KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2025 28.10.2010
1 FCG ALKUSANAT Tehtävänä oli tarkastella Sipoon taajamien ja kylien kaupan palvelutarvetta kaavallisten suunnitelmien ja asukaslukuennusteiden pohjalta. Työssä kuvataan Sipoon kaupan rakenne ja yhdyskuntarakenne nykytilanteessa ja tulevaisuudessa, tarkastellaan vähittäiskaupan kehitysnäkymiä ja muodostetaan kaupan tavoitteellinen palveluverkko vuonna 2025. Selvitys tehtiin Sipoon kunnan toimeksiannosta. Toimeksiantajan puolelta työtä valvoi ohjausryhmä, johon kuuluivat Matti Kanerva, Rauno Tiainen, Suvi Siivola, Rita Lönnroth, Sirkku Huisko ja Suvi-Päivi Hiipakka. Selvityksestä ovat vastanneet Kimmo Koski, Taina Ollikainen ja Mikko Keskinen FCG Finnish Consulting Group Oy:stä.
FCG 2 Sipoon kunta Alkusanat... 1 Tiivistelmä... 3 Sammandrag... 4 1 Kaavoitustilanne... 5 1.1 Maakuntakaava... 5 1.2 Yleiskaavat ja asemakaavat... 6 2 Väestö ja yhdyskuntarakenne... 10 2.1 Väestömäärä ja väestötavoite... 10 2.2 Yhdyskuntarakenne... 10 2.3 Liikenne... 11 2.3.1 Nykyinen liikenneverkko... 11 2.3.2 Liikenneverkon kehittäminen... 13 2.3.3 Pendelöinti Sipoosta... 14 3 Kaupan palveluverkon nykytila... 15 3.1 Päivittäistavarakauppa... 15 3.2 Erikoiskauppa... 16 3.3 Ostovoima... 17 4 Vähittäiskaupan kehitysnäkymiä... 19 4.1 Kaupan kehitystrendejä... 19 4.2 Kulutustottumukset... 20 4.3 Kaupan sijainnin ohjaus... 21 4.4 Kaupan hankkeet... 23 4.4.1 Myymäläverkon suunnittelu vähittäiskaupassa... 23 4.4.2 Uudellamaalla vireillä olevia kaupan hankkeita... 24 4.5 Ostovoiman kehitys... 26 4.6 Kaupan laskennallinen liiketilantarve... 26 5 Kaupan palvelujen kehittämisvaihtoehdot... 29 5.1 Vaihtoehtojen määrittely... 29 5.2 Vaihtoehtojen yhteiset sijoittumisperiaatteet... 29 5.3 Kehittämisvaihtoehdot... 30 5.3.1 Kolme vahvaa keskusta... 30 5.3.2 Helminauha... 32 5.4 Kehittämisvaihtoehtojen vaikutusten arviointi... 33 5.4.1 Kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvat vaikutukset... 33 5.4.2 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset... 35 5.4.3 Liikenteeseen ja liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset... 36 6 Kaupan tavoitteellinen palveluverkko 2025... 40 6.1 Taajamien kaupallinen rooli... 40 6.2 Kaupan tavoitteellinen palveluverkko 2025... 42 7 Lähdeluettelo... 45
3 FCG TIIVISTELMÄ Työssä kartoitettiin Sipoon taajamien ja kylien päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan nykytilaa ja kehittämistarpeita, muodostettiin kaksi vaihtoehtoa kaupan palveluverkon kehittämiselle ja arvioitiin kehittämisvaihtoehtojen vaikutukset. Lopputuloksena laadittiin Sipoon kaupan tavoitteellinen palveluverkko vuodelle 2025. Sipoon nykyinen kaupan palveluverkko muodostuu 10 päivittäistavaramyymälästä ja 61 erikoiskaupan myymälästä. Valtaosa myymälöistä toimii Nikkilässä. Tavoitteellisessa palveluverkossa Nikkilän asema kauppapaikkana vahvistuu, mutta myös muiden väestöpohjaltaan riittävän suurten taajamien kauppapalvelut kehittyvät. Nikkilän ja Söderkullan kehittäminen vahvistaa parhaiten Sipoon kaupallista vetovoimaa, pitää entistä isomman osan kuntalaisten ostoseuroista Sipoossa ja luo niistä haluttuja kaupan sijoittumispaikkoja. Näin myös pystytään parhaiten vastaamaan Itäsalmen ja Porvoon kaupan palvelujen kehittymisen mukanaan tuomaan kilpailuun. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vain Nikkilän ja Söderkullan kaupan palveluja kehitettäisiin - kaupan palveluverkkoa on katsottava kokonaisuutena koko kunnan tasolla ja ottaen huomioon naapurikunnissa kehittyvät kaupan palvelut. Oleellista on pyrkiä löytämään kullekin taajamalle oma roolinsa Sipoon kaupan tulevassa palveluverkossa. Tavoitteellisessa kaupan palveluverkossa Sipoon taajamat jakautuvat neljään luokkaan seuraavasti: - kaupallinen pääkeskus: Nikkilä - kaupallinen keskus: Söderkulla - paikalliskeskus: Talma - lähipalvelukeskus: Box, Hitå ja Majvik Kaupallisessa pääkeskuksessa on monipuolisesti kaupan palveluja ja keskustatoimintoja kuten päivittäistavarakauppoja, kattavasti keskustahakuisen erikoiskaupan palveluja ja muita kaupallisia palveluja (kahvilat, kampaamot jne.). Kaupallinen keskus on pääkeskusta pienimittakaavaisempi, mutta tarjoaa silti monipuolisesti kaupan palveluita (päivittäistavarakaupat, erikoisliikkeet ja muut kaupalliset palvelut). Paikalliskeskuksessa on ajanmukaisia päivittäistavarakauppoja, keskustahakuisia erikoiskauppoja ja kaupallisia palveluja. Paikalliskeskus palvelee oman alueensa lisäksi myös lähialueiden asukkaita. Lähipalvelukeskus on omaa aluettaan palveleva peruspalvelukeskittymä, jossa on 1-2 ajanmukaista pientä päivittäistavaramyymälää ja esimerkiksi kampaamo, videovuokraamo, pizzeria ym. Sipoon kylissä kaupan palveluja pyritään kehittämään lähinnä elintarvikekioskien avulla, koska kyläkauppojen kehitykselle ei ole realistisia mahdollisuuksia. Kunnan väestötavoitteen mukaan kyliin ja haja-asutusalueille sijoittuu noin 3 300 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä, mikä ei välttämättä edes yhdessä (ja yhdessä paikassa) riitä uuden päivittäistavarakaupan perustamiseen.
