No 16 17.12.2013 maria pesonen Nainen nousee tuhkasta oikeat otteet ergonomia s. 14 puhu potilaan ehdoilla seksuaalisuus s. 24 oletko introvertti? hyvinvointi s. 34 Suolaa haavoille -ekstra 5 x Hyvä kysymys
Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus Uutta! Kerätkää ryhmä organisaatiostanne! Koulutusten ryhmäalennukset: 6-10 henkeä -10 % 11-15 henkeä -15 % Diabetesosaaja 2014 Tampere-talo 28. 29.1.2014 Tunnista, ennaltaehkäise ja toimi! Olet avainasemassa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Ovathan tietosi ajan tasalla. Insuliinihoitoisten ikäihmisten määrä lisääntyy! Tule kertaamaan pistostekniikkaa Piikin paikka -klinikalla. Oikealla pistostekniikalla on merkitystä! Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu 14.1.2014 mennessä osoitteesta: www.diabetesosaaja.fi Asiantuntijamme haluavat jakaa kanssasi uusimman tiedon. Neurologinen hoitotyö 11. 12.2.2014 Helsingissä Koulutus on suunnattu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat neurologisista oireista ja sairauksista kärsiviä potilaita. Koulutus antaa välineitä neurologisten potilaiden moninaisten oireiden tunnistamiseen ja kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön. Koulutuksen puheenjohtajana toimiva Neurohoitajat ry:n puheenjohtaja Johanna Martin kertoo päivien aluksi neurologian uusista tuulista. Ohjelmasta poimittua: Dosentti Kaisa Hartikaisen aiheena ovat aivorakenteen ja mekanismien muutokset neurologisilla potilailla. Tavoitteellisen hoitotyön ja kuntoutuksen lähtökohtina ovat neuropsykiatriset ja -psykologiset tutkimukset. Kellokosken sairaalan ylilääkäri Risto Vataja kertoo neuropsykiatrisista tutkimuksista. Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä neuropsykologisista oireista puhuu dosentti, HYKSin Neurologian klinikan johtava neuropsykologi Marja Hietanen. Yhteistyötahoina ovat Neurohoitajat ry ja Aivovammaliitto ry. Ilmoittaudu keskiviikkoon 8.1.2014 mennessä. Tutustu koulutusten ohjelmiin ja ilmoittaudu osoitteessa: www.sairaanhoitajaliitto.fi/koulutus
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No 16 17.12.2013 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Ari Heiskanen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Karsittavaa löytyi vähän 14 kansi Uusien oppien iloa 20 kansi Ammatissa: Ylös tuhkasta 23 Kolumni 24 kansi Syöpä murtaa kehonkuvan 27 Kuntoutus kiven takana 28 Meillä ei kiusata 32 Biopankki hoidon osaksi 33 Terveys 34 kansi Hyvinvointi: Hiljaa hyvä tulee 38 Kuiva suu vaivaa vanhemmiten 40 Valosaastetta 43 Hoitajat barrikadeilla 44 Turkkia vaivaa hoitajapula 48 Kirjat 50 Suolaa haavoille -ekstra 56 Ristikko 78 Tieni tähän: Ikuinen seikkailija 82 Ihana arki 14 Kolme hyvää käytäntöä 20 64 Kannen kuva: mikko nikkinen Tehyläinen 58 Keskustelua 60 Suomi ei pärjää riitelemällä 62 Tehy-uutiset 64 Rohkeasti someen 66 Me kaksi 68 kansi Hyöty 71 Jäsentapahtumat 72 Homma hoidossa 73 Tarkastaja Ergonomia Siirtokoulutus vähensi sairauspoissaoloja Rovaniemellä. Päihdekuntoutus Hoitokoti Tuhkimossa juhlitaan raittiuden vuosipäivää. Viestintä Ammattiosasto 707 käyttää ahkerasti sosiaalista mediaa. Meillä kiusaaminen ei liity erilaisuuteen. Lastenhoitaja Leena Soikkeli sivulla 39. TEHY t 16 2013 3
Hyvää joulua pia hietamies Lämmin kiitos kaikille tehyläisille ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. Rauhaisaa joulun aikaa ja valoisaa alkavaa vuotta 2014! Joulutervehdysten lähettämisen sijaan Tehy avustaa tänä vuonna taifuuni Haiyanin uhreja Filippiineillä ja tukee uuden lastensairaalan rakentamista Helsingin Meilahteen. 4 TEHY t 16 2013
