Kriisissä kasvaa julkisen rahoituksen merkitys.

3 PerHeYritYS KaSlinK FoodS kasvaa joka vuosi. 11 omasta YritYKSeStä luopuminen on tiukka paikka. NRO 3 2013 Kriisissä kasvaa julkisen rahoituksen merkitys. Jan Vapaavuori, elinkeinoministeri 6 9 Vienti on meille yksi tukijalka. Tommi Kurki, toimitusjohtaja Lopen Rakennuspuu Oy Finnvera Oyj:n yritys- ja sidosryhmäuutiskirje www.finnvera.fi

Pääkirjoitus Ylitä rajasi Tämän vuoden Valtakunnallisten yrittäjäpäivien teema on haastava: ylitä rajasi. Jokainen yrittäjä joutuu joskus miettimään tutun ja turvallisen rajan ylittämistä. Ensimmäinen rajan ylitys tapahtuu jo yritystä perustettaessa, kun yleensä siirrytään turvalliseksi koetusta palkkatyöstä epävarmempaan taloudelliseen tulevaisuuteen. Muut merkittävät rajan ylitykset tapahtuvat yrityksen kehityksen myötä ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen, liiketoiminnan kasvattaminen, yritysosto tai kansainvälistyminen. Yksi Ravistajat-ohjelman loppukilpailuun päässeistä ja rajansa ylittäneistä yrityksistä on lappeenrantalainen Atma Trade Oy, joka on erikoistunut erilaisten käyttötavaroiden myymiseen itärajan takaa saapuville matkailijoille. Rajansa on ylittänyt myös Kauppalehden Vuoden kasvaja 2013 -kilpailun voittanut DealDash Oy, jonka liikeideana on yhdistää senttihuutokauppa ja verkkokauppa. Erityistä on, että yhtiön liiketoiminta keskittyy kokonaan Yhdysvaltoihin. Molemmat yhtiöt ovat kolmessa vuodessa noin kolminkertaistaneet liikevaihtonsa ja henkilömääränsä sekä toimineet hyvin kannattavasti. Rajojen ylittämisen uskallusta korosti myös Normet Oy:n pääomistaja Aaro Cantell Talouselämä-lehden (26/2013) haastattelussa. Hän totesi muun muassa: Tärkeintä on, että omistajat ja johto etsivät jatkuvasti aktiivisesti uusia kasvu- ja laajentumismahdollisuuksia ja myös toteuttavat niitä. Valtio on vuoden 2013 alusta mahdollistanut Finnveralle aiempaa suuremmat riskinottomahdollisuudet kasvuhakuisten ja alkavien yritysten rahoittamiseen. Voimme siis osaltamme olla mukana vauhdittamassa yritysten kasvua ja monenlaista rajojen ylitystä. Kari Villikka palvelualuejohtaja, Finnvera Oyj 2 info Kaslinkin nimi syntyi kaseiinin ja sattumalta ohi lipuneen Tallinkin yhdistelmästä.