FCG 4 Sipoon kunta SAMMANDRAG I arbetet kartlades nuläget och utvecklingsbehoven för dagligvaruhandeln och specialhandeln i Sibbos tätorter och byar. Två alternativ för utvecklingen av det kommersiella servicenätet utformades och deras konsekvenser bedömdes. Som slutresultat utarbetades ett målinriktat kommersiellt servicenät för Sibbo år 2025. Det nuvarande kommersiella servicenätet i Sibbo består av 10 dagligvarubutiker och 61 specialbutiker. Största delen av butikerna finns i Nickby. I det målinriktade servicenätet förstärks Nickbys ställning som handelsplats, men de kommersiella tjänsterna utvecklas också i andra tätorter med tillräckligt stort befolkningsunderlag. Utvecklandet av Nickby och Söderkulla förstärker på bästa sätt Sibbos kommersiella attraktionskraft då de blir eftertraktade etableringsplatser för handeln, vilket innebär att en allt större del euro som kommuninvånarna satsar på inköp stannar i Sibbo. Så här kan man också bäst svara på konkurrensen som följer av att handelstjänsterna i Östersundom och Borgå utvecklas. Det här betyder dock inte att bara de kommersiella tjänsterna i Nickby och Söderkulla utvecklas - det kommersiella servicenätet skall betraktas som en helhet på hela kommunens nivå och utvecklingen av de kommersiella tjänsterna i grannkommunerna beaktas. Det väsentliga är att försöka hitta en egen roll för varje tätort i det framtida kommersiella servicenätet i Sibbo. I det målinriktade kommersiella servicenätet fördelar sig Sibbos tätorter i fyra klasser enligt följande: - kommersiellt huvudcentrum: Nickby - kommersiellt centrum: Söderkulla - lokalcentrum: Tallmo - närservicecentrum: Box, Hitå och Majvik I det kommersiella huvudcentrumet finns en mångfald av kommersiella tjänster och centrumfunktioner såsom dagligvarubutiker, ett täckande utbud av specialtjänster som tenderar att placeras i centrum och andra kommersiella tjänster (kaféer, frisersalonger o.s.v.). Det kommersiella centrumet är småskaligare än huvudcentrumet, men erbjuder trots det mångsidiga kommersiella tjänster (dagligvarubutiker, specialbutiker och andra kommersiella tjänster). I lokalcentrumet finns tidsenliga dagligvarubutiker, specialbutiker som tenderar att placeras i centrum och kommersiella tjänster. Lokalcentrumet betjänar förutom det egna området också invånare i närområdena. Närservicecentrum är en koncentration av basservice som betjänar det egna området där det finns 1-2 små och tidsenliga dagligvarubutiker och t.ex. en frisersalong, videouthyrning, pizzeria o.s.v. I Sibbos byar strävar man efter att utveckla de kommersiella tjänsterna närmast med hjälp av livsmedelskiosker då det inte finns några realistiska möjligheter att utveckla bybutiker. Enligt kommunens befolkningsmål kommer ca 3 300 nya invånare att bosätta sig i byarna och på glesbygdsområdena före år 2030, vilket inte nödvändigtvis ens sammanlagt (och på samma plats) räcker till för att grunda en ny dagligvarubutik.
5 FCG 1 KAAVOITUSTILANNE 1.1 Maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (Itä-Uudenmaan liitto 2010) kaupan sijoittumista ohjataan taajamatoimintojen alueilla, taajamatoimintojen laajenemisalueilla, kyläalueilla, keskustatoimintojen alueilla, vähittäiskaupan suuryksikköjen alueilla ja palveluiden alueilla. Maakunnallinen kaupan palveluverkko esitetään kuvassa 1. Taajamatoimintojen ja taajamatoimintojen laajenemisalueilla yhdyskuntarakenteen eheytyminen on tarkoitettu toteutettavaksi sijoittamalla asuminen, palvelu-, työpaikka- ja muut toiminnot olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukien sekä joukko- ja kevyen liikenteen kehittämisedellytyksiä parantaen. Kyläalueilla tavoitteena on edellytysten luominen kaupallisten ja muiden palveluiden säilymiselle ja kehittymiselle. Keskustatoimintojen alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä erikoiskaupan suuryksiköitä tai vaikutukseltaan niihin verrattavia muita kaupallisia palveluita. Keskustatoimintojen alueille on luotava edellytykset monipuolisille kaupallisille palveluille ja viihtyisän kävelypainotteisen keskustan kehittämiselle. Vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden (koko yli 2 000 k-m²) sijainti keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Vähittäiskaupan suuryksiköiden toteutuksen ajoituksessa on otettava huomioon koko maakunnan ja kuntien palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa yksi tai useampi vähittäiskaupan suuryksikkö. Lähtökohtaisesti maakuntakaavassa pyritään kaupan palveluiden suuryksiköiden sijoittumiseen monipuolisille keskustatoimintojen alueille. Taajamatoimintojen sekä kyläalueiden aluevarauksille voi sijoittua pienempi kaupan yksikkö tukemaan palveluiden säilymistä ja kehittymistä näillä alueilla. Vähittäiskaupan suuryksiköt on osoitettu tukeutumaan olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen liittyväksi tai liikenteellisten yhteyksien kannalta edullisille alueille. Maakuntakaavassa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä ovat Porvoon Kuninkaanportti, Porvoon Tarmolan ja Pernajan Vanhakylän alue. Loviisan vähittäiskaupan suuryksiköt on merkitty toteavasti kaavaan. Uuden Valkontien risteyksessä oleva kaupan suuryksikkö on selvitetty yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Määrlahden suuryksikkö on olemassa oleva kaupan yksikkö. Kaupan palveluiden alueen merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvat maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät liikennemyymälätason kaupan palveluiden kohteet. Kaupan palveluiden pinta-ala on alle 2 000 kerrosneliömetriä. Alue on varattu kaupan palveluiden ja niitä tukevien toimintojen tarpeisiin. Maakuntakaavan kaupan palveluita on osoitettu Sipoon Söderkullan molempien E 18 -moottoritien liittymiin, Porvoon Kilpilahden moottoritien liittymään, Liljendalin läntiseen liittymään, Lapinjärven kirkonkylän liittymään sekä Ruotsinpyhtään Ahvenkosken liittymään. Liikennemyymälä ei ylitä vähittäiskaupan osalta MRL 114 :n määritelmää vähittäiskaupan suuryksiköstä. Ympäristöministeriö vahvisti Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan helmikuussa 2010. Ministeriö ei vahvistanut kaavaa siltä osin kun se koski Helsingin liitosaluetta eikä kaavaan merkityistä vähittäiskaupan suuryksiköistä Porvoon Kuninkaanporttia, Loviisan Vanhakylää, Loviisan Määrlahtea ja La-
FCG 6 Sipoon kunta pinjärven Pukaroa. Vahvistamatta jäi myös Helsingistä itään kulkevan radan (HELI) tunneliosuudet Söderkullan kohdalla sekä Sipoossa tieliikenteen yhteystarve merkinnät välillä maantie 148 - Talma ja maantie 1521 - Broböle. Kuva 1. Maakunnallinen kaupan palveluverkko (Itä-Uudenmaan liitto 2010). 1.2 Yleiskaavat ja asemakaavat Sipoon yleiskaava 2025 on strateginen maankäyttösuunnitelma, joka osoittaa yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja alueiden käytön periaatteet. Kaavassa on osoitettu taajamatoimintojen alueiden muodostamat kokonaisuudet Talma-Nikkilä -vyöhykkeelle ja Söderkullan taajaman ympäristöön. Taajamatoimintojen alueiden lisäksi asutusta sijoittuu kyläalueille, joista merkittävimmät kehitettävät palvelukylät on osoitettu erityisellä kyläaluemerkinnällä. Kaupan toimintoja voi sijoittua yleiskaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, kyläalueille ja keskustatoimintojen alueille. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä.
