FCG Planeko Oy KUUMA-kunnat KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 26.2.2010 www.aanekoski.fi
Kuuma-kunnat 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli laatia KUUMA-kuntia koskeva kokonaisarvio maankäytön ja väestönkehityksen edellyttämästä kaupallisten palvelujen määrästä, laadusta, sijainnista ja toimintaedellytyksistä sekä tarkastella KUUMA-kuntien keskustojen kaupallista roolia. Tehtävä vastaa yhteen KUUMA-kuntien Kehitysja ympäristökuva-raportissa (2007) esitetyistä jatkotoimenpidesuosituksista. Selvitystä on ohjannut KUUMA-kuntien kaavoittajaryhmä (Ilkka Holmila/ Järvenpää, Lea Piistari-Niemelä/ Kerava, Merja Vikman-Kanerva/ Nurmijärvi, Ulla-Maija Upola/ Pornainen, Lauri Pouru/ Mäntsälä ja Kaija Hapuoja/ Tuusula). Selvityksestä ovat vastanneet Kimmo Koski, Taina Ollikainen ja Mikko Keskinen FCG Planeko Oy:stä.
FCG Planeko Oy 2 Kuuma-kunnat Kuuma-kuntien palveluverkkoselvitys Alkusanat... 1 1 Väestön ja yhdyskuntarakenteen nykytila ja kehitysnäkymät... 3 1.1 Väestömäärä ja väestöennuste...3 1.2 Uudet asuinalueet...5 1.3 Uudet työpaikka-alueet...6 1.4 Liikenne...7 2 Kaupan palveluverkon nykytila... 9 2.1 Päivittäistavarakauppa...9 2.2 Erikoiskauppa...12 2.3 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät...16 3 Vähittäiskaupan kehitysnäkymät... 23 3.1 Kaupan kehitystrendit...23 3.2 Kaupan investointihankkeet...24 3.2.1 Myymäläverkon suunnittelu vähittäiskaupassa...24 3.2.2 Kuuma-kuntien kaupan hankkeita...26 3.2.3 Merkittävimmät hankkeet muualla Uudellamaalla...31 3.3 Ostovoiman kehitys...32 3.4 Kaupan laskennallinen liiketilantarve...33 4 Kaupan tavoitteellinen palveluverkko... 35 4.1 Sijoittumisperiaatteet...35 4.2 Keskusten kaupallinen rooli...36 4.3 Tavoitteellinen kaupan palveluverkko 2025...43 4.4 Vaikutukset...46 4.4.1 Kauppa ja palvelurakenne...46 4.4.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne...47 4.4.3 Liikenne ja liikkuminen...48 5 Lähdeluettelo... 49 Liite 1. Erikoiskaupan toimialaryhmät ja toimialat... 50 Liite 2. Kuuma-kuntien kaupan hankkeet... 52
Kuuma-kunnat 3 FCG Planeko Oy 1 VÄESTÖN JA YHDYSKUNTARAKENTEEN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Väestömäärä ja väestöennuste Vuoden 2008 lopussa Kuuma-kunnissa asui yhteensä lähes 172 000 asukasta (taulukko 1). Järvenpään, Keravan, Nurmijärven ja Tuusulan osuudet koko alueen väestöstä olivat 20-23 %, Mäntsälän osuus oli 11 % ja Pornaisten osuus 3 %. Alle 16-vuotiaiden osuus Kuuma-kuntien väestöstä oli kunnasta riippuen 19-29 %, pienimmillään osuus oli Keravalla ja suurimmillaan Pornaisissa. Iältään 16-64 -vuotiaiden osuus kuntien kokonaisväestöstä oli 61-69 %. Työikäisen väestön osuus oli pienin Pornaisissa ja suurin Järvenpäässä ja Keravalla. Yli 64-vuotiaita Kuuma-kuntalaisia oli kunnasta riippuen 10-13 % kokonaisväestöstä. Taulukko 1. Väestö 31.12.2008 (Tilastokeskus). Väestön ikärakenne 31.12.2008 0-15 16-64 65 - Yhteensä Järvenpää 7 594 26 490 4 204 38 288 Kerava 6 380 23 141 4 025 33 546 Mäntsälä 4 657 12 232 2 543 19 432 Nurmijärvi 9 936 24 880 4 202 39 018 Pornainen 1 444 3 032 499 4 975 Tuusula 8 654 23 832 3 900 36 386 Yhteensä 38 665 113 607 19 373 171 645 Vuoteen 2020 mennessä Kuuma-alueen väestömäärä kasvaa noin 41 100 asukkaalla eli noin 24 %:lla (taulukko 2). Vuonna 2025 kuntien yhteenlasketun väestömäärän arvioidaan olevan noin 231 000 eli noin 59 400 asukasta enemmän kuin vuoden 2008 lopussa (+28 %). Suhteellinen kasvu on suurinta Pornaisissa (57 %) ja määrällinen kasvu Tuusulassa (noin 15 200 uutta asukasta). Väestön ikärakenne kehittyy samaan suuntaan kuin koko maassa keskimäärin eli nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus kokonaisväestöstä vähenee ja vanhojen ikäluokkien osuus kasvaa. Vuoteen 2025 mennessä Kuumakuntien 0-15 -vuotiaiden osuus väestöstä vähenee kunnasta riippuen 0-2 %, 16-64 -vuotiaiden osuus vähenee 3-8 % ja yli 65 -vuotiaiden osuus kasvaa 4-9 %. Taulukko 2. Väestö vuonna 2020 ja 2025 (Kuuma-kunnat). 2020 2025 Järvenpää 47 761 52 251 Kerava 37 866 39 797 Mäntsälä 24 553 27 109 Nurmijärvi 47 980 52 457 Pornainen 6 926 7 835 Tuusula 47 632 51 567 Yhteensä 212 718 231 016 Tilastokeskuksen vuonna 2007 laatiman väestöennusteen mukaan Kuumakuntien väestömäärä vuonna 2020 on noin 196 700 eli noin 16 000 asukasta vähemmän kuin kuntien omien arvioiden mukaan. Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2025 on puolestaan noin 204 800, mikä on noin 26 200 asukasta kuntien omia arvioita pienempi.
FCG Planeko Oy 4 Kuuma-kunnat Kuuma-kuntien väestöstä huomattava osa asuu alueen keskustoissa. Kuvassa 1 esitetään alle kilometrin ja alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustoista asuvien asukkaiden lukumäärä. Alle kilometrin etäisyydellä asuvien osuudet kunnan koko väestöstä ovat seuraavat: - Järvenpää (keskustan ja Kyrölän rautatieasemat) 36 % - Kerava (keskustan rautatieasema) 35 % - Mäntsälä (linja-autoasema) 21 % - Nurmijärvi (Klaukkalan, Kirkonkylän ja Rajamäen keskustat) 26 % - Pornainen (kuntakeskus) 27 % - Tuusula (Hyrylän ja Kellokosken keskustat, Jokelan asema) 25 % Alle kolmen kilometrin etäisyydellä edellä mainituista keskustoista asuu karkeasti arvioiden noin 80 % Kuuma-alueen väestöstä. Kuva 1. Kuuma-kuntien keskustojen väestömäärät yhden ja kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta.
Kuuma-kunnat 5 FCG Planeko Oy 1.2 Uudet asuinalueet Kuuma-kuntien kehitys- ja ympäristökuvatyössä (Kuuma-kunnat 2007) Kuuma-alueelle määriteltiin tärkeimmät uudet pitkän tähtäimen asumispainotteiset kasvualueet (kuva 2). Kyseiset alueet sijoittuvat pääosin nykyisten yleis- ja asemakaavoissa esitettyjen uusien asuinalueiden ulkopuolelle (kunnittaisia eroja). Näistä alueista merkittävimmät esitetään kuvassa 2 (A1-A11 merkinnät) ja taulukossa 3. Kuva 2. Kuuma-kuntien kehitys- ja ympäristökuva, merkittävimmät uudet asumispainotteiset kasvualueet (punainen ympyrä) ja uudet työpaikkaalueet/työpaikka-alueiden kehittämiskohteet (violetti rajaus). (Kuumakunnat 2007).
