23.12.2008 Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus Asunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti Tilaaja: Asunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti c/o Isännöitsijä Markku Jussila Päijät-Hämeen Kiinteistö-isännöinti Oy Vesijärvenkatu 8 15100 Lahti
1 (8) Sisällysluettelo Tilaaja...2 Tilaus...2 Yhteyshenkilö Oulun seudun ammattikorkeakoulussa:...2 Tehtävä...2 1. Kohde...2 2. Tausta...2 3. Tarkastus...3 4. Havaintoja rakenteista...3 5. Tutkimukset...3 5.1 Betonipeitemittaus...4 5.2 Karbonatisoitumissyvyyden määritys...4 5.3 Betonin vetolujuudet...5 5.4 Betonin kloridipitoisuuden määritys...5 6. Betoninäytteiden ohuthietulokset...6 7. Elementtisaumamassan ja parvekelaatan bitumikerroksen pitoisuudet...6 8. Yhteenveto...7 Liite 1. Tutkitut parvekkeet, näytteiden ottokohdat ja näytenumerot. Liite 2. Betoniterästen mitatut peitepaksuudet ja betonin karbonatisoitumissyvyydet. Liite 3. Rakenteista porattujen koekappaleiden vetolujuudet. Liite 4. Betoninäytteiden happoliukoinen kokonaiskloridipitoisuus. Liite 5. Betoninäytteiden ohuthieanalyysit. Liite 6. Parvekelaatan vesieristysbitumikerroksen ja elementtien välisen saumamassan asbestianalyysitulokset. Liite 7. Parvekelaatan bitumivesieristyskerroksen PAH-analyysin tulokset. Liite 8. Elementtien välisen saumamassan lyijy- ja PCB-analyysitulokset. Liite 9. Valokuvia tarkastuksesta.
2 (8) Tilaaja Asunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti c/o Isännöitsijä Markku Jussila Päijät-Hämeen Kiinteistö-isännöinti Oy Vesijärvenkatu 8 15100 Lahti Tilaus Tilaus, Markku Jussila. Yhteyshenkilö Oulun seudun ammattikorkeakoulussa: Lehtori, erikoistutkija Hannu Kääriäinen Kotkantie 1, 90250 Oulu Puh. 040 5857534 Telekopio 010 2721320 E-mail Hannu.Kaariainen@oamk.fi Tehtävä 1. Kohde 2. Tausta Julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimus. Asunto Oy Marianlinna, Mariankatu 15, 15110 Lahti. Asunto-osakeyhtiössä on pohja- ja ullakkokerroksen lisäksi neljä kerrosta. Rakennusten valmistumisvuosi on 1965. Pitkissä julkisuvuissa on ikkunoiden välinen betoninen nauhaelementti. Päädyissä on myös koko neljän kerroksen korkuista betonijulkisivua. Parvekkeissa on betoninen laatta ja kaide. Ylimmässä kerroksessa betonikaide on pellitetty. Kohteen tutkimuksesta on Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) laatinut tarjouksen 19.3.2008. Tutkimus on toteutettu tarjouksen mukaisesti.