7 FCG Kuva 2. Sipoon yleiskaava 2025 (Sipoon kunta 2008). Kaavoitusohjelma 2011-2014 on Sipoon maankäytön keskipitkän aikavälin toimintaohjelma (Sipoon kunta 2010a). Ohjelmassa linjataan lähivuosien suunnittelun ja kaavoituksen painopistealueet ja keskeiset tehtävät. Kaavoitusohjelman kautta pyritään turvaamaan kunnan kasvuedellytykset Sipoon yleiskaavan 2025 linjaaman kasvustrategian mukaisesti. Tulevan kaavoituksen painopistealueena on monipuolisen ja vetovoimaisen asuintonttivarannon lisääminen toimivien joukkoliikenneyhteyksien ääressä sekä yritystonttivarannon parantaminen liikenteellisesti edullisilla paikoilla. Strategisella osayleiskaavoituksella pyritään osaltaan luomaan edellytyksiä kasvustrategian toteuttamiselle ja kaavavarannon lisäämiselle asemakaavoituksen keinoin. Strategisista osayleiskaavoista ajankohtaisimmat ovat Eriksnäsin ja Talman osayleiskaavat, joiden tarkoituksena on muodostaa täysin uudet asemakaavoitettavat asuinalueet. Kolmas strateginen osayleiskaava
FCG 8 Sipoon kunta on Östersundomin yhteinen yleiskaava, joka on tarkoitus laatia Sipoon, Helsingin ja Vantaan yhteistyönä. Kyläosayleiskaavoituksella on tarkoitus ohjata haja-asutusta kyläkeskuksiin ja helpottaa yksittäisten lupien käsittelyä. Kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavahankkeet ovat (kirjaimet viittaavat kuvaan 3a): - Eriksnäsin strateginen osayleiskaava (E) - Talman osayleiskaava (T) - Östersundominen strateginen osayleiskaava (Ö) - Saariston ja rannikon osayleiskaava (S) - Boxin osayleiskaava (B) - Linnanpellon osayleiskaava (L) - Immersbyn osayleiskaava (I) Kuva 3a. Sipoon osayleiskaavahankkeet (Sipoon kunta 2010a). Asemakaavoituksessa pääpaino kohdistuu Nikkilän ja Söderkullan taajamiin, joihin suunnitellaan laajentumisalueita sekä tiivistetään olevaa rakennetta ja mahdollistetaan joukkoliikenteen kehittäminen. Vuonna 2010 ja lähivuosina Sipoossa työn alla olevia asemakaavoja ovat (numerointi viittaa kuvaan 3b): - N 39 Nikkilän pelastusaseman asemakaava - N 40 Itäinen Jokipuisto II asemakaava - N 41 Erottajan asemakaavamuutos
9 FCG - N 42 OP-korttelin asemakaavamuutos - N 43 Åkernäsin asemakaava - N 44 Nikkilän kartano III - S 16 Hansas II asemakaava ja muutos - S 17 Kallbäckintien asemakaavamuutos - S 18 YL-korttelin asemakaavamuutos, Karjuhaantie - S 19 Söderkullan työpaikka-alue - S 20 Hangelbyn puutarhakylän asemakaava - S 21 Nevas gård asemakaava - S 22 Joensuun asemakaava - T 3 Söderkullan portin asemakaava - T 4 Taasjärvi II asemakaava - T 5 Taasjärvi III asemakaava - T 6 Taasjärvi IV asemakaava - B 14 Storörenin asemakaavamuutos - B 15 Storörenin länsirannan asemakaavamuutos - B 16 Storörenin Örnvikin rannan virkistysalueen asemakaavamuutos - MY 2 Myyraksen kiilan asemakaavamuutos Kuva 3b. Sipoon asemakaavahankkeet 2010 (Sipoon kunta 2010b).
FCG 10 Sipoon kunta 2 VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE 2.1 Väestömäärä ja väestötavoite Vuoden 2009 lopussa Sipoossa asui noin 18 000 asukasta. Väestöstä oli alle 16-vuotiaita 23 %, 16-64 -vuotiaita 63 % ja yli 65-vuotiaita 14 %. Osaalueittain tarkasteltuna kunnan väestöstä noin kolmasosa asui Nikkilässä, noin kolmasosa kylissä/haja-asutusalueilla ja noin viidesosa Söderkullassa. Muiden alueiden osuudet kokonaisväestömäärästä olivat 2-7 %. Vuonna 2025 Sipoon väestötavoite on noin 44 000 asukasta ja vuonna 2030 noin 53 500 asukasta. Väestömäärän lisäys vuoteen 2025 on noin 26 000 asukasta ja vuoteen 2030 noin 35 500 asukasta. Valtaosa väestöstä sijoittuu nykyiseen tapaan Nikkilään, Söderkullaan ja kyliin/haja-asutusalueille, mutta alueiden välinen ero tasoittuu: vuonna 2030 Nikkilän osuus kunnan kokonaisväestöstä on 26 %, Söderkullan osuus 22 % ja kylien/hajaasutusalueiden osuus 18 %. Myös Talman väestömäärä kasvaa voimakkaasti, vuonna 2030 alueella asuu noin 7 000 asukasta eli noin 13 % koko kunnan väestöstä (7 % vuonna 2009). Taulukko 1. Sipoon väestö 2009 ja väestötavoitteet vuosille 2025 ja 2030 (Sipoon kunta). Alue 2009 2025 2030 Talma 1 296 5 700 6 950 Nikkilä 5 693 11 600 14 100 Söderkulla 3 157 10 450 11 700 Hitå 1 262 2 500 3 750 Majvik 312 1 900 3 150 Kylät, haja-asutusalueet 6 316 9 150 9 650 Ei määritelty taajama-alue 0 2 700 4 200 Yhteensä 18 036 44 000 53 500 2.2 Yhdyskuntarakenne Sipoon yhdyskuntarakenne muuttuu merkittävästi yleiskaava 2025:n mukaisten uusien asunto- ja työpaikka-alueiden toteuduttua erityisesti Nikkilä- Talma -vyöhykkeellä ja Etelä-Sipoossa. Lounais-Sipoon siirryttyä Helsingin osaksi Etelä-Sipoon uudisrakentaminen painottuu aiempaa voimakkaammin Söderkullan alueelle ja suunnitelluille uusille taajama-alueille Majvikiin, Hitåån ja Eriksnäsiin. Yhdyskuntarakenne muuttuu voimakkaasti myös koko kunnan alueella uuden asutuksen sijoittuessa pääosin taajamiin ja kyliin aikaisemman haja-asutusalueille kohdistuneen rakentamisen sijasta (Sipoon kunta 2008). Sipoon keskusta- ja taajamatoimintojen alueet esitetään kuvassa 4. Yleiskaavan toteutuminen kytkee uuden yhdyskuntarakenteen Etelä-Sipoon osalta Helsingin rakenteeseen ja Nikkilä-Talma -vyöhykkeen osalta Keravan itäosien ja radanvarren rakenteeseen. Yleiskaava on yhdyskuntarakennetta eheyttävä siltä osin kuin uusi rakenne sijoittuu olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle kunnan sisällä ja naapurikuntiin nähden. Seudun yhdyskuntarakenteen kannalta Lounais-Sipoon rakentaminen sen siirryttyä osaksi Helsinkiä on erityisen merkittävää. Etelä- Sipoo kytkeytyy Lounais-Sipoon kautta suoraan Helsingin yhdyskuntarakenteeseen (Sipoon kunta 2008).