Suunnannäyttäjä Maidon taitaja Korialainen meijeri kasvoi pikavauhtia yhden miehen rohkeasta ideasta alan suurimmaksi sopimusvalmistajaksi. teksti Sami Turunen kuvat Miika Kainu Pihalle parkkeeratun auton rekisterikilpi, UHT-140, ei näytä erikoiselle, mutta se kertoo, mistä Kaslink Foods Oy:n bisnes on tehty maidosta. Kilpi viittaa Ultra High Temperatureen, 140 asteen lämpötilaan, jolla maidosta tuhotaan bakteerit. Sen teknologian tunteminen mahdollisti yrityksen perustamisen, kertoo toimitusjohtaja, auton ja koko meijerin omistaja Raino Kukkonen. Kaslinkin juuret ovat Kainuussa. Kukkonen työskenteli esimies- ja johtotehtävissä Kainuun meijerissä, kunnes 44-vuotiaana halusi muutakin ja ryhtyi yrittäjäksi. EU-jäsenyys vuonna 1995 avasi mahdollisuuden. Kukkonen aloitti kaseiinin tuonnin Venäjältä. Kaseiini on maidon proteiinista tehty jauhe, jota kemianteollisuus käyttää sideaineena. Aineesta tulee yhtiön nimikin: se on yhdistelmä kaseiinia ja nimenmietintäsession aikaan sattumalta ohi seilannutta Tallinkia. Kaseiini kantoi muutaman vuoden, kunnes ajatus kypsyi nykymuotoisen Kaslink Foodsin perustamiselle. Ensimmäinen tuote oli vuonna 2002 Karjaportille valmistettu kahden desin kastikepohjatetra. Alusta asti mukana oli Finnvera. Yllätyin, miten helposti 600 000 euron pääomalaina järjestyi. Se mahdollisti ensimmäiset laiteinvestoinnit Korialle. Vauhti kiihtyi. Kukkonen tunsi markkinat, tuotevalikoima kasvoi jälkiruokakastikkeilla, ja meijeriosaaja alkoi vallata myös maito- ja kermahyllyjä. Tuotteita tuli vuosittain 5 10 lisää, Pirkkaa, Rainbow ta ja muita private Kaslink Foods oy Kouvolalainen elintarviketeollisuuden sopimusvalmistaja. Tuotteita maito- ja kermatuotteet sekä jälki- ja pääruokakastikkeet. Ei omia tuotemerkkejä, valmistusta asiakkaiden brändeillä. Asiakkaita elintarviketeollisuus, kaupan keskusliikkeet ja markkinointiyhtiöt. Meijerin pinta-ala 10 000 m 2, viimeisin laajennus muun muassa maidon vastaanotolle. Liikevaihto 37 milj. euroa (2012), vuoden 2013 ennuste 47 milj. euroa. www.kaslink.fi label -tuotteita. Iso harppaus oli iskukuumennettujen maitojen rynnistys tuotantolinjoille. Nyt Kaslinkilla on valikoimissaan 125 tuotetta. Huikea kasvutahti Kukkosen osaaminen ja verkostot ovat auttaneet Kaslinkia erikoistumaan suomalaisen maidon jatkojalostajaksi erikoistuotemeijeriksi, kuten hän itse sanoo. Kaslink on Suomen suurin yksityinen meijeri, ja kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Ensimmäisen vuoden liikevaihto on satakertaistunut, ja kuuden viime vuoden aikana olemme kasvaneet yli 50 prosenttia joka vuosi. Merkittävin syy nopealle kasvulle on ollut keskusliikkeiden ja markkinointiyhtiöiden halu lisätä private 3 2013 3

Suunnannäyttäjä Alan rakennemuutos on ollut valtava, mutta minä en ole nähnyt vielä yhtäkään lamaa, hymyilee Raino Kukkonen. label -tuotteiden osuutta. Minulle on moneen kertaan sanottu, että olemme hinnan, laadun ja toimitusvarmuuden suhteen mieluisa kumppani, Kukkonen myhäilee. Sukupolvi vaihtumassa Kaslink Foods on vahva perheyritys. Kolmesta pojasta on kasvanut työn jatkajia, ja meneillään on sukupolvenvaihdos. Vuodesta 2004 alkaen Kukkonen on siirtänyt hiljalleen omistusta pojilleen. Hänellä on