FCG Planeko Oy 6 Kuuma-kunnat Merkittävimmille uusille kasvualueille arvioidaan sijoittuvan 49 700 asukasta. Näiden alueiden lisäksi kunnilla on uusia asuinalueita myös asemakaavaja yleiskaava-alueilla. Taulukko 3. Merkittävimmät uudet asumispainotteiset kasvualueet (Kuumakunnat 2007). Arvioitu Alue asukasmäärä A 1 Tornimäki, Nurmijärvi 1 900 A 2 Luhtajoki, Nurmijärvi 6 500 A 3 Varuskunta, Tuusula 10 000 A 4 Ristinummi-Kytömaa, Järvenpää, Tuusula, Kerava 12 000 A 5 Koivula, Kerava 3 000 A 6 Purola, Järvenpää, Tuusula 5 000 A 7 Nummenkylä, Järvenpää, Tuusula 2 000 A 8 Jokela, Tuusula 3 500 A 9 Asemanseutu, Mäntsälä 3 500 A 10 Hyötinmäki, Pornainen 800 A 11 Kirkonkylä pohjoinen, Nurmijärvi 1 500 Yhteensä 49 700 1.3 Uudet työpaikka-alueet Kuuma-kuntien kehitys- ja ympäristökuvatyössä (Kuuma-kunnat 2007) alueelle määriteltiin merkittävimpiä uusia työpaikka-alueita/työpaikka-alueiden kehittämiskohteita. Nämä alueet on esitetty merkinnöillä Y1 - Y19 taulukossa 4 ja edellä olevassa kuvassa 2. Työpaikka-alueiden kaavavalmius on pidemmällä kuin edellä esitettyjen asumispainotteisten kasvualueiden, mutta ne sijaitsevat pääosin asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella. Merkittävimpien uusien työpaikka-alueiden / työpaikka-alueiden kehittämiskohteiden pinta-alaksi arvioidaan yhteensä noin 2 000 hehtaaria. Taulukko 4. Merkittävimmät uudet työpaikka-alueet / työpaikka-alueiden kehittämiskohteet. YT on teollisuus- ja työpaikka-alue, YE tilaa vievän erikoiskaupan alue ja YL logistiikka-alue (Kuuma-kunnat 2007). Pinta-ala- Alue arvio (ha) Y 1 Ketunpesä, Nurmijärvi (YT/YL) 80 Y 2 Karhunkorpi, Nurmijärvi (YT/YE/YL) 60 Y 3 Ilvesvuori, Nurmijärvi (YT/YE/YL) 180 Y 4 Jussila, Nurmijärvi (YT) 100 Y 5 Mäyränkallio, Nurmijärvi (YT/YL) 60 Y 6 FOCUS, Tuusula (YL/YT/YE) 605 Y 7 KerCa, Kerava (YL) 120 Y 8 Sula, Tuusula (YT) 350 Y 9 Kytömaa, Kerava (YT/YE) 15 Y 10 Huhtimo, Kerava (YT/YE) 20 Y 11 Vanha Lahdentie ja Poikkitie, Järvenpää ja Tuusula (YT) 105 Y 12 Ånäs, Järvenpää (YT) 6 Y 13 Pietilä, Järvenpää (YT) 47 Y 14 Purola, Järvenpää (YT) 24 Y 15 Murto, Pornainen (YT) 50 Y 16 Poikkitie, Mäntsälä (YE) 30 Y 17 Linnala, Mäntsälä (YL) 16 Y 18 Kapuli, Mäntsälä (YT) 100 Y 19 Jokela, Tuusula (YT) 29 Yhteensä 1 997
Kuuma-kunnat 7 FCG Planeko Oy 1.4 Liikenne Suurimmat liikennemäärät Kuuma-kuntien alueella ovat valtatiellä 4 Korson ja Keravan välillä, suurimmillaan runsaat 35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muilla teillä liikennemäärät ovat alle tuhannesta ajoneuvosta yli 20 000 ajoneuvoon vuorokaudessa (kuva 3). Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee huomattavasti Kuuma-kuntien välillä. Pääradalla ja linja-autoliikenteen pääkaupunkiseudun suunnan laatukäytävissä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä, puutteita on erityisesti poikittaisessa liikenteessä. Kuva 3. Kehyli-alueen ja sen lähiympäristön liikennemäärät ja toiminnallinen luokka vuonna 2005 (Kehyli 2007). Kuuma-kuntien kehitys- ja ympäristökuvatyössä (Kuuma-kunnat 2007) liikenneverkon kehittämisen painopisteiksi esitettiin (kuva 4): Tieverkon kehittäminen - Pääliikenneväylien sujuvuuden ja palvelutason turvaaminen - Poikittainen saavutettavuus ja sujuvat poikittaiset yhteydet - Taajamien ohikulkuteiden rakentaminen (Hyrylä itäinen ja läntinen, Klaukkala, Mäntsälä) - Kehä IV:n toteuttaminen valtateiden 3 ja 4 välillä - Valtatien 25 (Porvoo-Hanko) hyödyntäminen - Pornainen-Järvenpää -yhteyden hyödyntäminen - Kuumaorsi/pohjoinen: Nurmijärvi-Järvenpää-Pornainen - Kuumaorsi/eteläinen: Hyrylän eteläpuolelle sijoittuva linjaus - Haarajoki - Hyvinkää -yhteys - Kehä IV välillä valtatie 3 - Vihti - Pornainen - Jokimäki - Nikkilä
FCG Planeko Oy 8 Kuuma-kunnat Joukkoliikenteen kehittäminen - Joukkoliikenteen laatukäytävien verkosto - saavutettavuuden ja toimivuuden varmistaminen - Helsingin seudun yhtenäinen lippujärjestelmä, vaiheittainen toteutus - Raideliikenteen tehokas hyödyntäminen ja tarkoituksenmukainen laajentaminen ja kehittäminen kasvun runkona: pääradan lisäraiteet ja Klaukkalan rata sekä Keravan ja Lahden välisen oikoradan ja KeravaNikkilä -radan hyödyntäminen, kehäradan (Marja) joukkoliikenteen ja liityntäliikenteen kehittäminen - Uudet ratayhteydet: suora raideyhteys lentoasemalle, Klaukkalan radan jatko Rajamäelle Kevyen liikenteen kehittäminen - Yhtenäinen kevyen liikenteen verkko, jolla parannetaan liikenneturvallisuutta, liikkumisen edellytyksiä ja virkistysyhteyksiä sekä kehitetään maankäytön kasvun edellyttämiä taajamien ja kylien välisiä yhteyksiä Kuva 4. Kuuma-kuntien kehitys- ja ympäristökuva, liikenteen kehittämiskohteet (Kuuma-kunnat 2007).