11 FCG Kuva 4. Sipoon keskusta- ja taajamatoimintojen alueet (Sipoon kunta 2008). 2.3 Liikenne 2.3.1 Nykyinen liikenneverkko Sipoon tieverkon rungon muodostavat Porvoon moottoritie, Porvoontie sekä Nikkilän kautta kulkevat maantiet ja yhdystiet. Tieverkon rakenne ja autoliikenteen määrät esitetään kuvassa 5. Sipoon kevyenliikenteen väylistä valtaosa sijaitsee Nikkilän ja Söderkullan alueilla, joissa kevyen liikenteen verkosto on kohtuullisen hyvä. Jonkin verran väyliä on myös Landbon alueella. Nykyinen kevyen liikenteen väylästö palvelee lähinnä taajamien sisäisiä tarpeita (Sipoon kunta 2008). Nikkilästä on hyvät joukkoliikenneyhteydet Helsinkiin (maanantaista perjantaihin noin 30 vuoroa/suunta). Söderkullan linja-autovuorotarjonta on Nikkilää runsaampaa Porvoo-Helsinki runkoliikenteen ansiosta. Porvooseen on hyvät yhteydet sekä Söderkullasta että Nikkilästä. Nikkilän ja Söderkullan välisen suorimman reitin ulkopuolelle jäävien kylien (Keski-Sipoo) liikennetarjonta jää vähäisemmäksi ja ajettavien vuorojen reitit vaihtelevat. Myös rannikon asuinalueet ovat suhteellisen vähäisten, koulupäivinä ajettavien vuorojen varassa. Joukkoliikenteen vuorotarjonta esitetään kuvassa 6 (Sipoon kunta 2008).
FCG 12 Sipoon kunta Kuva 5. Sipoon tieverkon toiminnallinen luokitus ja autoliikenteen määrät (Sipoon kunta 2008). Kuva 6. Sipoon joukkoliikenteen (arkivuorokauden) vuorotarjonta (Sipoon kunta 2008).
13 FCG 2.3.2 Liikenneverkon kehittäminen Sipoo suuntautuu liikenteellisesti sekä työssäkäynnin että asioinnin osalta voimakkaasti Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Suurin osa Sipoon liikenteestä on ulkoista eli kunnan rajan ylittävää. Maankäytön voimakas lisääntyminen ja vahvat pääkaupunkisedulle suuntautuvat liikennevirrat mahdollistavat joukkoliikennejärjestelmän voimakkaan kehittämisen. Tehokkailla maankäyttöratkaisuilla ja korkealla joukkoliikenteen palvelutasolla joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvavat yli viisinkertaisiksi ja kehittäminen on mahdollista tehdä myös raideliikenteeseen perustuen. Sipoon sisäinen liikenne kasvaa maankäytön suhteessa eli noin kolminkertaiseksi. Sisäisen liikenteen sijoittumisessa liikenneverkolle ei tapahdu oleellisia muutoksia nykytilanteeseen verrattuna vaan liikenne kasvaa varsin tasaisesti koko verkolla (Sipoon kunta 2008). Kuva 7. Tavoitteellinen joukkoliikennejärjestelmä ja liikenneverkko (Sipoon kunta 2008). Kerava-Nikkilä vyöhykkeellä joukkoliikennejärjestelmä perustuu lähijunaliikenteen toteuttamiseen, jolloin Nikkilään kulkee junia 20-30 minuutin välein. Asemat on osoitettu Sipoon alueella Talmaan ja Nikkilään. Etelä- Sipoosta järjestetään joko tiheä syöttöliikenne Itä-Helsingin metrojärjestelmään tai Helsingin metroa jatketaan Hitån alueelle sekä varaudutaan Söderkullan alueella mahdollisen Helsinki - Porvoo taajamajunaliikenteen hyödyntämiseen pidemmällä aikajänteellä. Lisäksi parannetaan joukkoliikenteen yhteyksiä Kehä III:n suuntaan. Kevyen liikenteen verkostoa kehitetään ensisijassa olemassa olevilla keskusta- ja kyläalueilla sekä yleiskaavassa esitetyissä voimakkaan kasvun alueilla työmatka-, koulumatka- ja asiointiliikenteen tarpeiden mukaan. Myöhemmin verkostoa kehitetään myös taajamien reuna-alueilla maankäytön kasvun mukaan (Sipoon kunta 2008). Joukkoliikenteen voimakkaasta kehittämisestä huolimatta autoliikenne kolminkertaistuu, mikä johtuu maankäytön kasvusta ja autoistumisen lisääntymisestä. Ajoneuvoliikenteen verkon kehittämisen keskeisenä tavoitteena
FCG 14 Sipoon kunta on luoda selkeästi jäsennöity ja turvallinen tie- ja katuverkko, jolla liikennöitävyys on turvattu erityisesti työssäkäynti- ja asiointiliikenteen sekä kuljetusten kannalta keskeisillä väylillä. Liikkumisen ja kuljetusten toimivuuden turvaamiseksi verkkoa ja palveluita kehitetään ensin pienemmin toimin vaiheittain ja tarvittaessa myös isommilla infrastruktuuri-investoinneilla (Sipoon kunta 2008). 2.3.3 Pendelöinti Sipoosta Sipoo kytkeytyy selkeästi Helsingin seudun yhdyskuntarakenteeseen. Porvoon suuntaan kytkentä on huomattavasti löyhempi. Nämä kytkennät näkyvät selkeästi työssäkäyntiliikenteessä. Vuonna 2005 Sipoon asukkaiden työssäkäynnistä suuntautui 38 % Sipoon kunnan alueelle, 36 % Helsinkiin, 12 % Vantaalle, 3 % Espooseen ja Kauniaisiin ja 7 % muualle Helsingin seudulle. Porvoon ja muun Itä-Uudenmaan suunnalla kävi työssä vain noin 4 % Sipoossa asuvista työssäkäyvistä (Sipoon kunta 2008, alkuperäislähde Tilastokeskus). Tilastokeskuksen vuoden 2007 pendelöintitietojen valossa työmatkojen suuntautumisessa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Työmatkaliikenne muihin kuntiin suuntautuu Etelä-Sipoosta voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin ja Itä-Helsinkiin ja Pohjois-Sipoosta Helsingin kantakaupunkiin, Vantaalle Kehä III:n varteen, Keravalle ja Porvooseen. Yleiskaavan toteuttaminen lisää Sipoon työpaikkaomavaraisuutta, mutta työmatkojen arvioidaan suuntautuvan kuitenkin edelleen pääosin Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle (Sipon kunta 2008, alkuperäislähde Tilastokeskus). Kuva 8. Sipoosta pendelöivien henkilöiden lukumäärä kunnittain vuosina 1990-2005 (www.sipoo.fi).