itsellään vielä kymmenen prosenttia osakkeista, mutta niidenkin siirrosta on jo esisopimus. Oman elämäntyön siirtäminen on monelle kova paikka. Kukkoselle ei. Minulla on päinvastainen asenne kuin monella yrittäjällä. Tunne on, että jees, pääsen pelaamaan golfia maailmalle, Kukkonen nauraa. Tieto siitä, että omalla työllä on jatkaja, on motivoinut yrityksen kasvattamiseen. Pojille jää yritys, jonka seinillä riittää kunniamainintoja vahvasta ja vakavaraisesta toiminnasta. Raino Kukkonen katselee elämäntyötään maitolinjastolla, joka suoltaa 14 000 purkkia tunnissa. Kaslink Foods jalostaa maitoa 40 miljoonaa litraa vuodessa, ja kasvun takia meijeri on hankkimassa sopimustuottajia maidon saannin varmistamiseksi. Korialta lähtee maailmalle vuosittain 60 miljoonaa tuotepakkausta, 3 4 rekkaa päivässä. Kymmenen prosenttia tuotannosta menee vientiin, joka on saanut melkoisen lisäboostin yhteistyöstä elintarvikejätti Unileverin kanssa. Tärkeimpiä vientimaita ovat Pohjoismaiden lisäksi Hollanti, Ranska, Saksa, Italia, Belgia ja Itävalta. 80 työntekijän lisäksi Kaslink Foods työllistää kuljetusliikkeitä, rakentajia ja muita alihankkijoita. Taannoin, kun menin henkilöstön koulutuspäivään, tuli spontaani reaktio: Herranen aika, onko meitä näin paljon?! ratkaisu Katso video osoitteessa: www.finnvera.fi Kasvuyrityksen rahoituksessa Finnvera jakaa rahoitusriskiä yhdessä yrityksen pankin kanssa. Kasvun edellyttämiä toimitilaja tuotantovälineinvestointeja voidaan rahoittaa sekä lainoilla että takaamalla osittain pankin lainoja. Kasvusta ja toiminnan kehittämisestä aiheutuvaa käyttöpääomatarvetta rahoitetaan tyypillisesti takaamalla pankin pitkäaikaista lainaa tai luottolimiittiä. Lisäksi Finnvera voi taata osittain pankin raakaainetoimittajille tms. antamia pankkitakauksia. 4 info

Aloittava yritys Sähköinen asiointi teksti Terhi Kannisto kuva Thinkstock Sähköinen asiointipalvelu Palvelu löytyy osoitteesta online.finnvera.fi. Tällä hetkellä yli 70 % rahoitushakemuksista tulee sähköisen asiointipalvelun kautta. Apua sähköisen asioinnin käyttöön saa Finnveran puhelinpalvelusta, 029 460 2580. Finnveran sähköisen asioinnin kautta yritys voi jättää rahoitushakemuksen ja siihen tarvittavat liitteet kätevästi ja turvallisesti. Palvelussa on myös mahdollista täydentää aiemmin tehtyä sähköistä hakemusta liitetiedoilla, ja alkukesästä lähtien sähköisen asiointipalvelun kautta on voinut toimittaa Finnveralle yrityksen tilinpäätöstiedot. Tärkeä ominaisuus on myös tietoturvallinen viestinvaihto Finnveran asiantuntijoiden kanssa. Kirjautuminen palveluun tapahtuu joko henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai suurempien yritysten osalta verohallinnon Katso-organisaatiotunnisteella. On hyvä huomioida, että palveluun kirjautuja on yrityksessä toimiva henkilö, jolla on oikeus edustaa yritystä. Palvelua voi käydä kokeilemassa ennen hakemuksen jättämistä sivulta löytyvän Kokeile palvelua -toiminnon avulla. Tämä nopeuttaa ja helpottaa varsinaisen hakemuksen täyttämistä. Sähköisen asioinnin kehittäminen on yksi Finnveran strategisista painopistealueista, ja tulevaisuudessa palvelua on tarkoitus muokata entistä vuorovaikutteisemmaksi. Palvelun avulla yritys esimerkiksi voisi lähettää olemassa olevaan rahoitukseen liittyvän muutoshakemuksen sähköisesti. Asiantuntijana järjestelmäpäällikkö Päivi Hartikainen Finnveran Talous ja IT -yksikkö 3 2013 5

