Haminan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden nuorisobarometri 2009 Nupit Kaakkoon! 2007 2011 projekti
SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA... 3 2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS... 10 3. TULOKSET... 12 3.1. Oma asuinseutu... 12 3.2. Turvallisuus... 23 3.3. Toimeentulo... 25 3.4. Opiskelu ja työ... 32 3.5. Huolet, tyytyväisyys ja elämänarvot... 34 3.6. Vapaa-aika... 40 3.7. Tiedotusvälineiden käyttö... 40 3.8. Osallistuminen ja vaikuttaminen... 47 3.9. Tulevaisuus... 47 Lähteet... 49 LIITTEET... 51 2
1. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Nuorisobarometrin toteutuksen suunnittelu aloitettiin Kotkan kaupungin nuorisotoimessa Nupit Kaakkoon! 2007 2010 hankkeen käynnistyessä syksyllä 2007. Hankkeen ensimmäisen vaiheen painopisteenä oli juuri barometrin toteuttaminen seutukunnan kaikissa kunnissa. Barometrin toteutuksen suunnittelu ja koordinointi oli projektisihteerin tehtävänä. Barometrin valmisteluun, yhteistyökumppanien etsimiseen ja kyselylomakkeen tekoon osallistuivat silloisen projektisihteeri Hanna-Leena Heikkilän apuna Kotkan nuorisotoimen henkilöstö ja seutukunnan muiden kuntien nuorisotoimesta vastaavat henkilöt. Kyselyyn saadut vastaukset on käsitellyt opiskelutyönään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Sanna Mäkinen ja lopullisesta barometrista on vastannut nykyinen projektisihteeri Tanja Hakoluoto. Kyselyt päätettiin toteuttaa Kotka-Haminan seutukunnassa kahdessa eri vaiheessa; ensimmäisenä Kotkassa ja toisena seutukunnan muissa kunnissa. Kotkan nuorisobarometri ilmestyi erillisenä tutkimuksena vuoden 2008 puolella ja tämä Haminan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden nuorisobarometri 1 on sille jatkoa. Näin saadaan tietoa kaikkien Etelä-Kymenlaakson kuntien nuorilta. Kyselylomake luotiin sekä seutukunnan kuntien aiempien nuorisokyselyiden että valtakunnallisten nuorisobarometrien ja nuorten elinoloselvitysten pohjalta. Lomaketta testattiin syksyn aikana eri-ikäisillä nuorilla sekä Vessun nuorisotalolla Karhulassa että nuorisonohjaajien omissa verkostoissa. Nuorisobarometrilla haluttiin selvittää mitä 15 25-vuotiaat nuoret ajattelevat omasta asuinkunnastaan, toimeentulostaan, elämänarvoistaan, vapaa-ajanvietostaan, osallistumisesta ja vaikuttamismahdollisuuksistaan, omasta tulevaisuudestaan sekä tiedotusvälineistä. AIEMMAT TUTKIMUKSET Etelä-Kymenlaakson nuorten mielipiteitä on kartoitettu barometri-tyyppisin kyselyin viimeksi vuosina 2003 ja 2002. Vuoden 2002 nuorten elinoloselvitys kattoi Haminan, Miehikkälän, Virolahden ja silloisen Vehkalahden kunnat. Kysely tehtiin strukturoiduilla lomakkeilla 15 19-vuotiaille nuorille valvotuissa olosuhteissa kouluilla. Elinoloselvityksen teemoina olivat koulutus ja opiskelu, työllisyys, vapaa-aika ja harrastukset, tiedotusvälineet, osallistuminen ja vaikuttaminen, ympäristö sekä turvallisuus. Kyselyyn vastasi 289 nuorta, joista 80 asui Haminassa ja 98 silloisessa Vehkalahden kunnassa. Virolahden nuoria kyselyyn vastasi 64 ja miehikkäläläisiä 46. Selvityksen tulokset käsiteltiin Pato-ohjelmalla. (Heikkilä 2004, 33 34.) Pyhtäällä puolestaan toteutettiin vuonna 2003 kartoitus 13 25-vuotiaiden nuorten omaa kuntaansa, sen palveluita ja omaa elämäntilannettaan koskevista käsityksistä. Kartoitus suunnattiin kaikille edellä mainittuihin ikäryhmiin kuuluville nuorille, jolloin perusjoukko oli 641. Kyselyyn vastasi 238 nuorta ja vastausprosentiksi tuli siten 37,13 %. (Nuorten elinoloselvitys 2003, 3.) Muita Etelä-Kymenlaakson kuntien nuoria koskevia viime vuosien tutkimuksia ovat muun muassa Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Stakesin Kouluterveyskyselyt sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kyselyt. Kouluterveyskyselyssä kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä tietoa 14 18-vuotiaiden elinoloista, koulukokemuksista, terveydestä ja terveystottumuksista. Kysely tehdään opettajan ohjaamana kunnan kaikkien peruskoulujen 8. ja 9. luokilla sekä lukioiden 1. ja 2. luokilla. Kouluterveyskysely tehdään samoissa kunnissa joka toinen vuosi ja Etelä-Suomen läänin kunnat osallistuvat kyselyyn parillisina vuosina. (Kouluterveyskysely 2007.) Etelä-Kymenlaakson nuorten tilannetta on kouluterveyskyselyn puitteissa kartoitettu viimeksi vuonna 2006. Tuolloin kyselyyn vastasi haminalaisia peruskoululaisia 433 ja lukiolaisia 163. Pyhtäältä vastasi 89 peruskoululaista ja Miehikkälästä 46. Virolahdelta mukana oli 55 peruskoululaista ja 47 lukiolaista. (Kouluterveyskysely 2006.) Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on tutkittu 8.- ja 9.-luokkalaisten tupakointia ja päihteiden käyttöä sekä niiden saatavuutta vuodesta 1997. Vuosina 2007 ja 2008 kysely tehtiin myös 7 -luokkalaisille. Vuonna 2008 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi 5607 nuorta, joista 735 (13,1 %) asui Haminassa, 83 (1,5 %) Miehikkälässä, 178 (3,2 %) Pyhtäällä, 96 (1,7 %) Ruotsinpyhtäällä ja 99 (1,8 %) Virolahdella. Kysely toteutettiin osittain web-pohjaisena ja osittain paperiversiona. (Terveydenedistämistyöryhmän raportti 1/2008, 2, 9.) 1 Jatkossa tästä barometristä käytetään lyhyempää nimitystä Etelä-Kymen barometri tai nuorisobarometri. 3
ETELÄ-KYMEN NUORISOBAROMETRI Tässä nuorisobarometrissa painopiste on omassa asuinseudussa, mutta kysymyksissä huomioidaan myös seudullinen näkökulma. Vertailukelpoisuuden vuoksi kyselylomakkeessa käytetään osin samoja kysymyksiä kuin aiemmin toteutetuissa elinoloselvityksissä ja barometreissä. Tästä syystä myös tutkimuksen ikäryhmä on sama, 15 25-vuotiaat nuoret, kuin aiemmissa tutkimuksissa. Terveyteen ja päihteisiin liittyvät kysymykset jätettiin barometrista tarkoituksella pois, sillä niitä selvitetään Stakesin toteuttamassa Kouluterveyskyselyssä ja Kymenlaakson Sairaanhoitopiirin päihdekyselyssä. Loppuraporttia varten nämä tiedot poimitaan ko. kyselyistä ja yhdistetään nuorisobarometrien tuloksiin ns. elinolokartoituksiksi. Näin saadaan luotua mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva seutukunnan nuorten tilanteesta. Haminassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella barometri toteutettiin verkkopohjaisena Webropol - ohjelman kyselylomakkeella. Webropol on internetin välityksellä toimiva kysely- ja tiedonkeruutyökalu, josta on saatavilla erilaisia raportteja tulleista vastauksista. Lisäksi kyselylomaketta oli saatavana tarpeen mukaan myös paperiversiona. Paperisessa kyselylomakkeessa oli maininta mahdollisuudesta täyttää kysely internetissä. Barometrin pääkysely tehtiin 7.4. 