3 (8) 3. Tarkastus 4. Havaintoja rakenteista 5. Tutkimukset Kohdetutkimukset tehtiin 3.-5.6.2008 OAMK:n (Oulun seudun ammattikorkeakoulun) laboratoriomestareiden Heikki Isohookanan ja Pertti Uhlbäckin toimesta. Julkisivun verhouksena on pesubetonipintainen elementti. Pesubetonipinnan paksuus on arviolta noin 12-17 mm. Elementin paksuus vaihtelee eri kohdissa, porauskappaleista mitatut paksuudet ovat 38-88 mm. Parvekkeen kaiteiden paksuudet porauskappaleista mitattuna olivat 98-104 mm. Parvekkeen laatan kokonaispaksuus oli kahdessa näytteessä 220 mm. Laattanäytteen yläpinnassa on pintalaatta, paksuus 43-47mm. Pintalaatan alla on bitumikerros. Ylimmän kerroksen parvekkeen käsijohteen peitteenä on pelti. Käsijohteen kiinnityksenä käytetty teräsprofiili on pinnaltaan ruosteessa, valokuva 9. Parvekkeen pieliseinän paksuus oli noin 95 mm. Parvekelaattojen alapinnoissa on kosteusjälkiä. Ilmeisesti bitumikerros ei ole enää ehyt tai vesi kiertää vesieristyskerroksen reunojen kautta laatan alapintaan. Pihan puoleisten ikkunoiden pelleistä puuttuu kiinnitysruuveja. Elementtien saumakitit ovat heikkokuntoisia. Niissä on halkeamia ja paikoin kittisauma on irronnut. Elementtisauman kitin alla ei ole saumanauhaa. Sisäpihan puoleisten parvekkeiden kaiteiden alapinnoissa on alkavaa betonin rapautumaa. Elementtien pesubetonipinnassa on hiushalkeilua, valokuva 15. Joissakin elementeissä on halkeamia, valokuva 11 ja pinnan lähellä olevissa teräksissä alkavaa korroosiota, valokuva 12. Kohdetutkimukset suorittivat OAMK:n laboratoriomestarit Heikki Isohookana ja Pertti Uhlbäck 3.-6.6.2008 Kohteesta porattiin rakennekoekappaleita betonin ohuthiemääritystä (mikrorakennetutkimusta) sekä betonin vetolujuuden määrittämistä varten.
4 (8) Elementtien välisestä elastisesta kittisaumasta otettiin näytteet PCB-, lyijysekä PAH-yhdiseiden määrittämistä varten. 5.1 Betonipeitemittaus Betonipeitteellä tarkoitetaan teräksiä suojaavan betonikerroksen paksuutta. Yleensä betonipeitteen paksuudet ovat noin 25 mm. Paksu betonikerros suojaa betoniteräksiä korroosiovaurioilta. Parvekelaatoista mitattiin alapinnan molempien suuntaisten terästen peitepaksuudet. Parvekekaiteista mitattiin sekä sisä- että ulkopinnan terästen ja kaiteen reunan pieliteräksen peitepaksuudet. Seinäelementeistä mitattiin verkkoterästen ja pieliterästen peitepaksuudet. Parvekeseinästä mitattiin keskialueen ja pieliterästen peitepaksuudet. Betonipeitemittausarvojen yhteenvedot on koottu liitteeseen 2. Mittauskohdat on esitetty liitteessä 1. 5.2 Karbonatisoitumissyvyyden määritys Ilman hiilidioksidi reagoi betonissa olevan sementin kanssa, jolloin betonin emäksisyys muuttuu tavanomaisesta PH-arvosta 12,5 13,0 pienemmäksi. Kun betonin emäksisyys putoaa noin PH-arvon 9 alapuolelle, betoni ei enää suojaa teräksiä korroosiolta. Betonirakenteen kunnon määrittämisessä mitataan betonipinnan karbonatisoitumissyvyyttä ja verrataan arvoa peitepaksuuteen. Mitatut karbonatisoitumissyyvyydet on koottu liitteeseen 2. Mittauskohdat on esitetty liitteessä 1. Ulkoseinän ulkopinnan betonin karbonatisoitumissyvyydet ovat hyvin pieniä, vain muutamia millimetrejä. Porauskappaleista mitatut seinäelementin takapinnan karbonatisoitumissyvyydet ovat suurempia, jopa 19 mm. Parvekelaattojen alapinnassa betonin karbonatisoituminen on edennyt syvälle. Keskiarvot vaihtelivat 25,0-27,2 mm. Pienin mitattu arvo oli 18,0 mm ja suurin 34 mm. Laatan alapinnan betoniteräkset ovat jo karbonatisoituneessa betonikerroksessa. Kadun puolelta avattiin parvekelaatan alapinnan betoniteräs näkyviin. Teräs oli pinnasta lukien 16 mm:n syvyydessä, teräs oli hyväkuntoinen, pinnassa ei ollut ruostetta. Avauskohdalla oli betonin karbonatisoitumissyvyys 27 mm. Pihan puolelta avattiin seinäelementin teräs. Betonipeitteen peitepaksuus oli 18 mm, ja betonin karbonatisoitumissyvyys 1 mm. Teräs oli hyväkuntoinen.