15 FCG 3 KAUPAN PALVELUVERKON NYKYTILA 3.1 Päivittäistavarakauppa Vuonna 2009 Sipoossa toimi yhteensä 10 päivittäistavaramyymälää (A.C. Nielsen Finland oy): 4 isoa supermarkettia (myyntipinta-ala 1 000 m 2 tai yli) 1 iso valintamyymälä (myyntipinta-ala 200-399 m 2 ) 3 pientä valintamyymälää (myyntipinta-ala 100-199 m 2 ) 1 pienmyymälä (myyntipinta-ala alle 100 m 2 ) 1 päivittäistavaroiden erikoismyymälä Sipoon päivittäistavarakaupat sijoittuivat pääasiassa Nikkilään (kaksi isoa supermarkettia, pienmyymälä ja päivittäistavaroiden erikoismyymälä) ja Söderkullaan (kaksi isoa supermarkettia ja kaksi pientä valintamyymälää). Näiden lisäksi Boxissa toimi yksi pieni valintamyymälä ja Västerskogissa yksi iso valintamyymälä. Vuoden 2009 aikana toimintansa aloitti yksi iso supermarket Söderkullassa ja toimintansa lopetti yksi pieni valintamyymälä Söderkullassa. Päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaraa myytiin Boxissa, Nikkilässä ja Söderkullassa olevilla huoltoasemilla sekä Nikkilässä ja Söderkullassa sijaitsevissa kioskeissa. Kuva 9. Sipoon päivittäistavarakaupat sekä päivittäistavaraa myyvät kioskit ja huoltoasemat vuonna 2009 (A.C.Nielsen Finland Oy).
FCG 16 Sipoon kunta Päivittäistavaramyymälöiden myyntipinta-alasta 90 % oli isoissa supermarketeissa ja 5 % pienissä valintamyymälöissä. Myös päivittäistavaramyynti painottui isoihin supermarketteihin, sillä niiden osuus Sipoon päivittäistavaroiden kokonaismyynnistä (myymälät, huoltoasemat ja kioskit) oli 82 %. Pienten valintamyymälöiden osuus myynnistä oli 10 %. Huoltoasemien ja kioskien osuus Sipoon päivittäistavaramyynnistä oli 3 %. Asukaslukuun suhteutettuna Sipoossa oli noin 2 200 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät myymälät (ei erikoismyymälöitä). Asukkaiden määrä yhtä myymälää kohti oli Sipoossa selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (1 597 asukasta/myymälä). Päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti oli Sipoossa vuoden 2009 lopussa jonkin verran vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (koko maan indeksi 100, Sipoon 96). Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohti oli vuonna 2009 Sipoossa selvästi alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin (koko maan indeksi 100, Sipoon 84). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus oli vuonna 2009 Sipoossa korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (koko maan indeksi 100, Sipoon 110). Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja kireästä kilpailutilanteesta. 3.2 Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Sipoossa toimi yhteensä 61 erikoiskaupan myymälää vuonna 2009. Toimialoilla, jotka sisältävät pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä (huonekalu-, kodintekniikka- ja rautakauppa sekä muu tilaa vaativa kauppa kuten puutarha-alan kauppa ja venekauppa) toimi yhteensä 11 myymälää. Muun erikoiskaupan alalla toimi 50 myymälää. Muuhun erikoiskauppaan kuuluvat Alkot, apteekit, kosmetiikkamyymälät ym., muotikaupat, tietotekniikan erikoiskaupat sekä ns. pienet erikoiskaupat kuten optikot, kelloliikkeet ja kukkakaupat. Rautakaupan alan myymälöiden määrä tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöiden kokonaismäärässä korostuu, sillä Tilastokeskuksen luokituksen mukaan toimialaan kuuluu myös pieniä myymälöitä kuten lukkoseppä- ja avainliikkeitä. Kaikki rautakaupat eivät siten ole varsinaisia tilaa vaativan erikoiskaupan liikkeitä. Sipoossa varsinaisia rautakauppoja on kaksi, muut ovat erityisrakennemyymälöitä kuten betonirakenneliikkeitä. Muun tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä Sipoossa on Tilastokeskuksen tiedoista poiketen kaksi. Taulukko 2. Sipoon erikoiskaupan myymälät vuonna 2009 (Tilastokeskus). Tilaa vaativa erikoiskauppa 11 Huonekalukauppa 0 Kodintekniikkakauppa 1 Rautakauppa 6 Muu tilaa vaativa kauppa 4 Muu erikoiskauppa 50 Alkot, apteekit ym. 4 Muotikauppa 2 Tietotekninen erikoiskauppa 3 Muu erikoiskauppa 41 Erikoiskauppa yhteensä 61
17 FCG Sipoossa toteutuneesta erikoiskaupan myynnistä 45 % oli tilaa vaativan erikoiskaupan myyntiä ja 55 % muun erikoiskaupan myyntiä. Myynniltään suurimmat toimialaryhmät olivat rautakauppa ja muu erikoiskauppa. Asukaslukuun suhteutettuna Sipoossa oli 296 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (239 asukasta / erikoiskaupan myymälä). Kuva 10. Erikoiskaupan myymälät vuonna 2009 (Tilastokeskus). 3.3 Ostovoima Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima arvioitiin vuoden 2009 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen ( /asukas) perusteella. Kulutuslukuina käytettiin päivittäistavarakaupassa Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen ja erikoiskaupassa Vähittäiskauppa Suomessa 2003 selvityksessä (Santasalo ja Koskela 2003) esitettyjä Uudenmaan keskimääräisiä lukuja. Kulutusluvut muutettiin indeksoimalla vuoden 2009 hintatasoon.