Kuuma-kunnat 9 FCG Planeko Oy 2 KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA 2.1 Päivittäistavarakauppa Vuoden 2007 lopussa Kuuma-kunnissa toimi yhteensä 90 päivittäistavaramyymälää (taulukko 5 ja kuva 5), joista 16 oli päivittäistavaran erikoismyymälöitä kuten luontaistuotekauppoja ja konditorioita. Vuoden 2007 aikana toimintansa aloitti kaksi uutta myymälää (yksi Keravalla ja yksi Pornaisissa) ja toimintansa lopetti kaksi myymälää (molemmat Pornaisissa). Kunnittain tarkasteltuna eniten päivittäistavaramyymälöitä sijoittui Järvenpäähän, Keravalle ja Nurmijärvelle (yhteensä 70 % koko alueen myymälöistä). Tuusulassa myymälöitä oli 14 ja Mäntsälässä 11. Pornaisissa toimi vuoden 2007 lopulla kaksi päivittäistavaramyymälää (A.C.Nielsen Finland Oy 2008). Vuonna 2008 Pornaisiin avattiin uusi pieni supermarket, mikä nosti myymälöiden kokonaislukumäärän kolmeen. Kuuma-alueen päivittäistavaramyymälät sijoittuvat pääosin kuntien keskustoihin ja alakeskuksiin. Taulukko 5. Kuuma-kuntien päivittäistavaramyymälät vuoden 2007 lopussa (A.C.Nielsen Finland Oy). Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Kuuma-alueella oli eniten isoja valintamyymälöitä (23 % myymälöistä) ja isoja supermarketteja (20 % myymälöistä). Hypermarketteja alueella oli kuusi: kolme Järvenpäässä, kaksi Keravalla ja yksi Mäntsälässä. Vuoden 2007 rekisteritiedoissa ei ole mukana Nurmijärven Klaukkalan hypermarkettia, joka aloitti toimintansa joulukuussa 2008. Noin kolmasosa Kuuma-alueen päivittäistavaramyymälöistä oli pieniä valintamyymälöitä, pienmyymälöitä ja päivittäistavaroiden erikoismyymälöitä. Hypermarketalo Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pien- Erikois- Iso Pieni Iso Pieni myymälä myymälä Yhteensä (>1000 m 2 ) (400-999 m 2 ) (200-399 m 2 ) (100-199 m 2 ) Järvenpää 3 1 2 1 5 4 4 5 25 Kerava 2 1 4 0 6 1 1 4 19 Mäntsälä 1 0 3 0 0 1 4 2 11 Nurmijärvi 0 0 5 4 6 1 1 2 19 Pornainen 0 0 0 0 2 0 0 0 2 Tuusula 0 0 4 4 2 0 1 3 14 YHTEENSÄ 6 2 18 9 21 7 11 16 90 Järvenpäässä pinta-alaltaan ja myynniltään suurimmat päivittäistavaramyymälät (Prisma, Citymarket, Euromarket ja S-market) sijoittuvat kaupungin keskustaan. Pienemmät myymälät toimivat asuntoalueilla ja täydentävät keskustan tarjontaa. Myös Keravalla suurimmat myymälät (Prisma, Citymarket, K-supermarket ja S-Market) sijoittuvat kaupungin keskustaan. Isoja supermarketteja on lisäksi keskustan tuntumassa (Lidl) ja Saviolla (Mmarket). Mäntsälässä päivittäistavarakauppa on muutamaa kyläkauppaa lukuun ottamatta sijoittunut keskustaan tai sen välittömään läheisyyteen. Nurmijärvellä päivittäistavaramyymälät ovat keskittyneet kolmeen päätaajamaan eli Klaukkalaan, Kirkonkylään ja Rajamäelle. Lukumääräisesti eniten päivittäistavaramyymälöitä toimii Klaukkalassa, jossa ovat myös pinta-alaltaan ja myynniltään suurimmat myymälät. Pornaisissa kaikki vuoden 2007 lopussa toimineet päivittäistavaramyymälät ja vuonna 2008 avattu uusi myymälä sijoittuvat kuntakeskukseen. Tuusulassa päivittäistavarakauppa keskittyy Hyrylään, jossa toimivat kaikki isot supermarketit. Jokelassa on kaksi, Kellokoskella kaksi ja Riihikalliossa yksi päivittäistavaramyymälä.
FCG Planeko Oy 10 Kuuma-kunnat nro 626/MML/09 Kuva 5. Kuuma-kuntien ja lähiympäristön päivittäistavaramyymälät vuonna 2007 (A.C.Nielsen Finland Oy). Kuuma-kunnat on rajattu punaisella. Päivittäistavaroiden myyntipinta-alasta 27 % sijoittui Keravalle, 24 % Järvenpäähän, 20 % Nurmijärvelle, 18 % Tuusulaan, 11 % Mäntsälään ja 1 % Pornaisiin (kuva 6). Myymälätyypeittäin tarkasteltuna (kuva 7) päivittäistavaroiden myyntipinta-alaa oli eniten isoissa supermarketeissa (46 %). Hypermarkettien osuus Kuuma-alueen myymälämäärästä oli vain 7 %, mutta niiden osuus myyntipinta-alasta oli 25 %. Pinta-alaltaan alle 400 m 2 :n myymälöiden ja erikoismyymälöiden osuus päivittäistavaroiden myyntipintaalasta oli 17 % (A.C.Nielsen Finland Oy).
Kuuma-kunnat 11 FCG Planeko Oy Kuuma-alueen päivittäistavaroiden vuoden 2007 myynnistä 27 % toteutui Järvenpäässä, 22 % Keravalla, 22 % Nurmijärvellä, 18 % Tuusulassa, 10 % Mäntsälässä ja 1 % Pornaisissa. Myymälätyypeittäin tarkasteluna myyntiä oli eniten isoissa supermarketeissa (45 % koko Kuuma-alueen päivittäistavaramyynnistä) ja hypermarketeissa (26 %). Alle 400 neliöisten myymälöiden ja erikoismyymälöiden osuus päivittäistavaramyynnistä oli 19 %. Valtaosa pienimpien myymälätyyppien myynnistä kertyi isoista valintamyymälöistä (A.C.Nielsen Finland Oy). Päivittäistavaroiden myyntipinta-ala ja myynti kunnittain, % 50 45 40 35 30 25 20 24 27 27 22 20 22 18 18 15 10 11 10 5 0 Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula 1 1 Myyntipinta-ala Myynti Kuva 6. Päivittäistavaroiden myyntipinta-ala ja myynti kunnittain vuonna 2007 (A.C.Nielsen Finland Oy). Päivittäistavaroiden myyntipinta-ala ja myynti myymälätyypeittäin, % 50 45 40 35 46 45 30 25 20 25 26 15 10 10 9 11 13 5 0 2 1 Hypermarket Tavaratalo Superm. iso Superm. pieni Valintam. iso Valintam. pieni 2 3 2 3 2 Pienm. 1 Erikoism. Myyntipinta-ala Myynti Kuva 7. Päivittäistavaroiden myyntipinta-ala ja myynti myymälätyypeittäin vuonna 2007 (A.C.Nielsen Finland Oy). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) on Kuumaalueella jonkin verran korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Pornaisissa ja Mäntsälässä myyntitehokkuus on koko maan keskimääräisellä tasolla. Korkein myyntitehok-
FCG Planeko Oy 12 Kuuma-kunnat kuus on Järvenpäässä ja Nurmijärvellä. Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailu on vähäistä. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. Kuuma-kuntien päivittäistavarakaupan indeksoitu myyntitehokkuus esitetään taulukossa 6. Taulukko 6. Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus 2007 (indeksoitu). Järvenpää 127 Kerava 107 Mäntsälä 102 Nurmijärvi 127 Pornainen 100 Tuusula 115 KUUMA 117 Uusimaa 130 Koko maa 100 Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myytiin huoltoasemilla ja laajan tavaravalikoiman myymälöissä (ns. halpahalleissa). Vuoden 2007 lopussa Kuuma-kunnissa toimi 23 huoltoasemaa ja 6 laajan tavaravalikoiman myymälää, joissa myytiin päivittäistavaroita. Huoltoasemien ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden yhteenlaskettu osuus Kuuma-alueen päivittäistavaramyynnistä oli 4,2 %. Taulukko 7. Kuuma-kuntien laajan tavaravalikoiman myymälät ja huoltoasemat vuoden 2007 lopussa (A.C.Nielsen Finland Oy). Laajan Huoltotavara- asema valikoiman myymälä Järvenpää 1 6 Kerava 2 3 Mäntsälä 1 4 Nurmijärvi 1 6 Pornainen 0 1 Tuusula 1 3 YHTEENSÄ 6 23 2.2 Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Kuuma-kunnissa toimi 532 erikoiskaupan myymälää vuonna 2006 (taulukko 8 ja kuvat 8-10). Toimialoilla, jotka sisältävät pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä (huonekalu-, kodintekniikka- ja rautakauppa sekä muu tilaa vaativa kauppa kuten puutarha-alan kauppa ja venekauppa) Kuuma-alueella toimi yhteensä 134 myymälää. Muun erikoiskaupan alalla toimi 398 myymälää. Muuhun erikoiskauppaan kuuluvat Alkot, apteekit, kosmetiikkamyymälät ym., muotikaupat sekä ns. pienet erikoiskaupat kuten optikot, kelloliikkeet ja kukkakaupat. Eniten myymälöitä oli muotikaupan alalla. Tarkastelussa eivät ole mukana kaupalliset palvelut (kampaamot, kahvilat jne.) eivätkä autokaupat.