Pääkirjoitus Kotiin, tai mihin se oli Päätoimittaja Päivi Jokimäki Edesmennyt isäni totesi, ettei halua mihinkään palvelutaloon. Hänelle olisi sanojensa mukaan riittänyt aivan tavanomainen täysihoitola. Vanhustenhoito vaipoissa makuuttamisineen oli kuva, joka tarjolla olevista palveluista oli välittynyt. Harmi vain, ettei täysihoitoloita taida enää olla. Pelkkä oma piironki ei tee kotia. Näin silmissäni suuren keltaisen huvilan jossain rannalla. Talon pihalla pappa istuisi lehmuksen varjossa päiväkahvilla syöden emännän leipomaa lämmintä pullaa ja kaverien kanssa praataten. Ihmisarvoisesti, kasvonsa säilyttäen. Todellisuus on tietysti muualla kuin lehmuksen varjossa. Vanhusten on parasta asua kotona. Näin sanotaan usein ja hallituskin on sitä mieltä uudessa leikkauslistassaan, jossa vanhusten laitoshoidosta säästetään 300 miljoonaa. Raskas laitoshoito maksaa. Kukapa meistä haluaisikaan asua laitoksessa. Raskasta eli kallista hoidosta tekee se, että siinä käytetään koulutettua henkilökuntaa, ympäri vuorokauden. Toivottavasti kevennetty hoiva ei tarkoita kevennettyä koulutustasoa ja häviävää henkilöstömitoitusta. Viimeksi tänään pääministeri kertoi laitosten pullistelevan vanhoja, jotka kuuluisivat kotiin. Ehkä heitäkin on. Kehitys on kuitenkin ollut niin päin, että vain kovin huonokuntoiset pääsevät vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Hän ei maininnut niistä tuhansista, jotka eivät koe pärjäävänsä kotona, mutta eivät pääse asumaan palvelujen äärelle, edes rahalla. Kotona asumisella tarkoitetaankin muuta kuin sitä omaa kotia. Palveluasunnoissa vanhuksella on oma huone, mutta pelkkä oma piironki ei tee kotia. Kaikki mahdollinen välimuotoinen asuminen olisi kuitenkin tervetullutta, kun sitä vain kehitettäisiin. Puhuttaessa kotona asuvista on pitkälti sivuutettu sosiaalinen puoli, vaikka sillä on suuri merkitys myös fyysiselle kunnolle. Kotikin voi tuntua laitokselta. Jouluiloa Jo viikkoja ennen joulua alkaa spekuloiminen osastolla siitä, kenellä on ilo viettää aattoilta sairaalassa. Muistista kelataan menneen vuoden työvuoroja, ja ihmeeksi havaitaan lähes jokaisen olleen töissä viime jouluna. Kummallista, vielä juhannuksenakin olivat samat henkilöt vuorossa. Ilo, empaattinen hoitajille tyypillinen vahingonilo nuorempia hoitajia kohtaan on miltei käsinkosketeltavaa. Jouluilo on parhaimmillaan tietenkin vasta aattoiltana. Ja lahjoja riittää. Onko Alko laittanut kystä kyllä ensiavun henkilökunnalle. Tappeluja, puukotuksia, itsemurhayrityksiä. Unohtaa ei tietenkään saa pehmeitä pakettejakaan: sydäninfarkteja. Tontuilla riittää touhua heidän yrittäessään selvittää, mille osastolle mikin paketti on tarkoitettu. Ja kuten arvata saattaa, ovat toiset osastot olleet kiltimpiä kuin toiset: teho-osasto näyttää tänäkin jouluna saavan oikein lahjasuman. Tehy 30 31/1983 30 vuotta sitten TEHY t 16 2013 5
Itse asiassa Johtajien kirittäjä Voimavaroista arvokkain on ihminen, sanoo organisaatiotutkija Ari Heiskanen. teksti Vesa Turunen kuva Pasi Autio 1 Miksi johtaminen on haasteellista? Työelämän dramaattinen muutos on tuonut keskiöön ihmisen, jota pitäisi kyetä johtamaan yksilöllisesti. Liian paljon mennään vielä talouden ehdoilla eikä oivalleta, että ihminen on organisaation arvokkain voimavara. 2 Mitä on tuottavuus? Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus on ymmärretty väärin. Tuottavuus tarkoittaa sitä, että tiedetään organisaation perustehtävä. Tehokkuudessa on tärkeää riittävät perusresurssit. Terveydenhuollossa se tarkoittaa, että hoitoketjut ja niihin liittyvät tehtävät ovat kaikille selkeät. Järkevä työnjako ottaa huomioon yksilölliset kyvyt. Vastuullisesta tehtävästä saa oikeudenmukaisen korvauksen, joka kasvattaa arvostusta. Kun tiimin yhteishenki on vielä kohdallaan, syntyy tehokkuus. Jos huolehdimme tuottavuudesta ja tehokkuudesta, seurauksena on automaattisesti taloudellisuus. 3 Mitä työpaikan häiriökäyttäytyminen maksaa? Jos työntekijä menettää psyykkisen, fyysisen ja emotionaalisen turvan tunteen, hän on ennen pitkää sairauslomalla tai jopa työkyvyttömyyseläkkeellä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kokoisessa työpaikassa häiriökäyttäytyminen maksaa tuottavuuden ja tehokkuuden menetyksinä noin 30,5 miljoonaa euroa vuodessa. Se on valtava menetys. Kyseessä on ongelma, johon ylimmän johdon pitää puuttua hanakasti. 