Eurokoodit Eurooppalaiset kantavien rakenteiden suunnittelustandardit

Eurokoodit Eurooppalaiset kantavien rakenteiden suunnittelustandardit

Sisällys Otsikko sivu Miksi eurokoodit on laadittu? 3 Rakenteiden suunnittelun ohjeiden yhtenäistäminen 4 Rakennustuotteiden ominaisuuksien ja laadunvalvonnan yhtenäistäminen 6 Eurokoodien ja tuotestandardien välinen yhteys 7 Yhteenveto eurokoodien tilanteesta Suomessa 8.11.2017 8 Rakennustyön toteuttaminen 14 Eurokoodien jatkokehitys 15 Eurokoodien sisältö 16 Liite 1 Lista EU:n virallisessa lehdessä (OJ) julkaistuista rakenteellisten rakennustuotteiden harmonisoiduista tuotestandardeista (hen) 22 Sanasto 26

Miksi eurokoodit on laadittu? Europan unionin yksi päätehtävistä on edistää Euroopan sisäistä kauppaa. Rakennustuotteiden osalta vapaakaupan edistämisen päätyökalu on standardisointi. Aiemmin jokaisella Euroopan maalla on ollut kansalliset standardit tai ohjeet, joilla rakennustuotteiden ominaisuudet selvitetään sekä määritetään vaatimukset rakennustuotteiden laadunvalvonnalle. Rakennustuotteiden kansalliset tuotehyväksynnät ovat perustuneet edellä mainittuihin asiakirjoihin. Rakenteiden suunnittelu ohjeet ovat myös olleet kansallisia ja yhteen sopivia kansallisten rakennustuotteiden hyväksyntöjen kanssa. Mikäli rakennustuotteita haluttiin viedä toisiin maihin, rakennustuotteita jouduttiin testaamaan jokaisessa maassa hieman erilaisilla testeillä samojen ominaisuuksien osalta sekä hankkimaan maakohtainen tuotehyväksyntä. Suunnittelutyön vienti oli myös hankalaa, koska suunnittelijan tuli omaksua ja käyttää sen maan suunnitteluohjeita, jossa suunnittelukohde sijaitsi. 3

Rakenteiden suunnittelun ohjeiden yhtenäistäminen EU:n komissio päätti vuonna 1975 toimenpideohjelmasta, jolla kaupan teknisiä esteitä poistetaan ja teknisiä määräyksiä yhdenmukaistetaan. Ohjelman pohjalta komissio teki aloitteen valmistella rakennusten rakenteellisen suunnittelun ohjeet, jotka ensi vaiheessa olisivat vaihtoehtona kansallisille ohjeille/määräyksille ja myöhemmin korvaisivat kansalliset ohjeet kokonaan. Komissio julkaisi jäsenmaiden edustajista koostuvan ohjausryhmän avustamana ensimmäisen sukupolven suunnitteluohjeet, eurokoodit, vuonna 1984. Vuonna 1989 komissio ja jäsenmaat päättivät Rakennusalan pysyvän komitean (SCC) hyväksymänä siirtää eurokoodien valmistelun ja julkaisemisen eurooppalaiselle standardisoinnin keskusjärjestölle CEN:lle. Työ annettiin CEN:lle mandaatilla (standardisoinnin toimeksianto), jossa määritettiin tavoitteet, rahoitus ja aikataulu. Eurokoodit oli tarkoitus julkaista eurooppalaisina EN-standardeina. Tässä vaiheessa linkitys tapahtui myös julkisten hankintojen direktiiveihin ja rakennustuotedirektiiviin. CEN julkaisi esistandardeina (ENV) 62 kappaletta Eurokoodeja vuosina 1992 1998. Esistandardeihin jätettiin kansallisesti valittavia arvoja (boxed values). Jäsenmaat saattoivat asettaa omat arvonsa, jotka esitettiin kansallisessa soveltamisasiakirjassa (National Application document, NAD) sekä ilmaista sen esipuheessa muut mahdolliset ehtonsa ENV-standardien käytölle. Suomi osallistui ENV-standardien laadintaan ja eri eurokoodiosien valmistelu hajautui eri standardisoinnin toimialayhteisöille Suomen Standardisoimisliitto SFS:n koordinoimana. Ympäristöministeriö julkaisi useille osille kansalliset soveltamisasiakirjat 1990-luvulla. Nämä soveltamisasiakirjat oli valmisteltu konsulttien toimesta ja laitettu normaaliin tapaan lausunnolle. Siltaosille ei tehty kansallisia soveltamisasiakirjoja. ENV-standardien käyttö oli kuitenkin vapaaehtoista eikä kansallisia suunnittelustandardeja tarvinnut kumota. ENV-standardien käyttö jäi Suomessa kuitenkin vähäiseksi. 4

ICS 91.010.30 Supersedes ENV 1991-1:1994 Eurocodes structuraux - Eurocodes: Bases de calcul des structures Eurocode: Grundlagen der Tragwerksplanung This European Standard was approved by CEN on 29 November 2001. CEN members are bound to comply with the CEN/CENELEC Internal Regulations which stipulate the conditions for giving this European Standard the status of a national standard without any alteration. Up-to-date lists and bibliographical references concerning such national standards may be obtained on application to the Management Centre or to any CEN member. This European Standard exists in three official versions (English, French, German). A version in any other language made by translation under the responsibility of a CEN member into its own language and notified to the Management Centre has the same status as the official versions. CEN members are the national standards bodies of Austria, Belgium, Czech Republic, Denmark, Finland, France, Germany, Greece, Iceland, Ireland, Italy, Luxembourg, Malta, Netherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland and United Kingdom. EUROPEAN COMMITTEE FOR STANDARDIZATION COMITÉ EUROPÉEN DE NORMALISATION EUROPÄISCHES KOMITEE FÜR NORMUNG Management Centre: rue de Stassart, 36 B-1050 Brussels 2002 CEN All rights of exploitation in any form and by any means reserved worldwide for CEN national Members. Ref. No. EN 1990:2002 E EUROPEAN STANDARD NORME EUROPÉENNE EUROPÄISCHE NORM EN 1990 April 2002 English version Eurocode - Basis of structural design Kuva 1. Vuonna 1984 julkaistu ensimmäinen eurokoodi, vuonna 1994 julkaistu ENVeurokoodi ja vuonna 2002 julkaistu EN-eurokoodi koskien suunnitteluperusteita ENV-standardien muuttaminen varsinaisiksi EN-standardeiksi alkoi vuonna 1998. EN-versiot julkaistiin vuosina 2002 2007. CEN:n sääntöjen mukaan samaa asiaa käsittelevät kansalliset standardit on kumottava, kun vastaava eurooppalainen standardi julkaistaan. Kansallisten standardointijärjestöjen oli kumottava kansalliset rakennesuunnittelua koskevat standardit 30.4.2010 mennessä. EN-eurokoodeissa on myös kansallisesti määrättäviä arvoja (Nationally Determined Parameters NDP), jotka määritellään kansallisissa liitteissä (National Annex, NA). Eurokoodeissa on kuitenkin suositusarvot näille kansallisille arvoille. Kansalliset liitteet julkaistaan eri maissa joko kansallisina standardeina tai viranomaismääräyksinä tai -ohjeina. EN-eurokoodit ovat käytössä Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella. Seuraavan sukupolven eurokoodien laadinta on käynnissä ja niiden arvioidaan tulevan käyttöön 2025. Työtä tehdään komission toimeksiantona ja komission osittain rahoittamana. Tarkoituksena on kansallisesti määrättyjen arvojen vähentäminen, helppokäyttöisyyden lisääminen sekä suunnittelusääntöjen täydentäminen. 5