Kuuma-kunnat 13 FCG Planeko Oy Taulukko 8. Kuuma-kuntien erikoiskaupan myymälät vuonna 2006 (Tilastokeskus). TILAA VAATIVA ERIKOISKAUPPA MUU ERIKOISKAUPPA Huonekalu- Kodin- Rauta- Muu tilaa Alkot, Muoti- Muu kauppa tekniikka- kauppa vaativa apteekit kauppa erikoiskauppa Yhteensä kauppa ym. kauppa Järvenpää 2 8 12 4 9 22 80 137 Kerava 1 10 7 4 6 17 63 108 Mäntsälä 4 8 6 1 4 7 31 61 Nurmijärvi 2 6 12 2 10 11 54 97 Pornainen 0 0 1 0 1 4 3 9 Tuusula 13 10 12 9 6 8 62 120 Yhteensä 22 42 50 20 36 69 293 532 Kunnittain tarkasteltuna eniten erikoiskaupan myymälöitä oli Järvenpäässä (137) ja Tuusulassa (120). Keravalla toimi 108 ja Nurmijärvellä 97 erikoiskaupan myymälää. Mäntsälässä erikoiskaupan myymälöitä oli 61 ja Pornaisissa 9. Tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä oli lukumääräisesti eniten Tuusulassa (44) ja muun erikoiskaupan myymälöitä Järvenpäässä (111). Erikoiskaupan myymälät kunnittain (lkm) 140 120 100 80 111 76 60 86 75 40 20 0 42 44 26 22 19 22 8 1 Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Kuva 8. Kuuma-kuntien erikoiskaupan myymälöiden lukumäärä vuonna 2006 (Tilastokeskus). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna huonekalukaupan myymälöitä oli koko Kuuma-alueella yhteensä 22. Eniten huonekalukaupan myymälöitä oli Tuusulassa (13). Kodintekniikkakaupan myymälöitä alueella oli yhteensä 42, joista 10 myymälää toimi Tuusulassa ja 10 Keravalla. Rautakaupan alaan kuuluvia myymälöitä oli Kuuma-alueella yhteensä 50, eniten Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Tuusulassa (kussakin kunnassa 12 myymälää).
FCG Planeko Oy 14 Kuuma-kunnat Tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät kunnittain (lkm) 50 50 45 42 40 35 30 25 20 15 10 5 22 20 0 Huonekalukauppa Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Muu tiva-kauppa Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kuva 9. Tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöiden lukumäärä Kuumakunnissa vuonna 2006 (Tilastokeskus). Alkoja, apteekkeja, kosmetiikkamyymälöitä ym. oli koko Kuuma-alueella yhteensä 36, eniten Nurmijärvellä (10) ja Järvenpäässä (9). Muotikaupan myymälöitä alueella oli yhteensä 69. Eniten muotikaupan myymälöitä toimi Järvenpäässä (22) ja Keravalla (17). Lukumääräisesti eniten erikoiskaupan myymälöitä oli muun erikoiskaupan (ns. pienet erikoiskaupat) toimialaryhmässä, yhteensä 293 myymälää. Muun erikoiskaupan myymälöitä oli eniten Järvenpäässä (80), Keravalla (63) ja Tuusulassa (62). Muun erikoiskaupan myymälät kunnittain (lkm) 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 293 69 36 Alkot, apteekit ym. Muotikauppa Muu erikoiskauppa Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kuva 10. Muun erikoiskaupan myymälöiden lukumäärä Kuuma-kunnissa vuonna 2006 (Tilastokeskus).
Kuuma-kunnat 15 FCG Planeko Oy Erikoiskauppa keskittyy Kuuma-kuntien keskuksiin: Järvenpäässä ja Keravalla keskustaan ja sen tuntumaan, Mäntsälässä ja Pornaisissa kuntakeskukseen, Nurmijärvellä Klaukkalaan, Kirkonkylään ja Rajamäelle sekä Tuusulassa Hyrylään, Kellokoskelle ja Jokelaan (kuva 11). nro 626/MML/09 Kuva 11. Kuuma-kuntien ja lähiympäristön erikoiskaupan myymälät vuonna 2006 (Tilastokeskus). Kuuma-kunnat on rajattu punaisella.
FCG Planeko Oy 16 Kuuma-kunnat 2.3 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoima kuvaa alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima arvioitiin vuoden 2007 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen ( /asukas) perusteella. Kulutuslukuina käytettiin päivittäistavarakaupassa Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ja erikoiskaupassa Vähittäiskauppa Suomessa 2003 selvityksessä (Santasalo 2003) esitettyjä Uudenmaan keskimääräisiä lukuja. Kulutusluvut muutettiin indeksoimalla vuoden 2007 hintatasoon. Kuuma-alueen vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2007 yhteensä noin 1 073 miljoonaa euroa, josta noin 420 miljoonaa euroa kohdistui päivittäistavarakauppaan ja noin 653 miljoonaa euroa erikoiskauppaan (taulukko 9). Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostopotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Taulukko 9. Kuuma-alueen ostovoima vuonna 2007 (milj. ). Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu kauppa tavara- kauppa vaativa erikois- erikoisyhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa Järvenpää 240 94 146 52 94 Kerava 210 82 128 46 82 Mäntsälä 120 47 73 26 47 Nurmijärvi 244 96 149 53 96 Pornainen 31 12 19 7 12 Tuusula 227 89 138 49 89 YHTEENSÄ 1 073 420 653 233 420 Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy muualle. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli Kuuma-kunnissa positiivinen vuonna 2007: siirtymän osuus koko alueen ostovoimasta oli noin 7 % (kuva 12). Käytännössä tämä kertoo sen, että asukkaat käyttivät oman alueensa päivittäistavaramyymälöitä, minkä lisäksi alueen ulkopuoliset asiakkaat toivat Kuuma-alueen päivittäistavaramyymälöihin ostoseuroja. Päivittäistavaramyyntiin on laskettu mukaan varsinaisten päivittäistavaramyymälöiden myynnin lisäksi myös kioskien, huoltoasemien ja laajan tavaravalikoiman myymälöiden päivittäistavaramyynti. Kunnittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 2007 positiivinen Järvenpäässä (+25 % ostovoimasta), Keravalla (+18 %) ja Nurmijärvellä (+ 3%) ja negatiivinen Pornaisissa (-57 % ostovoimasta), Tuusulassa (-6 %) ja Mäntsälässä (-3 %).