Päättäjä Lisää rohkeutta rahoitukseen Yritysten kasvu ja kansainvälisille markkinoille laajentuminen vaativat uutta asennetta niin yrittäjiltä kuin rahoittajiltakin. Vaikeassa taloustilanteessa julkisen puolen merkitys yritysrahoituksen tarjoajana kasvaa. teksti Hasse Härkönen kuva Miika Kainu Suomi tarvitsee kasvua ja kansainvälistymistä janoavia yrityksiä, jotta perinteisten kivijalka-alojen, metsä- ja teknologiateollisuuden, vaikeuksien aiheuttama aukko kansantaloudessa saadaan paikattua. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren mukaan rakennemuutoksen välttämättömyys on otettava tosissaan. Suomen vertaansa vailla oleva menestystarina on rakentunut vain muutaman toimialan varaan. Nyt tarvitsemme yrityksiä ja tuotteita uusille toimialoille, Vapaavuori sanoo. Cleantech on merkittävä uusi menestysala, joka voidaan nähdä suomalaisen teknologiateollisuuden uudistumisena. Esimerkiksi vihreään talouteen, energiatehokkuuteen sekä veden ja jätteiden käsittelyyn liittyvä teknologia on kasvanut yli kymmenen prosentin vuosivauhtia, kun samaan aikaan talous on muuten ollut jopa miinusmerkkistä. Toinen uranuurtaja on peliteollisuus, joka on käynnistynyt käytännössä nollasta. Vapaavuoren mukaan peliteollisuus on malliesimerkki siitä, että valtiovalta ei voi valita voittajia. Vaikka menestysalat eivät ole ennustettavissa, Suomella pitää silti olla rohkeutta valita aloja, joihin satsataan, ja joissa on mahdollisuus menestyä. Valtio täydentävässä roolissa Kasvustrategiassa olennaisinta on Vapaavuoren mukaan asennemuutos. Kasvua ei tule ilman asennetta kasvuun. Suomalaiset yritykset sijoittuvat kasvu- ja kansainvälistymishalukkuuden vertailuissa häntäpäähän. Suomi on niin pieni, että merkittävä kasvu voi tulla vain kansainvälisiltä markkinoilta. Samaan aikaan maamme on pääomaköyhä, joten myös investointeja on saatava muualta. Vaikka Suomi pärjää hyvin kilpailukykyvertailuissa, ulkomaisissa investoinneissa laahaamme EU:n keskiarvon alapuolella. Yritysrahoituksessa pankkijärjestelmän tehtävä on tarjota vieraan pääoman ehtoista rahaa. Hyvin toimivat rahoitusmarkkinat osoittavat rahaa hyviin kohteisiin, huonommissa kohteissa rahan saanti voi olla vaikeaa tai sen hinta vastaavasti korkeampi. Se on lähtökohta jatkossakin, Vapaavuori sanoo. Valtion rooli yritysrahoituksessa on täydentävä. Vapaavuoren mielestä on olemassa talouden katvealueita, joista löytyy hyviä tarinoita ja perusteita rahoituksen saamiseen, mutta pankkijärjestelmä ei mahdollista niiden rahoitusta. Kysymys on ennen kaikkea nopeaan kasvuun pyrkivistä yrityksistä. Niiden kohdalla meidän pitää pystyä vahvistamaan rahoituksen saamista pankkijärjestelmän ulkopuolisin keinoin. Vaikeina aikoina julkisen puolen, kuten Finnveran, merkitys yritysrahoituksessa kasvaa. Uusia rahoitustarpeita Vapaavuori peräänkuuluttaa suurempaa rohkeutta myös rahoitukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on viime aikoina ohjannut hallinnonalaansa siihen, että fokuksen pitää olla entistä enemmän kasvussa ja kansainvälistymisessä. Samaan