Rakennustuotteiden ominaisuuksien ja laadunvalvonnan yhtenäistäminen Rakennustuotteiden kaupan esteitä lähdettiin purkamaan vuonna 1989 rakennustuotedirektiivin avulla. Rakennustuotteille päätettiin laatia harmonisoituja tuotestandardeja, joiden avulla tuotteiden ominaisuudet ja ominaisuuksien määritys sekä laadunvalvonnan taso yhtenäistetään. Tuotteiden ominaisuudet ilmoitettiin CE-merkinnässä. Rakennustuotteiden CE-merkintä poikkeaa muiden tuotteiden CE-merkinnästä siten, että se ei ilmaise tuotteen kelpoisuutta eri käyttökohteisiin vaan suunnittelijan on tarkastettava, että ominaisuuksien arvot ovat riittäviä suunniteltuun käyttökohteeseen. CE-merkintä ei kuitenkaan levinnyt laajaan käyttöön, koska tulkinta CE-merkinnän pakollisuudesta vaihteli eri jäsenvaltioissa. Tämän johdosta rakennustuotedirektiivi korvattiin vuonna 2013 rakennustuoteasetuksella, joka on suoraan jäsenvaltioita velvoittavaa lainsäädäntöä. Asetuksen mukaan rakennustuotteiden valmistajan tulee laatia suoritustasoilmoitus ja CE-merkitä tuote, mikäli tuotteelle on olemassa harmonisoitu tuotestandardi. Suoritustasoilmoituksessa ilmoitetaan tuotteiden ominaisuuksien arvot. Mikäli rakennustuotteelle ei ole olemassa harmonisoitua standardia, tuotteelle voidaan hakea eurooppalaista teknistä arviointia (ETA). ETA:n myöntämistä varten laaditaan eurooppalainen arviointi asiakirja (EAD), jonka pohjalta tuotteiden ominaisuudet, ominaisuuksien määritys ja laadunvalvonta tapahtuvat. Mikäli valmistaja on hakenut ETAa, niin tuote tulee CE-merkitä, mutta muille valmistajille CE-merkintä ei ole pakollinen. 6

Eurokoodien ja tuote standardien välinen yhteys Eurokoodisuunnittelussa tarvittavat materiaaliominaisuudet löytyvät yleensä CE-merkityn rakennustuotteen suoritustasoilmoituksesta, ellei niitä ole esitetty suoraan eurokoodissa. Ominaisuudet ovat siis yhteensopivia eurokoodien mitoitussääntöjen kanssa. Mikäli kantavan CE-merkityn rakennus tuotteen kestävyys halutaan ilmoittaa suoritustasoilmoituksessa, niin se voidaan osoittaa eurokoodien mukaisilla mitoituslaskelmilla. Liitteessä 1 on esitetty harmonisoidut tuotestandardit, joita voidaan käyttää eurokoodisuunnittelun lähtötietoina tai joiden soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kestävyys osoitetaan eurokoodien mukaisilla mitoituslaskelmilla. Eurokoodi-standardit Eurokoodistandardit koostuvat 10 pääosasta: Eurokoodi 0: Suunnitteluperusteet (1 osa) Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat (10 osaa) Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu (4 osaa) Eurokoodi 3: Teräsrakenteiden suunnittelu (20 osaa) Eurokoodi 4: Betoni-teräs-liittorakenteiden suunnittelu (3 osaa) Eurokoodi 5: Puurakenteiden suunnittelu (3 osaa) Eurokoodi 6: Muurattujen rakenteiden suunnittelu (4 osaa) Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu (2 osaa) Eurokoodi 8: Maanjäristysmitoitus (6 osaa) Eurokoodi 9: Alumiinirakenteiden suunnittelu (5 osaa) Suomessa käytettävät eurokoodi-osat on käännetty suomen kielelle lukuun ottamatta yhtä alumiinirakenteiden suunnittelua koskevaa osaa. 7

Yhteenveto eurokoodien tilanteesta Suomessa tammikuussa 2018 Tarkista ajantasainen tilanne osoitteesta eurocodes.fi CEN julkaissut englanninkielisenä SFS julkaissut englanninkielisenä SFS julkaissut suomenkielisenä Korjaus sivu AC Muutossivu A1 YM Kansallinen liite LVM Suunnitteluperusteet SFS-EN1990 x x x 2010 2005 1.1.2017 6.1.2010 Kuormat SFS-EN1991-1-1 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1991-1-2 x x x 2012 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1991-1-3 x x x 2009 2015 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1991-1-4 x x x 2010 2010 1.1.2017 6.1.2010 SFS-EN1991-1-5 x x x 2009 1.1.2017 6.1.2010 SFS-EN1991-1-6 x x x 2012 1.1.2017 6.1.2010 SFS-EN1991-1-7 x x x 2010 2014 1.1.2017 6.1.2010 SFS-EN1991-2 x x x 2010 6.1.2010 SFS-EN1991-3 x x x 2012 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1991-4 x x x 2012 1.1.2017 ei tehdä Betonirakenteet SFS-EN1992-1-1 x x x 2010 2014 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1992-1-2 x x x 2008 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1992-2 x x x 2008 ei tehdä 6.1.2010 SFS-EN1992-3 x x x 1.1.2017 ei tehdä Teräsrakenteet SFS-EN1993-1-1 x x x 2009 2014 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-1-2 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-1-3 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-1-4 x x x 2015 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-1-5 x x x 2009 2017 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-1-6 x x x 2009 2017 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-1-7 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-1-8 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-1-9 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-1-10 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-1-11 x x x 2009 1.1.2017 6.1.2010 SFS-EN1993-1-12 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-2 x x x 2009 ei tehdä 6.1.2010 SFS-EN1993-3-1 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-3-2 x x x 1.1.2017 ei tehdä 8