Kuuma-kunnat 17 FCG Planeko Oy Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Järvenpää 25 % Kerava 18 % Mäntsälä -3 % Nurmijärvi 3 % Pornainen -57 % Tuusula -6 % KUUMA-kunnat 7 % Kuva 12. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007. Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä oli koko Kuuma-alueella negatiivinen, sillä noin 32 % ostovoimasta siirtyi alueen ulkopuolelle (kuva 13). Euromääräisesti Kuuma-alueen erikoiskaupan ostovoiman vuoto oli noin 210 miljoonaa euroa. Kunnittain tarkasteltuna erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli Keravalla lähellä nollaa eli kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa. Muissa kunnissa erikoiskaupan siirtymä oli negatiivinen. Erikoiskaupan ostovoimasta siirtyi kunnan ulkopuolelle Pornaisissa 84 %, Nurmijärvellä 65 %, Mäntsälässä 51 %, Tuusulassa 32 % ja Järvenpäässä 11 %. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Järvenpää -11 % Kerava 0 % Mäntsälä -51 % Nurmijärvi -65 % Pornainen -84 % Tuusula -32 % KUUMA-kunnat -32 % Kuva 13. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007. Koko erikoiskaupan tapaan myös tilaa vaativan erikoiskaupan (huonekalukauppa, kodintekniikka- ja tietotekniikkakauppa, rautakauppa ja muut tilaa vaativa kauppa) ostovoiman siirtymä oli koko Kuuma-alueella negatiivinen (kuva 14). Euromääräisesti Kuuma-alueen tilaa vaativan erikoiskaupan os-
FCG Planeko Oy 18 Kuuma-kunnat tovoiman vuoto oli vuonna 2007 noin 95 miljoonaa euroa (41 % ostovoimasta). Kunnittain tarkasteltuna tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen kaikissa muissa Kuuma-alueen kunnissa paitsi Tuusulassa, jossa kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa. Kuuma-aluetta kokonaisuutena tarkastellen muun erikoiskaupan (alko, apteekit, kosmetiikkamyymälät ym., muotikauppa sekä ns. pienet erikoiskaupat kuten optikot, kelloliikkeet, kukkakaupat, kirjakaupat jne.) ostovoiman siirtymä oli negatiivinen (kuva 15). Euromääräisesti ostovoiman vuoto oli vuonna 2007 noin 115 miljoonaa euroa (27 % ostovoimasta). Kunnittain tarkasteltuna muun erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen Järvenpäässä ja Keravalla ja negatiivinen Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Tuusulassa. Tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Järvenpää -46 % Kerava -24 % Mäntsälä -46 % Nurmijärvi -80 % Pornainen -84 % Tuusula 0 % KUUMA-kunnat -41 % Kuva 14. Tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007. Muun erikoiskaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Järvenpää 9 % Kerava 14 % Mäntsälä -54 % Nurmijärvi -57 % Pornainen -83 % Tuusula -50 % KUUMA-kunnat -27 % Kuva 15. Muun erikoiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007.
Kuuma-kunnat 19 FCG Planeko Oy Toimialoittain tarkasteltuna Kuuma-alueen ostovoiman siirtymä oli vuonna 2007 positiivinen päivittäistavarakaupassa (kuva 16). Sen sijaan erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä oli negatiivinen kaikissa toimialaryhmissä. Suhteellisesti eniten ostovoimaa siirtyi alueen ulkopuolelle kodintekniikka- ja tietotekniikkakaupassa, huonekalukaupassa, muotikaupassa ja muussa tilaa vaativassa kaupassa (mm. puutarha-alan ja veneiden kauppa). Rautakaupassa ostovoiman siirtymä oli lähellä tasapainoa, sillä vain noin 3 % ostovoimasta siirtyi Kuuma-alueen ulkopuolelle. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vähittäiskauppa yhteensä -17 % Päivittäistavarakauppa 7 % Huonekalukauppa Kodin- ja tietotekniikkakauppa -62 % -52 % Rautakauppa -3 % Muu tilaa vaativa kauppa -46 % Alkot, apteekit ym. -17 % Muotikauppa -50 % Muu erikoiskauppa -17 % Kuva 16. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007 toimialoittain. Huonekalukaupassa ostovoiman siirtymä oli positiivinen Tuusulassa ja negatiivinen muissa Kuuma-kunnissa (kuva 17). Kodintekniikka- ja tietotekniikkakaupassa ostovoiman siirtymä oli negatiivinen kaikissa Kuuma-kunnissa. Rautakaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa ja negatiivinen Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Pornaisissa. Muun tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli positiivinen Keravalla ja negatiivinen muissa kunnissa. Muotikaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen kaikissa Kuuma-kunnissa. Muun erikoiskaupan (ns. pienet erikoisliikkeet) ostovoiman siirtymä oli positiivinen Järvenpäässä ja Keravalla ja negatiivinen muissa Kuuma-kunnissa.
FCG Planeko Oy 20 Kuuma-kunnat Huonekalukaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta Tuusula 71 % Pornainen -100 % Nurmijärvi -95 % Mäntsälä -59 % Kerava -80 % Järvenpää -91 % -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 17. Huonekalukaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007. Kodin- ja tietotekniikkakaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta Tuusula -57 % Pornainen -100 % Nurmijärvi -87 % Mäntsälä -56 % Kerava -42 % Järvenpää -59 % -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 18. Kodin- ja tietotekniikkakaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007. Rautakaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta Tuusula 29 % Pornainen -48 % Nurmijärvi -61 % Mäntsälä -14 % Kerava 36 % Järvenpää 3 % -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 19. Rautakaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007.
Kuuma-kunnat 21 FCG Planeko Oy Muun tilaa vaativan kaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta Tuusula -53 % Pornainen -100 % Nurmijärvi -75 % Mäntsälä -86 % Kerava 21 % Järvenpää -40 % -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 20. Muun tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007. Alkojen, apteekkien ym. ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta Tuusula -28 % Pornainen -67 % Nurmijärvi -21 % Mäntsälä -37 % Kerava 3 % Järvenpää -4 % -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 21. Alkojen, apteekkien ym. ostovoiman siirtymä vuonna 2007. Muotikaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta Tuusula -76 % Pornainen -88 % Nurmijärvi -82 % Mäntsälä -70 % Kerava -16 % Järvenpää -6 % -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 22. Muotikaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007.
FCG Planeko Oy 22 Kuuma-kunnat Muun erikoiskaupan ostovoiman siirtymä, %:a ostovoimasta Tuusula -45 % Pornainen -91 % Nurmijärvi -62 % Mäntsälä -52 % Kerava 45 % Järvenpää 30 % -100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 23. Muun erikoiskaupan ostovoiman siirtymä vuonna 2007.
Kuuma-kunnat 23 FCG Planeko Oy 3 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Kaupan kehitystrendit Pääkaupunkiseutu muodostaa selkeän Uudenmaan maakunnan kaupan pääkeskuksen, joka tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa monipuolisesti vähittäiskaupan palveluja. Kuuma-alueen kaupungit ja kunnat alakeskuksineen muodostavat palveluverkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen ja osin seudullinen roolinsa ja merkityksensä. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on kasvamassa ja erikoiskauppaa lisäämällä etenkin kuntien keskukset ja alakeskukset voivat lisätä kaupallista painoarvoaan ja vetovoimaansa. Keskusten mahdollisuudet perustuvat etenkin erikoistumiseen tiettyihin kaupan toimintoihin, koska kaupan voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle vaikuttaa erikoiskaupan kehitysedellytyksiin Kuuma-alueella ja koko maakunnassa. Voimakkaimmin kasvavia aloja ovat todennäköisesti erikoiskaupan keskukset, tilaa vaativa erikoiskauppa ja laajan tavaravalikoiman myymälät (halpahintamyymälät). Päivittäistavarakaupassa hypermarkettien ja isojen supermarkettien merkitys kasvaa edelleen lähitulevaisuudessa. Hypermarkettien koko ei enää kasva oleellisesti ja markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut myös se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Kuluttajarakenteen muutosten (ikääntyminen, pienet kotitaloudet, auton käyttö jne.) myötä asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Myös myymälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa ja liikenneasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten myymälöiden ja 24/7- kauppaketjujen kysyntä kasvaa. Alle 400 m 2 :n myymälöiden toimintaedellytyksiä parantaa osaltaan mm. vapaa sunnuntaiaukiolo. Tämä etu saattaa kuitenkin tasoittua, mikäli aukiololaki muuttuu kaikkien päivittäistavarakauppojen sunnuntaiaukiolon sallivaan suuntaan. Myymäläverkon kehittymiseen tulevat vaikuttamaan myös pinta-alaltaan alle sadan neliön pienmyymälät, joiden suosio on ollut kasvussa viime aikoina. Näiden myymälöiden etuna ovat vapaat aukioloajat, jotka sallivat myymälän toiminnan kellon ympäri. Nettikaupan merkitys tulee pitkällä ajanjaksolla kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tavaroiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittävät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Esimerkiksi Espoon Suurpellossa osa kerrostaloista tullaan varustamaan tuotteiden vastaanottotiloilla, ns. palvelueteisillä. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päivittäistavarakaupassa, vaikka eri toimialojen välillä onkin eroja. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikaupan näytemyymälöitä (esim. tavarataloja, joissa on vain vaatteiden sovituskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöitä on jo esimerkiksi Saksassa.