aikaan olemme kannustaneet hieman suurempaan, mutta harkittuun riskinottoon. Kasvuyrityksissä rahoittajan riski on aina lähtökohtaisesti suurempi, Vapaavuori sanoo. Toinen suuri rahoituksellinen haaste on monen yrityksen kohtaama sukupolvenvaihdos. Lisäksi EU:n kiristyvä pankkisääntely tulee jatkossa vaikuttamaan rahoitusnäkymiin. Maailmantalouden rakenteiden muuttuminen on luonut uudenlaisia tarpeita yritysrahoitukseen. Jos aikaisemmin suuryritys veti vanavedessään joukon alihankkijoitaan maailmanmarkkinoille, nyt globaalit arvoketjut ovat pilkkoutuneet pienempiin osiin. Se edellyttää pientenkin yritysten kansainvälistymistä. Perinteinen avustusmuotoinen yritysrahoitus ei pysty vastaamaan globaalin liiketoiminnan tarpeisiin, kun taas lainojen takausten muodossa toteutettu yritysrahoitus näyttää sopivan paremmin nykymaailmaan, Vapaavuori sanoo. 6 info

Päättäjä Sanottua Eurooppalainen pankkisääntely johtaa väistämättä siihen, että rahan tarjonta vähenee ja hinta nousee. Meillä on valtiovarainministeriön kanssa käynnissä iso hanke, jossa pohditaan miten reagoida siihen, ja millaisin keinoin julkinen valta voisi helpottaa yritysten rahoituksen saamista. Olen ollut yleisellä tasolla huolissani siitä, että yhteiskunnassa kytätään epäonnistumisia ja virheitä puolihysteerisesti. Suomessa on edelleen huolestuttavaa väärinymmärrystä siitä, että vanhojen menestysalojen ongelmat olisivat suhdanneluonteisia. Rakennemuutoksen syvyyttä ei ole täysin ymmärretty. 3 2013 7

Ajankohtaista LYHYET Ota yhteyttä puhelinpalveluumme 029 460 2580 Yrittäjäpäivät Etelä-Karjalassa Valtakunnallisia yrittäjäpäiviä vietetään 18. 20.10. Lappeenrannassa. Päivien teemana on Ylitä rajasi, ja keskustelua onkin luvassa muun muassa idänkaupan luomista mahdollisuuksista. Tapahtumassa puhuvat muun muassa Olli Rehn, Esko Valtaoja, Henkka Hyppönen ja Mikko Kuustonen. Tapahtumapaikkana on Holiday Club Saimaa. Finnvera on mukana tapahtumassa yhtenä yhteistyökumppanina. Lisätietoa Yrittäjäpäivistä osoitteessa: www.yrittajapaivat.fi Slush 2013 Euroopan suurin kasvuyritys- ja sijoittajatapahtuma Startup-yrityksille ja asemansa vakiinnuttaneille kasvuyrityksille tarkoitettu Slush-tapahtuma järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla 13. 14.11. Maailman johtavien sijoitusrahastojen ohella paikalla ovat aktiiviset enkelisijoittajat ja kokeneet sarjayrittäjät. Euroopan suurimpaan kasvuyritys- ja sijoittajatapahtumaan odotetaan yli tuhatta yritystä Pohjois-Euroopasta, Venäjältä ja kauempaakin. Slush on yksi Team Finlandin kärkihankkeista. Tavoitteena on vauhdittaa investointeja suomalaisyrityksiin sekä nostaa Suomi startup-toiminnan kiinnostavimmaksi sijaintipaikaksi maailmassa. Lisätietoja tapahtumasta osoitteessa: www.slush.fi Vientikaupan rahoitus -ohjelman hakuaika käynnissä Vientikaupan rahoitus -ohjelma on suoraa vientiä harjoittaville suomalaisille pk-yrityksille suunnattu ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa yritysten vientikauppoihin liittyvää rahoitusosaamista. Ohjelmaan haetaan jälleen uusia yrityksiä. Yritykset valitaan hakemusten perusteella. Ohjelmaan on tähän mennessä osallistunut jo 78 yritystä. Tämän vuoden syksyn hakuaika päättyy 