4 Mistä sähköpostilla johtaminen kertoo? Jos esimies joutuu turvautumaan johtamisessa vain sähköpostiin, hänellä on liian suuri joukko johdettavanaan. Jotta tulosta syntyy, esimiehillä pitää olla aikaa tehdä johtamistyötä yhdessä tiiminsä kanssa. 5 Työyhteisötaidot ovat tärkeitä etenkin terveydenhuollossa. Olet toisena kirjoittajana teoksessa Mustavalkoinen totuus terveydenhuollon johtamisesta. Mikä yllätti? Luokitellessani yli 10 000 avointa kannanottoa yllätyin, että onpa johtamisen laadussa parantamisen varaa. Suomi tulisi nostaa maailman parhaiten johdetuksi maaksi. Johtamisen laatu ratkaisee yhteiskunnan menestyksen. 6 Miten lähiesimies voi selvitä johdon ja työntekijöiden välisessä ristipaineessa? Ylimmän johdon kieli on talouden kieltä. Työyhteisössä korostuvat tunteet ja tekemisen kieli. Hyvä lähiesimies kykenee kääntämään nämä kielet ja jopa haastamaan talouden kieltä. Lähiesimiehen tehtävä on osoittaa, kuinka jokainen on omalta osaltaan vastuussa taloudesta. 7 Mitä ovat hyvät alaistaidot? Puhun mieluummin johdettavien taidoista. Niihin kuuluu muun muassa yksilön halu kehittyä työssään. Työyhteisötaidot ovat tärkeitä etenkin terveydenhuollossa. Johdettava tarvitsee kuuntelu- ja empatiakykyä sekä kyky nähdä, hyväksyä ja ratkaista ristiriitoja. Hän on avoin ja kunnioittaa muita. 8 Uunituore kirjasi on nimeltään Läpimurto. Mihin se tähtää? Erinomaisuuteen. Kaikkien organisaatioiden tulisi kyseenalaistaa oman toimialan pelinsääntöjä ja muodostaa uusia innovaatioita, jotka vievät kehitystä eteenpäin. 6 TEHY t 16 2013
Ari Heiskanen, 42 Organisaatiotutkija, strategiaja tuloskonsultti. Tehnyt Tehyn kanssa tutkimus- ja koulutusyhteistyötä vuodesta 2008 alkaen. Kauppatieteiden maisteri. Kirjoittanut useita tietokirjoja: Läpimurto Taltuta tuhoajat (2013), Nollatoleranssi Taltuta tuloksen tuhoojat (2011), Häiriökäyttäytymisen inhimillinen ja taloudellinen vaikutus (2013), Mustavalkoinen totuus terveydenhuollon johtamisesta (2010). Perheeseen kuuluu vaimo ja puolen vuoden ikäinen lapsi. Harrastaa kirjoittamista, lukemista, matkailua ja formuloita. Vanhoja kaikuja vastaan. Teollisen ajan opit voisi Ari Heiskasen mielestä jo unohtaa ihmisten johtamisessa. TEHY t 16 2013 7
Tilaa kalenteri Mene osoitteeseen www.tehy.fi/kalenteri. Tilaa kalenteri ja tarkista samalla muut jäsentietosi. nyt Tehy-kalenteri 2014 on ilmainen ja näppärä jäsen etusi. Jos et pääse nettiin Soita numeroon (09) 5422 7754 arkena klo 9 15 tai tilaa sähköpostitse osoitteesta kalenteri@tehy.fi Viestissä on oltava yhteystietosi sekä jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Kalenterien postitukset aloitetaan marraskuussa. Huom! Uuden opiskelijajäsenen ja uuden ammatti osastojäsenen ensimmäinen kalenteri posti tetaan automaattisesti, seuraava on tilattava. 8 TEHY t 16 2013
Puheenjohtajalta Laadusta tinkimättä Tehyn II varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax Tehyn valtuusto kävi marraskuun lopulla perinpohjaisen keskustelun Tehyn ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto hyväksyi muutamalla tarkennuksella suunnitelman, jonka keskiössä on osaaminen. Toiminta ja talous kulkevat saumattomasti käsi kädessä. Näin pystymme olemaan jatkossakin kilpailukykyinen ja osaava edunvalvontajärjestö sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Ei pikakoulutusta, eikä uusia matalapalkkaammatteja. Eläkejärjestelmää uudistetaan sovitusti kolmikantaisesti. Meidän tehyläisten näkökulmasta on tärkeää, että työeläkkeiden rahoitus on jatkossakin tasapainossa. Järjestelmän on tuettava paremmin työurien pidentymistä, ja pienija keskituloisten työeläkkeiden on oltava toimeentulon kannalta riittäviä. Tehtävien ratkaisujen on oltava kestäviä tulevien sukupolvien näkökulmasta. Ikärajojen on oltava joustavia. Työpaikkojen ilmapiirin tulee muuttua sellaiseksi, että työntekijät jaksavat pidempään. Ikääntynyt työntekijä pitää nähdä voimavarana, ja