CEN julkaissut englanninkielisenä SFS julkaissut englanninkielisenä SFS julkaissut suomenkielisenä Korjaus sivu AC Muutossivu A1 YM Kansallinen liite LVM SFS-EN1993-4-1 x x x 2009 2017 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-4-2 x x x 2009 2017 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-4-3 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-5 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1993-6 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä Liittorakenteet SFS-EN1994-1-1 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1994-1-2 x x x 2008 2014 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1994-2 x x x 2008 ei tehdä 6.1.2010 Puurakenteet SFS-EN1995-1-1 x x x 2006 A1:-08,A2:-14 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1995-1-2 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1995-2 x x x ei tehdä 6.1.2010 Muuratut rakenteet SFS-EN1996-1-1 x x x 2009 2012 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1996-1-2 x x x 2010 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1996-2 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1996-3 x x 2009 ei tehdä ei tehdä Geotekninen suunnittelu SFS-EN1997-1 x x x 2009 2013 1.1.2017 6.1.2010 SFS-EN1997-2 x x x 2010 1.1.2017 ei tehdä Maanjäristysmitoitus SFS-EN1998-1 x x ei tehdä 2009 2013 ei tehdä ei tehdä SFS-EN1998-2 x x ei tehdä 2010 A1:-09, A2:-11 ei tehdä ei tehdä SFS-EN1998-3 x x ei tehdä 2010 ei tehdä ei tehdä SFS-EN1998-4 x x ei tehdä ei tehdä ei tehdä SFS-EN1998-5 x x ei tehdä ei tehdä ei tehdä SFS-EN1998-6 x x ei tehdä ei tehdä ei tehdä Alumiinirakenteet SFS-EN1999-1-1 x x x A1:-09, A2:-13 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1999-1-2 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1999-1-3 x x 2011 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1999-1-4 x x x 2009 2011 1.1.2017 ei tehdä SFS-EN1999-1-5 x x x 2009 1.1.2017 ei tehdä 9

Eurokoodeihin on tehty lukuisia korjaussivuja (AC, corrigendum) sekä muutossivuja (A1, A2, amendment). Korjaussivut sisältävät vain painovirheiden korjauksia. Muutossivut sisältävät teknisiä muutoksia. Korjaus- ja muutossivut on julkaistu erillisinä, joka vaikeuttaa englanninkielisen standardiversion käyttöä. Suomenkielisissä vesioissa korjaukset ja muutokset on viety pääsääntöisesti suoraan tekstin sisään. Kansalliset liitteet Eurokoodien käyttö edellyttää, että kyseisessä maassa on laadittu kansalliset liitteet. Eurokoodeissa määritetään ne kohdat, joihin kansallisessa liitteessä voidaan antaa arvoja, kansallisia valintoja (NDP, Nationally Determined Parameters). Kansallisia arvoja voidaan antaa kohtiin, joissa: määritetään kansallinen varmuustaso (esim. varmuusluvut) otetaan paikalliset olosuhteet huomioon (esim. luonnonkuormien suuruus) suuri vaikutus rakentamisen kustannustasoon (esim. säilyvyys/käyttöikä) Eurokoodien laadinnassa ei ole aina pystytty pääsemään yhteisymmärrykseen kaikkien mitoituskaavojen osalta, jolloin kompromissin löytämiseksi joihinkin kaavoihin on jätetty kansallisia valintoja. Kansallisessa liitteessä esitetään myös informatiivisten liitteiden asema (voi käyttää, ei saa käyttää tai on pakko käyttää). Tämän lisäksi kansallinen liite voi viitata eurokoodin kanssa yhteensopivaan täydentävään aineistoon (Non Contradictionary Complementary Information, NCCI). Kansalliset liitteet ovat useimmissa maissa standardeja. Suomessa rakentamisen ohjaus on perinteisesti tapahtunut viranomaisten toimesta ja kansalliset liitteet ovatkin viranomaisten laatimia. Ympäristöministeriö laatii kansalliset liitteet talonrakentamisen osalta ja liikenne- ja viestintäministeriö tien- ja sillanrakentamisen osalta. Ympäristöministeriö on julkaissut kansallisen liitteen 46 eurokoodiosaan. Suunnitteluperusteita, kuormia ja geoteknistä suunnittelua koskevat kansalliset valinnat on annettu asetuksina. Asetuksia on täydennetty 10

Management Group Chairman's Advisory Panel(s) CEN/TC 250 Structural Eurocodes CEN/TC 250 Coordination Group Horizontal Group Bridges CEN/TC 250 Subcommittees Horizontal Group Fire SC 10 - EN 1990 SC 6 - EN 1996 WG 1 Policy and guidelines SC 1 - EN 1991 SC 7 - EN 1997 Other Tier 1 WG's SC 2 - EN 1992 SC 8 - EN 1998 WG 2 Existing Structures SC 3 - EN 1993 SC 4 - EN 1994 SC 9 - EN 1999 SC 11 - EN 'Structural Glass' WG 4 Fibre reinforced polymer WG 5 Membrane Structures WG 6 Robustness SC - EN 1995 Kuva 2. Teknisen komitean TC250 rakenne myös ohjeilla. Materiaalikohtaisten osien kansalliset liitteet on annettu kokonaan ohjeina. Kaikki kansalliset liitteet on julkaistu osana Suomen rakentamismääräyskokoelmaa Rakenteiden lujuus ja vakaus -sarjassa. Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut kansallisen liitteen 12 euro koodiosalle. Liikenne- ja viestintäministeriön kansalliset liitteet ovat kaikki ohjeita. Käyttöönotto Suomessa Ympäristöministeriö julkaisi ensimmäiset eurokoodien kansalliset liitteet vuoden 2007 marraskuussa. Ensimmäisessä erässä julkaistiin 11