FCG Planeko Oy 24 Kuuma-kunnat Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistuvat. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Myös hybridikaupat lisääntyvät ja avaimet käteen -periaate yleistyy. Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri Outlet -keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Kuuma-alueella muun Uudenmaan ja koko maan tapaan kaupan yleisenä kehitystrendinä on ollut kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden koon kasvu. Lisäksi pääteiden varsiin on syntynyt ja syntymässä uutta palvelutarjontaa ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaupallisten keskittyminen merkitys koko maassa onkin kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset menestyvät. Tilaa vaativa erikoiskauppa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin erittäin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Myös Kuuma-alueella tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on voimakkaassa kasvussa. 3.2 Kaupan investointihankkeet 3.2.1 Myymäläverkon suunnittelu vähittäiskaupassa Myymäläverkon suunnittelu päivittäistavarakaupassa Päivittäistavarakaupan myymäläverkon suunnittelu jakautuu pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnitteluun ja lyhyen tähtäyksen toteuttavaan kauppapaikkasuunnitteluun. Pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu ulottuu 6-8 vuotta eteenpäin ja suunnittelun kohteena on koko myymäläverkko. Suunnittelujänne ei voi olla pitempi toimintaympäristön nopeiden muutosten vuoksi. Lyhyen tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu koskee yksittäistä kauppapaikkaa ja suunnittelujänteen pituus on 1-3 vuotta. Oleellisimmat seikat pitkän tähtäyksen myymäläverkon suunnittelussa ovat (ympäristöministeriö 2004): - vastaaminen toimintaympäristön muutoksiin, - vastaaminen kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin (erilaisten myymäläkonseptien muodostama monipuolinen verkosto, joka vastaa erilaisten kuluttajien vuoden aikojen ja viikon päivien mukaan muuttuviin tarpeisiin), - olemassa olevan myymäläverkon hyödyntäminen, - liiketoiminnan jatkuva kehittäminen (kyky vastata muutoksiin) sekä - palvelukokonaisuudet (muutkin kuin kaupalliset palvelut). Kaupan ryhmät suunnittelevat myymäläverkkoaan koko maassa aluejaolla seutukunta, kunta ja kaupunkiseuduilla kaupunginosa. Suunnittelu tapahtuu rullaavasti vuosittain niin, että kaupan toimintaympäristön muutokset voidaan ottaa välittömästi huomioon. Pitkän tähtäyksen myymäläverkon suunnittelu tehdään kaupan ryhmissä, koska yleensä yksittäinen kauppias ei suunnittele tulevaisuuttaan muutamaa vuotta pitemmälle. Kaikki kaupan ryhmät tekevät pitkän tähtäyksen strategista myymäläverkon suunnittelua omista lähtökohdistaan käsin. Tämä suunnittelu katsotaan liikesalaisuudeksi siihen asti, kunnes asiaa koskevia tietoja voidaan julkistaa.
Kuuma-kunnat 25 FCG Planeko Oy Kunkin kaupparyhmän lyhyen tähtäyksen toteuttava kauppapaikkasuunnittelu perustuu aina pitkän tähtäyksen myymäläverkkosuunnitelmaan: se on kivijalka yksittäisille investointipäätöksille. Toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa: - riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella, - markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, - hyvä liikenteellinen sijainti ja - kohtuullinen investointitaso. Kauppa kehittää ja uudistaa olemassa olevia myymälöitään aina kun se on mahdollista, koska näin investoinnit pysyvät pienempinä kuin uutta rakennettaessa. Toimivia myymälöitä uudistetaan tai laajennetaan myös niiden palvelutason parantamiseksi. Tyhjiä kiinteistöjä pyritään hyödyntämään aina, kun se on mahdollista. Lisäksi kauppa innovoi jatkuvasti uusia myymälätyyppejä ja uusia kaupankäyntimuotoja, jotka tulisi pyrkiä ottamaan huomioon kaavoituksessa. Yhdyskuntasuunnittelulla ja kaavoituksella ohjataan kaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoittumista, mutta sillä ei voida taata kaupan palvelujen toteutumista eikä turvata kaupan kannattavuutta. Yhteistyö ja vuoropuhelu kuntien ja kaupan kesken on tämän vuoksi suositeltavaa myymäläverkkoa suunniteltaessa. Kaavoituksella voidaan tukea päivittäistavarakaupan toimintaympäristön vaatimuksia siten, että uudet asuinalueet kaavoitetaan väestömäärältään riittävän suuriksi. Vähimmäisväestömäärä uudelle kaupalle on toimijasta ja myymälätyypistä riippuen 2 000-3 000. Muita keinoja ovat esimerkiksi liiketontin kaavoittaminen keskeiselle paikalle tai asuntoalueen sisääntuloväylän suulle ja se, että kaavoituksella ei lisätä kaupan rakentamiskustannuksia. Kaupan palveluja sisältävässä kaavassa tulisi olla joustavuutta, esimerkiksi nykyiseen tarpeeseen nähden lievän ylimitoituksen avulla kauppa voi sopeutua paremmin toimintaympäristön muutoksiin. Myymäläverkon suunnittelu erikoiskaupassa Toimialojen sisäisten hyötyjen vuoksi ketjuuntuminen on yleistynyt erikoiskaupassa viime vuosina. Ketjuuntumisen myötä suunnitelmallisuus liikepaikkojen suhteen on lisääntynyt. Ketjuliikkeet hakevat myymälähuoneistoja keskeisiltä liikepaikoilta ja ketjuilta tulee vaatimuksia liiketilojen ulkoiseen ilmeeseen ja sisäiseen rakenteeseen. Ketjumyymälät hakevat yleensä myös selvästi suurempia liiketiloja, koska ne pyrkivät myynnissään keskimääräistä suurempaan myyntiin (Santasalo & Heusala 2002). Erikoiskaupassa keskustojen tavoitteellinen kehittäminen on oleellisin asia sekä usean vuoden aikajänteen suunnittelussa että toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa. Merkittävimmät uusien kauppapaikkojen kriteerit keskustakaupassa ovat liikepaikan toimivuus, muiden toimintojen läheisyys, kävelykadut sekä muut asiointia parantavat kaupunkielementit. Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien teknisen erikoiskaupan (mm. auto-, rakennustarvike- ja kodintekniikkakauppa) ja sisustamisen erikoiskaupan myymälöiden osalta vastaavat kriteerit ovat saavutettavuus ja riittävä perusasiakaspohja lähialueella. Oleellista on myös toimintojen sijoittuminen lähelle toisiaan. Monialaisuutensa vuoksi erikoiskauppa ei suurimpia toimijoita lukuun ottamatta voi suunnitella myymäläverkkoa päivittäistavarakaupan tapaan vaan se on riippuvainen tarjolla olevista vapaista liikepaikoista.