11.10.2013. Ohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Suomessa toimivien pankkien kanssa. Ohjelman yrityksille järjestetään yrityskohtainen Vientikaupan rahoitus -päivä yhteistyössä Finnveran ja yrityksen valitseman pankin kanssa. Yrityskohtaiset Vientikaupan rahoitus -päivät järjestetään syksyllä koottavan ryhmän yrityksille vuoden 2013 loppuun mennessä. Yrityssuomi.fi on uudistunut Elokuussa uudistuneen www.yrityssuomi.fi-sivuston suurin muutos on tapahtunut ulkoasussa ja sisällön ryhmittelyssä. Tiedon löytymistä on parannettu muun muassa avaamalla laajoja tietokokonaisuuksia helpommin hahmotettaviksi ja purkamalla pitkiä sisältösivuja kerralla silmäiltäviksi. Paljon käytetyt palvelut, kuten lomakkeet ja sähköiset asiointipalvelut, puhelinneuvonta ja maanlaajuinen palveluverkosto löytyvät nyt etusivulta entistä helpommin. Yritys-Suomen sivuilla on nyt myös kommentointimahdollisuus, jolla halutaan lisätä vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ja saada myös suoraa palautetta palvelusta. Uudistunut sivusto on päätelaiteriippumaton ja toimii ilman erillisiä versioita niin pöytäkoneella kuin tabletilla ja kännykälläkin. Tutustu: www.yrityssuomi.fi 8 info

Jalopuuta Eurooppaan Vientikauppa Lopen Rakennuspuu Oy jalostaa männyn tyveä vähäoksaisiksi laudoiksi ja sisustuspaneeleiksi. Jäljelle jäävä jalopuu kuljetetaan Italiaan ja Saksaan, joissa suomalainen mänty on arvostettua puuseppien raaka-ainetta. teksti Pi Mäkilä kuvat Miika Kainu Meillä pysyy koko prosessi samalla tontilla, se on meidän vahvuutemme, sanoo Tommi Kurki. Kuvassa vasemmalla sahuri Jaakko Pankakoski. Tie Riihimäeltä Forssaan pujottelee perisuomalaisen metsämaiseman keskellä. Metsän laidalla sijaitsee vähäoksaiseen sisustuspuuhun erikoistunut Lopen Rakennuspuu Oy, joka jalostaa suomalaisesta männystä laatulautaa. Vihreiden hallien suojissa eteläsuomalaisista metsistä tuodut mäntytukit muuttuvat oksattomiksi sisustuspaneeleiksi, lattialaudoiksi ja listoiksi. Puun sisäosat, kanttelit, kulkeutuvat Lopelta Keski-Eurooppaan, lähinnä Saksaan ja Pohjois-Italiaan. Syy vientiin löytyy suomalaisesta puuteollisuudesta. Suomalaiset puusepät haluavat jalostaa eurooppalaista puuta, tammea ja tervaleppää. Keski-Euroopassa taas kaivataan suomalaista koivua, mäntyä ja kuusta. Saksalaisille mäntykin on jalopuu, toimitusjohtaja Tommi Kurki kertoo. Kurjen mukaan yritys ei pysty kilpailemaan nopeudella, joten laatuun on panostettava. Lopen Rakennuspuun menestyksen salaisuus piilee kaksiteräisen vannesahan sahaustekniikassa, jonka avulla puusta saadaan parhaat puolet esiin. Lopen Rakennuspuu oy Perustettu vuonna 1974. Työllistää 17 henkilöä. Edellisen kauden liikevaihto noin 1,7 milj. euroa. Valmistaa, jalostaa ja myy asennusvalmiita massiivipuisia sisustusmateriaaleja rakentajille ja sisustajille. Päätuotteet ovat korkealaatuisia vähäoksaisia ja lähes oksattomia sisustuspaneeleja. www.lopella.fi 3 2013 9