5 (8) 5.3 Betonin vetolujuudet Tarkastuskohdista otettiin seitsemän näytettä vetolujuuden määrittämistä varten. Vetolujuusarvot antavat tietoa betonin sisäisistä vaurioista. Sisäiset vauriot heikentävät vetolujuusarvoja. Vetolujuuden määrittämistä varten näytteiden molempiin pintoihin liimattiin teräksiset vetolaikat. Vetolujuusarvot on esitetty liitteessä 3. Koekappaleiden vetolujuus määritettiin laboratoriossa standardin SFS 5445 ohjeen mukaisesti. Näytteiden vetolujuusarvot vaihtelivat 0,6 MPa 3,7 MPa välillä. Betonin vetolujuuden arvioinnissa voidaan käyttää Betonirakenteiden korjausohjeiden BY 41, 2007viitearvoja. Oheisen ohjeen mukaan vetolujuusarvoja voidaan tulkita seuraavasti; Kun vetolujuus on luokkaa alle 0,5 MPa (MN/m 2 ), niin näytteessä on pitkälle edennyttä rapautumaa. Kun vetolujuus on luokkaa 1,0 MPa, niin näytteessä on jonkinasteista rapautumaa. Kun vetolujuus on luokkaa 1,50 MPa tai yli, niin näytteessä ei ole rapautumaa. Heikoimmat arvot olivat päätyseinän elementissä, 0,7 MPa, ja kadun puoleisen parvekelaatan alapinnassa, 0,6 MPa. Näiden näytteiden kohdalla betonissa on lieviä sisäisiä vaurioita. Muiden näytteiden vetolujuusarvot ovat suurempia kuin 1,5 MPa. Näiden näytteiden osalta betonin voidaan olettaa olevan hyväkuntoisia. 5.4 Betonin kloridipitoisuuden määritys Betonin kloridipitoisuus voi johtua monesta syystä. Tavanomainen syy on valmistamisen yhteydessä käytetyn lisäaineen sisältämät kloorituotteet. Kloridia sisältävä betoni muodostaa riskin betoniterästen vaurioille. Suuren kloridipitoisuuden johdosta betoniteräkset voivat vaurioitua, vaikka ne sijaitsisivatkin hyväkuntoisessa emäksisessä betonissa. Betonin kloridipitoisuus määritettiin kuudesta näytteestä. Betonin happoliukoinen kokonaiskloridipitoisuus määritettiin standardin SFS 5451 mukaisesti. Näytteiden kloridipitoisuudet on esitetty liitteessä 4. Suurin kloridipitoisuus määritettiin kadun puoleisen parvekkeen kaiteesta, jossa lukema-arvo oli 0,02 %. Pääosin muut kloridipitoisuudet olivat pienempiä kuin 0,01 %.