ikäohjelmien pitää olla käytössä. Myös maan hallituksen rakennepaketti on julkaistu. Se sisältää paljon uudistamista, vahvistamista ja kehittämistä. Toivoa sopii, etteivät nämä tarkoita keskittämistä, karsimista ja tiukennusta, koska silloin on kyse leikkauslistasta. Hyvää on se, että vuorotteluvapaa siirtyy takaisin kolmikantaiseen jatkovalmisteluun. Sijaiselta edellytettyä työttömyysaikaa on kaavailtu pidennettäväksi kolmeen kuukauteen, mikä lopettaisi vuorotteluvapaan käytön meidän alalla. Vuorotteluvapaata ei saa romuttaa, sillä se tarjoaa työntekijälle hengähdystauon, jonka turvin jaksaa jatkaa työuraansa. Työttömälle järjestelmä antaa mahdollisuuden työllistyä. Terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistettaessa on pidettävä tiukasti kiinni laadusta ja potilasturvallisuudesta. Ongelmalliseksi todettua hoiva-avustajan koulutusta ei tule edistää. Kelpoisuusehtojen madaltaminen koskettaisi niin lasten, nuorten kuin ikäihmistenkin hoitamista. Paikallisten tehyläisten kuntapäättäjien on oltava asian suhteen linjakkaita. Ei pikakoulutusta, eikä uusia matalapalkka-ammatteja sosiaali- ja terveysalalle. Rauhaisaa joulun aikaa ja menestyksekästä vuotta 2014! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) www.tehy.fi > Yhteystiedot TEHY t 16 2013 9
ajankohtaista koonnut vesa turunen, vesa.turunen@tehy.fi Kiire lisää tapaturmia Lähes puolet työntekijöistä kokee joutuvansa kiirehtimään saadakseen työnsä tehtyä, osoittaa Työterveyslaitoksen selvitys. Kiire lisää stressiä ja tapaturmariskiä. Sosiaali- ja terveysalalla kiire voi johtua esimerkiksi alhaisesta henkilöstömäärästä. Tapaturmaan joutuneen kollegat joutuvat usein tekemään poissa olevan työt. Tällöin heidänkin stressinsä ja sitä kautta työtapaturmariskinsä kasvaa, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Simo Salminen. Suomessa sattuu vuosittain noin 130 000 työtapaturmaa. Noin kuudesosa niistä sattuu työmatkalla. Puolet työtapaturmista aiheuttaa alle neljän päivän sairauspoissaolon ja joka kymmenes yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden. VT Vanhusohjelma kohentaa kuntoa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan osallistuvat 38 kuntaa ovat onnistuneet parantamaan toimintakyvyiltään heikentyneiden vanhusten kuntoa. Kunnat ovat tarjonneet liikuntaneuvontaa, ohjattua lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua sekä ulkoilumahdollisuuksia. Kunnat ovat oppineet toisiltaan. Myös vanhuksilta on kysytty kehittämisehdotuksia. Tuloksellinen työ ei välttämättä edellytä uusia resursseja vaan sitä, että osataan yhdistää ja kohdentaa olemassa olevat voimavarat parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Ikäinstituutin ohjelmajohtaja Elina Karvinen. Voimaa vanhuuteen -ohjelma laajenee uusiin elämänkulun taitekohtiin: eläkeikään ja tukipalvelujen piiriin siirtyviin vanhuksiin. RH www.voimaavanhuuteen.fi Vanhukset kotiin. hallitus aikoo vähentää laitospaikkoja. Laitoshoitoa puretaan Hallituksen rakennepaketti karsii subjektiivista päivähoito-oikeutta, korottaa suurituloisten vanhempien päivähoitomaksuja, heikentää aikuisten hammashuoltoa ja vähentää vanhusten laitospaikkoja. Käykö vanhusten hoidossa, kuten vanhustutkimuksen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä arvelee: Joudutaanko pitkäaikaista laitoshoitoa korvaamaan tehostetulla, ympärivuorokautisella palveluasumisella? Tuleeko säästöjen sijaan lisää kustannuksia? Hoidon kustannukset nousevat, jos yhä huonokuntoisempia ryhdytään hoitamaan kotona. Ei huonokuntoisia ihmisiä pystytä kotiuttamaan hallituksen kauniista puheista huolimatta, sanoo Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen. Useiden rakennepaketissa mainittujen uudistusten valmistelu on kesken. Näitä ovat muun muassa kotihoidontuki, päivähoito-oikeuden rajaus sekä vuorotteluvapaa. Hallitus varautuu päättämään lisäsäästöistä ja rakenteellisista toimista maaliskuussa. Silloin arvioidaan rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. VT Rakennepaketti 1 Hallituksen tavoitteena on poistaa julkisten etuuksien ja palveluiden rahoituseli kestävyysvaje. 2 Esitetyillä keinoilla pitäisi kursia umpeen yhdeksän miljardin euron vaje vuoteen 2017 mennessä. 3 Vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon karsinnalla tavoi tellaan 300 miljoonan euron säästöjä. annika rauhala 10 TEHY t 16 2013