FCG 18 Sipoon kunta Sipoon vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima edellä esitetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2009 yhteensä noin 118 miljoonaa euroa, josta noin 46 miljoonaa euroa kohdistui päivittäistavarakauppaan ja noin 72 miljoonaa euroa erikoiskauppaan. Tilaa vaativan erikoiskaupan osuus koko erikoiskaupan ostovoimasta oli 26 miljoonaa euroa ja muun erikoiskaupan osuus 46 miljoonaa euroa. Taulukko 3. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä, /asukas/vuosi (vuoden 2009 rahassa). /asukas/vuosi 2009 2025 2030 Päivittäistavarakauppa 2 525 2 960 3 111 Erikoiskauppa yhteensä 4 004 5 497 6 069 - tilaa vaativa erikoiskauppa 1 431 1 965 2 169 - muu erikoiskauppa 2 573 3 533 3 900 Vähittäiskauppa yhteensä 6 529 8 458 9 181 Ostovoimatarkasteluissa on pidettävä mielessä, että ostovoima kuvaa kuluttajien ostopotentiaalia tietyllä alueella. Se ei kerro suoraan, missä tämä potentiaali toteutuu myyntinä. Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja saavat ostovoimaa muualta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy muualle. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä Sipoossa vuonna 2009 oli negatiivinen: siirtymän osuus kunnan asukkaiden ostovoimasta oli -10 %. Käytännössä tämä kertoo sen, että asukkaat käyttivät pääsääntöisesti oman kuntansa päivittäistavaramyymälöitä, mutta asioivat myös muualla. Päivittäistavaramyyntiin on laskettu mukaan varsinaisten päivittäistavaramyymälöiden myynnin lisäksi myös kioskien ja huoltoasemien päivittäistavaramyynti. Alueittain tarkasteltuna päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä oli vuonna 2009 seuraava: Pohjois-Sipoo -100 % Talma -100 % Nikkilä 64 % Keski-Sipoo -100 % Kaakkois-Sipoo -64 % Söderkulla 83 % Hitå -59 % Majvik -100 % Saaristo -100 % Sipoo -10 % Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä oli negatiivinen, sillä noin 65 % ostovoimasta siirtyi Sipoon ulkopuolelle. Euromääräisesti Sipoon erikoiskaupan ostovoiman vuoto oli noin 45 miljoonaa euroa. Koko erikoiskauppaa koskeva siirtymä on seurausta sekä tilaa vaativasta erikoiskaupasta että muusta erikoiskaupasta eli ns. keskustahakuisesta erikoiskaupasta. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin 56 % sipoolaisten ostovoimasta siirtyi muihin kuntiin. Muussa erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä oli -71 %.
19 FCG 4 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYSNÄKYMIÄ 4.1 Kaupan kehitystrendejä Pääkaupunkiseutu muodostaa selkeän Uudenmaan maakunnan kaupan pääkeskuksen, joka tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa monipuolisesti vähittäiskaupan palveluja myös sipoolaisille. Sipoon kannalta katsottuna myös Porvoossa tapahtuvalla kaupan palvelujen kehityksellä on merkitystä ja vaikutusta kunnan vähittäiskaupan kehittymiseen. Muut kaupungit ja kunnat alakeskuksineen muodostavat palveluverkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen ja osin seudullinen roolinsa ja merkityksensä. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on kasvamassa ja erikoiskauppaa lisäämällä etenkin kuntien keskukset ja alakeskukset voivat lisätä kaupallista painoarvoaan ja vetovoimaansa. Keskusten mahdollisuudet perustuvat etenkin erikoistumiseen tiettyihin kaupan toimintoihin, koska kaupan voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle vaikuttaa erikoiskaupan kehitysedellytyksiin koko maakunnassa. Voimakkaimmin kasvavia aloja ovat todennäköisesti erikoiskaupan keskukset, tilaa vaativa erikoiskauppa ja laajan tavaravalikoiman myymälät (ns. halpahintamyymälät). Päivittäistavarakaupassa hypermarketit ja isot supermarketit ovat olleet vahvoja tekijöitä ja ne säilyttävät asemansa myös lähitulevaisuudessa. Hypermarkettien koko ei kuitenkaan enää kasva oleellisesti ja markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut myös se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Laadukkaiden pienmyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja. Kuluttajarakenteen muutosten (ikääntyminen, pienet kotitaloudet, auton käyttö jne.) myötä asuinalueiden lähikauppojen tarve lisääntyy. Myös myymälöiden erikoistumisen ja profiloitumisen merkitys kasvaa ja liikenneasemamyymälöiden, Deli-tyyppisten myymälöiden ja 24/7-kauppaketjujen kysyntä kasvaa. Viime aikoina myös lähellä tuotetun ruoan kysyntä on ollut kasvussa ja kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Myös etnisten myymälöiden merkitys kasvaa maahanmuuton lisääntyessä, etenkin Uudellamaalla Nettikaupan merkitys tulee pitkällä ajanjaksolla kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tavaroiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittävät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Esimerkiksi Espoon Suurpeltoon rakentuvalla uudella asuinalueella osa kerrostaloista varustetaan tuotteiden vastaanottotiloilla, ns. palvelueteisillä. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päivittäistavarakaupassa, vaikka eri toimialojen välillä onkin eroja. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikaupan näytemyymälöitä (esim. tavarataloja, joissa on vain vaatteiden sovituskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöitä on jo esimerkiksi Saksassa. Myös ns. monikanavakaupat lisääntyvät. Monikanavakaupassa verkkokaupan sähköisiä palveluja yhdistetään tavanomaiseen myymälässä tapahtuvaan ostamiseen.
FCG 20 Sipoon kunta Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistuvat. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa on kehittynyt myös myymälöitä, joissa oman alan tuotevalikoiman lisäksi myydään muita tuotteita, esimerkiksi polkupyöriä kodinkoneliikkeessä. Myös avaimet käteen -periaate yleistyy (esimerkiksi kirjahyllyn kuljetus ja kokoaminen asiakkaan kotona). Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri Outlet -keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Uudellamaalla kaupan yleisenä kehitystrendinä on muun maan tapaan ollut kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden koon kasvu. Lisäksi pääteiden varsiin on syntynyt ja syntymässä pääasiassa vapaa-ajan asukkaiden tarpeisiin uutta palvelutarjontaa sekä tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaupallisten keskittymien merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset ja kaupan keskittymät menestyvät. Päivittäistavarakauppojen ja vetovoimaisten erikoiskaupan ketjujen sijoittuminen keskusten yhteyteen parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Tilaa vaativa erikoiskauppa ml. laajan tavaravalikoiman myymälät (halpahintamyymälät) on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Myös Uudellamaalla tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on voimakkaassa kasvussa. Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota henkilöautolla saavutettavuuden lisäksi myös hyvään saavutettavuuteen joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyöräillen. Tämä tukee kaupunkirakenteeseen liittyvien kauppapaikkojen menestymismahdollisuuksia. Saavutettavuus joukkoliikenteellä ja kävellen/pyöräillen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää pyrittäessä hillitsemään ilmastonmuutosta ja vähentämään liikennettä. Ostovoiman kasvun vuoksi kaupan ja erityisesti erikoiskaupan liiketilan tarve kasvaa. Tilantarpeen lisäys voidaan ratkaista sekä nykyisiä tiloja laajentamalla että uusia yksiköitä ja kaupan keskittymiä rakentamalla. Kaupan uusiutumissykli on muuta rakentamisen sykliä nopeampaa, noin 15 vuotta. Tämän vuoksi yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevan suurmyymälän ympärille syntyvä muu rakentaminen saattaa jäädä isännättömäksi (uusiokäyttö hankalaa), kun suuryksikön elinkaari päättyy. Nykyiseen rakenteeseen liittyvät suurinvestoinnit ovat tässä mielessä turvallisempia. 4.2 Kulutustottumukset Väestön ikääntyminen, asuntokuntien koon pienentyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen ovat keskeisiä kuluttajien ostoskäyttäytymiseen ja palvelujen kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Kaupan palvelujen saavutettavuuden kannalta kriittinen ryhmä ovat yli 70- vuotiaat. Heidän osuutensa Suomen väestöstä arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Tällöin on edessä tilanne, jossa merkittävä osa väestöstä tarvitsee apua asumisessa ja kaupassakäynnissä. Hyvät lähipalve-
21 FCG lut vähentävät ja siirtävät myöhemmäksi tarvetta järjestää kunnallisia kaupassakäyntiä korvaavia palveluja. Pienten asuntokuntien osuus on jatkuvasti kasvanut ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2008 lopussa 70 % kaikista asuntokunnista käsitti yksi tai kaksi henkilöä. Yhden hengen asuntokuntien osuus oli yli 40 %. Kotitalouksien koko ja elämäntyyli vaikuttavat ostoskäyttäytymiseen. Pienet kotitaloudet ruokailevat usein kodin ulkopuolella ja käyttävät keskimääräistä enemmän rahaa erikoistavaroihin, palveluihin ja matkailuun. Liikkuvuus lisääntyy samalla, kun väestö eriytyy liikkuvuuden suhteen. Autoistumisaste on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Autottomien asuntokuntien määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan 2000 -luvulla, yli viidennes asuntokunnista on autottomia. Niiden kuluttajien joukko, joiden liikkuminen on joukkoliikenteen tai kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien varassa, näyttää pysyvän vakiona yleisestä vaurastumisesta ja autoistumisesta huolimatta. Suomalaisten kulutus on viime vuosina erilaistunut. Kulutus on muuttunut yksiköllisemmäksi sekä väestöryhmien välillä että perheiden sisällä. Tulot, sosioekonominen asema ja kotitaloustyyppi ovat pysyneet kulutuksen määrän ja laadun tärkeimpinä selittäjinä. Kuluttamiseen vaikuttavat myös asumismuoto ja elämänvaihe. Tulojen ja kulutusmahdollisuuksien kasvaessa kulutus on arkipäiväistynyt. Pelkästä ostamisesta saatava nautinto on vähentynyt ja kuluttamiselta odotetaan yhä kokonaisvaltaisempaa elämyksellisyyttä. Näihin odotuksiin vastaavat mm. suuret kauppakeskukset sekä viihde- ja vapaa-ajankeskukset. Ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tärkeimmäksi tekijäksi ilmastonmuutokseen vaikuttamisessa ihmiset kokevat autoilun ja muun liikkumisen. Asenteet eivät kuitenkaan suoraan välity toimintaan. Siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuten se, mitä ratkaisuja on tarjolla. Asenteet tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden muutokseen. Kulutuksen uusia muotoja on vaikea ennakoida. On mahdollista, että tavaroista siirrytään aineettomaan kulutukseen, verkkokauppa ja virtuaalikulutus kasvavat ja luovat uusia kulutusmuotoja, kierrätys ja vuokraus yleistyvät, eettisyys suuntaa kulutusta uudella tavalla jne. Kaupalliset toiminnot myös lomittuvat erilaisiin toimintoihin ja kulutuksen kauppakeskusmainen tila laajenee muille aloille (terminaalit, toimitilat, hotellit, museot). On todennäköistä, että kulutuksen tilat kuten kauppakeskukset sekä viihde- ja vapaaajankeskukset tulevat säilyttämään vetovoimansa ja kasvamaan. 4.3 Kaupan sijainnin ohjaus Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa (VN 13.11.2008) painotettiin erityisesti ilmastonmuutoksen hillintää ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kauppaa koskevia tavoitteita. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.
FCG 22 Sipoon kunta - Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikkatai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarveja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. - Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän (ympäristöministeriö 2009) mukaan kaupan nykyisellä ohjausjärjestelmällä ei ole pystytty riittävästi tukemaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja yhdyskuntien toimivuutta eikä varmistamaan kaupan palveluverkon pitkäjänteistä kehittämistä. Arviointityöryhmän ehdotukset kaupan sijainnin ohjauksen tehostamiseksi tähtäävät kokonaisvaltaisen otteen vahvistamiseen kaupan palveluverkon kehittämisessä erityisesti kaupunkiseuduilla. Työryhmän ehdotuksia ovat seuraavat: - Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset kootaan maankäyttö- ja rakennuslaissa omaan lukuun, johon sisältyy uutena pykälänä kaupan sijoittamisen periaatteet. Ympäristöministeriö uudistaa keskustatoimintojen alueen määrittelyä ja käyttöä koskevaa ohjeistusta yhteistyössä maakunnan liittojen, kuntien ja Suomen kuntaliiton kanssa. - Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa ei muuteta. Selvitys kokorajan muutoksesta on kuitenkin tarpeellinen. - Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa otetaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin. - Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistetaan siten, että merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ratkaistaan maakuntakaavassa määrittelemällä kaavassa alueelle osoitettavien yksiköiden suurin mahdollinen kerrosneliömetrimäärä. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja määritellään aina maakuntakaavassa. - YVA -asetusta tarkistetaan siten, että vähintään 60 000 k-m 2 vähittäis-kaupan suuryksiköt otetaan YVA -menettelyn piiriin. - Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistetaan siten, että yleispiirteisten kaavojen kaupan palveluverkkoa koskevien ratkaisujen tulee perustua palveluverkkoselvitykseen. - Ympäristöministeriö kehittää yhteistyössä maakunnan liittojen, kuntien, Suomen kuntaliiton ja aluehallinnon viranomaisten kanssa kaupan palveluverkon suunnittelua ja arviointia palvelevia analyysimenetelmiä kaavoituksesta vastaavien ja kaavoitusta ohjaavien viranomaisten käyttöön. - Valtiovarainministeriölle harkittavaksi taloudellisten ohjauskeinojen käyttömahdollisuuksien selvittäminen tukemaan kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteita.