6 (8) 6. Betoninäytteiden ohuthietulokset Kloridipitoisuuden arvioinnissa ohjeen Betonijulkisivun kuntotutkimus BY 42, 2002, mukaan betonissa oleva riittävän korkea ns. kynnysarvon ylittävä kloridipitoisuus voi käynnistää betoniraudoitteiden korroosion sellaisessakin betonissa, joka ei ole karbonatisoitunut. Kynnysarvona pidetään noin 0,03 0,07 p-% kloridipitoisuutta betonin painosta. Silmämääräisten havaintojen perusteella kohteessa betoniterästen korroosiovauriot olivat niissä kohdin, joissa betoniteräs oli jäänyt lähelle rakenteen pintaa. Kloridipitoisuus on niin vähäinen, ettei sillä katsota olevan vaikutusta betoniterästen korroosioriskiin. Ohuthiekokeella voidaan tarkastella betonin sisäisiä asioita. Betonin vetolujuustulokset yleensä tukevat ohuthietuloksia. Ohuthiemääritykset tehtiin neljästä porausnäytteestä. Kaksi näytettä on seinän elementistä, yksi parvekekaiteesta ja yksi parvekelaatan alapinnasta. Tulokset on esitetty liitteessä 5. Ohuthietulosten perusteella betoni ei ole suojahuokostettua, jolloin se ei ole nykyisen arvion mukaan pakkasenkestävää. Julkisivun ja parvekekaiteen näytteiden ulkopinnassa on jatkuvaa verkkohalkeilua. Syynä voi olla valmistumisen jälkeen syntynyttä halkeilua, mutta osasyynä voi olla myös lievät pakkasvauriot. Parvekelaatan alapinnassa on jatkuvaa vaakasuuntainen mikrorako noin 12 mm alapinnasta. Tähän viittaa myös parvekelaatta näytteen heikko vetolujuusarvo. Päätyseinän näytteen kuntoa voidaan pitää välttävänä ja siinä on kohtalaisesti vaurioita. Kadun puolen seinänäytteen kunto oli parempi, samoin kaidenäytteen kunto on tyydyttävä. Parvekelaattanäytteen kunto on tyydyttävä, mutta siinä on alkavia pakkasvaurioita. 7. Elementtisaumamassan ja parvekelaatan bitumikerroksen pitoisuudet Päätyseinän elementtisaumasta otetussa elastisessa saumamassasta otetussa näytteessä on asbestia, krysotiiliä. Saumamassan PCB- ja lyijypitoisuus ei myöskään ylitä ongelmajätteelle käytettyjä viitearvoja. Parvekelaatan bitumikerroksessa ei ole asbestia ja sen PAH-pitoisuus ei ylitä ongelmajätteelle asetettuja viitearvoja.
7 (8) 8. Yhteenveto Kohteen ulkoseinässä on pesubetonipintainen kuorielementti. Elementin paksuus on 38-88 mm. Elementin ulkopinnassa on säännöllistä ruutumaista halkeilua. Päätyjulkisivun betonin vetolujuus on vähäinen, 0,7 MPa. Betonissa ei ole pakkaskestävyyden edellyttämiä suojahuokosia. On oletettavaa, että heikko vetolujuus johtuu pakkasvauriosta, mutta suurimmaksi osaksi valmistumisen yhteydessä ja sen jälkeen syntyneistä betonin pintakerroksen sisäisistä vaurioista. Julkisivuelementin ulkopinnan karbonatisoituminen on erittäin vähäistä, joskin siinä on joitakin ohuthienäytteissä esiintyneitä paikallisia suuria karbonatisoitumissyvyyksiä. Parvekekaiteen paksuus on noin 100 mm. Siinä on pesubetonipinta, kuten julkisivuelementeissä. Edellä mainituista syistä johtuen kaiteessa esiintyy samoja asioita, kuin julkisivuelementeissä. Kaiteen ulkopinnan karbonatisoitumissyvyys