tavanomaisessa talonrakennuksessa tarvittavien eurokoodiosien kansalliset liitteet. Loput kansalliset liitteet julkaistiin vuosina 2008 2009. Eurokoodeja voitiin käyttää rinnakkain Rakentamismääräyskokoelman B-sarjan kanssa. Eurokoodien siirtymäaika päättyi 30.4.2010, jolloin vastaavat kansalliset standardit tuli viimeistään kumota. Suomessa rakenteiden suunnittelu perustui kuitenkin ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelmaan ja eurokoodien täysimääräinen käyttö ei alkanut heti vuonna 2010. Rakentamismääräyskokoelman uudistustyö eurokoodiyhteensopivaksi alkoi jo 2009, mutta uudistus viivästyi, koska Maankäyttöja rakennuslaissa ei ollut asetusten antovaltuutuksia määräyskokoelman uusimiseksi. Vanha rakentamismääräyskokoelma kumottiin syyskuussa vuonna 2014, kun asetukset kantavista rakenteista ja pohjarakenteista tulivat voimaan. Suunnitteluperusteita, kuormia ja geoteknistä suunnittelua koskeviin kansallisiin valintoihin liittyvät uudet asetukset annettiin vuonna 2016. Täydelliset päivitetyt kansalliset liitteet, jotka sisältävät em. asetukset ja täydentävät ohjeet tulivat käyttöön 2017 alussa. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi sillansuunnittelua koskevat kansalliset liitteet kesäkuussa 2010. Tämän lisäksi Liikennevirasto on julkaissut täydentäviä eurokoodiohjeita. Eurokoodien laadinta Eurokoodit on laadittu CENin teknisessä komiteassa TC250. TC250:n alla toimivat alakomiteat kaikille eurokoodiosille (SC). Eurokoodeja valmistelevan teknisen komitean TC250 rakenne on esitetty kuvassa 2. 12

Suomessa eurokoodien standardointivastuu jakautuu viidelle eri toimialayhteisöille: METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry: EC3 Teräsrakenteiden suunnittelu (SC3) EC9 Alumiinirakenteiden suunnittelu (SC9) Liikennevirasto EC7 Geotekninen suunnittelu (SC7) Rakennustuoteteollisuus RTT ry (TC250 vastuu) EC0 Suunnitteluperusteet (SC10) EC1 Rakenteiden kuormat (SC1) EC2 Betonirakenteet (SC2) EC4 Betoni-teräs-liittorakenteiden suunnittelu (SC4) EC5 Puurakenteiden suunnittelu (SC5) EC6 Muurattujen rakenteiden suunnittelu (SC6) Suomen Standardisoimisliitto SFS ry EC8 Maanjäristyssuunnittelu (SC8) Yhteinen Toimialaliitto ry ECx Lasirakenteiden suunnittelu (valmisteilla, SC11) Suomen kanta eurokoodeja koskevissa asioissa muodostetaan vastuutoimialayhteisöjen seurantaryhmissä. Seurantaryhmät ovat avoimia ja niihin voivat kaikki asiasta kiinnostuneet osallistua. Osalla toimialayhteisöjä seurantaryhmään osallistuminen on maksullista. Alakomitealle SC8 ei ole tällä hetkellä seurantaryhmää. 13

Rakennustyön toteuttaminen Eurokoodit asettavat rakennustyön tarkkuudelle vaatimuksia, jotta mitoitussäännöt olisivat voimassa. Vaatimukset mittapoikkeamille on esitetty toteutusstandardeissa. Kaikille eurokoodeille ei ole vielä olemassa eurooppalaista toteutusstandardia. Suomessa käytetään seuraavia toteutusstandardeja: EC2: SFS-EN 13670 Betoni rakenteiden toteutus ja sitä täydentävä kansallinen standardi SFS 5975 EC3: SFS-EN 1090-2 Teräs rakenteiden toteutus EC4: Noudatetaan standardeja SFS-EN 13670 ja SFS-EN 1090-2 EC5: Kansallinen standardi SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen EC6: Eurokoodi SFS-EN 1996-2 ja sen kansallinen liite EC7: Useita rakenne kohtaisia eurooppalaisia toteutusstandardeja EC9: SFS-EN 1090-3 Alumiinirakenteiden toteutus 14

Eurokoodien jatkokehitys Eurokoodien jatkokehitystyö käynnistyi vuoden 2015 aikana, kun komissio myönsi rahoitusta seuraavan sukupolven eurokoodien laatimiseen. Alakomiteat aloittivat valmistelevat työt jo muutama vuosi aiemmin. Jatkokehitystyö on jaettu 4 vaiheeseen, joille haetaan rahoitus kolmessa vaiheessa. Jatkokehitystyössä keskeisiä asioita ovat helppokäyttöisyyden sekä kansallisten valintojen vähentäminen. Samalla lisätään sellaisten yleisesti käytettyjen rakenteiden suunnittelusääntöjä, joiden suunnittelua nykyiset eurokoodit eivät kata. Uudet eurokoodiversiot tulevat käyttöön arviolta 2025. Eurokoodien piiriin tulee uusia materiaaleja sekä eurokoodeja laajennetaan kattamaan olemassa olevien rakenteiden arviointi ja vahvistaminen. Uudet eurokoodit kattavat lasirakenteiden, lujitemuovirakenteiden ja kalvorakenteiden suunnittelun. Kuormaosien määrä myös kasvaa, kun standardit, jotka koskevat huurtumisesta, jäätävästä sateesta ja räntäsateesta aiheutuvia jää kuormia sekä aalloista ja virtauksista aiheutuvia kuormia valmistuvat. Eurokoodistandardit Eurokoodistandardeja on julkaistu tällä hetkellä 60 kappaletta. Nykyiseen sarjaan on tulossa vielä lähivuosina yksi osa lisää, SFS-EN 1992-4: Eurokoodi 2. Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 4: Betonirakenteissa käytettävien kiinnikkeiden suunnittelu. Suomessa käytettävät eurokoodit on yhtä lukuun ottamatta käännetty suomeksi (tilanne syksyllä 2017). CEN julkaisee vielä eurokoodien korjaus- ja muutos sivut erillisenä. Tämän johdosta kaikki käännökset eivät ole ajan tasalla, koska korjaus- ja muutossivujen vaikutusta ei ole otettu huomioon. Käännösten ajantasaisuuden voi tarkastaa sivustolta. www.eurocodes.fi 15