FCG Planeko Oy 26 Kuuma-kunnat 3.2.2 Kuuma-kuntien kaupan hankkeita Pornaista lukuun ottamatta kaikissa Kuuma-kunnissa on vireillä kaupan hankkeita. Kuuma-alueen kaikkien hankkeiden sijainti esitetään kuvassa 24. Hankkeiden sijoittumista kuvaavat kuntakohtaiset kartat ovat liitteenä 2. Kuva 24. Kuuma-kuntien kaupan hankkeiden sijainti. Seuraavassa esitettävät hankekuvaukset perustuvat kunnilta saatuihin tietoihin. Hankkeiden numerot vastaavat liitteenä 2 olevilla kartoilla esitettyjä numeroita. Järvenpää 1. Ånäs Ånäs on uusi yritysalue tuotanto- ja palvelusektorin yrityksille, josta ei ole tarkoitus tulla mittavaa kauppapaikkaa. Kaupan osalta kyseeseen voivat tulla lähinnä tehtaanmyymälät. Alueen asemakaava on vireillä. 2. Anttilan koulun alue Anttilaan on sijoittumassa uusi supermarket (noin 2 000 k-m 2 ), josta tulee koillisten ja pohjoisten asuinalueiden lähikauppa. Kyseessä on päivittäistavarakauppa, jossa on muutama etumyymälä erikoiskaupalle. Myymälä on rakenteilla.
Kuuma-kunnat 27 FCG Planeko Oy 3. Satukallion alue Satukallioon on tulossa uusi päivittäistavarakaupan valintamyymälä (noin 600 k-m 2 ), joka korvaa vanhan kaupan. Kyseessä on asuinalueen lähikauppa, jolle on myönnetty rakennuslupa. 4. Keskustan vanha rata-alue Alueelle rakennetaan noin 2 000 kerrosneliömetrin kokoinen supermarket, jonne sijoittuu myös muutama etumyymälä erikoiskaupalle. Kohteessa myös toimistotilaa, kokonaisrakennusoikeus on 6 400 k-m 2. Asemakaava on hyväksytty joulukuussa 2008 ja rakennuslupa on myönnetty. 5. Perhelän kortteli Alueella jo oleva vanha rakennuskanta (noin 10 000 k-m 2 ) puretaan ja tilalle rakennetaan uutta myymäläkerrosalaa noin 11 000 k-m 2. Kortteliin tulee tavaratalo, erikoiskauppoja ja pieni päivittäistavarakauppa. Kortteli liittyy kävelykatuun. Kohteeseen tulee myös toimistoja noin 3 600 k-m 2 ja asuntoja noin 13 100 k-m 2. Hanke on kiinteistökehitysvaiheessa: kutsuarkkitehtikilpailu on pidetty ja asemakaavanmuutoksen laadinta on valmisteilla. 6. Tupalantien pysäköintitalon kortteli Tähän kävelykatuun liittyvään kortteliin on suunnitteilla keskustahakuista erikoiskauppaa. Nykyinen rakennuskanta (alle 500 k-m 2 ) puretaan ja uutta liiketilaa rakennetaan noin 1 500 k-m 2. Kohteeseen tulee myös pysäköintitalo (10 000 k-m 2 ), toimistoja (noin 1 360 k-m 2 ) ja joitain asuntoja. Korttelin asemakaava on lainvoimainen, hanke on kiinteistökehitysvaiheessa liittyen Perhelän hankkeeseen. 7. Rivolin pysäköintitalon kortteli Rivolin pysäköintitalon kortteliin on tulossa uutta keskustahakuista erikoiskauppaa noin 500 kerrosneliömetriä. Kohteeseen tulee myös pysäköintitalon laajennus. Asemakaavan muutos on vireillä, hanke on kiinteistökehitysvaiheessa liittyen viereisen kiinteistön muutoksiin. 8. Lahdenväylän eteläisen liittymän itäpuoli Alueelle on suunnitteilla uusi liikennemyymälä, tilaa vaativaa erikoiskauppaa sekä enintään 1 000 kerrosneliömetrin kokoinen päivittäistavarakauppa. Kokonaiskerrosala on noin 7 500 k-m 2. Hanke liittyy Fortumin biovoimalaitoshankkeeseen. Asemakaava on lainvoimainen ja toteuttajaehdokkaalla on suunnitteluvaraus 31.12.2009 asti. 9. Lahdenväylän eteläisen liittymän länsipuoli/poikkitie Alueelle on suunnitteilla tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Maa-alueet ovat kaupungin hankinnassa, rakennettavasta kerrosalasta tai myymälätyypeistä ei vielä ole tarkempaa tietoa. Hanke perustuu yleiskaavaan, asemakaavanmuutosta aletaan valmistella vuonna 2009. Kaava valmistuu näillä näkymin 2011-2012 ja toteutus ajoittuu vuosiin 2012-2015. 10. Kyrölän aseman alue Kyrölän asemalle on tulossa uusi supermarket (2 000-3 000 k-m 2 ), johon sijoittuu myös muutama etumyymälä erikoiskaupalle. Kyseessä on Järvenpään tulevien uusien eteläisten asuntoalueiden lähipalvelukeskittymä. Maaalueet ovat kaupungin hankinnassa. Hanke perustuu yleiskaavaan, asemakaavanmuutosta aletaan valmistella vuonna 2009. Kaava valmistuu arviolta 2011-2012 ja alueen toteutus arviolta 2015-2017.