on hyvin pieni, mutta parvekkeen sisäpuolen pinnan karbonatisoitusmisyvyys on huomattavasti suurempi. Parvekkeen laatan kokonaispaksuus oli kahdessa näytteessä 220 mm. Laattanäytteen yläpinnassa on pintalaatta, paksuus 43-47mm. Pintalaatan alla on bitumikerros. Kantavan laatan alapinnassa on halkeilua, mistä syystä betonin vetolujuus jää vähäiseksi, 0,6 MPa. Parvekelaatan alapinnassa on runsaasti kosteusjälkiä. Elementtien saumamassassa on asbestia. Saumamassan PCB- ja lyijypitoisuus on vähäinen. Parvekelaatan bitumivesieristyskerros ei sisällä asbestia ja sen PAH-pitoisuus on vähäinen. Otetuissa näytteissä kloridipitoisuus on vähäinen, eikä pitoisuudella katsota olevan merkitystä betoniterästen korroosiovaurioihin. Julkisivujen saumat ovat heikkokuntoisia. Massoissa on halkeamia, irtoamisia, massa on kovettunut. Massan alla ei ole solukuminauhaa. Ikkunoiden liittymiset julkisivuelementteihin on jo päässyt heikkokuntoiseksi. Julkisivuelementtien saumauksen yhteydessä liittymät on korjattava ja tarkistettava ikkunan suojapeltien ja pielirakenteiden kunto. Julkisivuelementin pinnassa on joitakin suurempia halkeamia. Pintaa lähellä olevat teräkset ovat ruosteessa. Muutoin julkisivun ulkopinnan puolella teräksiä suojaava betonikerros on hyväkuntoinen, emäksinen ja peitepaksuudet ovat normaalit. Ylimmän kerroksen parvekkeen käsijohteen tukiteräkset ovat pinnaltaan ruosteessa. Betoniterästen kuntoa voidaan pitää normaaleina, mikä johtuu betonin vähäisestä karbonatisoitumissyvyydestä.
8 (8) Oulu, 23.12.2008 Lehtori, erikoistutkija LIITTEET Liite 1. Tutkitut parvekkeet, näytteiden ottokohdat ja näytenumerot. (3 sivua) Liite 2. Betoniterästen mitatut peitepaksuudet ja betonin karbonatisoitumissyvyydet. (3 sivua) Liite 3. Rakenteista porattujen koekappaleiden vetolujuudet. (1 sivu) Liite 4. Betoninäytteiden happoliukoinen kokonaiskloridipitoisuus. (1 sivu) Liite 5. Betoninäytteiden ohuthieanalyysit. (8 sivua) Liite 6. Parvekelaatan vesieristysbitumikerroksen ja elementtien välisen saumamassan asbestianalyysitulokset. (1 sivu) Liite 7. Parvekelaatan bitumivesieristyskerroksen PAH-analyysin tulokset. (1 sivu) Liite 8. Elementtien välisen saumamassan lyijy- ja PCB-analyysitulokset. (1 sivu) Liite 9. Valokuvia tarkastuksesta. (17 sivua) JAKELU Tilaaja Asunto Oy Marianlinna Mariankatu 15 15110 Lahti c/o Isännöitsijä Markku Jussila Päijät-Hämeen Kiinteistö-isännöinti Oy Vesijärvenkatu 8 15100 Lahti 1 kpl (Alkuperäinen) E-maili jakeluna markku.jussila@mphki.fi OAMK/Arkisto (1 kpl sähköinen kopio) 1 kpl (Alkuperäinen)
1(3) LIITE 1. Teräksen avauskohta Kaiteen käsijohteen tutkimuskohta Ikkunan reunan halkeama, elementtisaumoja halki, valokuvat 3-6. 1050 1172 Mittaus 3 Mittaus 1 Porausnäytteet, 1-3. 1 3 2 Mittaus 2 Elementtisauman kittinäyte Päädyn tutkimuskohdat
2(3) LIITE 1. Mittaus 5 4 5 Mittaus 4 6 7 8 9 Mittaus 6 Mittaus 7, kaide Mittaus 8, laatta Kadun puolen julkisivun tutkimuskohdat