Vientikauppa Lopen Rakennuspuulle vauhdilla ei ole merkitystä. Yhtiö haluaa kaivaa männyn tyvitukista parhaan osan ja antaa puulle jonkin merkityksen. Pitkä matka Euroopan laidalle Lopen Rakennuspuu on kuljettanut mäntykantteleita Saksaan jo pitkään, mutta paikallisen agentin eläköidyttyä vienti alkoi hiipua. Uusia mahdollisuuksia alettiin etsiä hieman kauempaa, ja pian vientiyhteys löytyi myös Pohjois-Italiaan. Skandinaavinen puu on siellä kovassa huudossa. Kun Suomessa suurin osa ikkunoista tehdään liimatusta puusta, Italiassa yli puolet ikkunoista valmistetaan massiivipuusta, Kurki kertoo. Koska tuotantomäärät ovat melko pienet, Lopen Rakennuspuu tuskin juhlii vastaisuudessakaan suurilla volyymeilla. Kasvun sijaan viennistä haetaan lähinnä toimintaan yhtä tukijalkaa. Tuotantomäärämme ovat sellaisia, ettemme pysty satsaamaan vientiin enempää. Raaka-aineen matka italialaisille puusepänverstaille ei käy käden käänteessä. Oksattoman puun jalostaminen on monimutkainen ja aikaa vievä prosessi. Puuteollisuus pyörii myös vahvasti vuodenaikojen mukaan. Kesällä myydään varastoja tyhjemmäksi kotitalouksille, talvella ostetaan tukkeja ja sahataan. Mikään ei onnistu tuota pikaa, ja on ollut tärkeää ymmärtää, että myynti alkaa luonnistua aina vasta, kun kevätaurinko paistaa, Kurki valottaa. Olemme kuin lihanleikkaajia: kaksiteräisellä sahalla haemme männyn tyvitukista ikään kuin herkkuosia. Nappaamme sisäfileen talteen ja lopun puutavaran jalostamme sahatavaraksi. Puun parhaat puolet Pienenä perheyrityksenä aloittaneella yrityksellä on tallessa paljon hiljaista tietoa menneiltä vuosikymmeniltä. Yksi yrityksen perustajista, Kurjen appiukko Markku Tuomenoja, käy edelleen merkitsemässä metsästä parhaat männyt. Vuonna 2008 puikkoihin hypännyt Kurki vasta harjoittelee samaa. Pikkuhiljaa opettelen oikeanlaisten mäntyjen tunnistamista. Isot yhtiöt ovat vähän mustasukkaisia, kun viemme metsästä parhaat päältä, Kurki nauraa. Kurjen tie puuteollisuuden pariin ei ollut kiveen kirjoitettu. Aiemmin Kauppalehden mediamyynnissä työskennellyt Kurki päätyi Lopelle vaimonsa, Mirja Tuomenojan kautta. Vaimon suvulla oli ollut saha samalla paikalla jo pitkään, joten oli luontevaa, että yritys siirtyi seuraavalle sukupolvelle. Kurjella oli suuria, yrityksen kasvuun liittyviä odotuksia. Matka Helsingin Esplanadilla sijainneelta konttorilta eteläsuomalaisen metsän keskelle vei kuitenkin aikansa. Sittemmin ajatukset ovat siirtyneet nimenomaan vientiin, markkinointiin ja uusiin asiakkuuksiin. Tulin tänne melko sinisilmäisenä, mutta huomasin pian, ettei sahausta voi kasvattaa hetkessä vähäoksaisiin laatuihin keskittymällä. Se vaatisi valtavasti lisätilaa ja rahaa. ratkaisu Finnvera voi vakuuttaa vientikauppoja luottotappioiden varalta, jotka johtuvat useimmiten ostajayrityksen maksukyvyttömyydestä tai -haluttomuudesta tai ostajayrityksen sijaintimaasta. Finnvera voi tarjota vakuutusta kaikkiin luottokelpoisiin maihin ja luottokelpoisille ostajille sekä pitkän että lyhyen maksuajan vientikauppoihin. Poikkeuksena ovat EU-maihin ja muihin läntisiin teollisuusmaihin suuntautuvat lyhyen maksuajan (alle 2 vuotta) vientikaupat, joita Finnveralla on mahdollisuus vuosina 2013 2015 vakuuttaa vain rajoitetusti. Katso tarkemmin: www.finnvera.fi > Vienti > Vientitakuutoiminta 10 info