11.5.2008. Lisäksi kohderyhmän nuoria vastasi kyselyyn Kotkan kyselyn yhteydessä vuosien 2007 2008 vaihteessa sekä lokakuussa 2008 (viikot 41 42), jolloin täydennettiin liian pieneksi jääneitä ryhmiä. Näiden tiedonkeruujaksojen aikana kyselyyn vastasi yhteensä 298 haminalaista, 105 pyhtääläistä, 57 miehikkäläläistä ja 42 virolahtelaista nuorta. Yhteistyökumppaneina tiedonkeruussa olivat Haminan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntien peruskoulut ja lukiot, Taavetin Lukio Luumäeltä, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (mukaan lukien Nuorten työpaja), Harjun oppimiskeskus, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, Reserviupseerikoulu, Kotka- Haminan seudun työvoimatoimisto, Kaakkois-Suomen Rajavartiolaitos, Tullilaitos, Osuuskauppa Ympyrä, Palvelukeskus Mäntyrinne, Pyroll Oy, Shell Pyhtää ja Virolahden seurakunta, Miehikkälän ja Haminan kunnat. HAMINA Tilastokeskuksen mukaan (2008) Haminassa asui 31.12.2006 kohderyhmään kuuluvia nuoria 2388. Heistä 1280 (53,6 %) oli miehiä ja 1108 (46,4 %) naisia. Hamina Ikä Lukumäärä % 15 255 10,7 16 258 10,8 17 223 9,3 18 245 10,3 19 222 9,3 20 181 7,6 21 201 8,4 22 205 8,6 23 201 8,4 24 223 9,3 25 174 7,3 Yhteensä 2388 100 Taulukko 1. 15 25-vuotiaat haminalaiset 31.12.2006. Otoksen määrittelemiseksi yritettiin selvittää missä suhteessa ikäryhmään kuuluvat nuoret olivat työelämässä, työttömänä, opiskelijana tai muunlaisessa elämäntilanteessa. Oppilaitoksista saatujen tietojen mukaan Haminan kahdessa yläkoulussa opiskeli keväällä 2008 yhteensä 281 yhdeksäsluokkalaista: Pappilansalmen koulussa134 ja Vehkalahden koululla 147. Toisen asteen opetusta Haminassa tarjotaan Haminan lukiossa ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa. Haminan lukiosta saadun tiedon mukaan heillä opiskeli 296 haminalaista lukiolaista sekä 53 ammattilukiolaista, joista pääosa haminalaisia. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa taas opiskeli 450 haminalaisnuorta. Kotkan alueen lukioissa opiskeli lisäksi muutamia haminalaisia. Toisen asteen koulutuksen jälkeisessä opetuksessa haminalaisia nuoria opiskeli Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa 150 ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa 20. Huomioitava kuitenkin on, että nuoret voivat olla jatko-opinnoissa missä päin Suomea tahansa, jonka vuoksi heitä on hankala tavoittaa tällä tavoin. 4
Kaakkois-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen (2008) mukaan Haminassa oli 31.12.2007 nuoria työttömiä 103. Tilastotietoa työssä olevien nuorten määrästä ei ole saatavilla ja sitä on myös vaikea arvioida, koska työssäkäyntialue on laaja. Puolustusvoimien maavoimien aluetoimistosta saadun tiedon mukaan haminalaisia nuoria on tällä hetkellä suorittamassa varusmiespalvelustaan noin satakunta, mutta tässäkin on huomattava, että nuoret saattavat suorittaa palvelustaan missä päin Suomea tahansa. Näiden tietojen perusteella tavoitteet vastaajien otoksista muotoutuivat seuraaviksi: Hamina Toimipaikka Tavoitemäärät 9.luokkalaiset Pappilansalmen koulu 60 oppilasta Vehkalahden koulu 60 oppilasta Lukio Haminan lukio 100 opiskelijaa Ammattikoulu Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto 100 opiskelijaa AMK Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 20 opiskelijaa Työssä käyvät Haminan kaupunki 5 vastaajaa OK Ympyrä 21 vastaajaa Työpajat Rannikkopajat 10 vastaajaa Työttömät Kotkan-Haminan työvoimatoimisto 30 vastaajaa Taulukko 2. Vastaajamäärätavoitteet Haminassa Haminan kahdessa peruskoulussa opiskeli keväällä 2008 yhteensä 281 yhdeksäsluokkalaista. Nuorisonbarometria varten tavoiteltiin noin 60 opiskelijaa yläkoulua kohden. Vastauksia yläkouluilta saatiin vain kolme, joten yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa tehtiin täydennyskyselyt syksyllä 2008. Lukiolaisia Haminan lukiossa oli 349. Heistä tavoiteltiin 100 opiskelijaa siten, että vastaajia olisi eri luokka-asteilta. Tiedonkeruun tapahduttua huhtikuussa viimeisen vuoden opiskelijat olivat jo poissa kontaktiopetuksesta, joten heitä ei tavoitettu toivotussa määrin. Syksyn tiedonkeruussa pyrittiinkin Haminan lukion kautta täydentämään sekä lukion 3-luokkalaisten osuutta että virolahtelaisten ja miehikkäläläisten lukiolaisten osuutta. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta saatiin heti keväällä tavoitteiden mukainen 100 haminalaisnuoren vastausmäärä, mutta Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta vastauksia saatiin vain 14, vaikka heidän opintotoimistostaan vastauslinkki kyselyyn lähetettiin haminalaisnuorille kahdesti. Näin ollen koetettiin tavoittaa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa opiskelevia haminalaisia nuoria. Harjun oppimiskeskuksessa tavoiteltiin kymmentä nuorta, joiden kotikunta on Kotka-Haminan seutukunnassa. Työssä olevia nuoria lähestyttiin Haminan kaupungin, Osuuskauppa Ympyrän, Vaalimaan tullin sekä Rajavartiolaitoksen kautta. Haminan kaupungin palveluksessa oli kuusi alle 26-vuotiasta nuorta ja Osuuskauppa Ympyrän toimipisteissä Haminassa 21. On kuitenkin huomioitava, etteivät kaikki näistä nuorista välttämättä asu Haminassa, vaikka työskentelevät siellä. Vaalimaan tullista tavoiteltiin kymmentä nuorta, joiden kotikuntana on jokin tiedonkeruukunta. Rajavartiolaitoksen kautta lähestyttiin kolmeakymmentä seutukunnan nuorta. Työttömien nuorten osalta kokeiltiin samaa menetelmää kuin Kotkan kohdalla eli Kotkan-Haminan työvoimatoimiston Haminan toimipisteessä päivystämistä, jotta nuoria saataisiin vastaamaan kyselyyn. Tätä kautta koetettiin saada myös miehikkäläläis- ja virolahtelaisnuorten vastauksia. Yhteistyöhön Kotkan-Haminan työvoimatoimiston kanssa anottiin 21.2.2008 tutkimuslupa työvoimatoimiston johtajalta. Varusmiespalvelustaan suorittavia nuoria tavoiteltiin Reserviupseerikoulusta. Lisäksi vastauslinkki kyselylomakkeeseen toimitettiin Haminassa sijaitseviin Rannikkopajojen toimipisteisiin. 5