Eurokoodien sisältö Eurokoodeissa pääsääntöisesti osa EN 199x-1-1 sisältää yleiset suunnittelusäännöt ja talonrakentamista koskevat suunnittelusäännöt, osa EN 199x-1-2 sisältää palomitoitusta koskevat suunnittelusäännöt ja EN 199x-2 sisältää siltojen suunnittelua koskevat säännöt. Osat EN 199x-1-x sisältävät yleisiä suunnittelusääntöjä ja loput osat EN 199x-x-(x) koskevat tiettyjen rakenteiden suunnittelusääntöjä. Eurokoodien sisältö noudattaa pääsääntöisesti seuraavaa sisällysluetteloa Esipuhe 1. Soveltamisala 2. Velvoittavat viittaukset 3. Termit, määritelmät ja symbolit 4. Suunnitteluperusteet 5. Materiaaliominaisuudet 6. Säilyvyys 7. Rakenneanalyysi 8. Murtorajatilat 9. Käyttörajatilat Tämän jälkeen on eurokoodikohtaisia lukuja kuten esim. Väsyminen Yksityiskohtien suunnittelu Liitosten suunnittelu Normatiiviset liitteet Informatiiviset liitteet Rakenteiden suunnitteluperusteet SFS-EN 1990: Eurokoodi: Rakenteiden suunnitteluperusteet Rakenteiden kuormat SFS-EN 1991-1-1: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-1: Yleiset kuormat. Tilavuuspainot, oma paino ja rakennusten hyötykuormat SFS-EN 1991-1-2: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-2: Yleiset kuormat. Palolle altistettujen rakenteiden rasitukset SFS-EN 1991-1-3: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat SFS-EN 1991-1-4: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat 16

SFS-EN 1991-1-5: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-5: Yleiset kuormat. Lämpötilakuormat SFS-EN 1991-1-6: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-6: Yleiset kuormat. Toteuttamisen aikaiset kuormat SFS-EN 1991-1-7: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-7: Yleiset kuormat. Onnettomuuskuormat SFS-EN 1991-2: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 2: Siltojen liikennekuormat SFS-EN 1991-3: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 3: Nostureiden ja muista koneista aiheutuvat kuormat SFS-EN 1991-4: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Siilojen ja säiliöiden kuormat Betonirakenteiden suunnittelu SFS-EN 1992-1-1: Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt SFS-EN 1992-1-2: Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteellinen palomitoitus SFS-EN 1992-2: Eurokoodi 2. Betonirakenteiden suunnittelu. Betonisillat. Mitoittaminen ja yksityiskohtien suunnittelu SFS-EN 1992-3: Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 3: Nestesäiliöt ja siilot Teräsrakenteiden suunnittelu SFS-EN 1993-1-1: Eurokoodi 3: Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt SFS-EN 1993-1-2: Eurokoodi: Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteen palomitoitus SFS-EN 1993-1-3: Eurokoodi 3: Osa 1-3: Yleiset säännöt. Lisäsäännöt kylmämuovatuille sauvoille ja levyille SFS-EN 1993-1-4: Eurokoodi 3: Osat 1-4: Yleiset säännöt. Ruostumattomia teräksiä koskevat lisäsäännöt SFS-EN 1993-1-5: Eurokoodi 3: Osa 1-5: Tasomaiset levyrakenteet SFS-EN 1993-1-6: Eurokoodi 3: Osa 1-6: Kuorirakenteiden lujuus ja stabiilius 17

SFS-EN 1993-1-7: Eurokoodi 3: Osa 1-7: Levyrakenteet, joihin kohdistuva kuormitus ei ole levyn tason suuntainen SFS-EN 1993-1-8: Eurokoodi 3: Osa 1-8: Liitosten suunnittelu SFS-EN 1993-1-9: Eurokoodi 3: Osa 1-9: Teräsrakenteiden väsyminen SFS-EN 1993-1-10: Eurokoodi 3: Osa 1-10: Materiaalin sitkeys ja paksuussuuntaiset ominaisuudet SFS-EN 1993-1-11: Eurokoodi 3: Osa 1-11: Vedettyjä rakenneosia sisältävien rakenteiden suunnittelu SFS-EN 1993-1-12: Eurokoodi 3: Osa 1-12: SFS-EN 1993 laajennus teräslajeihin S 700 asti SFS-EN 1993-2: Eurokoodi 3. Osa 2: Terässillat SFS-EN 1993-3-1: Eurokoodi 3: Osa 3-2: Mastot ja savupiiput. Mastot SFS-EN 1993-3-2: Eurokoodi 3: Osa 3-2: Mastot ja savupiiput. Savupiiput SFS-EN 1993-4-1: Eurokoodi 3: Osa 4-1: Siilot SFS-EN 1993-4-2: Eurokoodi 3: Osa 4-2: Säiliöt SFS-EN 1993-4-3: Eurokoodi 3: Osa 4-3: Putkilinjat SFS-EN 1993-5: Eurokoodi 3: Osa 5: Paalut SFS-EN 1993-6: Eurokoodi 3: Osa 6: Nosturia kannattavat rakenteet Betoni-teräsliittorakenteiden suunnittelu SFS-EN 1994-1-1: Eurokoodi 4: Betoni-teräs liittorakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt SFS-EN 1994-1-2: Eurokoodi 4: Betoni-teräs liittorakenteiden suunnittelu. Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus SFS-EN 1994-2: Eurokoodi 4: Betoni-teräs liittorakenteiden suunnittelu. Osa 2: Yleiset säännöt ja siltoja koskevat säännöt 18