3(3) LIITE 1. Mittaus 15, laatta Pihan puolen julkisivun tutkimuskohdat Mittaus 14, pieliseinä Mittaus 9, kaide Mittaus 13, seinä 10 11 Mittaus 16, pieliseinä 12 13 Mittaus 17, laatta Mittaus 12, seinä Mittaus 11, seinä Mittaus 10, laatta
1 (3) LIITE 2. Julkisivujen ja parvekkeiden tutkittujen kohtien betoniterästen peitepaksuudet sekä karbonatisoitumissyvyydet on esitetty alla olevassa taulukossa. Mittauspaikat on esitetty liitteessä 1. Julkisivujen mittausarvot Rakenne Päätyseinä, mittauskohta 1 Päätyseinä, mittauskohta 2 Päätyseinä, mittauskohta 3 Teräs Betoniterästen peitepaksuudet Karbonatisoitumissyvyys (mm) Ka-arvo Min max K-a.=2,0 Min=2,0 Max.=2,0 K-a.=1,7 Min=1,0 Max.=2,0 K-a.=1,0 Min=1,0 Max.=1,0 K-a.=1,3 Min=1,0 Max.=2,0 K-a.=1,0 Min=1,0 Max.=1,0 K-a.=1,0 Min=1,0 Max.=1,0 K-a.=0,7 Min=0,0 Max.=1,0 K-a.=1,0 Min=1,0 Max.=1,0 K-a.=1,0 Min=1,0 Max.=1,0 Mittausarvojen lukumäärä Keskiarvopaksuus (mm) Minimipaksuus (mm) Maksimipaksuus (mm) Verkkoteräs 11 31 25 36 Pieliteräs 11 23 18 30 Verkkoteräs 11 25 20 30 Pieliteräs 8 24 21 30 Verkkoteräs 11 28 18 36 Pieliteräs 11 18 9 18 Kadun puolen Verkkoteräs 11 28 11 44 seinä, mittauskohta 4 Pieliteräs 9 21 12 28 Kadun puolen Verkkoteräs 10 28 18 36 seinä, mittauskohta 5 Pieliteräs 10 19 15 24 Kadun puolen Verkkoteräs 11 25 18 38 seinä, mittauskohta 6 Pieliteräs 11 22 19 28 Pihan puolen Verkkoteräs 9 24 15 31 seinä, mittauskohta 11 Pieliteräs 11 19 14 23 Pihan puolen Verkkoteräs 16 21 13 31 seinä, mittauskohta 12 Pieliteräs 9 16 11 19 Pihan puolen Verkkoteräs 17 28 14 45 seinä, mittauskohta 13 Pieliteräs 6 22 14 30
2 (3) LIITE 2. Rakenne Kadun puoli, parvekkeen kaide, mittauskohta 7 Kadun puoli, parvekkeen laatta, mittauskohta 8 Pihan puoli, parvekkeen kaide, mittauskohta 9 Pihan puoli, parvekkeen laatta, mittauskohta 10 Pihan puoli, parvekkeen laatta, mittauskohta 15 Pihan puoli, parvekkeen laatta, mittauskohta 17 Teräs Verkkoteräs, sisäpinta Verkkoteräs, ulkopinta Parvekkeiden mittausarvot Betoniterästen peitepaksuudet Karbonatisoitumissyvyys (mm) Ka-arvo Min max K-a.=9,5 Min=5,0 Max.=14,0 K-a.=1,0 Min=1,0 Max.=1,0 Mittausarvojen lukumäärä Keskiarvopaksuus (mm) Minimipaksuus (mm) Maksimipaksuus (mm) 9 33 21 42 8 21 20 25 Pieliteräs 9 33 21 54 Verkkoteräs, pitkittäinen Verkkoteräs, poikittainen Verkkoteräs, sisäpinta Verkkoteräs, ulkopinta 20 19 5 33 14 26 9 44 9 32 14 54 8 34 21 44 Pieliteräs 11 36 25 45 Verkkoteräs, pitkittäinen Verkkoteräs, poikittainen Verkkoteräs, pitkittäinen Verkkoteräs, poikittainen Verkkoteräs, pitkittäinen Verkkoteräs, poikittainen 11 23 15 36 8 16 5 30 9 23 20 32 8 27 18 40 9 19 6 28 8 18 5 31 K-a.=27,2 Min=18,0 Max.=34,0 K-a.=11,5 Min=8,0 Max.=15,0 K-a.=0,8 Min=0,0 Max.=1,0 K-a.=25,0 Min=20,0 Max.=30,0 K-a.=25,5 Min=25,0 Max.=26,0 K-a.=28,0 Min=26,0 Max.=30,0 Taulukossa merkintä pitkittäinen teräs tarkoittaa kaiteen suuntaista laatan alapinnan terästä. Taulukossa merkintä poikittainen teräs tarkoittaa kaidetta vastaan kohtisuorassa olevaa alapinnan terästä.