MIEHIKKÄLÄ Tilastokeskuksen mukaan (2008) Miehikkälässä asui 31.12.2006 kohderyhmään kuuluvia nuoria 226. Heistä 127 (56,2 %) oli miehiä ja 99 (43,8 %) naisia. Miehikkälä Ikä Lukumäärä % 15 27 11,9 16 23 10,2 17 24 10,6 18 26 11,5 19 25 11,1 20 19 8,4 21 17 7,5 22 16 7,1 23 15 6,6 24 18 8,0 25 16 7,1 Yhteensä 226 100 Taulukko 3. 15 25-vuotiaat miehikkäläläiset 31.12.2006. Miehikkälässä toimii peruskoulu, jossa opiskeli keväällä 2008 24 yhdeksäsluokkalaista. Jatko-opintoihin miehikkäläläisnuoret hakeutuvat yleensä Haminaan, Taavettiin, Virolahdelle tai Lappeenrantaan. Haminan lukiosta saadun tiedon mukaan heillä opiskeli 13 miehikkäläläistä, Virolahden lukiossa kahdeksan ja Kotkan lyseon lukiossa yksi. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa taas opiskeli tämän vuoden alussa 36 miehikkäläläistä nuorta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta saadun tiedon mukaan heillä opiskeli loppuvuodesta seitsemän nuorta, joiden kotikuntana on Miehikkälä ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa opiskeli kolme miehikkäläläistä nuorta. Kaakkois-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen (2008) mukaan Miehikkälässä oli 31.12.2007 nuoria työttömiä kahdeksan. Työssä ja varusmiespalveluksessa olevien nuorten määrää on hankala arvioida eikä sellaista tilastotietoa ole saatavilla. Tätä barometria varten tavoiteltiin yhdeksäsluokkalaisia nuoria Miehikkälän koulun kautta. Lisäksi jatkoopinnoissa olevia lähestyttiin Haminan, Taavetin ja Virolahden lukioiden kautta. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Harjun oppimiskeskuksen kautta yritettiin tavoittaa ammatillisessa koulutuksessa olevia sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kautta ammattikorkeakoulussa opiskelevia. Työssä olevia nuoria tavoiteltiin Miehikkälän kunnan, Vaalimaan tullin sekä Kaakkois-Suomen rajavartioston kautta. Varusmiespalvelusta suorittavia nuoria tavoiteltiin Reserviupseerikoulun kautta Haminan varuskunnasta ja työttömien nuorten vastauksia toivottiin saatavan Kotka-Haminan työvoimatoimiston Haminan toimipisteessä olevien päivystysviikkojen aikana. Miehikkäläläisten nuorten kohdalla tavoitteet olivat seuraavat: Miehikkälä Toimipaikka Tavoitemäärät 9.luokkalaiset Miehikkälän koulu 24 oppilasta Lukio Haminan lukio 13 opiskelijaa Virolahden lukio 8 opiskelijaa Ammattikoulu Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto 36 opiskelijaa AMK Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 3 opiskelijaa Työssä käyvät Miehikkälän kunta 3 vastaajaa Työttömät Kotkan-Haminan työvoimatoimisto 8 vastaajaa Taulukko 4. Vastaajamäärätavoite Miehikkälässä 6
Miehikkälän osalta kevään 2008 tiedonkeruuseen tarvittiin täydennystä vastaajien pienen määrän ja epätasaisen jakautumisen vuoksi. Nuoria kyselyyn tuolloin vastasi 51, joista peruskoulussa oli 21, lukiossa 7, ammatillisessa oppilaitoksessa 17, varusmiehenä 4 ja työssä sekä ammattikorkeakoulussa molemmissa yksi nuori. Kysely tehtiin lokakuussa 2008 uudelleen Virolahden ja Haminan lukiossa, joista haettiin täydennystä myös miehikkäläläisten osuuteen. Muiden ryhmien täydentämisestä jouduttiin luopumaan työekonomian vuoksi. PYHTÄÄ Tilastokeskuksen mukaan (2008) Pyhtäällä asui 31.12.2006 kohderyhmään kuuluvaa nuorta 523. Heistä 294 (56,2 %) oli miehiä ja 229 (43,8 %) naisia. Seuraavassa taulukossa on esitetty 15 25-vuotiaat pyhtääläisnuoret ikäryhmien mukaan jaoteltuina: Pyhtää Ikä Lukumäärä % Taulukko 5. 15 25-vuotiaat pyhtääläiset 31.12.2006. 15 58 11,1 Pyhtäällä toimii yläkoulu, jossa opiskeli 47 yhdeksäslu okkalaista 16 80 15,3 keväällä 2008. Lisäksi pyhtääläisiä nuoria opiskeli ruotsinkielisessä Kotka Svenska Samskolassa. Ruotsinkielisessä opetuksessa oli 17 77 14,7 yhdeksän yhdeksäsluokkalaista ja 20 lukiolaista. Jatkoopintomahdollisuuksia Pyhtäällä ei ole, joten lukio- ja ammatilliseen 18 47 9,0 19 49 9,4 koulutukseen hakeudutaan toiselle paikkakunnalle, useimmiten 20 41 7,8 Kotkaan. 21 34 6,5 22 27 5,2 23 32 6,1 24 44 8,4 25 34 6,5 Yhteensä 523 100 Kotkan Lyseon lukiossa opiskeli tammikuun alussa 51 pyhtääläistä nuorta, Karhulan lukiossa kolme, Langinkosken lukiossa 16 ja Haminan lukiossa yksi. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa opiskeli oppilaitoksen mukaan tammikuussa 2008 yhteensä 112 pyhtääläisnuorta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta saadun tiedon mukaan heillä oli pyhtääläisiä opiskelijoita yhteensä 27 ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa opiskeli kolme pyhtääläistä. Kaakkois-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen (2008) mukaan Pyhtäällä oli 31.12.2007 nuoria työttömiä 10. Työssä olevien nuorten määrää on hankala arvioida, sillä tilastotietoa asiasta ei ole saatavissa ja pyhtääläisten työssäkäyntialue on laaja. Näin ollen päädyttiin seuraaviin tavoitteisiin vastaajien suhteen: Pyhtää Toimipaikka Tavoitemäärät 9.luokkalaiset Huutjärven koulu 47 oppilasta Ammattikoulu Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto 30 opiskelijaa AMK Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 3 opiskelijaa Työssä käyvät Palvelutalo Mäntyrinne 3 vastaajaa Pyroll Oy 6 vastaajaa Shell-huoltamo 7 vastaajaa OK Ympyrä 7 vastaajaa Taulukko 6. Vastaajamäärätavoitteet Pyhtäällä Kotkan tiedonkeruuviikkojen aikana vuosien 2007 2008 vaihteessa saatiin jo hyvin pyhtääläisnuorien vastauksia. Tietoa kerättiin tuolloin Kotkan alueen lukioista ja Kotka Svenska Samskolanista. Lisää vastauksia haettiin keräämällä tietoa kaikilta Huutjärven koulussa opiskelevilta yhdeksäsluokkalaisilta. Lisäksi pyrittiin tavoittelemaan Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kautta vielä lisää Pyhtäällä asuvia nuoria toimittamalla heille paperisia kyselylomakkeita. Harjun oppimiskeskuksesta saadun tiedon mukaan 7
heillä opiskeli kymmenisen Kotka-Haminan seutukunnan nuorta, joten sitä kautta toivottiin saatavan myös pyhtääläisnuorten vastauksia. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kautta tavoiteltiin ammattikorkeakouluopiskelijoita. Työssä olevia pyhtääläisnuoria oli erittäin vaikea tavoittaa, sillä suurin osa pyhtääläisistä työskentelee toisilla paikkakunnilla. Yhteistyötä tehtiin Pyroll Oy:n, Osuuskauppa Ympyrän, Shell huoltamon ja Palvelutalo Mäntyrinteen kanssa, jonne toimitettiin paperisia kyselylomakkeita. Varusmiespalveluksessa olevia nuoria tavoiteltiin Haminan varuskunnan kautta. Pyhtäällä tavoitteet toteutuivat vastausmäärissä riittävässä määrin lukuun ottamatta peruskoululaisia. Huutjärven koululla kysely toteutettiin uudelleen ja vastauksia syksyllä 2008 saatiin sieltä yhteensä 32. VIROLAHTI Tilastokeskuksen mukaan (2008) Virolahdella asui 31.12.2006 kohderyhmään kuuluvia nuoria 346. Heistä 200 (57,8 %) oli miehiä ja 146 (42,2 %) naisia. Virolahti Ikä Lukumäärä % 15 31 9,0 16 40 11,6 17 48 13,9 18 47 13,5 19 30 8,7 20 20 5,8 21 30 8,7 22 22 6,3 23 25 7,2 24 23 6,6 25 30 8,7 Yhteensä 346 100 Taulukko 7. 