Puurakenteiden suunnittelu SFS-EN 1995-1-1: Eurokoodi 5: Puurakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt SFS-EN 1995-1-2: Eurokoodi 5: Puurakenteiden suunnittelu. Osa 1-2: Yleistä. Puurakenteiden palomitoitus SFS-EN 1995-2: Eurokoodi 5: Puurakenteiden suunnittelu. Osa 2: Sillat Muurattujen rakenteiden suunnittelu SFS-EN 1996-1-1: Eurokoodi 6: Muurattujen rakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Raudoitettuja ja raudoittamattomia muurattuja rakenteita koskevat yleiset säännöt SFS-EN 1996-1-2: Eurokoodi 6: Muurattujen rakenteiden suunnittelu. Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus SFS-EN 1996-2: Eurokoodi 6: Muurattujen rakenteiden suunnittelu. Osa 2: Muurattujen rakenteiden materiaalien valinta ja työnsuoritus SFS-EN 1996-3: Eurokoodi 6: Muurattujen rakenteiden mitoitus. Osa 3: Muuratun rakenteen yksinkertaistetut laskentamenetelmät Geotekninen suunnittelu SFS-EN 1997-1: Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu. Osa 1: Yleiset säännöt SFS-EN 1997-2: Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu. Osa 2: Pohjatutkimus ja koestus Maanjäristysmitoitus SFS-EN 1998-1: Eurocode 8: Design of structures for earthquake resistance. Part 1: General rules, seismic actions and rules for buildings SFS-EN 1998-2: Eurocode 8: Design of structures for earthquake resistance. Part 2: Bridges SFS-EN 1998-3: Eurocode 8: Design of structures for earthquake resistance. Part 3: Assessment and retrofitting of buildings SFS-EN 1998-4: Eurocode 8: Design of structures for earthquake resistance Part 4: Silos, Tanks and Pipelines SFS-EN 1998-5: Eurocode 8: Design of structures for earthquake resistance Part 5: Foundations, retaining structures and geotechnical aspects SFS-EN 1998-6: Eurocode 8: Design of structures for earthquake resistance. Part 6: Towers, masts and chimneys 19

Alumiinirakenteiden suunnittelu SFS-EN 1999-1-1: Eurokoodi 9: Alumiinirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt SFS-EN 1999-1-2: Eurokoodi 9: Alumiinirakenteiden suunnittelu. Osa 1-2: Rakenteiden palomitoitus SFS-EN 1999-1-3: Eurokoodi 9: Alumiinirakenteiden suunnittelu. Osa 1-3: Väsymiselle alttiit rakenteet SFS-EN 1999-1-4: Eurokoodi 9: Alumiinirakenteiden suunnittelu. Osa1-4: Kylmämuovatut kantavat muotolevyt SFS-EN 1999-1-5: Eurokoodi 9: Alumiinirakenteiden suunnittelu. Osa 1-5: Kuorirakenteet Eurokoodikäsikirjat SFS on julkaissut myös seuraavat SFS-käsikirjat eurokoodeista: SFS-KÄSIKIRJA 201 Eurokoodi 0 ja 1. Rakenteiden suunnitteluperusteet ja kuormat (sisältää standardit SFS-EN 1990, SFS-EN 1991-1-1, SFS-EN 1991-1-4, SFS-EN 1991-1-5, SFS-EN 1991-1-3, SFS-EN 1991-1-7) SFS-KÄSIKIRJA 202 Eurokoodi 2. Betonirakenteiden suunnittelu (sisältää standardit SFS-EN 1992-1-1 + A1 + AC, SFS-EN 1992-1-2, SFS-EN 1992-3) SFS-KÄSIKIRJA 205 Eurokoodi 5. Puurakenteiden suunnittelu (sisältää standardit SFS-EN 1995-1-1, SFS-EN 1995-1-2) SFS-KÄSIKIRJA 207 Eurokoodi 7. Geotekninen suunnittelu (sisältää standardit SFS-EN 1997-1, SFS-EN 1997-2) Teräsrakenteista on julkaistu myös neljä käsikirjaa, joissa kuvataan myös standardien taustaa ja soveltamista (julkaisija Teräsrakenneyhdistys TRY ry, myynti SFS): KIRJA Eurocode 3 EN 1993-1-1:2015, Eurocode 3. 1-1 Yleiset ja rakennuksia koskevat säännöt KIRJA Eurocode 3 EN 1993-1-2 ja EN 1993-1-9:2015, Eurocode 3. Teräsrakenteiden suunnittelu. 1-2 Rakenteellinen palomitoitus ja 1-9 Väsyminen KIRJA Eurocode 3 EN 1993-1-5:2015, Eurocode 3. 1-5 Levyrakenteet KIRJA Eurocode 3 EN 1993-1-8:2015, Eurocode 3. 1-8 Liitokset 20

Lisätietoja eurokoodeista www.eurocodes.fi Ympäristöministeriön, Suunnittelu- ja konsulttiyritysten liitto SKOL ry:n, Rakennusinsinöörien liitto RIL ry:n sekä SFS:n ja sen eurokoodeista vastaavien toimialayhteisöjen rahoittama sivusto. http://eurocodes.jrc.ec.europa.eu/home.php Euroopan komission tutkimuslaitos JRC:n ylläpitämä eurooppalainen eurokoodisivusto. www.sfs.fi/eurokoodit Tietoa eurokoodeista SFS:n kotisivuilla. Standardien viitetiedot SFS:n verkkokaupassa sales.sfs.fi 21

Liite 1 Tammikuu 2018 Lista EU:n virallisessa lehdessä (OJ) julkaistuista rakenteellisten rakennustuotteiden harmonisoiduista tuotestandardeista (hen) Tarkista ajantasainen tilanne osoitteesta henhelpdesk.fi A. Esitetään mekaanisen kestävyyden mitoituksen lähtötiedot (materiaali ominaisuudet ja poikkileikkaustiedot). B. Viitataan eurokoodien laskenta menetelmiin rakennustuotteen mekaanisen kestävyyden ilmoittamisessa TC hen numero Otsikko TC 50 SFS-EN 40-4+AC:2006 TC 50 SFS-EN 40-5:2002 TC 50 SFS-EN 40-6:2002 TC 50 SFS-EN 40-7:2002 TC 112 SFS-EN 13986+A1:2015 TC 124 SFS-EN 14080:2013 TC 124 SFS -EN 14081-1+A1:2011 TC 124 SFS-EN 14229:2010 TC 124 SFS-EN 14250:2010 TC 124 SFS-EN 14374:2004 Valaisinpylväät. Osa 4: Betonipylväät Valaisinpylväät. Osa 5: Teräspylväiden laatuvaatimukset Valaisinpylväät. Osa 6: Alumiinipylväiden laatuvaatimukset Valaisinpylväät. Osa 7: Kuituvahvisteisten muovivalaisinpylväiden laatuvaatimukset Puulevyt rakennuskäytössä. Ominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja merkintä Puurakenteet. Liimapuu ja liimattu sahatavara. Vaatimukset Puurakenteet. Lujuuslajiteltu poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen rakennuspuutavara. Osa 1: Yleiset vaatimukse Rakenteellinen sahatavara. Puiset sähköpylväät Puurakenteet. Tuotevaatimukset naulalevyliitoksin kootuille tehdasvalmisteisille rakenteellisille elementeille Puurakenteet. Rakenteissa käytettävä viilupuu (LVL). Vaatimukset Vaihtoehto A Vaihtoehto B 22