ajankohtaista Myönteinen ihmiskuva ruokkii hyvää johtamista Hyvän esimiestyön taustalla tulee olla aina myönteinen ihmiskuva. Myös hyvän työilmapiirin kannattelu kuuluu esimiehen työsuojeluvastuuseen, korostavat Työturvallisuuskeskuksen (TTK) uuden Malaria häviää maasta itsestään, kun perheen koko pienenee alle neljään henkeen. Tämä kävi ilmi suomalais-kanadalaisen tutkimusryhmän tutkimuksesta, jossa verrattiin malariatilannetta muun muassa bruttokansantuotteeseen, perhekokoon, kaupungistumiseen, keskilämpötilaan, metsän määrään, DDT:n käyttöön ja väestön tiheyteen. Malarian hävittämistä voidaan nopeuttaa jakamalla hyttysverkkoja, vähentämällä köyhyyttä ja kouluttamalla tyttöjä. Kaikki toimenpiteet, jotka vaikuttavat perhekoon pienentymiseen, vaikuttavat myös malarian häviämiseen. Perhekoon merkitystä ei ole ennen ymmärretty. Kun malarian lopullinen hävittäminen nousi jälleen ajankohtaiseksi 2007, keskityttiin rokotteen kehittämiseen. Se on osoittautunut vaikeaksi, Jos ihmiset eivät innostu työstään, on kokeiltava jotain uutta. Esimies ja eurot -oppaan kirjoittajat Jarna Savolainen, Tarja Räty, Risto Tanskanen ja Hanna Pratsch. Esimiehen on hyvä tiedostaa, miten hänen yksikkönsä työaika jakaantuu. Selkeä kehittämispaikka on, jos työajasta kuluu liikaa muuhun kuin ydintehtävään, TTK:n asian tuntijat painottavat. Sairauspoissaolojen, ennenaikaisen eläköitymisen ja ei-toivotun vaihtuvuuden kustannukset ovat korkeat yritykselle. Jos ihmiset eivät pysty tekemään työtään tai innostu työstään, on kokeiltava jotain uutta. Esimies ja eurot työhyvinvointi johtamisessa -opas konkretisoi yleisimpiä henkilöjohtamiseen liittyviä häiriöitä. Oppaassa käydään läpi kustannuksia, joita aiheutuu, jos esimies ohittaa nämä häiriöt. Opas auttaa esimiehiä perustelemaan työhyvinvointityöhön käytettyä aikaa ylemmälle johdolle ja keskittymään asioihin, joiden avulla työhyvinvoinnista tulee koko työyksikön asia. VT Perhekoon pieneneminen hävittää malarian ja monet lääkkeet ovat menettämässä tehonsa. Malaria leviää horkkahyttysten välittämänä. Tautia esiintyy 106 maassa, ja siihen sairastuu vuosittain yli 200 miljoonaa ihmistä. RH pixmac Mediatähystys Kun satunnaisessa terveystarkastuksessa pissasin purkkiin, aavistin, että tästä ei hyvää seuraa. Pari päivää myöhemmin sairaanhoitaja soitti ja kysyi, olenko vielä hengissä, ja jos olen, niin millä ihmeen oikeudella. Sokeriarvot olivat niin hurjat. Tähtitieteen professori Esko Valtaoja, Diabetes 6/2013 Tapaan liian usein perheitä, jotka huomaavat keskustelun kuluessa, etteivät ole syöneet tai tehneet mitään yhdessä tai antaneet toisilleen myönteistä palautetta tai kiitosta. Nuorten turvatalon vt. johtaja Anne-Maria Pitkänen, Lapsen maailma 12/2013 1 3 vuotta eli viimeiset vuodet ennen kuolemaa ovat kalliita vuosia. Olennaista on, mitä tapahtuu ennen niitä viimeisiä vuosia. Jos siellä tapahtuu sellaista edistymistä, että nykyinen 80-vuotias on samankuntoinen kuin 82-vuotiaana, meillä on jo iso edistyminen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori eero Lehto, Kaleva 3.12. Valtakunnansovittelijan pöydässä tarjotaan vain vettä, eikä täältä saa lähteä, ellei sovittelija anna lupaa. Siinä mielessä tämä ei ole viihtyisä paikka. Valtakunnansovittelija Esa Lonka, Telma 4/2013 TEHY t 16 2013 11