FCG Planeko Oy 28 Kuuma-kunnat 11. Lepolan alue Alueelle on suunnitteilla uutta päivittäistavara- tai erikoiskauppaa (valintamyymälä, erikoismyymälä tai palvelutiloja tms.) noin 500-1 000 k-m 2. Kyseessä on Lepolan asuntoalueen kaupallisten palvelujen kehittäminen. Hanke perustuu osayleiskaavaehdotukseen, joka hyväksyttäneen kesäkuussa 2009. Asemakaavaa aletaan valmistella arviolta vuonna 2010 ja kaavan valmistuu arviolta 2011-2012. Alueen toteutus on arviolta 2012-2015. Kerava 1. kauppakeskus Aleksintori (keskusta) Kauppakeskukseen on suunnitteilla lisärakentamista siten, että toimitilaa tulee yhteensä noin 16 200 k-m 2 (nykyään 10 500 k-m 2 ). Toimitilat jakautuvat toiminnoittain seuraavasti: 10 900 k-m 2 myymälätilaa (päivittäistavaramyymälä ja erikoisliikkeitä), 2 700 k-m 2 aulatilaa ja 2 600 k-m 2 vapaaajantiloja (kuntosali, elokuvateatteri). Kauppakeskuksen yhteyteen tulee lisäksi noin 3 200 kerrosneliömetriä asuntoja. Asemakaavatyö käynnistyy maaliskuussa 2009 ja valmistuu keväällä 2010. 2. Kerca-alue Kerca-alueelle on suunnitteilla uusi liikenneasema. Kaavan mukainen kerrosala on 2 400 k-m 2. Hankkeeseen sisältyy ravintola, päivittäistavarakauppa, polttoaineen jakelu sekä raskaan liikenteen kuljettajien lepotiloja. Hanke sijoittuu uuden moottoritieliittymän yhteyteen. Vaihtoehtoisena sijoittumispaikkana on tuotu esiin myös sijoittuminen Kerca-alueen keskelle, jolloin kuljettajien lepotilat jäisivät pois. 3. Jäspilä/Keravanportti Alueelle on suunnitteilla uusi, kooltaan noin 20 000 kerrosneliömetrin kokoinen vähittäiskaupan myymäläkeskittymä (tilaa vievää kauppaa ja Retail Park -myymälöitä, ei päivittäistavarakauppaa). Asemakaava on hyväksytty. 4. Ahjo Ahjoon on tulossa uusi päivittäistavarakauppa sekä apteekki, kampaamo ja muu pieni liiketila (noin 1 500 k-m 2 ). Kaava on valmis, rakentaminen alkaa kesällä 2009. 5. Kaleva/Virrenkulma Virrenkulmaan on tulossa uusi, kooltaan alle 400 k-m 2 päivittäistavaramyymälä. Kyseessä on ns. asuinkerrostalon kivijalkakauppa. Kaupan toimijalla on optio siirtyä kymmenen vuoden kuluttua radan itäpuolelle Kytömaan alueelle, kun uuden alueen väestöpohja on riittävä. Uuden kauppatontin kerrosala on noin 1 500-2 000 k-m 2. Kaava on vireillä. Tämän jälkeen Virrenkulman kauppa siirtyy muuhun käyttöön (esimerkiksi kioski ja muuta pienliike- tai toimistotilaa). Virrenkulman myymälärakennuksen suunnittelu on alkamassa, rakentaminen käynnistyy vuoden 2009 lopulla. 6. Kaleva Nykyinen pieni supermarket (noin 440 k-m 2 ) on tarkoitus korvata uudella ja suuremmalla myymälällä (noin 1 000 k-m 2 ), joka toimii asuinalueen lähikauppana. Kyseessä on mahdollinen hanke, jonka neuvottelut ovat kesken ja joka edellyttää kaavan muuttamista. Kaavanmuutos ei ole vielä vireillä. 7. Ahjo Nykyinen kauppa Ratatien varrella on pieni (noin 560 k-m 2 ), eikä laajentaminen tontilla ole mahdollista. Uudelle, noin 1 000 kerrosneliömetrin asuin-
Kuuma-kunnat 29 FCG Planeko Oy alueen lähikaupalle haetaan uutta paikkaa. Kyseessä on mahdollinen hanke, jonka neuvottelut ovat kesken ja joka edellyttää kaavan muuttamista. Kaavanmuutos ei ole vielä vireillä. Mäntsälä 1. Ydinkeskusta, hypermarketin laajentaminen Mäntsälän keskustan hypermarkettia (3 600 k-m 2 ) on tarkoitus laajentaa siten, että kerrosalaa tulee yhteensä 9 000 k-m 2 (jo rakennettu ja kaavamuutoksen sallima kerrosala). Hypermarketin koko rakennushankkeessa on noin 6 000 m 2 ja etumyymälöinä toteutuvan erikoiskaupan osuus noin 1 000 m 2. Asemakaavan muutos hyväksyttäneen kesällä 2009. 2. Ydinkeskusta, uusi supermarket/hypermarket Kyseessä on nykyisen supermarketin laajennus mahdollisesti hypermarketiksi. Laajennuksen vaihtoehtona on kokonaan uusi rakennus. Hanke ei ole vielä asemakaavavaiheessa. Hanke sijoittuu Kirkonkylän osayleiskaavan C- alueelle tukemaan nykyistä päivittäistavara- ja erikoiskauppaa keskustassa. 3. Ydinkeskusta, uutta/korvaavaa erikoiskauppaa Ydinkeskustassa on vireillä asemakaavan muutoksia (mm. Tiimarin kortteli), joissa tullaan osoittamaan lisää keskusta-asumista ja tiloja mm. keskustahakuiselle erikoiskaupalle. 4. Mäntsälän asema Asema-aukiolle on suunnitteilla uusi päivittäistavarakauppa ja muita lähipalveluita (valintamyymälä/pieni supermarket). Kyseessä on aseman läheisten asuntoalueiden lähipalvelut. Asemakaavan muutos on luonnosvaiheessa. 5. Mäntsälän portti, uusi liikenneasema ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa Alueelle on suunnitteilla uusi liikenneasema (noin 1 500 k-m 2 ) sekä tilaa vaativaa kauppaa (noin 1 500 k-m 2 ). Asemakaavan muutos on vireillä. 6. Mäntsälän portti, LIDL:n kortteli Olemassa olevan LIDL:n päivittäistavarakaupan (1 710 k-m 2 ) viereen on suunnitteilla uutta liiketilaa kaupalle (noin 1 200 k-m 2 ). Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti alue on varattu pääasiassa tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Asemakaavan muutos on vireillä. 7. Mäntsälän portti, Linnalan alue Kirkonkylän osayleiskaavassa on varauduttu Linnalan tilaa vaativan kaupan alueen laajentumiseen moottoritien vartta pitkin etelään. Alueen toteuttaminen edellyttää asemakaavaa. 8. Marjalan alue Marjalan osayleiskaavassa on varauduttu liikennettä palvelevien toimintojen laajentamiseen. Alue on osittain toteutunut (Shell ja Juustoportti, 2 350 k- m 2 ). Alueella ei vielä ole konkreettisia uusia hankkeita. Alueen toteuttaminen edellyttää asemakaavaa.
FCG Planeko Oy 30 Kuuma-kunnat Nurmijärvi 1. Klaukkala Klaukkalaan avattiin uusi hypermarket joulukuussa 2008. Vanhan osan (Viiri) kerrosala on noin 3 600 k-m 2 ja uuden osan noin 8 700 k-m 2. Pinta-alaa on siten yhteensä noin 12 300 k-m 2. 2. Klaukkala Nykyisen supermarketin (2 100 k-m 2 ) laajennus. Kaavan mukainen rakennusoikeus on 5 000 k-m 2. Laajennushanke ei tällä hetkellä ole vireillä. Tämän sijasta muualta Klaukkalan keskustasta haetaan sijoittumispaikkaa hypermarketille. 3. Klaukkala Citymarketin rakentamisen yhteydessä tyhjäksi jääneen kauppakeskus Brunnin tiloihin (noin 3 500 k-m 2 ) on tulossa uusia toimijoita. Klaukkalan ydinkeskustaan varaudutaan kaavoittamaan lisää liikerakennusoikeutta. Nykyinen varanto mahdollistaa erikoisliikkeille sopivien tilojen rakentamista jonkin verran AL-tonttien ensimmäiseen kerrokseen. 4. Perloksen alue Alueelle suunnitellaan sijoittuvaksi supermarket, jonka yhteydessä on myös etumyymälöitä erikoiskaupalle. Päivittäistavaramyymälän kerrosala on 3 600 k-m 2 ja erikoismyymälöiden 1 800 k-m 2. Hanketta valmistellaan, lupahakemusta ei ole vielä jätetty. 5. Kirkonkylä Kirkonkylässä on vireillä asemakaavan muutos Helsingintien varteen (Perloksen alueesta moottoritielle päin), jossa varaudutaan myös kaupallisten palvelujen sijoittumiseen). Alueen etuina ovat hyvä liikenneyhteydet ja sijainti keskustan lähellä. Kerrosalatietoja ei vielä ole esitettävissä, mutta tarkoituksena on varautua pidemmänkin ajan tarpeisiin alueella, joka on maapohjaltaan vähintään Perloksen alueen kauppahankkeen kokoinen. 6. Myllykukon alue Myllykukon alueella on nykyisin liiketilaa (huoltoasema ja kauppa) noin 4 700 k-m 2, josta päivittäistavarakaupan kerrosalaa on noin 1 300 k-m 2. Alueelle on suunniteltu liiketilan laajennusta 15 000 k-m 2 (maakuntakaavan mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö ilman päivittäistavaramyymälää). Alueen vanha, ilman rajoituksia oleva kaava (noin 15 000 k-m 2 ) on tällä hetkellä rakennuskiellossa. 7. Rajamäki Rajamäellä on vireillä uudisrakennushanke keskustassa. Hankkeen yhteydessä vanha liikerakennus poistuu, mutta korvaavia ja erikoisliikkeille sopivia tiloja rakennetaan tilalle.