23 FCG 4.4 Kaupan hankkeet 4.4.1 Myymäläverkon suunnittelu vähittäiskaupassa Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan myymäläverkon suunnittelu jakautuu pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnitteluun ja lyhyen tähtäyksen toteuttavaan kauppapaikkasuunnitteluun. Pitkän tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu ulottuu 6-8 vuotta eteenpäin ja suunnittelun kohteena on koko myymäläverkko. Suunnittelujänne ei voi olla pitempi toimintaympäristön nopeiden muutosten vuoksi. Lyhyen tähtäyksen kauppapaikkasuunnittelu koskee yksittäistä kauppapaikkaa ja suunnittelujänteen pituus on 1-3 vuotta. Oleellisimmat seikat pitkän tähtäyksen myymäläverkon suunnittelussa ovat (ympäristöministeriö 2004): - vastaaminen toimintaympäristön muutoksiin, - vastaaminen kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin (erilaisten myymäläkonseptien muodostama monipuolinen verkosto, joka vastaa erilaisten kuluttajien muuttuviin tarpeisiin), - olemassa olevan myymäläverkon hyödyntäminen, - liiketoiminnan jatkuva kehittäminen (kyky vastata muutoksiin) sekä - palvelukokonaisuudet (muutkin kuin kaupalliset palvelut). Kaupan ryhmät suunnittelevat myymäläverkkoaan koko maassa aluejaolla seutukunta, kunta ja kaupunkiseuduilla kaupunginosa. Suunnittelu tapahtuu rullaavasti vuosittain niin, että kaupan toimintaympäristön muutokset voidaan ottaa välittömästi huomioon. Pitkän tähtäyksen myymäläverkon suunnittelu tehdään kaupan ryhmissä, koska yleensä yksittäinen kauppias ei suunnittele tulevaisuuttaan muutamaa vuotta pitemmälle. Kaikki kaupan ryhmät tekevät pitkän tähtäyksen strategista myymäläverkon suunnittelua omista lähtökohdistaan käsin. Tämä suunnittelu katsotaan liikesalaisuudeksi siihen asti, kunnes asiaa koskevia tietoja voidaan julkistaa. Kunkin kaupparyhmän lyhyen tähtäyksen toteuttava kauppapaikkasuunnittelu perustuu aina pitkän tähtäyksen myymäläverkkosuunnitelmaan: se on kivijalka yksittäisille investointipäätöksille. Toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa uuden kauppapaikan pitää täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä perusehtoa: - riittävä väestöpohja myymälän vaikutusalueella, - markkina-aukon olemassaolo kilpailutilanteessa, - hyvä liikenteellinen sijainti ja - kohtuullinen investointitaso. Kauppa kehittää ja uudistaa olemassa olevia myymälöitään aina kun se on mahdollista, koska näin investoinnit pysyvät pienempinä kuin uutta rakennettaessa. Toimivia myymälöitä uudistetaan tai laajennetaan myös niiden palvelutason parantamiseksi. Tyhjiä kiinteistöjä pyritään hyödyntämään aina, kun se on mahdollista. Lisäksi kauppa innovoi jatkuvasti uusia myymälätyyppejä ja uusia kaupankäyntimuotoja, jotka tulisi pyrkiä ottamaan huomioon kaavoituksessa. Yhdyskuntasuunnittelulla ja kaavoituksella ohjataan kaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoittumista, mutta sillä ei voida taata kaupan palvelujen toteutumista eikä turvata kaupan kannattavuutta. Yhteistyö ja vuoropuhelu kuntien ja kaupan kesken on tämän vuoksi suositeltavaa myymäläverkkoa suunniteltaessa. Kaavoituksella voidaan tukea päivittäistavarakaupan toimintaympäristön vaatimuksia siten, että uudet asuinalueet kaavoitetaan väestömäärältään riittävän suuriksi. Vähimmäisväestömäärä uudelle kaupalle on toimijasta ja
FCG 24 Sipoon kunta myymälätyypistä riippuen 2 000-3 000. Muita keinoja ovat esimerkiksi liiketontin kaavoittaminen keskeiselle paikalle tai asuntoalueen sisääntuloväylän suulle. Kaupan palveluja sisältävässä kaavassa tulisi olla joustavuutta, esimerkiksi nykyiseen tarpeeseen nähden lievän ylimitoituksen avulla kauppa voi sopeutua paremmin toimintaympäristön muutoksiin. Erikoiskauppa Toimialojen sisäisten hyötyjen vuoksi ketjuuntuminen on yleistynyt erikoiskaupassa viime vuosina. Ketjuuntumisen myötä suunnitelmallisuus liikepaikkojen suhteen on lisääntynyt. Ketjuliikkeet hakevat myymälähuoneistoja keskeisiltä liikepaikoilta ja ketjuilta tulee vaatimuksia liiketilojen ulkoiseen ilmeeseen ja sisäiseen rakenteeseen. Ketjumyymälät hakevat yleensä myös selvästi suurempia liiketiloja, koska ne pyrkivät myynnissään keskimääräistä suurempaan myyntiin (Santasalo & Heusala 2002). Erikoiskaupassa keskustojen tavoitteellinen kehittäminen on oleellisin asia sekä usean vuoden aikajänteen suunnittelussa että toteuttavassa kauppapaikkasuunnittelussa. Merkittävimmät uusien kauppapaikkojen kriteerit keskustakaupassa ovat liikepaikan toimivuus, muiden toimintojen läheisyys, kävelykadut sekä muut asiointia parantavat kaupunkielementit. Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien teknisen erikoiskaupan (mm. auto-, rakennustarvike- ja kodintekniikkakauppa) ja sisustamisen erikoiskaupan myymälöiden osalta vastaavat kriteerit ovat saavutettavuus ja riittävä perusasiakaspohja lähialueella. Oleellista on myös toimintojen sijoittuminen lähelle toisiaan. Monialaisuutensa vuoksi erikoiskauppa ei suurimpia toimijoita lukuun ottamatta voi suunnitella myymäläverkkoa päivittäistavarakaupan tapaan vaan se on riippuvainen tarjolla olevista vapaista liikepaikoista. 4.4.2 Uudellamaalla vireillä olevia kaupan hankkeita Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla oli syksyllä 2009 vireillä tai suunnitteilla noin 80 kooltaan yli 2 000 k-m 2 kaupan hanketta (Uudenmaan liitto ja Itä- Uudenmaan liitto 2010). Hankkeiden koko vaihteli suuresti - mukana oli lukuisia alle 10 000 k-m 2 hankkeita, mutta myös viisi yli 100 000 k-m 2 hanketta. Hankkeiden yhteenlaskettu kerrosala oli noin 2 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kyseessä on kuitenkin karkea suuruusluokka, koska kaikista hankkeista ei saatu kerrosalatietoa ja joidenkin hankkeiden suunniteltu kerrosala ei todennäköisesti toteudu kokonaisuudessaan. Hankkeita oli vireillä 16 kunnassa, eniten pääkaupunkiseudulla (kuva 11). Kaiken kaikkiaan hankkeita oli vireillä edellä esitettyä enemmän, koska tarkastelussa ei ole mukana alle 2 000 k-m 2 kaupan hankkeita. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnissa oli keväällä 2009 vireillä noin kymmenen alle 2 000 k-m 2 hanketta. Hankkeita tarkasteltaessa on pidettävä mielessä myös, että kaikki hankkeet eivät toteudu (joko ollenkaan tai suunnitellussa mitoituksessa) ja että uusia hankkeita tulee vireille koko ajan. Täsmällisiä hanketietoja oleellisempaa onkin tiedostaa se, että erilaisia hankkeita on aina vireillä ja että kysyntään pitää pystyä vastaamaan yhdyskuntarakenteen, palvelujen saavutettavuuden, kaupan toimintaedellytysten ja kilpailun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sipoossa ei tällä hetkellä ole vireillä uusia kauppahankkeita. Nykyisten myymälöiden laajennukset ovat kuitenkin todennäköisiä erityisesti Nikkilässä ja Söderkullassa. Laajennusten toteutumisen ajankohta on sidoksissa väestökehitykseen. Pitkällä tähtäimellä väestömäärän lisääntyessä voi syntyä edellytyksiä uusien kaupan palveluiden perustamiselle myös muualla Sipoossa, esimerkiksi Talman, Hitån ja Majvikin alueilla.