ajankohtaista STTK: Töitä nuorille julkisilla hankinnoilla Talouskriisi hidastanut terveysmenojen kasvua Yhteiskuntatakuun lupaukset odottavat lunastamistaan. STTK:n mielestä nuorten työttömyyden pitkittymistä on ehkäistävä ennakkoluulottomasti uusin keinoin. Julkiset hankinnat ovat yksi vähän käytetty mahdollisuus. STTK:n yhteiskuntasuhdepäällikön Jukka Ihanuksen mielestä julkisia hankintoja tehtäessä ei tulisi katsoa pelkkää hintaa. Lainsäädännössä olevaa liikkumatilaa sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta pitäisi käyttää rohkeammin hyödyksi. Julkisia hankintoja tekevien tahojen tulisi määritellä esimerkiksi hankintaohjeissaan, miten ne ottavat huomioon sosiaaliset näkökulmat. Näin voimme luoda nuorille mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään ja koulutukseen. VT Terveysmenojen kasvu on hidastunut OECD-maissa talouskriisin vuoksi. Terveysmenot laskivat joka kolmannessa maassa vuosina 2009 2011. Eniten menot laskivat talousvaikeuksista kärsineissä Kreikassa ja Irlannissa. Terveysmenojen kasvuvauhti hidastui myös Suomessa. Vuonna 2011 Suomen terveysmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,0 prosenttia, mikä on hieman alle OECD-maiden keskiarvon, joka on 9,3 prosenttia. Terveydenhuollon resursseja ja henkilökuntaa on Suomessa saman verran kuin OECD-maissa keskimäärin. Tästä huolimatta Suomessa on selvästi keskimääräistä pidemmät jonotusajat eikiireellisiin kirurgisiin toimenpiteisiin, vaikka tilanne on parantunut selvästi 2005 voimaan astuneen hoitotakuun myötä. Terveydenhuollon laatuosoittimien perusteella suomalainen terveydenhuolto toimii verrattain hyvin. Sydän- ja verisuonitaudeissa Suomen kuolleisuusluvut ovat edelleen selvästi huonommat kuin valtaosassa OECDmaita. Sama koskee tapaturmaisia kuolemia. Sen sijaan imeväis- ja syöpäkuolleisuus ovat Suomessa OECD-maiden alhaisimpia. OECD:n julkaisema Health at a Glance -terveysraportti vertailee 34 maan terveydenhuoltoa, asukkaiden terveyttä ja terveysmenoja. VT Suomesta Winlandia Yritysjohtajista koostuva Yllätetään yhteiskunta -ryhmä on toteuttanut kuluneen vuoden aikana erilaisia työpaikkojen teemaviikkoja, muun muassa Minä olen hyvä- ja Kehu kaveria selän takana -viikot. Ryhmä haluaa tehdä tempauksillaan Suomesta Winlandian, luonnehtii porukan vetäjä Jari Raitanen. Kuuden vuoden aikana on syntynyt 15 ideaa ja pilottia. Menestyksiä ovat olleet Kohti hiilineutraalia kuntaa ja nuorten työttömyyden poistamiseen tähtäävä Uusien mahdollisuuksien tori, joka toteutetaan uudestaan ensi vuonna. Ryhmä paneutuu myös ikääntymiseen liittyviin mahdollisuuksiin. Ensi vuonna mukaan kutsutaan muun muassa päättäjiä ja taiteilijoita. VT www.yllatetaanyhteiskunta.fi i Steriloinnit tuhatta 25 54-vuotiasta kohti Naiset ja miehet miltei tasoissa. Viime vuonna steriloinneista 55 prosenttia tehtiin naisille. Vuonna 2000 vastaava luku oli vielä yli 80 prosenttia. Sterilointien määrä on laskenut voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana, mikä johtuu muun muassa uusista ehkäisymenetelmistä ja lasten hankkimisiän noususta. Vuonna 1985 tuli voimaan laki, joka sallii steriloinnin, jos hakija on vähintään 30-vuotias tai hänellä on jo kolme lasta. Steriloinnit tuhatta 25 54-vuotiasta kohti 14 12 10 8 6 4 2 0 1950 1960 1970 1980 1990 2002 2010 Naiset Miehet Tilastoraportti 28/2013. Suomen virallinen tilasto, Steriloinnit. THL. 12 TEHY t 16 2013
Ajankohtaista Karsittavaa löytyi vähän Osa kuntapäättäjistä höllentäisi henkilöstömitoituksia ja pätevyysvaatimuksia. Teksti Vesa Turunen kuva Mikko Lehtimäki Kunnanjohtajat ja toimialajohtajat ovat valmiimpia vähentämään kuntien tehtäviä kuin kuntien luottamushenkilöt. Tämä selviää Kuntaliiton marraskuussa toteuttamasta kyselystä. Vähiten karsittavaa nähdään olevan terveyspalveluissa. Tulos toistuu koko kyselyaineistossa riippumatta siitä, tarkastellaanko tuloksia vastaajaryhmittäin, ikäryhmittäin tai kuntakokoluokittain, sanoo Kuntaliiton erityisasiatuntija Sini Sallinen. Kaikilla toimialoilla nähdään kuitenkin olevan palveluja, joista voisi karsia. Esimerkiksi sosiaalipalveluissa arvioidaan olevan jonkin verran vähennettävää adoptioneuvonnassa, sosiaalisen luoton myöntämisessä