15 25-vuotiaat virolahtelaiset 31.12.2006. Virolahdella toimii yläkoulu, jossa opiskeli 46 yhdeksäsluokkalaista keväällä 2008. Virolahden lukiossa taas opiskeli tuolloin 36 nuorta. Virolahden lukiossa opiskelee kuitenkin myös lähikuntien oppilaita, joten kaikki eivät ole virolahtelaisia. Lisäksi joitakin virolahtelaisia nuoria opiskeli Kotkan alueen lukioissa. Haminan lukiossa opiskeli seitsemän Virolahden kunnassa asuvaa nuorta. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta saadun tiedon mukaan heillä opiskeli alkuvuodesta 2008 yhteensä 60 virolahtelaisnuorta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa taas opiskeli 14 ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa neljä nuorta. Kaakkois-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen (2008) mukaan Virolahdella oli 31.12.2007 nuoria työttömiä 10. Työssä käyvien nuorten määrää ei voida arvioida, sillä tilastotietoa asiasta ei ole saatavilla. Virolahti Toimipaikka Tavoitemäärät 9.luokkalaiset Virolahden yläaste 46 oppilasta Lukio Virolahden lukio 36 opiskelijaa Haminan lukio 7 opiskelijaa Ammattikoulu Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto 60 opiskelijaa AMK Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu 4 opiskelijaa Työssä käyvät Virolahden seurakunta 2 vastaajaa OK Ympyrä 3 vastaajaa Työpajat Rannikkopajat 4 vastaajaa Työttömät Kotkan-Haminan työvoimatoimisto 10 vastaajaa Taulukko 8. Vastaajamäärätavoite Virolahdella 8
Barometria varten tavoiteltiin virolahtelaisnuoria Virolahden yläkoulun ja lukion kautta. Lisäksi lukiossa opiskelevia tavoiteltiin Haminan ja Taavetin lukioista. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Harjun oppimiskeskuksen kautta lähestyttiin ammatillisessa koulutuksessa olevia sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kautta ammattikorkeakouluopiskelijoita. Työssä olevia nuoria tavoiteltiin Virolahden seurakunnan, Osuuskauppa Ympyrän, Vaalimaan tullin sekä Kaakkois-Suomen rajavartioston kautta. Kotka-Haminan työvoimatoimistosta toivottiin muutaman virolahtelaisnuoren vastausta. Lisäksi kyselylomake lähetettiin Rannikkopajojen Virolahden toimipisteeseen. Varusmiehiä tavoiteltiin Reserviupseerikoulun kautta. Virolahden osalta täydennystä kevään tiedonkeruuseen tarvittiin peruskoululaisten osuuteen Virolahden yläasteelta ja lukiolaisten osuuteen Virolahden ja Haminan lukioista. Muiden ryhmien täydentämisestä luovuttiin työekonomisista syistä. SEUTUKUNTA Haminan, Miehikkälän ja Virolahden aineistoon vastauksia haettiin myös koko seutua palvelevilta tahoilta. Harjun oppimiskeskuksesta toivottiin kymmentä vastausta ammatillisen oppilaitoksen nuorilta ja Taavetin lukiosta neljää vastausta lukiolaisten ryhmään. Työssä käyviä tavoiteltiin tullin ja rajavartiolaitoksen kautta tavoitteena saada yhteensä neljäkymmentä (10/30) vastausta ja Haminan varuskunnasta tavoiteltiin kaikkiaan sataa varusmiestä. 9
2. TUTKIMUSAINEISTON KUVAUS Vastaajia tavoitettiin kaiken kaikkiaan seuraavasti: Hamina 298, Miehikkälä 57, Pyhtää105 ja Virolahti 42. Suurimmat vastaajaryhmät kaikissa kunnissa olivat iältään 15 16 ja 17 18 -vuotiaat. Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma kunnittain. Kaikki vastaajat; lukuina. Ikäjakauma kunnittain 15-16 v 17-18 v 19-20 v 21-22 v 23-25 v Virolahti 2 2 5 14 18 Pyhtää 4 2 12 34 50 Miehikkälä 2 0 6 22 27 Hamina 12 17 33 115 118 Haminalaisista yhteensä 291 vastaajaa ilmoitti ikänsä, heistä miehiä on 52 prosenttia (N 150) ja naisia 48 prosenttia (N 141). Miehiä vastaajissa oli 19 enemmän kuin naisia. Miehikkäläläisistä 57 vastaajaa kertoi ikänsä ja heistä miehiä on 46 prosenttia (N 26) ja naisia on 54 prosenttia (N 31). Naisia vastaajissa oli 5 enemmän kuin miehiä. Pyhtäältä ikänsä kertoi yhteensä 102 vastaajaa. Heistä miehiä on 54 prosenttia (N 55) ja naisia on 46 prosenttia (N 47). Miehiä vastaajissa oli 8 enemmän kuin naisia. Virolahdelta vastaajista 41 ilmoitti ikänsä ja heistä miehiä on 46 prosenttia (N 19) ja naisia on 54 prosenttia (N 22). Virolahdelta naisia vastaajissa oli 3 enemmän kuin miehiä. Kuvio 2. Vastaajien ikäjakauma ja sukupuoli kunnittain, lukuina. Sukupuolijakauma Mies Nainen Virolahti 19 21 Pyhtää 46 55 Miehikkälä 25 32 Hamina 141 150 10
Siviilisääty % Hamina Miehikkälä Pyhtää Virolahti Naimaton 87,5 96,4 91,9 88,1 Avoliitossa 10 3,6 6,1 9,5 Avioliitossa 1 1 2,4 Eronnut 0,7 Leski 0,7 1 Siviilisäädyltään ylivoimaisesti suurin vastaajaryhmä ovat naimattomat. Koska vastaajista suurin osa on alle 18-vuotiaita ja muutkin vastaajat varsin nuoria, ei tämä ole yllättävää. Taulukko 9. Siviilisääty kunnittain, prosentteina. Suurin osa vastaajista kaikissa barometrin kunnissa oli koululaisia tai opiskelijoita. Suurimmat ryhmät olivat opiskelijat ammatillisessa oppilaitoksessa, lukiolaiset sekä peruskoulun 9-luokkalaiset. Lisäksi Virolahdella työssä käyviä oli vastaajista yhtä suuri joukko kuin lukiolaisiakin. Eniten elämäntilanteiltaan erilaisia ryhmiä tavoitettiin Haminasta sekä Pyhtäältä, joista myös vastaajamäärät olivat suurimmat. Kuviot 4 a-d. Vastaajien elämäntilanne kunnittain. Kaikki vastaajat, lukuina. Kuvio 4a. Hamina Kuvio 4b. Miehikkälä Kuvio 4c. Pyhtää Kuvio 4d. Virolahti 11
Asumisen muodoissa vanhempien kanssa asuminen on yleisintä kaikissa kunnissa. Haminalaisista 81 %, miehikkäläläisistä 91 %, pyhtääläisistä 90 % ja virolahtelaisista 83 % asuu vanhempiensa kanssa. Yksin asuminen ja kumppanin kanssa asuminen ovat melko paljon harvinaisempia asumismuotoja. Yhteisasumisen, kumppanin kanssa kahdestaan tai viikot opiskelijapaikkakunnalla asumisen muotoja ei Miehikkälässä ilmene lainkaan. Virolahtelaisista viisi prosenttia asuu yhdessä jonkun muun kanssa. Asuminen % Hamina Miehikkälä Pyhtää Virolahti Vanhempien kanssa 80,7 91,2 90,4 83,3 Yksin 8,6 5,3 1,9 2,4 Kumppanin kanssa 6,2 3,8 7,1 Jotenkin muuten 2,8 1,8 1 Lasten ja kumppanin kanssa 0,7 1 2,4 Kavereiden kanssa yhteisasunnossa 0,3 4,8 Viikonloput vanhempien luona ja viikot opiskelupaikkakunnalla 0,3 1 Yksin lasten kanssa 0,3 1,8 Taulukko 10. Asumisen muodot kunnittain. Kaikki vastaajat, prosentteina. 