3 (3) LIITE 2. Parvekkeiden mittausarvot Rakenne Teräs Betoniterästen peitepaksuudet Karbonatisoitumissyvyys (mm) Ka-arvo Min max Mittausarvojen lukumäärä Keskiarvopaksuus (mm) Minimipaksuus (mm) Maksimipaksuus (mm) Pihan puoli, parvekkeen pieliseinä, Verkkoteräs 10 17 6 34 mittauskohta 14 Pieliteräs 9 24 16 34 Pihan puoli, parvekkeen pieliseinä, mittauskohta 16 Pääty, ylin kerros, parvekkeen käsijohde Verkkoteräs 14 18 11 27 Pieliteräs 8 27 19 34 Pieliteräs, yläpinta Pieliteräs, alapinta 6 41 35 49 3 18 16 19 K-a.=18,0 Min=17,0 Max.=19,0 K-a.=11,5 Min=11,0 Max.=12,0 K-a.=1,0 Min=1,0 Max.=1,0
1 (1) LIITE 3. Rakenteista porattujen koekappaleiden betonin vetolujuusarvot. Rakenne Päätyseinä, näyte 2. Kadun puoleinen seinä, näyte 5 Kadun puoleinen parvekkeen kaide, näyte 6 Kadun puoleinen parvekkeen laatta, näyte 9 Pihan puoleinen parvekkeen kaide, näyte 10 Pihan puoleinen parvekkeen laatta, näyte 11 Pihan puoleinen seinä, näyte 12 Vetolujuus MN/m 2 0,72 3,72 2,38 0,60 2,35 2,14 3,11
1 (1) LIITE 4. Ulkoseinä-, parvekelaatta- ja kaidenäytteiden happoliukoinen kokonaiskloridipitoisuus. Rakenne Näyte Kloridipitoisuus (%) Päätyseinä 3 < 0,01 Kadun puoleinen seinä 5 < 0,01 Kadun puoleinen parvekkeen kaide 6 0,02 Kadun puoleinen parvekkeen laatta 9 < 0,01 Pihan puoleinen parvekkeen kaide 10 0,01 Pihan puoleinen parvekkeen laatta 11 < 0,01 Pihan puoleinen seinä 13 < 0,01 Näytteen syvyys Koko kuoren paksuus, 41 mm Koko kuoren paksuus, 88 mm Ulkopinnasta n. 20-60 mm Alapinnasta n. 0-40 mm Sisäpinnasta n. 0-68 mm Alapinnasta n. 0-45 mm Koko kuoren paksuus, 38 mm
1 (8) LIITE 5.
2 (8) LIITE 5.
3 (8) LIITE 5.
4 (8) LIITE 5.
5 (8) LIITE 5.
6 (8) LIITE 5.
7 (8) LIITE 5.
8 (8) LIITE 5.
1 (1) LIITE 6.
1 (1) LIITE 7.
1 (1) LIITE 8.
2 (17) LIITE 13. Kuva 1. Yleiskuva päätyseinästä. Kuva 2. Seinän näytteen ottokohtia sekä mittauspisteitä. Punainen väri on tutkimuksessa käytettävä indikaattoriaine.
3 (17) LIITE 13. Kuva 3. Elementeissä näkyy lievää kaareutumista, kuva ikkunan yläosasta. Kuva 4. Elementin nurkissa on pinnan lohkeamista ja kittisaumavaurioita.