TC hen numero Otsikko TC 124 SFS-EN 14545:2008 TC 124 SFS-EN 14592+A1:2012 TC 124 SFS-EN 15497:2014 TC 125 SFS-EN 845-2+A1:2016 TC 128 SFS-EN 516:2006 TC 128 SFS-EN 517:2006 TC 128 SFS-EN 12951:2004 TC 128 SFS-EN 14509:2013 TC 128 SFS-EN 14782:2006 TC 132 SFS-EN 15088:2005 TC 135 SFS -EN 1090-1+A1:2011 TC 165 SFS-EN 1916:2002 Puurakenteet. Puurakenteiden liittimet. Vaatimukset Puurakenteet. Puikkoliittimet. Vaatimukset Rakenteellinen sormijatkettu sahatavara. Toiminnalliset vaatimukset ja vähimmäisvaatimukset tuotannolle Muurattuja rakenteita täydentävien tuotteiden spesifikaatiot. Osa 2: Ylityspalkit Kattojen esivalmistetut lisätarvikkeet. Kattokulkutiet. Kattosillat, askeltasot ja askelmat Kattojen esivalmistetut lisätarvikkeet. Kattoturvakoukut Kattojen esivalmistetut lisätarvikkeet. Kiinteät kattolapetikkaat. Tuotemäärittelyt ja testausmenetelmät Itsekantavat metalliohutlevypintaiset eristävät sandwich-elementit. Tehdasvalmisteiset tuotteet. Tuotestandardi Itsekantavat metalliset ohutlevytuotteet vesikattoihin, ulko- ja sisäseinien verhouksiin. Tuoteominaisuudet ja vaatimukset Alumiini ja alumiiniseokset. Rakennuskohteissa käytettävien tuotteiden tekniset toimitusehdot Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus. Osa 1: Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen vaatimustenmukaisuuden arviointiin Betoniset putket ja osat, raudoitetut, raudoittamattomat ja teräskuiduilla vahvistetut Vaihtoehto A TC 165 SFS-EN 14396:2004 Kulkuaukkojen kiinteät portaat TC 167 SFS-EN 1337-3:2005 Rakennelaakerit. Osa 3: Kumilevylaakerit TC 167 SFS-EN 1337-4:2004 Rakennelaakerit. Osa 4: Rullalaakerit TC 167 SFS-EN 1337-5:2005 Rakennelaakerit. Osa 5: Kumipesälaakerit Vaihtoehto B 23

TC hen numero Otsikko Vaihtoehto A TC 167 SFS-EN 1337-6:2004 Rakennelaakerit. Osa 6: Keinulaakerit TC 167 SFS-EN 1337-7:2004 TC 167 SFS-EN 1337-8:2007 TC 177 SFS-EN 1520:2011 TC 177 TC 226 SFS-EN 12602+A1:2013 SFS-EN 1317-5+A2:2012 Rakennelaakerit. Osa 7: Kalotti- ja sylinterilaakerit varustettuna PTFEliukupinnoilla Rakennelaakerit. Osa 8: Ohjauslaakerit ja estolaakerit Harvasta kevytrunkoainebetonista valmistetut rakenteellisesti tai eirakenteellisesti raudoitetut elementit Höyrykarkaistusta kevytbetonista valmistetut raudoitetut elementit Kaiteet ja törmäysvaimentimet. Osa 5: Tuotevaatimukset, kestävyys ja vaatimustenmukaisuuden arviointi TC 226 SFS-EN 14388:2005 Teiden meluesteet. Laatuvaatimukset Vaihtoehto B TC 229 SFS -EN 1168+A3:2011 Betonivalmisosat. Ontelolaatat TC 229 SFS-EN 12737+A1:2007 Betonivalmisosat. Maatalouden rakolattiaelementit TC 229 SFS-EN 12794+A1:2007 Betonivalmisosat. Perustuspaalut TC 229 SFS-EN 12839:2012 Betonielementit. Aitaelementit TC 229 SFS-EN 12843:2004 Betonivalmisosat. Mastot ja pylväät TC 229 SFS-EN 13224:2011 Betonivalmisosat. Ripalaattaelementit TC 229 SFS-EN 13225:2013 Betonivalmisosat. Pilari- ja palkkielementit TC 229 SFS-EN 13693+A1:2009 Betonivalmisosat. Erikoiskattoelementit TC 229 SFS-EN 13747+A2:2010 Betonivalmisosat. Kuorilaatat TC 229 SFS-EN 13978-1:2005 Betonivalmisosat. Autotallielementit. Osa 1: Teräsbetonisten tilaelementtien tai huoneen mittaisten suurelementtien vaatimukset TC 229 SFS-EN 14843:2007 Betonivalmisosat. Portaat TC 229 SFS-EN 14844+A2:2011 Betonivalmisosat. Kanaalielementit TC 229 SFS-EN 14991:2007 Betonivalmisosat. Perustuselementit TC 229 SFS-EN 14992+A1:2012 Betonivalmisosat. Seinäelementit TC 229 SFS-EN 15037-1:2008 Betonivalmisosat. Palkki-harkko laatastot. Osa 1: Palkit TC 229 SFS-EN 15050+A1:2012 Betonivalmisosat. Siltaelementit TC 229 SFS-EN 15258:2008 Betonivalmisosat. Tukimuurit 24