3. TULOKSET 3.1. Oma asuinseutu Taulukot 11 a-b. Minkä kouluarvosanan 4 10 antaisit kotiseudullesi ikäistesi asuinpaikkana? Kaikki vastaajat. Kunnittain. Hamina % N Miehikkälä % N arvosana 4 2 7 arvosana 4 11 6 arvosana 5 5 15 arvosana 5 9 5 arvosana 6 14 38 arvosana 6 18 10 arvosana 7 30 85 arvosana 7 22 12 arvosana 8 32 90 arvosana 8 25 14 arvosana 9 10 28 arvosana 9 2 1 arvosana10 7 20 arvosana 10 13 7 keskiarvo 7,5 keskiarvo 7 yht. 278 yht. 55 Kouluarvosanoilla mitattuna Hamina sai nuorilta keskiarvokseen 7,5 ja yli kaksi kolmasosaa nuorista antoi arvosanaksi joko seitsemän tai kahdeksan. Miehikkälä puolestaan sai nuorilta keskiarvokseen 7, mutta moni myös antoi arvosanan 4 tai 10. Arvosanojen jakautuminen ääripäihin on huomattava. Myös Virolahdella arvosanat jakautuvat ääripäihin. Taulukko 11a. Hamina ja Miehikkälä Pyhtää % N Virolahti % N arvosana 4 7 7 arvosana 4 10 4 arvosana 5 11 10 arvosana 5 20 8 arvosana 6 17 16 arvosana 6 20 8 arvosana 7 25 24 arvosana 7 15 6 arvosana 8 24 23 arvosana 8 15 6 arvosana 9 10 9 arvosana 9 2,5 1 arvosana10 6 6 arvosana 10 17,5 7 keskiarvo 7 keskiarvo 6,8 yht. 95 yht. 40 Pyhtää sai kouluarvosanoilla keskiarvokseen 7 ja melkein puolet nuorista antoi arvosanaksi joko seitsikon tai kahdeksikon. Yleensä ottaen nuoret siis olivat tyytyväisiä kotipaikkakuntaansa. Samanlainen arvosanojen jakauma on nähtävissä myös Haminan kohdalla. Virolahti sai nuorilta keskiarvoksi 6,8 ja puolet nuorista antoi arvosanan neljä, viisi tai kuusi, mutta yli 17 % antoi kotikunnalleen täyden10. Taulukko 11b. Pyhtää ja Virolahti 12
Barometrissä kysyttiin paikkakunnalla viihtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja pyydettiin arvioimaan ensin niiden tärkeyttä itselle ja sitten kyseisten tekijöiden toteutumista asuinseudulla. Väitteiden tärkeyttä arvioitiin asteikolla 1 3, kun taas niiden toteutumisen arviointiasteikko oli 1 4. Haminalaiset nuoret kokivat tärkeiksi ystävät ja perheen sekä hyvät kulkuyhteydet ja harrastusmahdollisuudet. Ystävien runsaus ja hyvät kulkuyhteydet myös toteutuivat heidän mielestään hyvin. Vähiten tärkeitä asioita sekä alle että yli 18-vuotiaille ovat keskeinen sijainti, vilkas nuorisotoiminta sekä runsas kulttuuritarjonta. Kahden viimeiseksi mainitun he kuitenkin arvioivat toteutuvan kohtuullisesti. Ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja lukuun ottamatta työnsaantimahdollisuuksia sekä paikkakunnan sijaintia. Täysi-ikäiset haminalaiset suhtautuvat nuorempiaan kriittisemmin sekä työnsaantimahdollisuuksien toteutumiseen että paikkakunnan sijaintiin. Kuviot 4a d. Viihtymiseen vaikuttavat tekijät. Alle ja yli 18-vuotiaat, keskiarvot. Kuvio 4a. Hamina. Viihtyminen Haminassa. Alle 18-v Toteutuminen; asteikko 1-4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1-3, ka 3,2 2,6 3,6 2,8 2,4 2,3 2,42,5 2,4 2 2,7 2,4 2,3 2 2,7 2,3 2,4 1,8 2,7 2 Runsaasti hyviä kavereita kulkuyhteydet työnsaantimahdolli suudet Perhe on lähellä opiskelumahdolisu udet harrastusmahdollis uudet Sijainti on keskeinen Urheiluelämä on vilkasta Vilkas nuorisotoiminta Kultturitarjonta on runsasta Viihtyminen Haminassa. Yli 18-v Toteutuminen; asteikko 1-4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1-3, ka 3,2 2,5 3,6 2,3 2,3 2,4 2,6 2,1 2,6 2,7 2,1 2,3 1,81,9 2,8 2,4 2,4 1,7 2,6 2 Runsaasti hyviä kavereita kulkuyhteydet työnsaantimahdolli suudet Perhe on lähellä opiskelumahdolisu udet harrastusmahdollis uudet Sijainti on keskeinen Urheiluelämä on vilkasta Vilkas nuorisotoiminta Kultturitarjonta on runsasta 13
Miehikkäläläiset nuoret arvostavat ystäviä sekä hyviä kulkuyhteyksiä, joiden he myös arvioivat toteutuvan hyvin. Tosin yli 18-vuotiaiden mielestä väite, että paikkakunnalla on runsaasti hyviä kavereita, ei toteudu yhtä hyvin kuin alle 18-vuotiaiden mielestä. Vanhemmat nuoret pitävät tärkeinä viihtyvyystekijöinä myös perheen lähellä olemista sekä kulttuuritarjonnan runsautta, kun taas nuoremmat kokevat tärkeämmiksi urheiluelämän vilkkauden ja hyvät harrastusmahdollisuudet. Viihtyvyystekijöissä on erityispiirteenä alle 18- vuotiaiden kohdalla yllättävän monen tekijän osalta tärkeyden ja toteutumisen välinen kuilu, jolloin tärkeiksi koetut asiat arvioidaan toteutuvan huonosti. Ainoastaan kaverit, kulkuyhteydet, nuorisotoiminta sekä kulttuuritarjonta saavat myönteisen arvioinnin. Täysi-ikäisillä miehikkäläläisillä huonoimmin tärkeiksi viihtyvyystekijöiksi arvioiduista toteutuvat perheen läheisyys, harrastusmahdollisuudet sekä kulttuuritarjonta. Kaiken kaikkiaan miehikkäläläiset nuoret arvioivat viihtyvyystekijöitä iästä riippumatta samansuuntaisesti, ainoastaan kulttuuritarjonnan runsautta yli 18-vuotiaat arvostivat nuorempiaan enemmän. Tässä suhteessa täysi-ikäiset miehikkäläläiset myös poikkeavat muiden kuntien nuorista. Kuvio 4b. Miehikkälä. Viihtyminen Miehikkälässä. Alle 18-v 3,5 3 2,4 2,3 Toteutuminen; asteikko 1-4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1-3, ka 2 2,1 2,12,2 2 2,1 2,3 2,1 2,3 2 2,2 2,4 2,2 1,7 2,6 1,9 Runsaasti hyviä kavereita kulkuyhteydet työnsaantimahdolli suudet Perhe on lähellä opiskelumahdolisu udet harrastusmahdollis uudet Sijainti on keskeinen Urheiluelämä on vilkasta Vilkas nuorisotoiminta Kultturitarjonta on runsasta Viihtyminen Miehikkälässä. Yli 18-v 3,8 Toteutuminen; asteikko 1-4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1-3, ka 2,52,4 2,6 1,8 1,5 2,32,4 2,11,9 2 2,1 2 1,8 2,5 2,3 2,9 1,8 2,32,4 Runsaasti hyviä kavereita kulkuyhteydet työnsaantimahdolli suudet Perhe on lähellä opiskelumahdolisu udet harrastusmahdollis uudet Sijainti on keskeinen Urheiluelämä on vilkasta Vilkas nuorisotoiminta Kultturitarjonta on runsasta 14
Pyhtääläisten nuorten mielestä, iästä riippumatta, paikkakunnan tärkeimpiä viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat hyvät kaverit ja kulkuyhteydet sekä harrastusmahdollisuudet. Näiden tekijöiden toteutumista he sen sijaan arvioivat toisistaan poiketen. Alle 18-vuotiaat näkivät, että paikkakunnalla on runsaasti hyviä kavereita, kun puolestaan yli 18-vuotiaiden mielestä hyvin toteutuivat vilkas urheiluelämä sekä kulttuuritarjonnan runsaus. Samaa mieltä oltiin hyvistä kulkuyhteyksistä. Viihtyvyystekijöiden tärkeyden ja toteutumisen kohtaamisessa täysi-ikäiset suhtautuivat kriittisesti työnsaantimahdollisuuksiin, perheen lähellä oloon sekä hyviin harrastusmahdollisuuksiin. Nämä seikat olivat myös ikäryhmiä erottavia tekijöitä. Kuvio 4c. Pyhtää. Viihtyminen Pyhtäällä. Alle 18-v Toteutuminen; asteikko 1-4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1-3, ka 3,6 3 2,5 2,5 2,32,2 2,3 2,3 2,32,2 2,5 2,5 2,3 2,4 2,1 2,3 2,1 1,8 2,4 2 Runsaasti hyviä kavereita kulkuyhteydet työnsaantimahdolli suudet Perhe on lähellä opiskelumahdolisu udet harrastusmahdollis uudet Sijainti on keskeinen Urheiluelämä on vilkasta Vilkas nuorisotoiminta Kultturitarjonta on runsasta Viihtyminen Pyhtäällä. Yli 18-v 3,6 Toteutuminen; asteikko 1-4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1-3, ka 2,6 2,4 2,6 2,3 1,81,9 1,7 2,3 2,2 2,4 2,3 1,9 1,9 2,52,4 2,5 2,11,9 2 Runsaasti hyviä kavereita kulkuyhteydet työnsaantimahdolli suudet Perhe on lähellä opiskelumahdolisu udet harrastusmahdollis uudet Sijainti on keskeinen Urheiluelämä on vilkasta Vilkas nuorisotoiminta Kultturitarjonta on runsasta 15