sekä sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan toiminnan järjestämisessä. Kyselyyn vastasi noin 1 100 kuntien luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa. Kuntien luottamushenkilöt ovat suurin vastaajaryhmä. Noin neljä viidesosaa vastaajista toimii luottamustehtävissä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kaikkein välttämättömimmät palvelut eli ne, joista ei voida karsia. Kaikkein tärkeimpinä sosiaalipalveluina pidetään kasvatus- ja perheneuvontaa, lastensuojelua, kotipalveluja ja perhehoitoa. Terveyspalvelut, joita kyselyyn vastanneiden mielestä ei kuulu karsia, liittyvät sairaanhoitoon, neuvolapalveluihin, kouluterveydenhuoltoon, kotisairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, suun TEHY t 16 2013 terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon, Sallinen sanoo. Kyselyssä tiedusteltiin myös näkemyksiä kuntien toimintaa ohjaavista velvoitteista. Noin neljännes vastaajista kirjoitti näistä avovastauksensa. Muutostarpeita nähtiin muun muassa palvelujen määräajoissa. Tällaisia ovat erityisesti hoitotakuulaki ja toimeentulotuen palvelutakuu sekä lastensuojelun selvitysten palvelutakuu. Ryhmäkokoja koskevat velvoitteet nousevat esiin kevennettävinä määräyksinä. Erityisesti mainitaan lapsiryhmien koko päiväkodeissa ja opetusryhmien koko kouluissa. Osa vastaajista puuttuisi henki- Ryhmäkoot vaarassa? Säästöjä etsitään myös päiväkodeista. löstömitoituksia koskeviin velvoitteisiin erityisesti lasten päivähoidossa, vanhuspalveluiden hoitoyksiköissä ja terveydenhoidossa. Lisäksi toivotaan joustoa velvoitteisiin, jotka koskevat henkilöstön pätevyysvaatimuksia erityisesti lasten päivähoidossa, lastensuojelun laitoksissa, vanhustenhoidossa, perusterveydenhoidossa sekä neuvolatyössä. Tilajärjestelyihin toivotaan myös enemmän harkinnanvaraa. Suunnittelua voisi vastaajien mielestä keventää varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuspalveluissa. Tilastot, raportit ja kyselyt kuormittavat liikaa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja ympäristöterveydenhuollossa.
ergonomia Uusien oppien iloa Sairauspoissaolojen määrä romahti Rovaniemellä, kun hoitajat ottivat käyttöön ergonomiset siirtotavat. teksti Terhi Mäkinen kuvat Kaisa Sirén Anja Posio, 82, tuli vuosi sitten terveyskeskussairaalaan huonossa kunnossa petipotilaana. Nyt hän on lähdössä kotiin. Kun pääsen jaloilleni, lähden Pohjanhoviin tansseihin, hän suunnittelee. Seinällä on hänen kirjomansa ristipistotyö kahdesta joutsenesta; miesystävä Pate on käynyt pitämässä seuraa joka päivä. Sisukkuuden ja Paten lisäksi osansa kuntoutumisessa lienee osaston työotteessa. Käytössä ovat ergonomiset siirtotavat, jotka säästävät hoitajien kehoa ja hyödyntävät myös potilaan omia voimia. Rovaniemen kaupungin hoivaosasto 1:llä on todistettu viime aikoina muitakin poikkeuksellisia tapauksia. Samoihin aikoihin Anjan kotiutumisen kanssa toinen potilas muutti palvelutaloon. Hoitajien sairauspoissaolot ovat pudonneet roimasti. Osastonhoitaja Raili Tervon aamustressi on vähentynyt, koska päivää ei tarvitse aloittaa niin usein sijaisia soittelemalla. Vuonna 2009 osastolla oli sairauspoissaoloja vielä yli 900 päivää, vuonna 2012 enää 300 päivää. Tänä vuonna tuki- ja liikuntaelinvaivoista aiheutuvat sairauslomat ovat vähentyneet entisestään. Lokakuun loppupuolella poissaoloja oli 110 päivää, kun vuosi sitten vastaava luku oli 175 päivää. Muutos alkoi työfysioterapeutti Marju Keräsen turhautumisesta. Työterveys- Parin liikelaitoksen palveluksessa olevasta Marjusta tuntui, ettei lyhyistä parin tunnin siirtokoulutuksista ollut hyötyä kaupungin kuudella vuodeosastolla. Apuvälineet olivat usein kateissa ja kesken koulutuksen saatettiin lähteä raportille. Googlettelun tuloksena hän löysi tietoa Työterveyslaitoksen potilassiirtojen ergonomiakortista, jota vielä pilotoitiin tunnin koulutuksista ei ollut hyötyä. Kehoa säästäen. Lähihoitajat Marika Lähteenmäki (vas.) ja Katja Kallunki valmistelevat Anja Posiota suihkuun. TergoGlide on kahvoilla varustettu siirron apuväline. Sen avulla potilaan voi kääntää tai siirtää liu uttamalla. Kuvassa on myös siirtopatja, jonka avulla potilas siirretään suihkutusvaunuun. 14 TEHY t 16 2013