4 (17) LIITE 13. Kuva 5. Elementtien välinen kittisauma on huonokuntoinen. Kuva 6. Paikoin elementtien välinen kittisauma on irronnut.
5 (17) LIITE 13. Kuva 7. Ylimmän kerroksen kaiteen osa peltiverhouksen alta. Punainen väri on tutkimuksessa käytettävästä merkkiaineesta. Kuva 8. Ylimmän kerroksen kaiteen kiinnitysteräksen ja verhouspellin liittymä, josta sadevedet pääsevät peltiverhouksen taakse.
6 (17) LIITE 13. Kuva 9. Ylimmän kerroksen kaiteen tukiteräksen pinta on ruosteessa. Kuva 10. Ylimmän kerroksen kaiteen yleiskuvaa, betoniosa on peltiverhouksen sisällä.
7 (17) LIITE 13. Kuva 11. Paikoin elementissä on halkeamia. Tässä halkeaman kohta on ilmeisesti elementin ympäri kiertävän rengasteräksen kohdalla. Kuva 12. Yksittäisiä pinnan lähellä olevia teräksiä on ruosteessa.
8 (17) LIITE 13. Kuva 13. Yleiskuvaa kadun puolelta pitkältä sivulta. Kuva 14. Näytteiden ottokohta.
9 (17) LIITE 13. Kuva 15. Elementin pinnalla on verkkomaista hiushalkeilua. Halkeilu viittaa joko pakkasvaurioon tai käytetyn betonikoostumuksen ominaisuuksiin tai puutteelliseen jälkihoitoon. Kuva 16. Yleiskuvaa kadun puoleisista parvekkeista.
10 (17) LIITE 13. Kuva 17. Kadun puoleisen parvekelaatan näytteiden ottokohdat. Kuva 18. Kadun puoleisen parvekekaiteen näytteiden ottokohta.
11 (17) LIITE 13. Kuva 19. Parvekkeen yläosan palkissa on pinnan lohkeamisia sekä kosteuden aiheuttamia suolajälkiä. Kuva 20. Parvekelaatan näytteiden ottokohdat alhaaltapäin.
12 (17) LIITE 13. Kuva 21. Parvekelaatan alapinnan avattua terästä. Teräksen pinta on hyväkuntoinen, mutta betoni on jo karbonatisoitunut (=betoni menettänyt teräksiä ruostumiselta suojaavan vaikutuksen) teräksen syvyyteen. Kuva 22. Kaiteen näytteiden ottokohdalla betonipinta on hyväkuntoinen.
13 (17) LIITE 13. Kuva 23. Yleiskuvaa sisäpihan puolelta. Kuva 24. Näytteiden ottokohta. Kuvan alaosassa teräksen kunnon tarkastus. Punainen väriaine kertoo, että kyseisessä kerroksessa betoni suojaa vielä terästen ruostumiselta.
14 (17) LIITE 13. Kuva 25. Sisäpihan parvekelaatan näytteen ottokohta. Kuva 26. Parvekelaatan ja yläreunan otsapalkin pinnassa on maalihilseilyä ja pinnan lohkeilua.
15 (17) LIITE 13. Kuva 27. Parvekekaiteen tutkimuskohdat. Näytteen ottokohtaan on jo asennettu väliaikainen paikkaus. Kuva 28. Esimerkkikuva ikkunan kunnosta. Ikkunat kaipaavat kunnostusta tai uusimista.
16 (17) LIITE 13. Kuva 29. Yksittäinen kohta, jossa betonielementin nurkassa on lohkeama ja teräksen ruostumista. Kuva 30. Sisäpihan kaiteen betonipinnan lohkeamia.
17 (17) LIITE 13. Kuva 31. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinän betonipinnassa on halkeamia. Kuva 32. Yleiskuvaa parvekelaattojen alapinnasta. Maalipinnassa on paikoin kosteuden aiheuttamia jälkiä.