Virolahden nuoret kokivat tärkeiksi kaverit sekä perheen ja niiden arvioitiin myös toteutuvan hyvin. Vähiten tärkeää molemmille ikäryhmille Virolahdella olivat vilkas nuorisotoiminta, kulttuuritarjonnan runsaus sekä hyvät opiskelumahdollisuudet. Yli 18-vuotiaiden viihtyvyyteen ei tärkeänä vaikuta myöskään hyvät työmahdollisuudet tai paikkakunnan keskeinen sijainti. Molemmat ikäryhmät arvioivat parhaiten paikkakunnalla toteutuvan hyvien kulkuyhteyksien sekä kavereiden runsauden. Alle 18-vuotiaat sen sijaan arvioivat hyviksi myös työmahdollisuudet, kun taas täysi-ikäisten mielestä perhe oli lähellä. Huonoimmin toteutuu kaikkien mielestä nuorisotoiminnan vilkkaus ja nuorempien mielestä kulttuuritarjonta. Täysi-ikäiset puolestaan näkivät huonoimmin toteutuvan myös harrastusmahdollisuuksien runsauden. Muista kunnista poiketen virolahtelaiset nuoret eivät tunnu pitävän paikkakunnan viihtyisyyden kannalta erityisen tärkeänä hyviä opiskelu- tai työnsaantimahdollisuuksia, mutta sen sijaan he arvostavat perheen läheisyyttä. Kuvio 4d. Virolahti. Viihtyminen Virolahdella. Alle 18-v Toteutuminen; asteikko 1-4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1-3, ka 2,9 2,3 3,4 2,5 2,42,3 2 2 2 1,8 2,3 2 2,1 2,1 2,3 2,3 1,9 1,9 1,9 1,5 Runsaasti hyviä kavereita kulkuyhteydet työnsaantimahdolli suudet Perhe on lähellä opiskelumahdolisu udet harrastusmahdollis uudet Sijainti on keskeinen Urheiluelämä on vilkasta Vilkas nuorisotoiminta Kultturitarjonta on runsasta Viihtyminen Virolahdella. Yli 18-v Toteutuminen; asteikko 1-4, ka Tärkeys itselleni; asteikko 1-3, ka 2,7 2,4 2,3 2 1,8 1,8 2,2 2,2 2,1 1,9 1,9 1,8 2 2 2 1,4 1,21,3 2,1 1,9 Runsaasti hyviä kavereita kulkuyhteydet työnsaantimahdolli suudet Perhe on lähellä opiskelumahdolisu udet harrastusmahdollis uudet Sijainti on keskeinen Urheiluelämä on vilkasta Vilkas nuorisotoiminta Kultturitarjonta on runsasta 16
TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN Seuraavaksi kysyttiin tyytyväisyyttä palveluihin asteikolla 1 5. Asteikolla pienin arvo ilmaisee erinomaista tyytyväisyyttä ja arvo neljä (4) kertoo vastaajan olevan erittäin tyytymätön. Viides (5) arvo oli valittava, mikäli ei ollut käyttänyt palvelua. Kuviossa 5 on palvelut järjestetty keskiarvon mukaan tyytyväisyysjärjestykseen, mutta ilman arvoa viisi, joten kuviossa on siis huomioitu vain palvelua käyttäneiden arviointi. Kuvio 5. Tyytyväisyys palveluihin. Kaikki vastaajat, keskiarvo. Vain palvelua käyttäneet. 3,5 Miten tyytyväinen olet seuraaviin palveluihin asuinkunnassasi? Hamina Miehikkälä Pyhtää Virolahti 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kirjastot Liikunta- ja urheilupaikat Kevyen liikenteen väylät Lasten leikkikentät Puistot ja ulkoilualueet Harrastusmahdollisuudet Koulut Ravintola- ja kahvilapalvelut Liikenneyhteydet Maahanmuuttajapalvelut Kunnallinen asuntotarjonta Terveyspalvelut Kaupat ja ostosmahdollisuudet Nuorisotilat Haminalaiset näyttävät olevan muita tyytyväisempiä kotipaikkakuntansa palveluihin melkeinpä kautta linjan ja miehikkäläläiset ovat puolestaan muiden kuntien nuoria kriittisempiä. Kirjastojen, koulujen, maahanmuuttajapalvelujen sekä kunnallisen asuntotarjonnan kohdalla tyytyväisyys on melko samoissa lukemissa. Tosin Miehikkälän nuoret ovat muita tyytymättömämpiä sekä kirjastoihin että kouluihin ja virolahtelaiset kirjastoihin. Terveyspalveluihin muita tyytyväisempiä ovat pyhtääläiset ja virolahtelaiset ja nuorisotiloihin sekä kauppoihin ja ostosmahdollisuuksiin pyhtääläiset. 17
Kuviot 6 a d. Tyytyväisyys palveluihin kunnittain. Kaikki vastaajat, lukuina. Kuvio 6a. Hamina Haminan nuoret ovat tyytyväisimpiä kirjastoihin, liikunta- ja urheilupaikkoihin sekä kevyen liikenteen väyliin, jotka muodostavat kolmen kärjen sekä keskiarvossa että arvossa tyytyväinen. Kirjastot saavat eniten mainintoja myös erittäin tyytyväinen arvossa, jossa seuraavana ovat kaupat ja ostosmahdollisuudet. Samaan aikaan ollaan kauppoihin ja ostosmahdollisuuksiin myös erittäin tyytymättömiä tai tyytymättömiä. Myös terveyspalvelut ja nuorisotilat saavat kritiikkiä osakseen. Miehikkälän nuoret ovat tyytyväisimpiä kirjastoihin, kunnalliseen asuntotarjontaan, kevyen liikenteenväyliin sekä terveyspalveluihin. Tyytymättömimpiä he ovat nuorisotiloihin, kauppoihin ja ostosmahdollisuuksiin sekä ravintola- ja kahvilapalveluihin. Myös harrastusmahdollisuudet sekä liikenneyhteydet saivat paljon mainintoja erittäin tyytymätön arvossa. Maahanmuuttaja palveluihin ollaan myös tyytyväisiä, mutta niitä on myös käytetty selvästi muita palveluja vähemmän. Kuvio 6b. Miehikkälä 18
Pyhtäällä tyytyväisimpiä ollaan kirjastoihin, kouluihin, terveyspalveluihin sekä kevyen liikenteen väyliin. Muista kunnista poiketen myös nuorisotiloihin ollaan melko tyytyväisiä. Pyhtääläiset nuoret ovat tyytymättömimpiä kauppoihin ja ostosmahdollisuuksiin, liikenneyhteyksiin. Puistot ja ulkoilumahdollisuudet sen sijaan jakavat nuorten mielipiteitä: toiset ovat niihin erittäin tyytyväisiä ja toiset erittäin tyytymättömiä. Kuvio 6c. Pyhtää Virolahdella erittäin tyytyväisiä nuoret ovat ravintola- ja kahvilapalveluihin sekä kevyen liikenteen väyliin. Nuorisotilat jakavat Virolahdella mielipiteitä: osa on niihin erittäin tyytyväisiä ja taas osa erittäin tyytymättömiä. Keskiarvolla tyytyväisyyttä mitaten parhaimmistoa ovat kuitenkin kirjastot ja koulut. Tyytymättömimpiä virolahtelaiset nuoret ovat harrastusmahdollisuuksiin ja liikenneyhteyksiin sekä keskiarvolla mitaten että erittäin tyytymätön arvon mukaan. Kuvio 6d. Virolahti 19
MUUTTOAIKEET Kotipaikkakunnalta muuttamista suunnittelee kaikissa kunnissa hieman vajaa puolet nuorista. Seuraavan vuoden aikana muuttaa aikoo Virolahden ja Miehikkälän nuorista noin kaksikymmentä prosenttia, pyhtääläisistä kuusitoista prosenttia ja Haminan nuorista vain kymmenisen prosenttia. Kuvio 7. Muuttoaikeet kunnittain. Kaikki vastaajat, prosentteina. Muuttoaikeet En ole suunnitellut muuttoa Aion muuttaa seuraavan vuoden aikana Aion muuttaa myöhemmin 45 Virolahti 20 35 48 Pyhtää 16,3 35,6 40 Miehikkälä 22 37 48,4 Hamina 10,5 41,1 Kuvio 8. Jos suunnittelet muuttoa pois asuinseudultasi, kuinka todennäköisenä pidät, että palaat takaisin jossakin elämänvaiheessa? Kunnittain, vain muuttoa suunnitelleet, prosentteina. Paluumuuton todennäköisyys % Virolahti 14,8 18,5 18,5 22,2 25,9 Pyhtää 7 23,9 25,4 21,1 22,5 Miehikkälä 9,8 14,6 19,5 22 33,1 Hamina 12,1 15,3 18,9 22,6 31,3 Erittäin todennäköisenä Melko todennäköisenä Melko epätodennäköisenä Erittäin epätodennäköisenä En osaa sanoa 20