TC hen numero Otsikko TC 229 SFS-EN 15435:2008 TC 229 SFS-EN 15498:2008 TC 277 SFS-EN 13964:2014 TC 297 SFS-EN 13084-7:2012 Betonivalmisosat. Muottiharkot normaalipainoisesta ja kevytkiviainesbetonista. Tuoteominaisuudet Betonivalmisosat. Muottiharkot puulastubetonista. Tuoteominaisuudet Alakatot. Vaatimukset ja testausmenetelmät Vapaasti seisovat savupiiput. Osa 7: Yksiseinämäisten teräspiippujen ja teräshormien pyöreiden teräsvalmisteiden tuotevaatimukset Vaihtoehto A TC 340 SFS-EN 15129:2009 Maajäristysvoimia vaimentavat laitteet TC 357 SFS-EN 14716:2004 ECISS SFS-EN 10025-1:2004 ECISS SFS-EN 10088-4:2009 ECISS SFS-EN 10088-5:2009 ECISS SFS-EN 10210-1:2006 ECISS SFS-EN 10219-1:2006 ECISS SFS-EN 10255+A1:2007 ECISS SFS-EN 10340:2007 Jännitetyt tekstiilikatot. Vaatimukset ja testausmenetelmät Kuumavalssatut rakenneteräkset. Osa 1: Yleiset tekniset toimitusehdot Ruostumattomat teräkset. Osa 4: Rakennuskäyttöön tarkoitetut korroosionkestävät levyt ja nauhat. Tekniset toimitusehdot Ruostumattomat teräkset. Osa 5: Rakennuskäyttöön tarkoitetut korroosion kestävät tangot, valssilangat, langat, profiilit ja kirkkaat tuotteet. Tekniset toimitusehdot Kuumamuovatut seostamattomista teräksistä ja hienoraeteräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot Kylmämuovatut hitsatut seostamattomista teräksistä ja hienorae- teräksistä valmistetut rakenneputket. Osa 1: Tekniset toimitusehdot Hitsattavat ja kierteittävät seostamattomat teräsputket. Tekniset toimitusehdot Vaihtoehto B Rakenteelliseen käyttöön tarkoitetut teräsvalut ECISS SFS-EN 10343:2009 Rakennuskäyttöön tarkoitetut nuorrutusteräkset. Tekniset toimitusehdot 25

Sanasto A, Muutos (Amendment) muutos standardiin AC, Korjaus (Corrigendum) CEN (Comité Européen de Normalisation/ European Committee for Standardization) CENELEC (Comité Européen de Normalisation Electrotechnique/European Committee for Electrotechnical Standardization) EN (European Standard) Eurocode ilmoitettu laitos (Notified Body) konsolidoitu standardi standardisointitoimeksianto (mandaatti) New Approach OJ (Official Journal) pren RTT ry SFS TC (Technical Committee) TR (Technical Report) TS (Technical Spesification) WG (Working Group) yhdenmukaistettu standardi eli harmonisoitu standardi (harmonised standard) standardin tai muun julkaisun korjaus eurooppalainen, kaikki muut paitsi sähkö- ja telealan kattava standardisoimisjärjest eurooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestö eurooppalainen standardi, joka on laadittu joko CENissä, CENELECissä tai ETSIssä kantavien rakenteiden suunnitteluohjeet, jotka julkaistaan eurooppalaisina standardeina CE-merkinnän edellyttämää vaatimustenmukaisuuden arviointia suorittava kolmas osapuoli CENin standardi, johon on sisällytetty siihen tehty muutos merkiten muutetut kohdat, esim. SFS-EN 31 + A1 EU:n toimeksianto CENille ja/tai CENELECille tiettyjen standardien laatimiseksi EU:n uusi lähestymistapa lainsäädännön laatimisessa direktiiveissä esitetään vain olennaiset vaatimukset ja tekniset ratkaisut standardeissa EU:n virallinen lehti (EUVL) ehdotus eurooppalaiseksi standardiksi Rakennustuoteteollisuus ry. Rakennusalan standardeja laativa SFS:n toimialayhteisö. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa tekninen komitea tekninen raportti tekninen spesifikaatio työryhmä EU:n toimeksiannosta laadittu standardi, jonka viitetiedot on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä Katso lisää sanastoa ja lyhenteitä osoitteesta sfs.fi/lyhenteet 26

Monta tapaa tilata julkaisuja Julkaisut ovat saatavana painettuna ja pdf-tiedostona. Ne voi tilata yksittäin tai kestotilauksena SFS:n asiakaspalvelusta sähköpostitse sales@sfs.fi ja puh. 09 1499 3353. Verkkokaupassa voit tarkistaa julkaisujen ajantasaiset tiedot. Voit tilata julkaisuja ja ladata niitä omalle koneellesi. Astu sisään osoitteessa sales.sfs.fi. SFS Online -palvelussa oma standardikokoelmanne on aina ajan tasalla internetissä. Kiinnostuitko? Kysy lisää SFS:n asiakaspalvelusta sähköpostitse sales@sfs.fi. Standardien seurantapalvelu on helpoin tapa pysyä ajan tasalla toimialaasi kuulu vista standardeista. Lue lisää www.sfs.fi/tietopalvelu tai ota yhteyttä sähköpostitse info@sfs.fi. Seuraa meitä Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki p. 09 149 9331, www.sfs.fi, sfs@sfs.fi Esitteen kuvat: Thinkstock ja ISO (s. 24) 27

Eurokoodit ovat kantavien rakenteiden suunnittelustandardeja. Niitä käytetään yhdessä ympäristöministeriön tai liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamien kansallisten liitteiden kanssa. Eurokoodit on kehitetty kaupan teknisten esteiden poistamiseksi ja eurooppalaisen rakennusteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi Euroopan unionin alueella että muualla maailmassa. Tässä oppaassa kuvataan Eurokoodi-standardien rakenne ja asema toisiinsa sekä niiden suhde toteuttamisstandardeihin ja CE-merkintään. Opas soveltuu taustamateriaaliksi rakennus alan oppilaitoksille sekä kaikille standardeja käyttäville rakennusorganisaatioille. Oppaan on laatinut Rakennustuoteteollisuus ry. SFS 2018-02 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki p. 09 1499 3353, www.sfs.fi, sfs@sfs.fi