TEHY t 16 2013 15
ergonomia vuonna 2008. Seuraavana keväänä kouluttaja pyydettiin Rovaniemelle. Ensimmäisenä kortin suoritti kahdentoista hengen porukka, johon kuului työterveyshuollon fysioterapeutteja, kuntoutuksen fysioterapeutti ja vuodeosastojen hoitajia. Alku ei ollut helppo. Muutosvastarinta oli melkoista. Kaikille tietokone ja nettimaailma ei ollut tuttu, ja kurssiin liittyi verkkotehtäviä. Lopuksi oli vielä näyttökoe, joka tietysti jännitti kaikkia. Raili Tervon luotsaama hoivaosasto 1 oli kuitenkin ergonomiaopeille otollista maaperää. Hän kävi jo 1990-luvulla Durewall-koulutuksen ja oli käytännön työssä huomannut, että oikeilla siirtotavoilla on merkitystä. Nivelrikosta huolimatta paikkoja ei kolota. Ergonomiakortista tuli osastolle käänteentekevä asia. Sairauslomien vähenemisen lisäksi ilmapiiri on parantunut, koska töitä ei enää paineta särkylääkkeen voimalla. Kun niska ei ole kipeä, toisille ei äristä niin helposti. On kiva tehdä töitä. Töitä ei paineta enää särkylääkkeen voimalla. Onnen ilme potilaan kasvoilla olisi ollut kuvan arvoinen, Raili muistelee seisomanojanostimen käyttöönottoa. Hoivaosastolla on 36 potilasta, jotka ovat täysin tai osittain autettavia. Potilaalle on iso asia, että hän pystyy seisomaan omilla jaloillaan tai saa lusikan itse suuhun. Osastolle on oppien innoittamana hankittu kaksi seisomanojanostinta, siirtoalustoja, siirtovöitä, liukuhanskoja ja siirtopatjoja. Jo vanhastaan käytössä oli kolme liinanostinta. Ennen ergonomiakorttikoulutuksia koko Rovaniemen kaupungilla ei ollut yhtäkään seisomanojanostinta. Nyt niitä on parikymmentä. Parin tonnin nostin saattaa kuulostaa kalliilta, mutta viikon sairausloma maksaa saman verran. Sairauslomapäivä maksaa työnantajalle 300 euroa, ja hoitajalla on sama selkä töissä ja vapaalla. Yhdestä huonosta nostosta voi pahimmillaan saada elinikäisen vaivan, Marju sanoo. Seisomanojanostin on kätevä potilaalle, joka pystyy varaamaan jaloilleen. Potilaita ei enää laiteta niin herkästi suoraan pyörätuoliin, vaan heitä rohkaistaan liikkumaan kävelytuen tai rollaattorin avulla, etteivät voimat hupene. Muutos on vaatinut yhteisen päätöksen, että vanhoja raskaita nostotapoja ei käytetä. Enää ei edes puhuta nostoista vaan siirroista. Ennen ajateltiin, että työt hoituvat nopeammin, kun nostaa potilasta käsin. Nykyään kukaan ei siirrä käsin potilasta, jonka jalat eivät kanna, Raili kertoo. Työ on muuttunut suunnitelmallisemmaksi. Nykyään mietitään, miten siirretään, eikä sähelletä niin paljoa, lähihoitaja ja korttikouluttaja Katja Kallunki sanoo. Siirtokoulutus kannattaa Sairauspoissaolojen vähentyminen + 180 000 eur Apuvälinehankinnat 6 000 eur Ergonomiakortit 10 hoitajalle 14 000 eur Säästöä + 160 000 eur Laskelma on esitetty Leena Tamminen-Peterin ja Gustav Wickströmin kirjassa Potilassiirrot Taitava avustaja aktivoi ja auttaa, Työterveyslaitos 2013. Sairauspoissaolojen vähenemiseen voi olla muitakin syitä kuin ergonomiakoulutus. Vuonna 2009 Rovaniemen kaupungin hoivaosasto 1:llä oli sairauspoissaoloja yli 900 päivää. Vuonna 2012 sairauspäiviä oli vain 300. Yhden päivän hinta on 300 euroa. Kaksi seisomanojanostinta, siirtoalustoja, siirtovöitä, liukuhanskoja ja siirtopatjoja. Menetetty työaika noin 9 000 euroa, korttikoulutus 5 000 euroa. 1 Takaisin vuoteeseen. Marika Lähteenmäki siirtää Anja Posiota liinanostimella. 2 Ylös ja kahville. Slingan avulla potilasta on helppo auttaa nousemaan. Enää ei tarvitse tarttua potilaan vaatteisiin tai kainaloihin. 3 Yhteistyötä. Raili Tervo (edessä vas.), Katja Kallunki, Marju Keränen ja Marika Lähteenmäki ovat viemässä Anja Posiota pesulle. Anja liu utetaan suihkutusvaunuun liukupatjan avulla. 16