Vastaajana Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Heli Järvinen omistajanvaihdos omistajanvaihdos vaatii valmistautumista Omasta yrityksestä luopuminen on yrittäjälle suuri muutos. Omistajanvaihdokseen kannattaa valmistautua hyvissä ajoin miettimällä eri vaihtoehtoja ja hyödyntämällä ulkopuolisia asiantuntijoita. teksti Terhi Kannisto kuva Miika Kainu Mitä haasteita omistajanvaihdokseen liittyy? Heli Järvinen: Omasta yrityksestä luopuminen on yrittäjälle tiukka tilanne, sillä yritykseen suhtaudutaan usein lähes kuin omaan lapseen. Samassa rytäkässä menevät uusiksi oma elämäntyö, arki ja usein myös talous. Eikä tilannetta helpota yhtään se, että jatkajaa on hankala löytää, ja että moni ala on rakenteellisessa murroksessa. Huutavaa pulaa jatkajista kuvaa hyvin se, että Suomen yrittäjäkunnasta lähes kolmasosa on yli 55-vuotiaita. Yksi iso ongelma on se, että tieto erilaisista rahoitusvaihtoehdoista ei tavoita yrittäjiä. Etenkin yrittäjänaiset, jotka ovat vielä miehiä varovaisempia riskinotossa, kaipaavat selkeää tietopakettia mahdollisuuksista. Harva tuntee esimerkiksi Finnveran rahoitusvaihtoehtoja. Miten omistajanvaihdos tulisi hoitaa, että se onnistuisi mahdollisimman hyvin? HJ: Liian moni yrittäjä puskee vain töitä miettimättä jatkovaihtoehtoja. Liiketoimintasuunnitelmat kannattaa tehdä kuntoon ja miettiä jo 5 10 vuotta aiemmin, miten haluaisi yritystään kehittää ja miten siitä luopua, kunhan aika on oikea. Myös ammattilaisia ja verkostoja kannattaisi hyödyntää paljon enemmän. Monta kertaa ratkaisu löytyy yrittäjäkollegoilta, Uusyrityskeskuksesta tai vastaavasta. Omaa ajattelua kirkastaa kuulla ulkopuolisten mietteitä. löytyykö yritystoiminnalle jatkajia tällä hetkellä? HJ: Jatkajaongelma on aivan ilmeinen. Naisyrittäjien iso kompastuskivi luopumishetkellä on kunnollisten liiketoimintasuunnitelmien vähäisyys. Arjen, yrittämisen ja perheen ristipaineessa ei pysähdytä riittävästi miettimään oman alan markkinoita, yritystoiminnan kehittämistä ja omia vahvuuksia. Toinen ongelma on markkinoiden muutos monella alalla. Marketit syövät eväitä kivijalkakaupalta ja nettikauppa monelta vähittäiskaupalta. Mitä yritystoiminnasta luopuvan yrittäjän kannattaa huomioida? HJ: Yrityksestä luopuminen on yksi suurimmista elämänmuutoksista, jonka rinnalla ikäkriisit kalpenevat. Vaikka moni yrittäjä varmasti odottaakin pitämättömiä lomia ja aikatauluttamatonta vapaa-aikaa, on jokapäiväisen puurtamisen ja vastuunkannon lopettaminen iso asia. Siksi sitä kannattaa ennakoida ja miettiä, millä aukon elämässään paikkaa. Uusi harrastus tai vaikkapa vapaaehtoistyö voisivat keventää monen kohdalla muutosta. Luopumista helpottaisi myös matala lasku pois työelämästä eli osa-aikainen työnteko tai hallitukseen jäänti uuden omistajan alaisuudessa. 3 2013 11

rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Vaihde 029 460 11 Puhelinpalvelu 029 460 2580 Sähköposti etunimi.sukunimi@finnvera.fi Pääkonttorit Helsinki Kuopio Aluekonttorit Helsinki Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Tutustu Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan! Syksyn hakuaika päättyy 11.10.2013. Katso www.finnvera.fi > Vienti > Vientikaupan rahoitus -ohjelma Edustusto Pietari Julkaisija: Finnvera Oyj, Eteläesplanadi 8 (PL 1010), 00101 Helsinki Toimitus: Tuula Surkka, puh. 029 460 2423 Osoitteenmuutokset: osoite@finnvera.fi Taitto: Alma 360 Painopaikka: Erweko Oy