Kysymykseen muuttoon vaikuttaneista tekijöistä vastasivat vain muuttoa suunnitelleet nuoret. Heille kaikille tärkeimmät vaikuttavat seikat ovat paremmat työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet. Jonkun verran muuttohalukkuuteen vaikuttavat myös miellyttävämpi asuinympäristö, paremmat kulkuyhteydet tai harrastusmahdollisuudet. Erilaiset kuntien houkuttimet, kuten halvat tontit tai lapsiperheiden tuet eivät nuoria houkuttele eivätkä myöskään ystävien seuraaminen uudelle paikkakunnalle. Kuviot 9 a-d. Muuttoon vaikuttavat tekijät kunnittain. Vain muuttoa suunnitelleet, lukuina. Haminalaisten nuorten arvioissa muuttoon vaikuttavista tekijöistä on nähtävissä selvä ero työ- ja opiskelumahdollisuuksien ja muiden tekijöiden välillä. Edellä mainitut tekijät on erittäin paljon vaikuttaviksi maininnut lähes sata nuorta, kun seuraavaksi eniten mainintoja, vain 52, sai miellyttävämpi asuinympäristö. Haminasta poiketen muiden kuntien nuoret pitävät hyviä kulkuyhteyksiä lähes yhtä tärkeinä muuttoon vaikuttavina tekijöinä kuin hyviä opiskelu- tai työmahdollisuuksiakin. Kuvio 9a. Hamina Miehikkälän nuorten tärkeimmät muuttoon vaikuttavat tekijät ovat työja opiskelumahdollisuuksien ohella paremmat kulkuyhteydet sekä muista kunnista poiketen paremmat harrastusmahdollisuudet. Melko paljon vaikuttavat myös miellyttävämpi asuinympäristö sekä paremmat kunnalliset palvelut. Kuvio 9b. Miehikkälä 21
Pyhtäällä muuttoon vaikuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat samat kuin muuallakin: paremmat työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet ja kulkuyhteydet. Lisäksi Melko tärkeinä he näkevät asuinympäristön miellyttävyyden sekä paremmat harrastusmahdollisuudet. Kuvio 9c. Pyhtää Virolahden nuorten mielipiteet muuttoon vaikuttavien tekijöiden tärkeydestä noudattelevat muiden kuntien nuorten mielipiteitä erittäin paljon arvon kohdalla. Sen sijaan tarkasteltaessa yhdessä arvoja erittäin ja melko paljon muista kunnista poiketen tärkeiksi tekijöiksi virolahtelaisille nousevat kulkuyhteydet, miellyttävämpi asuinympäristö ja paremmat harrastusmahdollisuudet ohi parempien työ- ja opiskelumahdollisuuksien. Kuvio 9d. Virolahti 22
3.2. Turvallisuus Kuvio 13 kuvaa kaikkien barometrin kuntien nuorille turvattomuuden tunnetta aiheuttavia tekijöitä. Eniten turvattomuutta tuottavat paljon-arvoa tarkasteltaessa huumeiden käyttäjät, rekkajonot sekä seksuaalinen häirintä ja ahdistelu. Yhdistettäessä paljon- ja jonkin verran arvot aiheuttaa edellä mainittujen ohessa turvattomuutta myös oma tulevaisuus, ryöstöt ja murrot sekä maailmantilanne. Verkossa tapahtuva kiusaaminen ja kotiväkivalta aiheuttavat turvattomuutta selkeästi vähiten. Kuvio 10. Turvattomuuden tunne. Kaikki vastaajat, lukuina. Turvattomuuden tunnetta minulle aiheuttaa... Huumeiden käyttäjät 106 155 137 98 Rekkajonot 72 123 171 130 Seksuaalinen häirintä tai ahdistelu 61 105 151 179 Ryöstöt ja murrot 60 130 179 125 Pimeät puistot ja kadut 56 118 172 149 Oma tulevaisuus 55 138 172 126 Järjestäytynyt rikollisuus 52 123 172 148 Ympäristökatastrofin mahdollisuus 48 114 169 164 Kotiväkivalta 39 86 134 237 Jengit 39 84 183 189 Alkoholin käyttäjät 33 117 211 134 Maailmantilanne 32 149 168 146 Koulukiusaaminen 31 82 191 192 Rasismi 29 97 179 191 Verkossa tapahtuva kiusaaminen 19 43 161 272 Kaupunkiliikenne 15 65 229 185 Paljon Jonkin verran Ei mainittavasti Ei lainkaan Turvattomuuden tunnetta aiheuttavia tekijöitä kysyttiin asteikolla 1 4, jossa pienempi luku ilmaisee suurta turvattomuuden tunnetta ja luku neljä arvoa ei lainkaan. Näin ollen taulukossa 11 pieni keskiarvo ilmaisee asian aiheuttavan enemmän turvattomuutta kuin suuri keskiarvo. Huumeiden käyttäjät ovat eniten turvattomuuden tunteeseen vaikuttava tekijä keskiarvolla mitaten Haminassa sekä Pyhtäällä. Virolahdella huumeiden käyttäjät ja rekkajonot jakavat ensimmäisen sijan ja Miehikkälässä rekkajonot aiheuttavat eniten turvattomuutta. Vähiten turvattomuutta tuottaa verkossa tapahtuva kiusaaminen lukuun ottamatta Virolahtea, jossa kaupunkiliikenne ei ole ongelma. 23
Taulukko 12. Turvattomuuden tunne kunnittain. Kaikki vastaajat, lukuina. Hamina Miehikkälä Paljon Jonkin verran Ei mainitta vasti Ei lainkaan Ka Paljon Jonkin verran Ei mainitta vasti Ei lainkaan Ka Alkoholin käyttäjät 21 68 124 81 2,9 2 11 25 18 3,1 Huumeiden käyttäjät 56 98 90 50 2,5 11 15 10 20 3 Kaupunkiliikenne 8 36 146 103 3,2 2 5 20 29 3,4 Rekkajonot 42 74 106 72 2,7 10 11 18 17 2,8 Koulukiusaaminen 16 38 123 117 3,2 3 11 19 23 3,1 Verkossa tapahtuva kiusaaminen 10 20 100 163 3,4 2 3 18 33 3,5 Ryöstöt ja murrot 32 73 124 65 2,8 7 12 16 21 2,9 Järjestäytynyt rikollisuus 28 73 115 78 2,8 6 11 15 23 3 Seksuaalinen häirintä tai 26 64 99 105 3 7 12 13 24 3 ahdistelu Jengit 18 50 111 114 3,1 5 7 20 24 3,1 Kotiväkivalta 21 42 83 148 3,2 1 11 20 24 3,2 Maailmantilanne 19 88 104 82 2,9 0 15 22 19 3,1 Rasismi 17 54 110 113 3,1 1 11 22 22 3,2 Ympäristökatastrofin 30 67 97 99 2,9 2 13 23 18 3 mahdollisuus Pimeät puistot ja kadut 34 71 101 88 2,8 3 11 23 19 3 Oma tulevaisuus 32 88 95 75 2,7 5 8 25 18 3 Pyhtää Virolahti Paljon Jonkin verran Ei mainitta vasti Ei lainkaan Ka Paljon Jonkin verran Ei mainitta vasti Ei lainkaan Ka Alkoholin käyttäjät 7 27 49 21 2,8 3 11 13 14 2,9 Huumeiden käyttäjät 29 35 24 17 2,3 10 7 13 11 2,6 Kaupunkiliikenne 5 15 51 33 3,1 0 9 12 20 3,3 Rekkajonot 10 30 35 30 2,8 10 8 12 11 2,6 Koulukiusaaminen 7 26 38 34 2,9 5 7 11 18 3 Verkossa tapahtuva kiusaaminen 4 11 35 55 3,3 3 9 8 21 3,1 Ryöstöt ja murrot 16 35 26 26 2,6 5 10 13 13 2,8 Järjestäytynyt rikollisuus 14 29 28 34 2,8 4 10 14 13 2,9 Seksuaalinen häirintä tai 22 21 28 34 2,7 6 8 11 16 2,9 ahdistelu Jengit 12 20 38 35 2,9 4 7 14 16 3 Kotiväkivalta 14 25 21 45 2,9 3 8 10 20 3,1 Maailmantilanne 9 36 33 27 2,7 4 10 9 18, Rasismi 8 23 37 37 3 3 9 10 19 3,1 Ympäristökatastrofin 11 29 37 28 2,8 5 5 12 19 3,1 mahdollisuus Pimeät puistot ja kadut 14 28 38 24 2,7 5 8 10 18 3 Oma tulevaisuus 15 31 41 18 2,6 3 11 11 15 3 24
