPIOLA 36 37

20 Salmijärvi vähennys kpl kasvu kpl JORVAS MASALA LUOMA NUUKSIO Finnträsk Luomanselkä ESPOONKARTANO Orajärvi E p o o n h ti Stensvikfjärden s la VANTTILA SAUNALAHTI Velskolan Pitkäjärvi Norra fladet ESPOON KESKUS SOUKKA NÖYKKIÖ LATOKASKI Björköfjärden ESPOONLAHTI KAUPUNGINKALLIO HÖGNÄS KARVASMÄKI Bodominjärvi LAKISTO KUNNARLA MUURALA KARHUSUO GUMBÖLE Kattilajärvi Vääräjärvi NUPURI Urja Tuhkuri Majalampi VELSKOLA Mylly-Majalampi Saarijärvi Vaakkoi Bastvikfjärden E sb ov ik en KURTTILA KAUKLAHTI Nupurinjärvi VANHA-NUUKSIO Suolikas Pyyslampi Ruuhijärvi i Vitträsk Loojärvi Sahajärvi n ÄMMÄSSUO io rv KOLMPERÄ ks jä Kolmperä uu ä Heinäslampi SIIKAJÄRVI N P k it Siikajärvi Haukkalampi Iso-Antias LIIKENNESUUNNITTELUYKSIKKÖ ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Autoliikennemäärien vuosimuutokset Espoossa Syksyn KAVL LUUKKI i är v nj ki LIPPAJÄRVI SUVISAARISTO Ryssjeholmsfjärden HENTTAA SEPÄNKYLÄ OLARI MATINKYLÄ KAUNIAINEN VIHERLAAKSO Lippajärvi Pitkäjärvi MANKKAA HAUKILAHTI NIITTYKUMPU KARAKALLIO LAAKSOLAHTI VANHAKARTANO NIIPPERI PERUSMÄKI KALAJÄRVI JÄRVENPERÄ Kalajärvi LAHNUS KUURINNIITTY Moisöfjärden KAITAA Matalajärvi BODOM RÖYLÄ Lu u LIITE 5. KILO LAAJALAHTI LEPPÄVAARA Linholmsfjärden OTANIEMI Laajalahti KONALA Miessaarenselkä WESTEND TAPIOLA LINTUVAARA MYYRMÄKI MARTINLAAKSO KEIMOLA POHJOISTAPIOLA 38 39

21 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus liikennesuunnitteluyksikkö Katuosoite: Kirkkojärventie 6 B Postiosoite: PL 43, ESPOON KAUPUNKI Puhelin (vaihde)