3.3. Toimeentulo Kuvio 11. Taloudellisen tilanteen kokeminen. Kaikki vastaajat, prosentteina. Koen, että taloudellinen tilanteeni on tällä hetkellä... % Hamina Miehikkälä Pyhtää Virolahti Erittäin hyvä 4,9 7,8 7,1 6,6 Hyvä 34,1 34,3 34,5 37,5 Keskinkertainen 29,4 34,1 36,9 42,9 Melko huono 8,9 16,7 17,1 19,5 Erittäin huono 3,6 4,9 7,3 11,8 Taloudellisen tilanteensa nuoret kokevat pääsääntöisesti hyvänä tai keskinkertaisena. Erittäin hyväksi tilanteensa koki 5 8 % nuorista ja erittäin huonoksi puolestaan vajaasta viidestä prosentista lähes kahteentoista prosenttia vastaajista. Eniten erittäin huonoksi tilanteensa näkeviä oli Pyhtäällä ja vähiten Miehikkälässä. Harvempi miehikkäläläinen näki tilanteensa myöskään melko huonona muiden kuntien nuoriin nähden. Taulukko 13. Taloudellisen tilanteen kokeminen kunnittain. Kaikki vastaajat. Koen, että taloudellinen tilanteeni on tällä hetkellä Hamina Miehikkälä Pyhtää Virolahti % N % N % N % N Erittäin huono 4,9 14 3,6 2 11,8 12 7,3 3 Melko huono 17,1 49 8,9 5 16,7 17 19,5 8 Keskinkertainen 36,9 106 42,9 24 29,4 30 34,1 14 Hyvä 34,5 99 37,5 21 34,3 35 34,1 14 Erittäin hyvä 6,6 19 7,1 4 7,8 8 4,9 2 yht. 100 287 100 56 100 102 99,9 41 Rahan kulutusta erilaisiin menoihin arvioitiin viikkotasolla. Huomioon pyydettiin ottamaan vain henkilökohtaiset menot ilman välttämättömiä vuokra-, ruoka- tai muita laskuja. Nuorista noin 2/3 käyttää rahaa enintään 20 euroa viikossa ja 70 80 % nuorista kuluttaa rahaa enintään 40 euroa viikossa. 25
Kuvio 12. Käytän rahaa henkilökohtaisiin menoihin viikossa keskimäärin Kaikki vastaajat, prosentteina. Hamina Miehikkälä Pyhtää Virolahti 38 % 35 % 37 % 30 % 28 % 28 % 27 % 28 % 20 % 16 % 14 % 9 % 7 % 11 % 10 % 9 % 7 % 3 % 1 % 5 % 4 % 3 % 3 % 3 % 2 % 3 % 2 % 3 % 1 % 4 % 4 % 2 % 3 % 0-10 euroa 11-20 euroa 21-40 euroa 41-60 euroa 61-80 euroa 81-100 euroa 101-150 euroa 151-200 euroa enemmän kuin 200 euroa Rahan käyttämistä kunnittain tarkasteltaessa huomataan, että Miehikkälän ja Pyhtään nuorista enemmistö kuluttaa rahaa 11 20 euroa, kun taas Haminan ja Virolahden nuoret käyttävät pääasiassa enintään 10 euroa. Kuvio 13. Rahan käyttäminen henkilökohtaisiin menoihin viikossa. Kunnittain, kaikki vastaajat, prosentteina. Rahan käyttäminen kunnittain 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Hamina Miehikkälä Pyhtää Virolahti 0-10 euroa 11-20 euroa 21-40 euroa 41-60 euroa 61-80 euroa 81-100 euroa 101-150 euroa 151-200 euroa enemmän kuin 200 euroa 26
Taulukko 14. Rahan käyttäminen henkilökohtaisiin menoihin viikossa. Eroteltuina alle ja yli 18-vuotiaat lukuina. Käytän rahaa henkilökohtaisiin menoihin viikossa keskimäärin Hamina Miehikkälä Pyhtää Virolahti N alle 18 v yli 18 v N alle 18 v yli 18 v N alle 18 v yli 18 v N alle 18 v yli 18 v 0-10 euroa 75 1 67 13 13 0 21 19 1 11 10 1 11-20 euroa 68 11 57 16 14 2 28 23 4 8 7 1 21-40 euroa 40 5 33 9 7 1 7 4 3 2 1 2 41-60 euroa 35 19 15 4 4 1 8 5 3 3 3 0 61-80 euroa 7 5 2 0 0 0 1 0 1 0 0 0 81-100 euroa 12 5 6 0 0 0 3 1 2 1 0 1 101-150 euroa 7 3 3 1 0 1 2 1 0 2 2 0 151-200 euroa 3 2 1 1 0 1 2 1 1 1 1 0 enemmän kuin 200 6 3 2 2 2 0 3 3 0 1 1 0 euroa yht. 253 55 186 46 40 6 75 57 5 29 25 5 Seuraavaksi pyydettiin arvioimaan menojen kohteita ja valitsemaan kolme tuoteryhmää, jotka aiheuttavat suurimmat menot. Kuvioissa 14 a d on eroteltu alle ja yli 18-vuotiaiden menoerät sukupuolen mukaan kuntakohtaisesti. Kuviot 14 a-d. Rahan kulutus kunnittain. Eroteltuina alle ja yli 18-vuotiaat sekä naiset ja miehet. Kuvio 14a. Hamina. Hamina alle 18 v Tupakka Alkoholi Video ja elokuvat Musiikki Matkustaminen Hygieniatarvikkeisiin Vaatteisiin yhteensä alle 18 v nainen alle 18 v mies Kahvila ja ravintola Harrastuksiin Kännykkälaskuihin joku muu 0 20 40 60 80 100 120 140 Alle 18-vuotiaista haminalaisista naiset kuluttavat eniten rahaa vaatteisiin, hygieniatarvikkeisiin sekä kahviloihin ja ravintoloihin, kun taas miesten rahoista suurin osa menee kahviloihin ja ravintoloihin sekä harrastuksiin. Miehillä myös tupakka ja alkoholi ovat merkittäviä menoeriä. Kännykkälaskut ovat molemmille sukupuolille pienin menoerä. 27
Yli 18-vuotialla haminalaisilla naisilla rahankulutus jakautuu nuorempia tasaisemmin, mutta pääasiassa samoihin tuoteryhmiin kuin nuoremmillaan. Vaatteiden, hygieniatarvikkeiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden lisäksi heillä rahaa kuluu myös tupakkaan. Täysi-ikäisillä miehillä sen sijaan on selkeästi kaksi suurta menoerää: harrastukset sekä videot ja elokuvat. Hamina yli 18 v Tupakka Alkoholi Video ja elokuvat Musiikki Matkustaminen Hygieniatarvikkeisiin Vaatteisiin yhteensä yli 18 v nainen yli 18 v mies Kahvila ja ravintola Harrastuksiin Kännykkälaskuihin joku muu 0 5 10 15 20 25 30 35 Alle 18-vuotiailla miehikkäläläisillä naisilla suurimmat menoerät ovat vaatteet sekä kahvilat ja ravintolat, kun taas miehillä ylivoimaisesti eniten rahaa kuluu kännykkälaskuihin. Myös yli 18-vuotialla miehikkäläläisillä miehillä eniten rahaa kuluu kännykkälaskuihin. Täysi-ikäisten naisten rahan käyttäminen jakautuu miehiä tasaisemmin tupakan, hygieniatarvikkeiden ja kännykkälaskujen kesken. Alle 18-vuotiailla miehikkäläläisillä rahaa vähiten kuluu alkoholiin. Pienen vastaajien määrän vuoksi Miehikkälän nuorten ikä- ja sukupuolen mukaiseen erottelun yleistettävyyteen on kuitenkin suhtauduttava varauksella. Kuvio 14b. Miehikkälä Miehikkälä alle 18 v Tupakka Alkoholi Video ja elokuvat Musiikki Matkustaminen Hygieniatarvikkeisiin Vaatteisiin yhteensä alle 18 v nainen alle 18 v mies Kahvila ja ravintola Harrastuksiin Kännykkälaskuihin joku muu 0 5 10 15 20 25 30 28
Miehikkälä yli 18 v Tupakka Alkoholi Video ja elokuvat Musiikki Matkustaminen Hygieniatarvikkeisiin Vaatteisiin yhteensä yli 18 v nainen yli 18 v mies Kahvila ja ravintola Harrastuksiin Kännykkälaskuihin joku muu 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pyhtään alle 18-vuotiailla naisilla rahat kuluvat pääasiassa kahviloissa ja ravintoloissa, miehillä edellä mainittujen lisäksi harrastuksiin ja kännykkälaskuihin. Täysi-ikäisten pyhtääläisten naisten suurimmat menoerät ovat kahvilat ja ravintolat, harrastukset sekä vaatteet. Miehet käyttävät rahansa enimmäkseen videoihin ja elokuviin, alkoholiin ja harrastuksiin. Pyhtääläisten täysi-ikäisten vastaajamäärä on suhteellisen pieni, joten ikäryhmän tulosten yleistettävyyteen heidän kohdallaan on suhtauduttava varauksella. Kuvio 14c. Pyhtää Pyhtää alle 18 v Tupakka Alkoholi Video ja elokuvat Musiikki Matkustaminen Hygieniatarvikkeisiin Vaatteisiin yhteensä alle 18 v nainen alle 18 v mies Kahvila ja ravintola Harrastuksiin Kännykkälaskuihin joku muu 0 10 20 30 40 50 60 29